PILPin kaveriksi MLP vai pelkästään MLP

[MaakeOulu]

Morjens arvon maalämppääjät.

Rakensin talon Ouluun 2005. Puutalo on yhdessä tasossa ja lämmintä pintaa 151 neliötä, jossa on Nereuksen vesikiertolattilämmitys. Talossa asustaa 3 henkilöä, joiden vedenkulutus vuodessa on noin 90 kuutiota. Lisäksi lämpimänä pidetään talli+varastokompleksia, joiden pinta-ala on 40 neliötä ja lämmöt sisällä talvella noin 10 astetta. Talli lämpiää sähköllä, vastukset lattiassa.

Talon lämmitys, ilmanvaihto ja käyttövesi hoidetaan NIBE 410P Pilpillä. Kokonaiskulutus sähkön osalta on ollut talven kovuudesta riippuen 18000 - 21000 kWh/vuosi. Nibe otettiin taloon siksi, että maksoin siitä rakennusaikaan 4500 euroa, MLP tarjoukset sis. IV kone olivat silloin 17-20t euroa. Ihan siis hinta oli silloin liikaa.

Nyt ku säästöjä taas on ja Sähkönhinnan nousut on ajanut minut miettimään voisiko NIBElle saada apuja lämmitykseen vai pitäisikö roudata MLP kokonaan tilalle.

Olisiko täällä foorumilla samanlaisen "vaikeuden" kokeneita tai muuten asiaan halukkaita kommentoivia.

Maaperä tontillani on todella kuivaa hiekkakangasta, joten MLPlle pitäisi varmaankin tehdä porakaivo. Tontin koko ei ole pintaputkille este, 7500 neliötä yhteensä pihaa ja metsää. Millaisia tarjouksia Oulun seudulla on nykyään saatu MLP kokonaisuudessaan?

[saimaanranta]

Maapiirin rakentelu hiekkamaahan vaatisi melkoista maamassojen vaihtoja.Taitaa porakaivo olla fiksumpi, jos kallio löytyy siedettävältä syvyydeltä. Äkkiseltään omaani vertaillessa 8 kwh kone ja 160 m reikä tuntuisi sopivalta paketilta. Hintaa paketille täällä etelämpänä n. 15000 € pohjoisempana voi olla hieman kalliimpaa. Kannattaa kysellä tarjouksia eri tahoilta. Pilpiä ei kannata jättää, jos mlp tulee. Säästöä lämmityskuluissa n.1400 € vuodessa. Tuleehan lisäksi muutostyöt ilmanvaihtoon huomioida kun asiaa miettii. Vaikea on yhtälö purtavaksi.

[Matias]

90 luvun loppupuolella keruuputkiston mitoitusohje hiekkamaahan oli kolmannes pidempi kuin savimaahan.
Eli jos savimaahan oli mitoituspituus 400m niin vastaava hiekkamaahan olisi ollut 600m.
Onkohan niin ettei foorumilla ole ketään jolla on keruuputkisto hiekkamaassa?

[justus01]

Sijainti                 Savi       Hiekka       
Etelä-Suomi¹       50...60       30...40
Keski-Suomi       40...45       15...20
Pohjois-Suomi²       30...35       00...10

Yksikkö kWh/m/vuosi

Tällainen ohje löytyy Sulpun sivuilta:
http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=20&Itemid=114

[tomppeli]

Rakensin talon Ouluun 2005. Puutalo on yhdessä tasossa ja lämmintä pintaa 151 neliötä, jossa on Nereuksen vesikiertolattilämmitys. Talossa asustaa 3 henkilöä, joiden vedenkulutus vuodessa on noin 90 kuutiota. Lisäksi lämpimänä pidetään talli+varastokompleksia, joiden pinta-ala on 40 neliötä ja lämmöt sisällä talvella noin 10 astetta. Talli lämpiää sähköllä, vastukset lattiassa.

Talon lämmitys, ilmanvaihto ja käyttövesi hoidetaan NIBE 410P Pilpillä. Kokonaiskulutus sähkön osalta on ollut talven kovuudesta riippuen 18000 - 21000 kWh/vuosi.

Tuosta kokonais sähkönkulutuksesta ja NIBE 410P:n hyötysuhteesta se talosi vuotuinen kokonais lämmitysenergian tarve pitäisi laskea.
En silti yritäkään laskea, laitetta tuntematta, yritän vain arvata.

