Riittävätkö tehot?

[jallu79]

Tervehdys! Olisi parit kysymykset, josko joku osaa vastata tai arvioida ainakin.
Asennutin kuukausi sitten Danfossin DHP-L 12kw pumpun ja vieressä nököttää saman valmistajan 300 litran varaaja. Lämpökaivoja on kaksi, toinen 60 m ja toinen 170 m. Poraus meni vihkoon liian veden syöksymisen vuoksi 1. kaivon kohdalla, eli painetta kun poratessa tungetaan kaivoon niin se paine lennätti nurmikon ilmaan kairavaunun telan vierestä, ilm. railo kalliossa sieltä 60 metrin paikkeilta pintaan saakka. Jouduttiin aloittamaan toisen reiän kairaus. Tavoitteena oli alun perin 210 m aktiivisyvyyttä yhdellä kaivolla. Nythän sitä on n. 230m yhteensä.

Talo on kohtuu eristetty, vaikka vanha. Öljyä kuuman käyttöveden ja lämmöntuoton kanssa kului yhteensä n. 4 000 litraa vuodessa. Neliöitä lämmitettävänä n. 250. Huonekorkeus keskimäärin 270 cm. Patterilämmitys, paitsi wc:ssä ja kodarissa lattial. noin 15 m2 yhteensä.

Linjasäädöt tehty siten, että matalampaan kaivoon menee litkua 40 % ja syvemmän kaivon säädin on täysin auki. Mitä arvelette tästä säädöstä?
Nyt muuan päivä sitten alkoi pakkaset, noin 8-10 astetta täällä meillä päin. Olen asettanut huonelämmön tavoitteen 20-asteeseen. Se onkin hyvin pysynyt lauhalla kelillä. Nyt kun pakkaset alkoivat, lämpötila jonkun verran putosi, toki kova tuuli vaikuttaa vanhassa talossa. Mutta nyt on kolmen päivän ajan käynyt pumppu tauotta. Se ei liene normaalia, ettei pumppu "valmistu" ollenkaan, pakkasta on kuitenkin niin vähän, eikä käyttöveden kulutus ole meillä kovin iso.

Integraaliarvot ovat tehdasasetuksilla eli A1 on -60 ja A2 integraali -600. Lisälämpö ei aiemmin ole käynyt historian mukaan ollenkaan, mutta pumppu on pyörinyt nyt kuukaudessa 325 h. Käyttöveden osuus on 35 h. Pakkasta oli viime yönä jo - 15 astetta ja onkin tullut mieleen, että onko säädöissä vikaa vai onko pumppu tehoiltaan liian pieni? Siihen en heti uskoisi, sillä kaikkien laskelmien mukaan tässä talossa pitäisi riittää jopa 10 kw vajaatehoisena ja 12 kw on jo lähellä täystehoista. Mitä tässä tapauksessa kannattaisi koettaa säätää?

Olen ilmannut patteriverkoston useaan kertaan ja eilen sain vielä tulemaan ilmaa pois.
Voiko keruupiirissä mahdollisesti oleva ilma vaikuttaa asiaan?
Olen nyt kaksi vuorokautta seurannut koko ajan lämpöjä ja keruuputkiston meno on pysytellyt -6 asteessa ja paluu koko ajan +1 asteessa. Onko tämä ok? Voiko asiaa säätää pumpun arvoja muuttamalla vai onko kyse jostain tukoksesta? Vai onkohan mahdollisesti joku anturi rikki?
Integraali ei pääse ollenkaan -100 paremmalle puolelle vaan huitelee tuolla välillä -150  viiva -600. Siksi kait ei sammu pumppu ollenkaan välillä. Pitäisi kaiket päästä nollaan, jotta huilaisi. Säädin huoltovalikosta maksimi paluulämpötilan 49 asteeseen ja sitten pumppu oli äkkiä tyytyväinen.
Hystereesi on edelleen 10 astetta, jos sillä on jotain merkitystä.
Tänään on pakkasta jo -17 astetta ja pumppu vain jauhaa sekä heitti myös vastuksen päälle. Integraaliarvo on nyt jo - 750 viiva -800 välillä.

Kertokaa viisaat onko tässä jotain itse tehtävissä vai pitääkö ammattilainen hätyyttää paikalle? 

[tomppeli]

Olen nyt kaksi vuorokautta seurannut koko ajan lämpöjä ja keruuputkiston meno on pysytellyt -6 asteessa ja paluu koko ajan +1 asteessa. Onko tämä ok? Voiko asiaa säätää pumpun arvoja muuttamalla vai onko kyse jostain tukoksesta? Vai onkohan mahdollisesti joku anturi rikki?

