Vaakaputkisto vai porareikä

[Starppa]

Kun tämä on vielä suunnittelua niin laitoin tänne osioon enkä lämmönkeruuseen.

Siis suunnitelmissa on uusi taloprojekti johon luonnollisestikin tullaan valitsemaan maalämpö, mutta ongelmana onkin, että laittaako porareiän vai vaakaputkiston? Tontilla on kallio n. 2-3 m syvyydessä, tilaa riittää kyllä vaakaputkistonkin laittoon, mutta haluaisin säilyttää puustoisen tontin luonnontilaisena niin suurelta osin kuin mahdollista (olen kyllästynyt jo ruohon leikkuuseen), joten porakaivoa olin ajatellut kalliimmasta hankintahinnasta huolimatta.

Vaan kun ketjuja jälleen lueskeltuani tuli tunne, että kaivot saattavat jäätyä ja tuhota keruuputkiston, jolloin pitäisi ottaa reilulla tehomitoituksella oleva pumppu että tulisi lepotaukoja enemmän kaivolle. Siis kestääkö kaivo ottaa reilummin energiaa irti hetkellisesti, mutta esim. 10 vuorokauden yhtäjaksoinen lämmön imeminen on myrkkyä? Joten elpyykö kaivo myös lauhojen jaksojen aikana, eikä vasta kevät auringon paistaessa, kuten vaakaputkisto tekee?

Auttakee kaivokokemuksen omaavat.

[JariA]

elpyykö kaivo myös lauhojen jaksojen aikana

Lämpöä virtaa lämpökaivoon koko ajan pohjaveden virtauksen mukana sekä johtumalla ympärillä olevasta kallioperästä. Joten kyllä elpyy, jos kaivosta otetaan ylös vähemmän lämpöenergiaa kuin mitä siihen ympäristöstä virtaa.

Oma havaintoni on, että tammikuun alkupuolella kovempien pakkasien aikoina kaivoon palaavan nesteen lämpötila oli -2,4 astetta. Nyt kun ulkona on pakkasta 5 - 10 astetta, on kaivoon palaavan nesteen lämpötila -1,7 astetta.

Meidän pumpussa sen säätölaite mittaa ainoastaan kaivoon palaavan nesteen lämpötilaa ja luulen, että anturi näyttää asteen tai kaksi liian kylmää. (Maakiertoputkissa on 1-wire anturit teipattuna kiinni, mutta en pidä niiden mittaustuloksia luotettavina.)

Meillä on kaksi 130 metristä kaivoa, joista toinen on ns. kuiva ja toisenkin pohjavesivirtaus varsin heikkoa.

[eko]

Jäätymisestä puhutaan paljon, mutta jos et alimitoita pumpun kokoon ja vuosikulutukseen nähden (sama vaakapurkistolla), asennus ammattitaiholla, ilmaus / mudan poisto hyvin, ei kommallakaan tekniikalla huolen häivää.

Toinen ongelma tuntuu olevan rakennusaikainen normaalia suurempi teho, joka ajaa systeemiä tapissa viikkokaupalla.

Ts. Alä aliarvioi kulutista, älä osta asennusta keltä tahansa, äläkä lämmitä koko maailmaa ;-)

(meillä oli poratessa kaivon veden tuotto lähes nolla ja silti MLP:n jatkuva ajolla eli useampi viikko putkeen maa-meno oli -2.2C ja paluun plussalla... Liekkö sitä kuuluisaa hyvää kalliota? )

[tomppeli]

Samaa mieltä EKo:n kanssa.

Laita porakaivo, mutta mitoita se reilusti.
Ei kaivo jäädy koskaan, jos siinä on tarpeeksi syvyyttä.
Tässä linkki yhteen mitoitusohjelmaan.
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/PorakaivoLpumppu.xls
Voit koettaa laskeskella kaivon syvyyttä.
Muista, että aina kannattaa mieluummin porata yksi tosi syvä kaivo, kuin porauttaa kaksi matalampaa.
Perusteluna GTK:n tutkimuskaivojen mittaustietoa tässä linkissä.
Olitkin jo päättänyt, että tulet lämmittämään maalämmöllä. Ei varmasti muuta kannata edes ajatellakaan.

