Tuli noista sulatusjutuista mieleen mun jäteilmapatterin toiminta. Tässäpä kaksi kuvaa. Ensin heti 3,5h käyntijakson jälkeen kun ulkona oli -7C:
... ja sitten 14min myöhemmin kun jäteilma on sulattanut kennon:
Kuvat on kuvattu jäteilmakanavan tarkistusluukusta, joka on ilmavirran kylmällä puolella.
En muistanut ottaa jäteilman lämpötilaa ennen kennoa talteen, mutta jossain +5C paikkeilla se varmastikin oli. Kennolle menevä keruuliuos oli käyntijakson aikana vähän alle -4C ja se lähtee sitten lepojaksolla nousemaan riippuen ulkolämpötilasta. Litku menee siis aina sekä esilämmitys/viilennyspatterille ja sieltä jäteilmapatterille 24/7/365. En ole laskenut paljonko tuosta huurteesta jää energiaa talteen, mutta kaipa tuo suht tehokkaasti energiaa sitoo. Jäteilmapatteri on siis ristivirtakennokoneen jälkeen jäteilmakanavassa.
Tuossa esimerkissä oli parinsadan litran verran lämpimän käyttöveden kulutusta, josta varmasti suuri osa tuosta huurteestakin tuli. Myös noin pitkä käyntijakso johtuu siitä kun tehtiin käyttövettä ja toisaalta siitä, että mulla on ajastettu lämmityspuolen termostaatit niin, että yöllä lämmitetään enemmän eli puolilämpimissä tiloissa on pari astetta korkeampi pyynti (kausisähkö). Tuo pitää paluuveden lämpötilan matalana alkuyöstä, johon tuo käynti ajoittui.