-6 +1 = 7 astetta.
Liian iso menon ja paluun lämpötilaero on ongelma pumpulle. Saattaa jopa aiheuttaa kompressorin hätäkatkaisun.
Eron tulisi olla noin 3 astetta.

Aloita näistä.:
- Tarkista, että maakiertopumpun teho on täysillä.
- Tarkasta ja puhdista maakiertopiirin mutasihti.
- Kuuluuko maakierrosta lorinaa, voi olla ilmaa maakierrossa huonontamassa kiertoa. Jos lorisee, pitää maakiertopiiri ilmata. Lorinat pitää loppua.

Jos nämä kaikki asiat ovat kohdallaan ja kunnossa, vasta sitten voi alkaa miettimään pumpun teholuokkaa!

[juippi]

Lämmönjakopuolen paluu on siis yli 49C. Tuo max. paluu kannattaa pitää tehdasasetuksessa 55C. Paljonko sulla menolämpötila on. Ilmeisesti ei yli tuon 49, koska integraali ei lähde nollaantumaan. Kannattaa katsoa myös lämmönjaon puolelta roskasihti. Itselläni ainakin se sijaitsee Danfossissa pattereilta palaavassa putkessa lähellä konetta.


Mulla tekee tällä hetkellä 52 asteista menovettä ja integraali huitonut muutaman tunnin -600 pinnassa mutta vastukset eivät ole menneet päälle, koska integraali kulkee hitaasti kohti nollaa. Alhainen integraali johtuu illan runsaasta lämpimän käyttöveden käytöstä ja palutunee piakkoin "normitasoille".

[Seagear]

Tuon integraalinhan saa nollattua käyttämällä pääkytkimestä virrat poissa.

[Matias]

Patteriverkon lämmitystehoa tehoa saa hieman nostettua virtausta lisäämällä jos patteriverkon kiertopumpussa on mahdollista nostaa pyörimisnopeutta.

Näkeekö mistään paljonko patteriverkon meno- ja paluulämpötilat nyt on?
Jos niiden lämpötilaero(dT) on yli 5 astetta niin kannattaa lisätä virtausta.

[sailor]

Linjasäädöt tehty siten, että matalampaan kaivoon menee litkua 40 % ja syvemmän kaivon säädin on täysin auki. Mitä arvelette tästä säädöstä?

Tuo pitäisi säätää kohdalleen siten että mittaat infrapunalämpötilamittarilla kaivojen paluuputkien lämpötilat. Lähtökohtaisesti kaikki mahdollisimman auki, eli syvemmän kaivon virtausta ei pidä kuristaa (kuten sulla jo onkin). Liuospumppua tosiaan suuremmalle...ja pattereiden lämmönluovutusta paremmaksi (pöytätuuletin vaikka puhatamaan patteria päin.), kaikki termostaatit täysin auki jne.

[Xargo]

Integraaliarvot ovat tehdasasetuksilla eli A1 on -60 ja A2 integraali -600. Lisälämpö ei aiemmin ole käynyt historian mukaan ollenkaan, mutta pumppu on pyörinyt nyt kuukaudessa 325 h. Käyttöveden osuus on 35 h. Pakkasta oli viime yönä jo - 15 astetta ja onkin tullut mieleen, että onko säädöissä vikaa vai onko pumppu tehoiltaan liian pieni? Siihen en heti uskoisi, sillä kaikkien laskelmien mukaan tässä talossa pitäisi riittää jopa 10 kw vajaatehoisena ja 12 kw on jo lähellä täystehoista. Mitä tässä tapauksessa kannattaisi koettaa säätää?

Sellanen tuli mieleen, että 12kW taitaa olla ns. 0/35 tilanteessa, eli kaivolta tulee nolla-asteinen litku ja lämmitysverkkoon menee 35C vesi. Kattelin tossa Select 7:lla (kompuranvalintasofta), että sulla voisi olla esim. ZH30K4E-TFD kompura (lukee kompuran kyljessä). Jos simuloi tota sun tapausta eli kaivolta +1, kaivolle -6 ja lämmitysverkkoon 49 niin päästään seuraaviin spekseihin:

Antoteho: 8,87kW
Ottoteho: 3,57kW (pelkkä kompura)

Eli ottoteho nousee ja antoteho laskee, koska teet sen verran kuumaa vettä. Lisäksi tuo 7K erotus maaviinassa kertoo suht alhaisesta höyrystymislämpötilasta, joka laskee antotehoa ja ottotehoa molempia, mutta antotehoa reilusti enemmän. Eli tosiaan jos saat menoveden lämpöä laskettua vaikka lisäämällä lämmityspuolen kiertoa niin se nostaisi antotehoa ja maaviinaan enemmän vauhtia niin höyrystymislämpötila nousee. Nythän tosiaan 12kW masiina toimii vähän alta ysikilosena jos noi mun arvaukset nyt osui kohilleen.