Älä luota kaikkiin maalämpötoimittajiin. Näyttää siltä, että muutamat alan toimijat koettavat jatkuvasti kerätä tilauksia sillä että tarjoavat alimitoitettuja järjestelmiä.

Monesti myöskin kehotetaan tilamaan koko paketti samalta toimittajalta. Siinä olen eri mieltä. Valitse itse porari, joka poraa edullisesti ja tunnetaan luotettavana toimijana. Siihen poraushintaan sisältyy myöskin maanesteellä täytetty keruuputkitus kaivoon. Porauta kaivo lähelle sitä seinää, jonka takana lämpöpumppu tulee olemaan.

Ota sitten pumpputoimitus joltain LVI -toimittajalta sillä "avaimet käteen" periaatteella.

Onnea vaan rakentajalle! Tulee paljon puuhaa ja vaivaa, mutta on se sen arvoista!

[Starppa]

Kiitoksia tomppelille linkistä. Paljonkohan vaakaputkistolle olisi saatavat energialuvut metrille?

EKolle, elikkäs teilläkin pumppu on käynyt ainakin 2 viikkoa ilman lepotaukoa, ja kaivo ei siltikään ollut moksiskaan? Tämä on hyvä tieto.

Ja lopuksi hevosen suusta: Eräs talokauppias väitti kuulleensa joltain VTT:n energia tutkijalta, että maaperän liikehdinnän vuoksi peruskallion eri kerrostumat saattavat liikehtiä eri tavalla ja aiheuttaa putkirikon kaivossa. Eihän peruskallio kai nyt niin liiku, eihän?

[Raid]

Joten elpyykö kaivo myös lauhojen jaksojen aikana, eikä vasta kevät auringon paistaessa, kuten vaakaputkisto tekee?

Kyllä tuo maapiirikin elpyy, ainakin omani meni tuossa viikon käyttöjaksossa 0,9 --0,3 mutta kun tuli lauha jakso alimmat lämpötilat ovat olleet 0,5 paikkeilla. Piirin kestävyyttä olen seurannut viime aikoina vähän enemmän koska aikaisempia kokemuksia ei näin pitkistä pakkasjaksoista vielä ole ollut. Nyt kun pumppu lähtee käyntiin putoaa ensimmäisen 30min aikana n1,0 asteesta tuonne 0,5 -0,6 paikkeille sen jälkeen menee vajaa tunti että putoaa 0,4 . yli vuorokauden yhtäjaksoisessa käynnissä ollaan käyty 0,3 sen alle ei olla menty. Pisin käyntijakso on ollut 4,5 vrk . Tuota tulopiirin lämpötilaa pystyn silmämääräisestikkin katsomaan että on selvästi + puolella kun tulopuolen putken liitoskohta kellarissa on selvästi sula.

Jos taas tulee lauha jakso maapiriin minimitulo nousee tuonne 0,5 -0,6 paikkeille

Putket (400m) ovat puhtaassa savimaassa.

Edit: typot

[tomppeli]

Kiitoksia tomppelille linkistä. Paljonkohan vaakaputkistolle olisi saatavat energialuvut metrille?

EKolle, elikkäs teilläkin pumppu on käynyt ainakin 2 viikkoa ilman lepotaukoa, ja kaivo ei siltikään ollut moksiskaan? Tämä on hyvä tieto.

Ja lopuksi hevosen suusta: Eräs talokauppias väitti kuulleensa joltain VTT:n energia tutkijalta, että maaperän liikehdinnän vuoksi peruskallion eri kerrostumat saattavat liikehtiä eri tavalla ja aiheuttaa putkirikon kaivossa. Eihän peruskallio kai nyt niin liiku, eihän?

Kiitos Sinulle.

Tässä taasen linkki, nyt SULPUn sivustolle.
http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_content&task=view&id=20&Itemid=114
siellä ohjearvoja maakeruupiirin suunnitteluun.