Editoin vähän juttuani.:
Oletin ensin vuotuiseksi lämmitysenergian tarpeeksi 25.000kWh.
Se luku on kuitenkin mielestäni liian suuri noinkin uudelle rakennukselle.
Laskin uudelleen saman, mutta nyt lämmitystarpeeksi arvoin 20.000kWh/v (on noin 25W/m²/astepäivä).
Autotallin osuutta kokonais sähkönkulutukseen on vaikea määrittää!
Nyt näyttäisi tällaiselta:

TULOSTE                  
MAALÄMMITYSLASKELMA                  
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                  
Talo ”MaakeOulu” (PILP:in hyötysuhde ei tiedossa)                  
Oulu (Olisiko lämmitysenergian vuositarve n. 20.000 kWh?)                  
Tulostuspäivä            23.11.2011      
Vuotuinen rakennusten lämmitystehon tarve            17 000 kWh      
Asukkaiden määräksi valittu            3 hlö      
Jolloin vuotuinen käyttöveden lämmitystehon tarve olisi            3 000 kWh      
Vuotuinen lämpöenergian tarve yhteensä            20 000 kWh      
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä            2353 ltr      
Jos öljyn litrahinta hinta on            1,180 €      
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa            2 776 €      
Jos sähkön kWh hinta on            0,120 €      
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa            2 400 €      
                  
Pumpun COP -arvoksi lämmityskäytöllä valittu            3,6 COP      
Pumpun COP -arvo lämpimän käyttöveden tuottamisessa            2,8 COP      
Pumpun vuotuinen kokonais- COP -arvoksi saadaan laskemalla            3,45 COP      
Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa            1 071 kWh      
Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa            4 722 kWh      
Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi            5 794 kWh      
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa            695 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna            2 081 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna            1 705 €      
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            180 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi valittu (oC)            5,0 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            23 880 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)            riittävä      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla            6,0kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla            6,8 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla            7,6 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla            8,4 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla            9,2 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            8,0 kW      
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka            -32,6 C      
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti                  
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.                   
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                   
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP)                  
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 500 h      
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on            28,5%      
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!                  

[Seagear]

90 luvun loppupuolella keruuputkiston mitoitusohje hiekkamaahan oli kolmannes pidempi kuin savimaahan.
Eli jos savimaahan oli mitoituspituus 400m niin vastaava hiekkamaahan olisi ollut 600m.

Tuota, menee jo hieman pilkunnu*simisen puolelle, mutta eikös kolmannes 400 metristä ole 400m/3=133,3m. Eli kolmanneksen pidempi olisi 533 m. (End of pilkunnus*siminen)

[Matias]

tomppeli:
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa                3 471 €  

Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa   3 000 €  

Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa 862 €

Olispa mielenkiintoista tietää mitä suorasähköllä tai öljyllä talonsa lämmityksen  hoitavat ajattelee tästä laskelmasta

[saimaanranta]

Olispa mielenkiintoista tietää mitä suorasähköllä tai öljyllä talonsa lämmityksen  hoitavat ajattelee tästä laskelmasta
Eivät varmaan lämmöllä ! tai sitten alkaa otsaa kuumottaa

[sailor]

Itse vetäisisin hiekkamaahan tuossa tapauksessa saman verran kaivantoa, mutta putkea tuplamäärän. Eli putkitus tihempään ja putkea enemmän. 2x400m lenkit, jos siellä 80cm syvyydessä on todellakin hiekkaa? Mitään maamassoja ei tarvitse vaihtaa, sen kun peittelee samalla maa-aineksella.

[Raid]

Olispa mielenkiintoista tietää mitä suorasähköllä tai öljyllä talonsa lämmityksen  hoitavat ajattelee tästä laskelmasta
Eivät varmaan lämmöllä ! tai sitten alkaa otsaa kuumottaa

Joo kyllä se öljylämmitäjillä on jääny suu auki kun on kertonut että 220m2 50-luvun kämpän lämmityskulut on n 1000€ /v (tämäkin yläkanttiin). Juuri viimeviikolla meinas eräskin tuttava vetää perunat väärään kurkkuun kun oltiin syömässa ja tuli juttua maalämmöstä. Hänellä kun oli 150m2 kämppä ja öljyä meni kuulemma vajaat 1500-2000litraa/v.  Se olisillon halpaa ku öljy maksoi 30 penniä litra...  