[jallu79]

Kiitos vain vastauksista.
"Näkeekö mistään paljonko patteriverkon meno- ja paluulämpötilat nyt on?
Jos niiden lämpötilaero(dT) on yli 5 astetta niin kannattaa lisätä virtausta."
Kiertopumppu on täysillä, menolämpö on tällä hetkellä 48c ja paluu 45c. Onkohan tuo liian pieni erotus? Pitäisköhän kuristaa venttiilejä lämpimämmissä paikoissa? Olenko ymmärtänyt oikein, että tuo ero, (nyt 3 astetta) pitäisi olla isompi? Näyttää siltä, ettei lämpöä jää tupaan kierroksella kovin paljon.

Integraali nollautui tosiaan kun käytin pois päältä. Nyt kuitenkin hilautuu koko ajan alaspäin vaikka pumppu edelleen jauhaa tauotta.

Keruuviinan vauhti oli kakkosella ja pyöräytin kolmoseen. Illan operaationa olisi tuo mutasihti avata ja putsata tarpeen vaatiessa.

"Lämmönjakopuolen paluu on siis yli 49C. Tuo max. paluu kannattaa pitää tehdasasetuksessa 55C. Paljonko sulla menolämpötila on. Ilmeisesti ei yli tuon 49, koska integraali ei lähde nollaantumaan. Kannattaa katsoa myös lämmönjaon puolelta roskasihti. Itselläni ainakin se sijaitsee Danfossissa pattereilta palaavassa putkessa lähellä konetta."

Pistin paluun max-arvon takaisin 55 asteeseen. Säädin vain tuota sen vuoksi, että kokeilin saada pumpun hetkeksi huilille. Mikähän tuossa on se ratkaiseva suure, että pumppu katsoo itselleen tauon? Menoveden pyynti oli 50 astetta ja mittari näytti 52 astetta ja silti sitkeästi pumppu vain kohotta menolämpöä? Paluulämpö siis ilmeisesti ratkaisee kun huilasi? Integraalin ollessa - 60 yläpuolella pumppu ei myöskään käy. Tuo integraali on sellainen suure, etten kyllä sen logiikkaa edes arvaa saati tiedä. Kannattaako sitä siis laisin maallikon tutkia?

Miten tuon käyrän voisi vääntää kohdalleen? Sekin näyttää olevan päin prinkkalaa tässä tapauksessa.

Kiitän pohdinnoista etukäteen.

[Xargo]

Kyllä integraalin laskentaperiaate kannattaa mietiskellä selväksi. Elisiis siinä on kyse asteminuuteista. Tarkoittaa sitä, että jos sulla on vaikka pyynti 50C ja menoveden lämpötila 52C niin integraali nousee 2 pykälää(astetta) minuutissa. Eli jos käynnistysarvo on -60 niin pumppu lähtee silloin käyntiin ja lopettaa käynnin kun integraali saavuttaa arvon 0. Jos koko jakson ajan pyynnin ja menoveden lämpötila olisi tuo kaksi astetta niin käyntijakso kestäisi 60Kmin/2K=30min. K on siis Kelvin, käytetään yleensä Celsiuksen tilalla kun puhutaan lämpötilaeroista.

Jos taas käynnistys on -60, pyynti 50C ja menovesi 49C niin integraali lähtee menemään entistä enemmän miinuksen puolelle ja sitten kun se laskee riittävästi niin vastukset tulee mukaan JOS menoveden ja pyynnin ero on yli 2K. Ideana on se, että jos kompuralla ei saada jauhettua integraalia nollille niin autetaan vastuksilla.

Pitkät käyntijaksot eivät sinäänsä ole ongelma. Itseasiassa laite on parhaimmillaan jos se käy jatkuvasti olettaen että prosessi on muuten kunnossa.