SULPU on lämpöpumppualan toimijoiden etujärjestö.
Lainaus yhdistyksen säännöistä.:
"§ 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT
Yhdistyksen tarkoituksena on valvoa lämpöpumppualalla toimivien ammatinharjoittajien yleisiä ja yhteisiä ammatinharjoittamiseen liittyviä etuja, edistää jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja parantaa alan yleisiä toimintaedellytyksiä."

...
Jos on niin, että kallio olisi liikkunut, olisi silloin kyseessä maanjäristys.
Suomi ei ole maanjäristysaluetta.
Taisi tuo olla tosiaankin niiden hevosmiesten juttuja!

[Kuumaa_kalliosta]

Jos on niin, että kallio olisi liikkunut, olisi silloin kyseessä maanjäristys.
Suomi ei ole maanjäristysaluetta.
Taisi tuo olla tosiaankin niiden hevosmiesten juttuja!

Näin on. Kallioperä on paikoin ruhjeista ja teoriassa voi joku kallionkappele hieman liikkua kun kallio kylmenee lämpöä imetteäessä siitä. Hyvin epätodennäköistä ja vielä epätodennäköisempää, että liikkuisi niin paljon, että keruuputki rutistuu tai leikkautuu poikki.

[Kale]

Onko kukaan tehnyt sekä vaakaputkiston ja porareijän? Niitähän voisi käyttää sarjassa, vaakaputkisto ensin, koska sen jäätyminen ei ole vaarallista.

Kesällä tuota vaakaputkiosuutta voi lämmittää aurinkoenergialla ja syksyllä pärjätä pelkästään vaakaputkistolla. Talvemmalla voisi sitten siirtyä käyttämään sarjassa.

[Matias]

Eipä taida kannattaa vaakaputkiston lisälämmitys kun toukokuulla roudan sulaessa maan lämpö putkien ympärillä nousee reilussa viikossa +10 asteen tienoille ja pysyy niissä lukemissa koko kesän.

[Roori]

Eipä taida kannattaa vaakaputkiston lisälämmitys kun toukokuulla roudan sulaessa maan lämpö putkien ympärillä nousee reilussa viikossa +10 asteen tienoille ja pysyy niissä lukemissa koko kesän.

Siinäpä se idea juuri onkin että vaakaputkisto ottaa itsessään vastaan aurinkoa...eli toimisi kesällä porareiän elvyttäjänä ilman sen kummempia kommervenkkejä .
Tuollaisessa vois olla apua liian kylminä käyville porakaivoille, avitusta pienestä maapiiristä.
Maapiirin vois sulkea pois käytöstä kun on kylmempi kuin kaivo ja ottaa taas keväällä käyttöön kun on paremmassa tikissä kuin porakaivo. Kaivannon syvyydellä säätö minkälaista apua haluaakin.

[Kale]

Eipä taida kannattaa vaakaputkiston lisälämmitys kun toukokuulla roudan sulaessa maan lämpö putkien ympärillä nousee reilussa viikossa +10 asteen tienoille ja pysyy niissä lukemissa koko kesän.

Metrin syvyydellä reilussa viikossa +10 asteen lämpeneminen kuulostaa aika hurjalta. Löytyykö tästä mitään mittaustuloksia?

[JariA]

MrSoftin kotisivuilla on routamittaus:

http://www.mrsoft.fi/routa.htm

Routahistoria-sivulta näkee muutaman edellisen vuoden mittaukset:

http://www.mrsoft.fi/rohist.htm

Mittauspaikka on ilmeisestikin Järvenpäässä.

Tommonen olisi ihan hauska toteuttaa itsekin 1-wire-antureilla.

[sailor]

Onko kukaan tehnyt sekä vaakaputkiston ja porareijän? Niitähän voisi käyttää sarjassa, vaakaputkisto ensin, koska sen jäätyminen ei ole vaarallista.

Kesällä tuota vaakaputkiosuutta voi lämmittää aurinkoenergialla ja syksyllä pärjätä pelkästään vaakaputkistolla. Talvemmalla voisi sitten siirtyä käyttämään sarjassa.