[Hese]

tomppeli:
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa                3 471 €  

Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa   3 000 €  

Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa 862 €

Olispa mielenkiintoista tietää mitä suorasähköllä tai öljyllä talonsa lämmityksen  hoitavat ajattelee tästä laskelmasta

Muutamat tuntemani sähkölämmittäjät ovat tukeutuneet tutkimukseen (en ole tutkimusta nähnyt), jossa sähkölämmitys on kuulemma todettu, investointeineen, halvimmaksi lämmitystavaksi 40 vuoden "testijaksolla".
Se heille suotakoon...

[Raid]

Niin siinä vedotaan ilm siihen että ne lähtökustannukset ovat kalliimpia. Eihän ne kustannukset ole aina sitä 15k€

Otetaan scenaario: 45 vuoden perioidilla.
Oletetaan että vuosittainen hyöty mlp eduksi 1000€
Lähtöhinta paketilla 15k€
Ensim. 15v: menee hyöty plus/miinus/nolla.(tässä kohtaa  vaihtuu pumppu uuteen) hajoaa jne.
Kustannus 6000-8000€ joka kestää taas seuraava 15v. takaismaksu aika noin 7v loput: 7v hyöty n.8000€

Taas vaihdetaan 15v jälkeen pumppu: kustannus 6000€: hyöty 7000€
45v hyöty MLP:n on siis 15 000€

Tämä on 15v periodilla mutta jos pumppu kestää kauemmin niin loppusumma senkun kasvaa. Saman tekee myös sähkön hinnan nousu.


Oli tämäkin taas laskelma..

[MaakeOulu]

Rakensin talon Ouluun 2005. Puutalo on yhdessä tasossa ja lämmintä pintaa 151 neliötä, jossa on Nereuksen vesikiertolattilämmitys. Talossa asustaa 3 henkilöä, joiden vedenkulutus vuodessa on noin 90 kuutiota. Lisäksi lämpimänä pidetään talli+varastokompleksia, joiden pinta-ala on 40 neliötä ja lämmöt sisällä talvella noin 10 astetta. Talli lämpiää sähköllä, vastukset lattiassa.

Talon lämmitys, ilmanvaihto ja käyttövesi hoidetaan NIBE 410P Pilpillä. Kokonaiskulutus sähkön osalta on ollut talven kovuudesta riippuen 18000 - 21000 kWh/vuosi.

Tuosta kokonais sähkönkulutuksesta ja NIBE 410P:n hyötysuhteesta se talosi vuotuinen kokonais lämmitysenergian tarve pitäisi laskea.
En silti yritäkään laskea, laitetta tuntematta, yritän vain arvata.

Editoin vähän juttuani.:
Oletin ensin vuotuiseksi lämmitysenergian tarpeeksi 25.000kWh.
Se luku on kuitenkin mielestäni liian suuri noinkin uudelle rakennukselle.
Laskin uudelleen saman, mutta nyt lämmitystarpeeksi arvoin 20.000kWh/v (on noin 25W/m²/astepäivä).
Autotallin osuutta kokonais sähkönkulutukseen on vaikea määrittää!
Nyt näyttäisi tällaiselta:

TULOSTE                  
MAALÄMMITYSLASKELMA                  
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                  
Talo ”MaakeOulu” (PILP:in hyötysuhde ei tiedossa)                  
Oulu (Olisiko lämmitysenergian vuositarve n. 20.000 kWh?)                  
Tulostuspäivä            23.11.2011      
Vuotuinen rakennusten lämmitystehon tarve            17 000 kWh      
Asukkaiden määräksi valittu            3 hlö      
Jolloin vuotuinen käyttöveden lämmitystehon tarve olisi            3 000 kWh      
Vuotuinen lämpöenergian tarve yhteensä            20 000 kWh      
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä            2353 ltr      
Jos öljyn litrahinta hinta on            1,180 €      
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa            2 776 €      
Jos sähkön kWh hinta on            0,120 €      
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa            2 400 €      
                  