Lämpöpumput tykkäävät pienistä lämpötilaeroista eli en kyllä lähtisi sitä lämmönjakoa kuristamaan muuten kuin ehkä tasapainotusmielessä (jos jokin tila on kylmä ja toinen kuuma). Nyrkkisääntönä voi pitää, että lämmönjaossa eroa kannattaa olla n. 7K ja keruupuolella 3K. Pienemmästä erosta ei ole muuta haittaa kuin lisääntynyt kiertovesipumpun sähkönkulutus.

[juippi]

Kiitos vain vastauksista.
"Näkeekö mistään paljonko patteriverkon meno- ja paluulämpötilat nyt on?
Jos niiden lämpötilaero(dT) on yli 5 astetta niin kannattaa lisätä virtausta."
Kiertopumppu on täysillä, menolämpö on tällä hetkellä 48c ja paluu 45c. Onkohan tuo liian pieni erotus? Pitäisköhän kuristaa venttiilejä lämpimämmissä paikoissa? Olenko ymmärtänyt oikein, että tuo ero, (nyt 3 astetta) pitäisi olla isompi? Näyttää siltä, ettei lämpöä jää tupaan kierroksella kovin paljon.


Pistin paluun max-arvon takaisin 55 asteeseen. Säädin vain tuota sen vuoksi, että kokeilin saada pumpun hetkeksi huilille. Mikähän tuossa on se ratkaiseva suure, että pumppu katsoo itselleen tauon? Menoveden pyynti oli 50 astetta ja mittari näytti 52 astetta ja silti sitkeästi pumppu vain kohotta menolämpöä? Paluulämpö siis ilmeisesti ratkaisee kun huilasi?

Siis onko sulla joku mittari menovesiputkessa, joka näyttää enemmän kuin pumpun oma näyttövalikko? Jos menovesi on näytöllä 52C ja pyynti 50C, niin integraalin pitäisi lähteä nollaantumaan, mutta menoveden lämpötilan kuuluukin nousta edelleen.

Itselläni DHPH 8 on tänään tehnyt parhaimmillaan 55C menovettä (paluu n. 47). Tuo siis käyntijakson loppuvaiheessa. Pyynti on siinä 49-50C. Ihmettelen että sulla ei pysty menovesi nousemaan tuon kuumemmaksi vaikka Dt on pienempi ja pumppu tehokkaampi. Oletko katsonut lämpötilavalikon menovesiarvoja lokiin piirtyneestä käyrästä. Mitä on enimmillään ollut käyttövettä tehdessä. Pitäisi loppuvaiheessa olla 60C paikkeilla.

edit: Mitä vaikutti keruun lämpötiloihin kun nostit keruupumpun nopeutta. Luultavasti menolämpö nousi ja Dt täten pieneni(parani.

[Seagear]

Itselläni DHPH 8 on tänään tehnyt parhaimmillaan 55C menovettä (paluu n. 47). Tuo siis käyntijakson loppuvaiheessa. Pyynti on siinä 49-50C. Ihmettelen että sulla ei pysty menovesi nousemaan tuon kuumemmaksi vaikka Dt on pienempi ja pumppu tehokkaampi. Oletko katsonut lämpötilavalikon menovesiarvoja lokiin piirtyneestä käyrästä. Mitä on enimmillään ollut käyttövettä tehdessä. Pitäisi loppuvaiheessa olla 60C paikkeilla.

Mistähän noin suuret erot johtuvat samalla pumpulla? Täällä on pyynti 48 ja 48-asteista tekee, tai ainakin tosi hitaasti nousee tuo meno. dT on 3 astetta Kiertovesipumppu III-nopeudella (65W) eli jos tuota linkin kuvaajaa oikein tulkitsen niin joku 0,5 litraa/s on virtaama.  Kaivosta 1 ja takaisin -2.

Viime helmikuussa kun oli -29 astetta niin teki 51-asteista ja kävi lähes taukoamatta. Kertaakaan en ole lämmityskäytössä tuon kuumempaa nähnyt tekevän, kv-käytössä tekee kyllä 58-asteista. Tulkitsin sen johtuvan siitä ettei pumpussa tehot riitä kun kv-pumppu on tuolla nopeudella. Katsotaan mitä tapahtuu kun käännän sen nyt ykkösnopeudelle.

http://onninen.procus.fi/documents/original/13389/1/1/sivu1_8.pdf

[Matias]

Lämpökaivoja on kaksi, toinen 60 m ja toinen 170 m.