Tuo on hyvä idea. Jos joskus vielä rakennan niin varmana teen 50m maalenkin ennen porakaivoa. En siis tekisi mitään kytkentöjä, vaan antaisin olla maapiirin kesät talvet "etulämmittimenä". Ei se pintaputkisto enempää kylmene kuin max. paluunesteen lämpötilaan.

Kesällä vie sitten mukavasti lämpöä kaivoon tai ainakin edistää kaivon palautumista. Ei ole kallis toteuttaa ja mahtuu tontille kuin tontille.

Jani

[MLP]

Morjesta,

itsekkin miettinyt maapiirin laittoa kaivon lisäksi. Nyt kaivolta tuleva lämpötila tippuu reilusti miinuksen puolelle näillä pakkasilla.
Ajattelin kyllä laittaa maapiirin keruuputken kaivon rinnalle.
Tontille mahtuis helposti 200 - 300m ja nyt vois vielä helposti kaivaa putket kun pihatöitäkään ei ole vielä tehty. Kesällä ja syksyllä käyttäis
maapiirin keruputkea ja vasta talvella kaivoa. Hiukan huolestuttaa keruupumpun tehon riittävyys. Keruupiirin pumppu jo nyt suurimmalla nopeudella ja lämpötilaero 4- 4.5 astetta. Eli kasvaako tuo ero vieläkin suuremmaksi jos rinnalla vielä maapiirin keruuputki.

[sailor]

Morjesta,

itsekkin miettinyt maapiirin laittoa kaivon lisäksi. Nyt kaivolta tuleva lämpötila tippuu reilusti miinuksen puolelle näillä pakkasilla.
Ajattelin kyllä laittaa maapiirin keruuputken kaivon rinnalle.
Tontille mahtuis helposti 200 - 300m ja nyt vois vielä helposti kaivaa putket kun pihatöitäkään ei ole vielä tehty. Kesällä ja syksyllä käyttäis
maapiirin keruputkea ja vasta talvella kaivoa. Hiukan huolestuttaa keruupumpun tehon riittävyys. Keruupiirin pumppu jo nyt suurimmalla nopeudella ja lämpötilaero 4- 4.5 astetta. Eli kasvaako tuo ero vieläkin suuremmaksi jos rinnalla vielä maapiirin keruuputki.

Onko kaivosi oikeasti "kylmä", vai johtuuko tuo "reilusti miinukselle" meno siitä että pumppu käy pitkän aikaa ja keruuliuokseen ei ehdi siirtyä lämpöä? Ota lämpötiloja ylös 30s välein kun pumppu käynnistyy.

Oliko mutasihti puhdistettu?

Ei kai se liuospumpun vaihtaminen vähän tehokkaampaan kovin kallis juttu ole? Ja sekin tarvitsee tehdä vain mikäli tarve ilmenee. Oliko sinulla minkäkokoinen pumppu? Miten mallisarjassa tuo maapiirin pumpun koko menee?

Jani

P.S Joku taisi joskus mainostaa sinulle LÄ:n 460W:n KV-pumppua  

EDIT: aika kalliita sittenkin: http://www.grundfos.com/web/homefi.nsf/GrafikOpslag/Hinnasto28042009/$File/hinnasto%2009%20nettiin_28042009.pdf

[MLP]

