V13 käyntiaikoja

[olavi62]

Minkälaisia käyntiaikoja teillä on V13 pumpussa näin talviaikana. Kertoaa lämmitettävät neliöt, ulkolämpötila sekä käynti/lepoajan pituus. Voi vähän vertailla omaan pumppuun. Kyseessä uudehko lattialämmitystalo n. 200m2 lämmitettävää alaa.

[tomppeli]

Mitoitus on etelä ja keski Suomessa aika kohdallaan, kun pumppu käy -10C ulkolämpötilalla noin 60% ajasta, joka on noin 13-14 tuntia/vuorokausi.

[Renoo]

Meillä ylitehoinen V9 malli käy -10 asteessa 7h, -15 asteessa 8,5h, -20 asteessa 10h noin suurinpiirtein vuorokaudessa, mutta meillä onkin mitoitettu turhan reiluksi pumppu.

[Waara]

Onko näissä käntiajoissa jotain selkeitä nyrkkisääntöjä?
- Tuntia/vrk tietyssä ulkolämpötilassa (esim tuo -10 astetta / 60%)?
- Käyntijakson pituus / lepojakson pituus?
- Kannattaako lattialämmitystalossa käyttää termostaatteja huoneissa, jos haluaa pitää tiettyjä huoneita viileämpinä(ts. onko mitään rahallista hyötyä)?
- Kannattaako pelata lämmityspuolen kiertovesipumpun kanssa eri lämpötiloissa (esim +10..-10 ulkolämmöissä eri kiertonopeus kuin yli +10 tai alle -10 asteen ulkolämmössä?

Itselläni menee käyntiajat nyt -10 asteen ulkolämmpössä 9h/vrk ja -20 asteen ulkolämmpössä 12h/vrk
Käyntijaksot -10 asteen ulkolämmössä noin 15min ja taukoa noin 40min. -20 asteen ulkolämmössä käyntiaika noin 18 min ja tauko 35 min.
Olen säätäny kaikista makuuhuonesta lämmöt 18 asteeseen ja muu talo 20 astetta.
Olen säätänyt kiertovesipumpun nopeutta suuremmaksi kovilla pakkasilla ja lauhemmalla kelillä pienemmälle.

Onkohan noissa omissa jutuissa järkeä, vai teenkö säädöt turhaan?

[allis]

Alkuvaiheessa optimisäätöjä hakiessa joutuu ravaamaan pumpun luona jopa kerran vuorokaudessa. Noin vuorokausi kannattaa seurata muutoksen vaikutuksia ennen seuraavaa muutosta. Varmaankin parhaisiin tuloksiin pääsee tosiaan muuttelemalla asetuksia aina kelin mukaan, mutta kuinka monella siihen on mahdollisuutta/halua ja varsinkaan lattialämmitys ei ehdi edes reagoida kovin nopeesti muutoksiin. Pitkässä juoksussa parhaiten toimii kompromissisäädöt, joita joutuu muuttamaan vain pari kertaa vuodessa riippuen pumpusta ja kiinteistöstä.

[olavi62]

Itsellä menee suurinpiirtein näin: -10 pakkasta käy n.50min ja lepoaika noin 3 tuntia. -20 pakkasessa vastaavasti käy 1h ja lepää 2h. Asiaan vaikuttaa tietenkin moni asia kuten lämpimän veden käyttö jne.
Waaralla on aika tieheään lyhyitä käyntejä verrattuna omaan pumppuun.

[Renoo]

Itselläni menee käyntiajat nyt -10 asteen ulkolämmpössä 9h/vrk ja -20 asteen ulkolämmpössä 12h/vrk
Käyntijaksot -10 asteen ulkolämmössä noin 15min ja taukoa noin 40min. -20 asteen ulkolämmössä käyntiaika noin 18 min ja tauko 35 min.

Onkohan nuo käyntiajat ihan oikein kellotettu, otetaan esimerkiksi -20 astetta: jos käy 18 min ja tauko 35 min. tulee vuorokauden käyntimääräksi 8h ja 9 min. ei suinkaan 12 tuntia.

[tomppeli]

Onko näissä käntiajoissa jotain selkeitä nyrkkisääntöjä?
- Tuntia/vrk tietyssä ulkolämpötilassa (esim tuo -10 astetta / 60%)?
- Käyntijakson pituus / lepojakson pituus?
- Kannattaako lattialämmitystalossa käyttää termostaatteja huoneissa, jos haluaa pitää tiettyjä huoneita viileämpinä(ts. onko mitään rahallista hyötyä)?
- Kannattaako pelata lämmityspuolen kiertovesipumpun kanssa eri lämpötiloissa (esim +10..-10 ulkolämmöissä eri kiertonopeus kuin yli +10 tai alle -10 asteen ulkolämmössä?

- Käyntiaikasuhde riippuu sijainnista Suomen kartalla.
Etelässä 60% @+10C kertoo, että pumppu on mitoitettu juuri ja juuri riittämään talon lämmitystarpeeseen.
Pohjoisempana on kylmempää, joten jossain Oulun korkeudella 50% @-10C voi olla kohdallaan juuri ja juuri riittämään talon lämmitystarpeeseen.
Jos käyntiaikasuhde on pienempi, kuin tuo, se kertoo vain, että pumppu on ainakin riittävän tehokas.