Tuossa saattaa olla nyt sellainen tilanne että keruuliuos kiertää vain 60m:n kaivossa,tai ainakin suurin osa.
Tähän viittaisi keruun korkea lämpötilaero 7C(+1-----> -6C)

Onkohan kaivojen virtauksien tasapainotusta tehty?

Jos ei ole tiedossa niin kannattaa vähän tutkia tätäkin.
Jos löydät kummankin keruupiirin sulkuventtiilit ja tunnistat mitkä venttiilit on syvemmälle ja matalammalle kaivolle niin anna syvemmän kaivon sulut olla täysin auki ja laita ensin matalamman kaivon sulkuventtiili lähes kiinni.

Jos arvaus osui niin kaivosta tulevan liuoksen lämpötilan pitäisi nousta useita asteita ja lämpöpumpun antotehon pitäisi myöskin nousta huomattavasti

Kun kaivojen syvyyksissä on noinkin suuri ero niin virtausvastuksien eroista johtuen saattaa nyt olla tilanne että koska matalammassa kaivossa on pienempi virtausvastus niin syvemmässä kaivossa ei liuos juurikaan kierrä koska siinä on jotain 3-kertaa suurempi virtausvastus.

"Näkeekö mistään paljonko patteriverkon meno- ja paluulämpötilat nyt on?
Jos niiden lämpötilaero(dT) on yli 5 astetta niin kannattaa lisätä virtausta."

Kiertopumppu on täysillä, menolämpö on tällä hetkellä 48c ja paluu 45c. Onkohan tuo liian pieni erotus? Pitäisköhän kuristaa venttiilejä lämpimämmissä paikoissa? Olenko ymmärtänyt oikein, että tuo ero, (nyt 3 astetta) pitäisi olla isompi? Näyttää siltä, ettei lämpöä jää tupaan kierroksella kovin paljon.

Tähän akuuttiin tilanteeseen patteriverkon virtaus ja 3 asteen ero meno- ja paluulämmöissä on oikein hyvä.Tällä suurella virtauksella saadaan lämpöpumpun lauhduttimesta maksimiteho ulos.

Jos huonelämpötilat on suht tasaiset niin patteriverkon virtaus ja sen tasapainotus on silloin kohdillaan.
Jos jossain huoneessa on liian kylmä tai liian kuuma niin se korjaantuu patterikohtaisella virtauksen hienosäädöllä.

[juippi]

Mistähän noin suuret erot johtuvat samalla pumpulla? Täällä on pyynti 48 ja 48-asteista tekee, tai ainakin tosi hitaasti nousee tuo meno. dT on 3 astetta Kiertovesipumppu III-nopeudella (65W) eli jos tuota linkin kuvaajaa oikein tulkitsen niin joku 0,5 litraa/s on virtaama.  Kaivosta 1 ja takaisin -2.

Viime helmikuussa kun oli -29 astetta niin teki 51-asteista ja kävi lähes taukoamatta. Kertaakaan en ole lämmityskäytössä tuon kuumempaa nähnyt tekevän, kv-käytössä tekee kyllä 58-asteista. Tulkitsin sen johtuvan siitä ettei pumpussa tehot riitä kun kv-pumppu on tuolla nopeudella. Katsotaan mitä tapahtuu kun käännän sen nyt ykkösnopeudelle.

http://onninen.procus.fi/documents/original/13389/1/1/sivu1_8.pdf

Sulla on pyynti siis 48. Silloin menovesilämpötila on pakostikin yli tuon käyntijakson lopussa, veikkaisin jotain 52 C. Kuinka pitkiä käyntijaksoja on näillä pakkasilla tehnyt? Dt 3K on kyllä vähän. Sulla on jostain syystä virtausvastus pienempi kuin mulla. Noita virtaamia ei kai oikein pumpun datalehdiltä pysty helposti soveltamaan käytäntöön. Itse laitoin tänään kaikki kv-pumput kolmoselle, siis lattian ja pattereiden piirin myös, olivat kakkosella. Katsotaan mitä tekee. Samalla korotin lattiapiirin käyrää 32>34, jotta lämmönjako tehostuisi.

[Seagear]

Meno nousi 52:een kun pudotti pumpun I-teholle (30W). Pyynti kuuluisi olla oikeasti 45 tällä kelillä mutta vaimo oli jättänyt avotakan pellin auki päivällä ja olohuoneessa oli 18,8 niin nostin tilapäisesti käyrää vähän ylemmäs. Käyntijaksot on näköjään pitkiä jos pumppu on III-teholla, katsotaan miten käy ykkösellä. Viimeisin lepojakso oli vain 20 min. Viimeisten 48h kulutus on pumpun mittarin mukaan ollut 84 kWh, pumpun käyntiaika 35 h.