Joulukuussa kaivon lämpötilat oli kylmimmillään -1.9/-6.4 astetta. Nesteen pinta kohos paisuntasäiliössä jotain 3cm. Kun pakkanen lauhtui -10 asteen nurkille lämmitin muutaman päivän pelkillä sähkövastuksilla 6kW ja pidin kierovesipumppua jatkuvalla kierrolla. Kaivon lämpötila palautui päivässä +1 asteen paikkeille ja seuraavana päivänä +3 asteen paikkeille. Nyt kaivon lämpötila näillä -20 asteen pakkasilla -1 /-5.5. Kun kompura lähtee käyntiin lämpötilat tippuvat melkein heti -0.2 / -4.0 asteeseen ja pumppu käy jotain 1.5h ja lopussa lämmöt -1 / -5.5 astetta. Pumppu on keskeneräisessä tallissa (villoja puuttuu seinästä 7cm ja ikkunoiden aukossa vain 5cm villaa). Talossa ei vielä asuta (sisustusta vaille valmis, ulko-ovi vuotaa aika paljon). Lämpöä kyllä hyvin riittänyt. Kiertovesipumpun teho muistaakseni 290W. Nykyisellä lämpötilaerolla ei varmaan kannata vaihtaa isompaan. Muistaakseni Niben huollosta sain sellaisen neuvon, että vois laittaa sarjaan toisen pienemmän kiertovesipumpun avittamaan. Hiukkasen lorinaa kuuluu keruuputkistosta ja varsinkin silloin jos pelkkä kiertovesipumppu on päällä on lorina todella isoa.

Niin pumppu Nibe12kW/kaivo 221m josta 40m teräsputkea, veden korkeus kaivossa sen verran korkealla, että ohijuoksutusputki vedetty ojaan mutta nyt talvella vesipinta alemmalla, talo 221m2 + talli 65m2

[seppaant]

Lämpötilaerohan on vähän suurehko.

Jos laitat sarjaan pienemmän pumpun, riippuen pumpun arvoista, voi käydä niin että lisäpumppu toimii kuristimena ja virtaus vain pienenee.

Ennen kuin alat pumppuja muuttamaan, pitää ilmat saada putkistosta pois. Vasta sen jälkeen kannattaa tehdä johtopäätöksiä.

Onko paisunta-astia asennettu oikein kun ilmat eivät itsestään poistu?
Onko keruuliuosta tarvinnut lisätä?
Onko nesteen pinta näkyvissä paisunta-astiassa?

ATS

[MLP]

Näillä näkymin en ole vaihtamassa tehokkaampaan pumppuun enkä laittamassa toista pumppua vanhan lisäksi. Muistelen, että Niben ohjeessa maksimi keruupiirin pituus sai olla 440m ja minun järjestelmässä se on n. 490m jolloin 290W:n pumppu on hiukan tehoton.

Onko paisunta-astia asennettu oikein kun ilmat eivät itsestään poistu?
- asennettu kaivolta tulevaan putkeen, noin 1m:n korkeudelle

Onko keruuliuosta tarvinnut lisätä?
- ei ole

Onko nesteen pinta näkyvissä paisunta-astiassa?
- kyllä 2/3 korkeudella

[Kale]

MrSoftin kotisivuilla on routamittaus:

http://www.mrsoft.fi/routa.htm

Routahistoria-sivulta näkee muutaman edellisen vuoden mittaukset:

http://www.mrsoft.fi/rohist.htm

Mittauspaikka on ilmeisestikin Järvenpäässä.

Tommonen olisi ihan hauska toteuttaa itsekin 1-wire-antureilla.

Nämä tiedot on ilmeisesti ilman lämmönkeruuta? Näyttäisi että jäähtyminen ja lämpeäminen kestää karkeasti kolme kuukautta. Nollan lähettyvillä ollaan viisi kuukautta. Lämmönkeruu aiheuttaa keruuputken ympärille routaa jonka sulaminen hidastaa lämpenemistä.
Löytyyköhän keneltäkään dataa miten lämmönkeruuputkiston lämpötiloista eri vuodenaikoina?

[tols]

Lainaan vanhaa aihetta ja kysäisen raadin mielipidettä seuraavaan asiaan. Eli tarkoitus olisi laittaa uudisrakennukseen (150m2 + talli/varasto 50m2) maalämpö tulevana kesänä. Maaperä on savista ja otollista vaakaputkistolle, mutta tontin koko on sen verran pienehkö, että maapiiriä ei taida yli 300m saada tontille mahdutettua. Olisiko järkevää laittaa maapiirin rinnalle vielä pienehkö kaivo ja kytkeä ne sarjaan vai mikähän olisi paras ratkaisu tässä tapauksessa?