Pumpun COP -arvoksi lämmityskäytöllä valittu            3,6 COP      
Pumpun COP -arvo lämpimän käyttöveden tuottamisessa            2,8 COP      
Pumpun vuotuinen kokonais- COP -arvoksi saadaan laskemalla            3,45 COP      
Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa            1 071 kWh      
Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa            4 722 kWh      
Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi            5 794 kWh      
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa            695 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna            2 081 €      
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna            1 705 €      
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            180 m      
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi valittu (oC)            5,0 C      
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            2,8 W/mK      
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            23 880 kWh      
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)            riittävä      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla            6,0kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla            6,8 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla            7,6 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla            8,4 kW      
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla            9,2 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            8,0 kW      
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka            -32,6 C      
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti                  
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.                   
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                   
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP)                  
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 500 h      
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on            28,5%      
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!                  

Kiitos laskelmassa. Jotain vastaavaa sain itsekin kun tällä excelillä sitä pyörittelin kerran. Huippu kuukauden kulutuksen on kuitenkin ollu jopa 3500kWh, kun kovaa pakkasta on riittänyt viikkoja, joten pilpillä lämmittäminen ei mielestäni kannata pidemmän päälle varsinkin jos kovia talvia tulee useita... -20 ja kylmempää tuo oma nibe on lähinnä suora sähkölämmitin. Ei teho riitä kaikkeen tai sitten pitää ruuvata tuloilma ja vesikierto niin pienelle, että mukavuus kärsii.  :-/

Onko mitään verrokkia paljonko suurinpiirtein 600m maaperän lämmönkeruuputkistoa maksaa verrattuna esim. Laskelmassa käytettyyn 180m porakaivoon?

Onko siitä kokemusta olisiko Oulussa järjestelmät edullisempia kuin etelässä? Työkustannukset täällä on kuitenkin alhaisemmat...

Kiitos kaikille vastanneille. Nyt olisi tosiaan tarkoitus laittaa sähkönkulutus minimiin ja siihen haetaan toimiva ratkaisu. Tuo ilmanvaihto mietityttää myös, eli jättäisikö nimen hoitamaan sitä... Tekn.tilassa on 60 cm laitteille tilaa nimen vieressä. Tai sitten nibe pois ja tilalle hyvä iv kone, 125mm liitynnöillä, joka on nyt nibessä

[Remppareiska]

Mulle Niben edustaja suositteli 3 x 250 m pituista keruuputkistoa 8 kW pumpun perään. Tontin koko kuitenkin rajoitti sen 2 x 300 metriin. Kuivaan hiekkamaahan keruupiirin teko on työlästä, jos joutuu tekemään paljon käännöksiä. Meillä meni viitisen päivää putkea laittaessa.

Tällä hetkellä keruupiiristä tulee +3 ^oC nestettä pumpulle käyntijakson alussa. Käyntijakson aikana -10 ^oC pakkasilla lämpötila laski ~1,6 ^oC:sta, joten mielenkiinnolla odotan kovempia ja pidempiä pakkasjaksoja. Pitääköhän alkaa virittelemään sulanapitokaapelia keruupiirin putkeen

[Matias]

Vuotuinen rakennusten lämmitystehon tarve            17 000 kWh      
Asukkaiden määräksi valittu            3 hlö      
Jolloin vuotuinen käyttöveden lämmitystehon tarve olisi            3 000 kWh      
Vuotuinen lämpöenergian tarve yhteensä            20 000 kWh

Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa            4 722 kWh

Meillä oli alkujaan varaavalla yösähköllä lämmitys ja käyttövesi n 17000kwh/v
Kun vaihdettiin maalämpö -98 niin vastaava kulutus 4000-4500kwh/v viimeisten 13 vuoden ajalta.
Melko hyvin laskelma osuu ainakin meidän kulutuksiin

[justus01]

Onko mitään verrokkia paljonko suurinpiirtein 600m maaperän lämmönkeruuputkistoa maksaa verrattuna esim. Laskelmassa käytettyyn 180m porakaivoon?
 

Maapiiri 1850€ - 2950€
Porakaivo 180m = 4860€ - 6300€

Käsittääkseni kohtuullisen kivettömään hiekkamaahan voisi saada helposti ja edullisesti keruupiirin kaapeliauralla vedettyä.