[Xargo]

Pieni dT ja pitkät käyntijaksot on hyvä juttu. Samoin alhainen menoveden lämpötila kunhan vaan tuvassa lämpöä piisaa.

[juippi]

Meno nousi 52:een kun pudotti pumpun I-teholle (30W). Pyynti kuuluisi olla oikeasti 45 tällä kelillä mutta vaimo oli jättänyt avotakan pellin auki päivällä ja olohuoneessa oli 18,8 niin nostin tilapäisesti käyrää vähän ylemmäs. Käyntijaksot on näköjään pitkiä jos pumppu on III-teholla, katsotaan miten käy ykkösellä. Viimeisin lepojakso oli vain 20 min. Viimeisten 48h kulutus on pumpun mittarin mukaan ollut 84 kWh, pumpun käyntiaika 35 h.

Mulla vastaavat 48h lukemat ovat: 93kWh ja 37h eli hieman enemmän mulla kompura ottaa sähköä verkosta johtuen kuumemmasta menovedestä. Mulla on vasta ensimmäinen talvi alkamassa maalämmöllä ja hiukan on ollut yllätys korkeahko tehontarve lämmönjaossa. Mullekin kaupattiin lähes väkisin 6kW konetta, mutta en antanut periksi, onneksi. Talossa on korkea ylös asti avoin olohuone+keittiö, joten lämmitys kuutioita tulee paljon, arviolta 500. Ilmanvaihtoa olen pitänyt kakkosnopeudella, mutta taidan nyt pudottaa sen ykköselle pakkasten ajaksi. Myös esilämmitys on minimissään, joten tuonnekin hukkuu paljon energiaa. Asunnossa on myös pieniä lapsia koko päivän joten huonelämpö on pidettävä tuossa n. 21,5 asteessa. Kaikki nämä vaikuttavat kahta järjestelmää verratessa vaikka pumput ovatkin samat.

[Seagear]

Ei näytä ainakaan mitään hyötyä olevan tuosta patteriverkon pumpun I-nopeuden käytöstä. dT siltikin vain 3-4 astetta, viimeisen käyntijakson pituus 74 min. Laitetaan nyt ainakin II:lle se takaisin.

[Vpetteri]

Turhaanko olen taas menettänyt yö-uneni? Olisi pitänyt lueskella ensin tätä foorumia...
Kuulun näemmä samaan hämmästelijöiden kerhoon, eli riittääkö potku koville pakkasille.
Vielä on ollut torpassa mukavan lämmintä, johtuen varmaankin kWh-mittarin kiekon kitkalämmöstä?
Tässä muutama kuvakaappaus minun tilanteestani:
https://plus.google.com/photos/112665519523290445964/albums/5495260249356772369
Pientä pätkintää on käppyröissä johtuen miniläppärin epävakaisuudesta.
Kulutus on melko kohdillaan verrattuna pumpun ja hilujen eteen laitetun din-kWh-mittarin lukemiin.
Ennen meni 48 litraa öljyä vuorokaudessa kylmimpinä päivinä, eli ei tämä nyt ihan vielä katastrofi ole.
Saa kommentoida ja antaa vinkkiä 

[juippi]

Laitan tähän vielä eilisen ja tämän päivän lukemia lämmitysjaksolta. Näiden välissä tehty seuraavat muutokset:

Lämpökäyrä 2 (lattiapiiri) 32>34
Huonearvo 21>20,5
patteripiirin ja lattiapiirin kv-pumput 2>3nop.
Ilmanvaihto 2 nop. >1 nop.
Makuuhuoneen patteria avattu lisää


3.12.
ulkona -17C, sisällä 21,3C
käyntiaika 1h 30min, lepoaika 18min
menovesi 55C paluu 47C
keruu pal. 0C meno -3

4.12.
ulkona -17, sisällä 21,6C
käyntiaika 1h 6min., lepoaika 21 min.
menovesi 50C, paluu 42C
ker. pal. 0C, meno -3

Eli tulos mielestäni varsin reilu parempaan suuntaa. Ilmanvaihto varmaankin suurin selittävä tekijä, mutta myöskin se että lämmönjako laajeni kun kosteiden tilojen lattioihin menee kuumempaa vettä ja yksi patteri lämpiää lisää vaikuttanevat asiaan myös.