Hakusessa olisi mieluiten sellainen ratkaisu, jonka avulla voitaisiin hyödyntää myös viilennystä kesäaikaan.

[seppaant]

Pintaputkiston ja kaivon yhdistäminen on mielenkiintoinen kysymys.

Asian miettimiseksi tarvitsisin yhden vuodenkierron ajalta tavallisen pintaputkiston keskimääräiset tulo- ja menolämpötilat (mielellään vrk-keskiarvoina)
Itselläni on kaivosta hyvät lämpötilatiedot.

Matias sinullahan on pintaputkisto ja kattava tiedonkeruujärjestelmä?

ATS

[Matias]

Matias sinullahan on pintaputkisto ja kattava tiedonkeruujärjestelmä

Oli viime talvena mutta ei oikein toiminut,tuossa kumminkin jotain tietoa.
Laitoin 3 anturia,syvyydelle 70cm--85cm---100cm
lämmönkeruukenttään yhteen kohtaan.
Toimi hyvin maaliskuun loppuun mutta sitten linja mykistyi.
Viime kesänä sitten puoliso kuokki valkoisen kaapelin poikki ja kiskoi vielä maasta kun arveli jonkun pensaan juuriksi.
Tuossa kuitenkin muutamalta kuukaudelta trendi viime talvelta.

Kun maan lämpötila oli viime joulukuussa plussan puolella niin jäähtyi aika reippaasti nollaan kuukaudessa.
Tuossa nolla asteessa maan jäähtyminen sitten lakkasi vaikka talvi oli edelleen aika kylmä.
Asiaa puitiin silloin foorumilla ja päätelmäksi tuli että nolla-asteessa maassa alkaa tapahtua ns Faasi ilmiö joka pyrkii vastustamaan jäätymistä tai jäähtymistä.
Todennäköisesti näin myös tapahtui lämmönkeruu kentässä ,lämpötila pysyi nolla-asteessa koko tammikuun.
Helmikuulta ei löydy trendia mutta maaliskuulla näkyy maan lämpötila olevan - 0,5C lämmönkeruuputkien kohdalla.
Joulukuussa 2009 maan lämpötila laski n 3 astetta kun oli plussan puolella.
Sitten tammi-helmi-maaliskuussa maan lämpötila laski enää 0,5 astetta.Mitään routimiseen viittaavaa ei kesällä näkynyt.
Eli maan lämpötila laskee nopeasti nollaan mutta jää sitten siihen.
Varmaankin johtuu faasi-ilmiöstä kun lämmönkeruukenttä on 600m2.
Tai sitten lämmönkeruukentän ja ympärillä olevan "normaalilämpöisen" maan lämpötilaero kasvoi niin että lämpöä alkoi tulla sivuilta ja alhaalta päin.
Suunnitelmissa on kaivaa 3-4 anturia putken viereen pituussuuntaisesti tasavälein niin ehkä saisi esille jos/miten  faasi-ilmiö tai lämpövirta etenee.
Homma jää kyllä ensi kesään

Tuota faasi-ilmiötä tuli viime talvena testattua avoinaisessa ämpärissä jossa oli n 5l vettä.Ämpäri oli ulkona ja kesti 6 vrk ennenkuin ämpärissä olevan veden/jään lämpötila laski nollan alapuolelle.



Joulukuu 2009


Tammikuu 2010


Maaliskuu 2010


Faasi-ilmiö testi

[Raid]

Tuo faasi-ilmiö pitää ilm kutinsa koska meillä myös lämpötila maapiirintulo puolella laskee 0-paikkeille mutta ei mene sen alle juurikaan.

[Matias]

Tuo faasi-ilmiö pitää ilm kutinsa koska meillä myös lämpötila maapiirintulo puolella laskee 0-paikkeille mutta ei mene sen alle juurikaan.

Tuossa on kyllä jotain mystistä,meillä joukuussa meni maasta tuleva keruuliuos n 1 asteen miinuksen puolelle mutta tammikuun alusta tuonne maaliskuun loppuun pysiyi maasta tuleva liuos tasan nollassa.