(Savipeltoon tuli 600 metriä keruuputkea yhdessä työpäivässä 13 tonnin telakaivurilla ja 160cm kauhalla)

[MaakeOulu]

Onko mitään verrokkia paljonko suurinpiirtein 600m maaperän lämmönkeruuputkistoa maksaa verrattuna esim. Laskelmassa käytettyyn 180m porakaivoon?
 

Maapiiri 1850€ - 2950€
Porakaivo 180m = 4860€ - 6300€

Käsittääkseni kohtuullisen kivettömään hiekkamaahan voisi saada helposti ja edullisesti keruupiirin kaapeliauralla vedettyä.

(Savipeltoon tuli 600 metriä keruuputkea yhdessä työpäivässä 13 tonnin telakaivurilla ja 160cm kauhalla)

Okei, eli maapiiri on noin puolet siitä mitä kaivo. Pitää miettiä ja suunnitella josko sen maapiirin saisi tehtyä tuohon tontin nurkkaan. Siinä olisi semmosta vanhaa peltoa jossa on nyt metsä(koivua) päällä. Tilaa siinä on keveästi se 50 x 50 metriä. Vois samalla myydä puut niille jotka tarvii koivuhalkoa...  

[MaakeOulu]

Nyt asia on edennyt siihen vaiheeseen, että muutamia tarjouksia on sisällä. Hinnat ovat avaimet käteen toimituksilla hyvin lähellä, kaikki 1000 euron sisällä, kalleimman ollessa 17tEur.

Seuraavaa on tarjottu:
- Viesmann Vitocal 333G 7,9kw ja 170m kaivolla (3m maaporaus)
- Thermia Diplomat RF 8kw ja 150m kaivolla (10m maaporaus)
- LämpöÄssä Vs8/Ouman 203 ja 160m kaivolla (10m maaporaus)

Kaikki sisältävät työt ja tarvikkeet sekä koulutuksen/opastuksen.
PILP pitää ottaa itse pois tai mahdollisesti MLP toimittaja purkaa sen pois korvausta vastaan. LTO koneen toimitusta pitää vielä kysellä erikseen...

Onko jotain mitä pitäisi huomata tarjouksessa. Onko Thermian kaivo liian matala vai mitä tuumitte?

[tomppeli]

Seuraavaa on tarjottu:
- Viesmann Vitocal 333G 7,9kw ja 170m kaivolla (3m maaporaus)
- Thermia Diplomat RF 8kw ja 150m kaivolla (10m maaporaus)
- LämpöÄssä Vs8/Ouman 203 ja 160m kaivolla (10m maaporaus)

Kaikki sisältävät työt ja tarvikkeet sekä koulutuksen/opastuksen.
PILP pitää ottaa itse pois tai mahdollisesti MLP toimittaja purkaa sen pois korvausta vastaan. LTO koneen toimitusta pitää vielä kysellä erikseen...

Onko jotain mitä pitäisi huomata tarjouksessa. Onko Thermian kaivo liian matala vai mitä tuumitte?

Kaikki tarjotus kaivot ovat kohtalaisen pieniä.
Ainakin se 150 metrinen on liian matala. Kaivo saattaa mennä jäähän.
On murheellista omistaa kovana talvena jäätyvä kaivo.
Satsaa vähän lisää kaivoon, se ihan varmasti kannattaa.

[sam68]

Missäpäin Oulua asustelet? Tuo maaporauksen 10m ihmetyttää.
Porakaivossa ei meidän korkeudella yleensä riitä lämpimien neliöiden kaivo. Jo uudiskohteissa menee yli eli varmaan 170m olisi teille aika hyvä jos ette asu hankalassa kohdassa kylää.

[hoohöö]

miksi et sitä maapiiriä tekisi? varmasti tulee edullisemmaksi kuin kaivo, vaikka kaivuri tekisi töitä 5 päivää se tekisi noin 3k€ putki rapian euro metri siihen päälle eli siitä vajaa tonni, kaivurityöstä saat kotitalousvähennyksinä osan takaisin (samoin kuin kaivon poraamisesta).
Jos sitten vie homman vielä pidemmälle niin Pumppu ja varaaja noin 8k€ (tai esim. 8kw laite jossa kv- varaaja integroituna 6k€ katso esim. talotarvike.com), putkari muutama päivä töitä 1,5k€ tarvikkeet yläkanttiiin vaikka 2k€ tästä tulee max. 15k€ (putkari ja MLP:n tosin voi joutua ottamaan samasta paikasta vaikka tuntitöinä teettäs ellei sitten ole tuttua putkaria)

[ego]

Jos on mahdollista tehdä vaakaputkisto, se kannattaa tehdä!