- Termostaatteja ei kannattaisi käyttää. Saattavat aiheuttaa vaihtoventtiilikoneelle liian pienen lämpökuorman ja kompressorille ylipainekatkaisun.
Jos pakko, niin esimerkiksi yhdelle makuuhuoneelle tms. voisi jättää sellaisen käyttöön. Parempi olisi kuristaa liian lämpöisen huoneen lattiakiertoa jakotukilta.

- Kiertovesipumppujen nopeuksia voi toki muutella. Tässä taasen voi vaihtoventtiilikoneella tulla ongelmia liian pienen lämpökuorman takia, jos säätää kierron liian vähäiseksi. Tulee jälleen se ylipaine hätäkatkaisu. Parempi antaa vaihtoventtiilikoneella olla pelaamatta pumppunopeuksilla, niin ei tule ongelmia!.

[Waara]

Kiitosta vaan näistä .

Kävin ruuvaamassa termarit täysille ja aloitan säädöt tukilla ja kiertoveden menolämmöllä.
Kiertovesipumppu saa olla tuolla 80% virtauksella ainakin toistaiseksi. Ehkä 100% voisi kokeilla joku päivä kun saa ensin tuon tukin/lämmöt kuntoon.

[peki]

Onko näissä käntiajoissa jotain selkeitä nyrkkisääntöjä?
- Tuntia/vrk tietyssä ulkolämpötilassa (esim tuo -10 astetta / 60%)?
- Käyntijakson pituus / lepojakson pituus?
- Kannattaako lattialämmitystalossa käyttää termostaatteja huoneissa, jos haluaa pitää tiettyjä huoneita viileämpinä(ts. onko mitään rahallista hyötyä)?
- Kannattaako pelata lämmityspuolen kiertovesipumpun kanssa eri lämpötiloissa (esim +10..-10 ulkolämmöissä eri kiertonopeus kuin yli +10 tai alle -10 asteen ulkolämmössä?

- Käyntiaikasuhde riippuu sijainnista Suomen kartalla.
Etelässä 60% @+10C kertoo, että pumppu on mitoitettu juuri ja juuri riittämään talon lämmitystarpeeseen.
Pohjoisempana on kylmempää, joten jossain Oulun korkeudella 50% @-10C voi olla kohdallaan juuri ja juuri riittämään talon lämmitystarpeeseen.
Jos käyntiaikasuhde on pienempi, kuin tuo, se kertoo vain, että pumppu on ainakin riittävän tehokas.

- Termostaatteja ei kannattaisi käyttää. Saattavat aiheuttaa vaihtoventtiilikoneelle liian pienen lämpökuorman ja kompressorille ylipainekatkaisun.
Jos pakko, niin esimerkiksi yhdelle makuuhuoneelle tms. voisi jättää sellaisen käyttöön. Parempi olisi kuristaa liian lämpöisen huoneen lattiakiertoa jakotukilta.

- Kiertovesipumppujen nopeuksia voi toki muutella. Tässä taasen voi vaihtoventtiilikoneella tulla ongelmia liian pienen lämpökuorman takia, jos säätää kierron liian vähäiseksi. Tulee jälleen se ylipaine hätäkatkaisu. Parempi antaa vaihtoventtiilikoneella olla pelaamatta pumppunopeuksilla, niin ei tule ongelmia!.

Joo, mullakin tulee ylipaine hätäkatkasu jos laatan kiertoa vähentää. Vaihtovena kone itellä.
Toisaalta taas tulee alipainetta jos laatan kierto on isolla.
Kolmen kuution varaaja saunassa poistaa nämä hätäkatkaisut tehokkaasti ja ei käy pätkää.

[allis]

Kolmen kuution varaaja saunassa poistaa nämä hätäkatkaisut tehokkaasti ja ei käy pätkää.

Aika iso sauna sulla....

[olavi62]

Onko mitään eroa kuristaako huoneen lattian vedenkiertoa jakotukin meno- vai paluupuolelta. Molemmistahan se on käytännössä mahdollista.

[tomppeli]

Eipä taida olla väliä.
Samasta putkilenkistähän siinä on kysymys ja vaikutus virtaukseen on sama mistä kuristaa.
Kuristuskohdan virtausäänien välttämisen kannalta on ehkä parempi kuristaa paluupuolelta.
Toisaalta voisi ajatella, että menopuolella tapahtuva kuristaminen voisi aiheuttaa hiukan turbulenttisuutta lattiaputken virtaukseen ja parantaa sillä vähän lämmönluovutusta!
Yleensä kuristaminen on ollut tapana tehdä paluupuolella.

[peki]

Kolmen kuution varaaja saunassa poistaa nämä hätäkatkaisut tehokkaasti ja ei käy pätkää.

Aika iso sauna sulla....

Iso on sauna  mutta ei siellä mitään varaajaa oo. Provosoiduin vaan noista Tomppelin kirjotuksista.