Sikäli outoa koska koko joulukuun maan lämpötila oli plussan puolella mutta vuodenvaihteessa laski nollaan ja lähes siinä pysyi koko lopputalven.
Siis maasta tulevan liuoksen lämpötila jostain syystä nousi nollaan  kun maan lämpö laski nollaan

Voisikohan toi faasi-ilmiö tai maan jäätyminen jotenkin tehostaa lämmön siirtymistä keruuputkistoon?

[peki]

Mites lumipeite? Eristää aika tehokkaasti routimista.

[Hese]

Samaa mieltä EKo:n kanssa.

Laita porakaivo, mutta mitoita se reilusti.
Ei kaivo jäädy koskaan, jos siinä on tarpeeksi syvyyttä.
Tässä linkki yhteen mitoitusohjelmaan.
http://www.pauna.net/Laskentakaavat/PorakaivoLpumppu.xls
Voit koettaa laskeskella kaivon syvyyttä.
Muista, että aina kannattaa mieluummin porata yksi tosi syvä kaivo, kuin porauttaa kaksi matalampaa.
Perusteluna GTK:n tutkimuskaivojen mittaustietoa tässä linkissä.
Olitkin jo päättänyt, että tulet lämmittämään maalämmöllä. Ei varmasti muuta kannata edes ajatellakaan.

Älä luota kaikkiin maalämpötoimittajiin. Näyttää siltä, että muutamat alan toimijat koettavat jatkuvasti kerätä tilauksia sillä että tarjoavat alimitoitettuja järjestelmiä.

Monesti myöskin kehotetaan tilamaan koko paketti samalta toimittajalta. Siinä olen eri mieltä. Valitse itse porari, joka poraa edullisesti ja tunnetaan luotettavana toimijana. Siihen poraushintaan sisältyy myöskin maanesteellä täytetty keruuputkitus kaivoon. Porauta kaivo lähelle sitä seinää, jonka takana lämpöpumppu tulee olemaan.

Ota sitten pumpputoimitus joltain LVI -toimittajalta sillä "avaimet käteen" periaatteella.

Onnea vaan rakentajalle! Tulee paljon puuhaa ja vaivaa, mutta on se sen arvoista!

Eikös tuossa liene porakaivon paikka...
Tomppelin kommentissa asiat hyvin kiteytetty.

[Hese]

Joulukuussa kaivon lämpötilat oli kylmimmillään -1.9/-6.4 astetta. Nesteen pinta kohos paisuntasäiliössä jotain 3cm. Kun pakkanen lauhtui -10 asteen nurkille lämmitin muutaman päivän pelkillä sähkövastuksilla 6kW ja pidin kierovesipumppua jatkuvalla kierrolla. Kaivon lämpötila palautui päivässä +1 asteen paikkeille ja seuraavana päivänä +3 asteen paikkeille. Nyt kaivon lämpötila näillä -20 asteen pakkasilla -1 /-5.5. Kun kompura lähtee käyntiin lämpötilat tippuvat melkein heti -0.2 / -4.0 asteeseen ja pumppu käy jotain 1.5h ja lopussa lämmöt -1 / -5.5 astetta. Pumppu on keskeneräisessä tallissa (villoja puuttuu seinästä 7cm ja ikkunoiden aukossa vain 5cm villaa). Talossa ei vielä asuta (sisustusta vaille valmis, ulko-ovi vuotaa aika paljon). Lämpöä kyllä hyvin riittänyt. Kiertovesipumpun teho muistaakseni 290W. Nykyisellä lämpötilaerolla ei varmaan kannata vaihtaa isompaan. Muistaakseni Niben huollosta sain sellaisen neuvon, että vois laittaa sarjaan toisen pienemmän kiertovesipumpun avittamaan. Hiukkasen lorinaa kuuluu keruuputkistosta ja varsinkin silloin jos pelkkä kiertovesipumppu on päällä on lorina todella isoa.