1 se on halvempi
2 aurinko sulattaa sen varmasti
3 irtomaan paksuus ei aiheuta yllätyksiä
4 saa suunnitella/suunnitteluttaa paremman pihan ja uudet puut

Mielestäni maalämpö on fakkiutunut porakaivo ratkaisuihin.

Aikojen alusta rakennettiin vaakaputkellisia keruupiirejä mutu-suunnitelmilla, ja aina vain toimii.

Nykyisin tiedetään jo paljon enemmän eri malajeista ja kosteuden käyttäytymisestä putken ympärillä.

Ainakaan minä en tiedä miten pohjavesi virtaa 150 päässä alapuolellani.

Miten se auringon lämpö menee sinne reikään vai onko kyseessä "ydin" lämpö?

[MaakeOulu]

Missäpäin Oulua asustelet? Tuo maaporauksen 10m ihmetyttää.
Porakaivossa ei meidän korkeudella yleensä riitä lämpimien neliöiden kaivo. Jo uudiskohteissa menee yli eli varmaan 170m olisi teille aika hyvä jos ette asu hankalassa kohdassa kylää.

Asutaan Alakyläntien varressa, lähellä Jylkynkangasta. Tässä on semmoinen tiivis moreeni/sora paikka, joten olisiko tuo vaakaputkiston teko kuitenkin melkoinen maanvaihtojumppa?

[tomppeli]

Miten se auringon lämpö menee sinne reikään vai onko kyseessä "ydin" lämpö?

Lämpökaivon yläosan lämpötilan määrittää lähinnä ko. paikkakunnan vuotuinen keskilämpötila.
Keskilämpötilan vaikutus näyttäisi vähenevän 50 -100 metrin syvyydessä.
Kaivon lämpötila nousee pohjaa kohden noin 1,0 ... 1,5C^o /100 metriä.
Suomesta on tutkimusprofessori Ilmo Kukkonen GTK:lta tutkinut lämpökaivojen sielunelämää.
( http://en.gtk.fi/research2/infrastructure/modelling/vetaja.html )

Data kokoelma: http://www.geo.lsa.umich.edu/climate/EUR.html

Tietokantoja mittausporakaivoista on myöskin yliopistojen sivustoilla.
Tässä muutama linkki suoraan kaivon dataan:
- Pyhäjoki: http://www.ncdc.noaa.gov/paleo/borehole/data/fi-pyhaj.html
- Pyhäjoki: rekonstruktio: http://www.geo.lsa.umich.edu/climate/RECONSTRUCTION/FI-Pyhaj.html
- Mäntsälä: http://www.geo.lsa.umich.edu/climate/DATA/FI-Mantsala.html
- Lavia: http://www.geo.lsa.umich.edu/climate/DATA/FI-Lavia.html

Ne lämpökaivon parhaat metrit ovat tosiaan siellä kaivon pohjalla!

[ego]

Näin tietysti on, mutta erityisesti meillä pohjoisessa liikutaan niin lähellä jäätymispistettä että parin asteen lisälämpö ei lohduta.

Miksi kaikissa tietämissäni porakaivoissa lämmönsiirtoputkena on hyvin lämpöä eristävä PE-putki eikä pohjalla olevaa lämmintä yritetäkkään hyödyntää esim. metallisella lämmönsiirtimellä.

Päinvastoin syvyyksistä tulevaa lämpöä voi johtua umpijäiseen reiän yläosaan.

Suurimmassa osassa maatamme tämä ongelma ei ole merkittävä, eikä täälläkään kaikki pidä tätä ongelmana.

Tarvitsemme vielä paljon uutta tietoa todella kylmän alueen porakaivojen toiminnasta lämmönlähteenä.

Vaakaputkiston toiminta on paremmin tiedossa ja auringon suora lämmitys ja sadeveden lämpö vaikuttavat 1 metrin syvyyteen.

[Hese]

Nyt asia on edennyt siihen vaiheeseen, että muutamia tarjouksia on sisällä. Hinnat ovat avaimet käteen toimituksilla hyvin lähellä, kaikki 1000 euron sisällä, kalleimman ollessa 17tEur.

Seuraavaa on tarjottu:
- Viesmann Vitocal 333G 7,9kw ja 170m kaivolla (3m maaporaus)
- Thermia Diplomat RF 8kw ja 150m kaivolla (10m maaporaus)
- LämpöÄssä Vs8/Ouman 203 ja 160m kaivolla (10m maaporaus)

Kaikki sisältävät työt ja tarvikkeet sekä koulutuksen/opastuksen.
PILP pitää ottaa itse pois tai mahdollisesti MLP toimittaja purkaa sen pois korvausta vastaan. LTO koneen toimitusta pitää vielä kysellä erikseen...

Onko jotain mitä pitäisi huomata tarjouksessa. Onko Thermian kaivo liian matala vai mitä tuumitte?

Niin, tarjouksessa pehmeän maan osuudeksi arvioitu 3m ja 10m.
Pehmeä maaosuus on kalliimpaa porata, joten jos joudutaan laittamaan esim 20m teräsputkea arvioidun 3m sijaan, niin se näkyy laskussa.
Tästä kannattanee keskustella urakoitsijan kanssa...

[MaakeOulu]

Niin, tarjouksessa pehmeän maan osuudeksi arvioitu 3m ja 10m.
Pehmeä maaosuus on kalliimpaa porata, joten jos joudutaan laittamaan esim 20m teräsputkea arvioidun 3m sijaan, niin se näkyy laskussa.
Tästä kannattanee keskustella urakoitsijan kanssa...

Aivan, lähialuella Suomen Porakaivon mukaan on 12-15m kallioon.

Eilen sain taas uuden tarjouksen.
- Vaillant geoTHERM plus VWS 82/2 8kW pumppu ja 150m kaivolla. (3m maaporaus) Hinta pikkusen yli 17tEur.

Sovittiin jo, että laskee 170m kaivolla, mutta kuitenkin tarjous tuli 150m mukaan, jos laskee kaivon metrihinnan ja putkiparin mukaan...

Omasta mielestä LämpöÄssä näyttää parhaalta, vaikka ottaa 20m lisää kaivoon syvyyttä jää hinta samaan kuin Thermia ja halvemmaksi kuin Vaillant.

Viessman taas 500 euroa halvempi kuin LämpöÄssä, jos ottaa senkin 180m kaivolla ja laskee 10m maaosuutta.

LämpöÄssässä on tuplashunttaus, mutta onko tuosta oikeasti tarvetta lattialämmitystalossa?

[JPN]

Meillä on LÄ:n V-malli (suurempi varaaja) betonilaattaisessa lattialämmitystalossa. Toimintaan olen ollut tyytyväinen (tosin harvapa omaan ratkaisuunsa on tyytymätön, kun ei tiedä paremmasta).

Käyrien perusteella kovalla lämpimän veden kulutuksella, lattiakiertosta palautuu lämpöä, joka esilämmittää käyttövettä. Ainakin 10kW pumppu jaksaa sitten 'lennossa' lämmittää suihkulämpöiseksi vedeksi, vaikka periaatteessa siihen tarvittaisiin 30kW teho (4>40C / 10l/min).

Huomaa, että hinta voimakas ajuri kun nykyisin näytetään tarjoavan pelkästään Vs-malleja.

[MaakeOulu]

Meillä on LÄ:n V-malli (suurempi varaaja) betonilaattaisessa lattialämmitystalossa. Toimintaan olen ollut tyytyväinen (tosin harvapa omaan ratkaisuunsa on tyytymätön, kun ei tiedä paremmasta).

Käyrien perusteella kovalla lämpimän veden kulutuksella, lattiakiertosta palautuu lämpöä, joka esilämmittää käyttövettä. Ainakin 10kW pumppu jaksaa sitten 'lennossa' lämmittää suihkulämpöiseksi vedeksi, vaikka periaatteessa siihen tarvittaisiin 30kW teho (4>40C / 10l/min).

Huomaa, että hinta voimakas ajuri kun nykyisin näytetään tarjoavan pelkästään Vs-malleja.

Joo näin on. V9 mallissa hinta hyppää 1000 euroa, samalla tulee isompi varaaja ja tehokkaampi kone, eli 9kW kone. Tuleeko tuosta jo ylimitoitusta noilla meidän lähtötiedoilla?