Niin pumppu Nibe12kW/kaivo 221m josta 40m teräsputkea, veden korkeus kaivossa sen verran korkealla, että ohijuoksutusputki vedetty ojaan mutta nyt talvella vesipinta alemmalla, talo 221m2 + talli 65m2

Tuommosilla lukemilla olisi Kainuussa kaivon teräsputkiosa viime talven pakkasilla komeasti jäässä  

[Matias]

Matias sinullahan on pintaputkisto ja kattava tiedonkeruujärjestelmä

Tulipa kumminkin ryhdistäydyttyä ja korjattua lämmönkeruukentän anturit ja kaapelit.
Reaaliaikaista tietoa näkee kun klikkaa tuossa alareunassa olevaa linkkiä "maanlämpö".Siinä on vrk ja viikkonäkymä.
Mittaukset siis alkoi tänään.

Alkoi kiinnostamaan maassa tapahtuva faasi-ilmiö ja lämmökeruunesteen yllättävä lämpeneminen kun jäätyminen alkaa keruuputkien lähellä

[seppaant]

Pintaputkiston ja kaivon yhteiskäyttö.

Kytkentävaihtoehdot:
- Rinnan
- Sarjaan kaivo ensin ja sitten pintaputkisto
- Sarjaan pintaputkisto ensin ja sitten kaivo.

Kytkentä pitää olla se millä saadaan lämpimin keruuliuos lämpöpumpulle.

Jotta voitaisiin jatkaa mietiskelyä niin nyt tarvittaisiin vuoden eri ajoilta (esim pari kertaa/kuukausi) muutamalta edustavalta käyntijaksolta keruuliuoksen meno- ja tulolämpötilat (pintaputkisto)

Matias ja muut onko teillä 1-Wire mittauksia tallessa vähintään  vuoden ajalta.

ATS

[Matias]

Sarjaan pintaputkisto ensin ja sitten kaivo.

Kytkentä pitää olla se millä saadaan lämpimin keruuliuos lämpöpumpulle

Kyllä maaputkisto kannattaa laittaa pumpulta kaivolle lähtevään linjaan.Maaputkistoa kun ei haittaa vaikka menee miten kylmä liuos.
Kesäaikaan sitten tulee kaivon esilämmitys samalla vaivalla


Tässä meidän alimmat keruunesteen lämpötilat.
Mittaus pätki huhti-toukokuulle joten viime talven  mittauspäivät ei ole tasavälein.


                       Maasta               Maahan

1.12.2010         +1,5                   -1,5

15.12.2010         0,0                    -2,8

26.12.2010        -0,5                    -1,9

14.1.2011           0,0                     -2,5

30.1.2011           0,0                     -2,3

14.2.2011          -1.0                     -2,5

20.2.2011          -0,9                     -3,5

15.3.2011          -0,2                     -2,8

31.3.2011          -0,1                     -2,4

15.4.2011         +0,4                     -2,0

30.4.2011         +1,5                     -0,1

15.5.2011         +4,5                     +2,5

1.6.2011           +7,4                     +5,1

15.6.2011         +9,3                     +7,3

1.7.2011           +11,1                   +8,8

15.7.2011         +12,9                   +10,0

1.8.2011           +13,8                   +10,9

15.8.2011         +13,0                   +10,0

3.9.2011           +10,8                   +8,1

1.10.2011         +9,4                     +6,5

9.10.2011         +5,8                     +3,0

18.10.2011       +5,0                     +2,2

15.11.2011       +4,9                     +2,0

1.12.2011         +3,6                     +1,0

10.12.2011       +2,2                     -0,4


Vuoden lämmöntuotto (1.12.2010-1.12.2011) Pollucomin mukaan oli kaikkiaan
12611kwh ja sähköä tuohon meni 4283kwh.COP 2,94.
Keruuputkistoa on 400m (2X200m) savimaassa ja asutaan Lahden lähellä

[seppaant]

Yllä olevassa kuvassa on minun ja Matiaksen keruuliuoksen minimilämpötiloja vuoden ajalta.
Matias Lahden seudulta ja minä Itäiseltä Uudeltamaalta, joten ilmastolliset olosuhteet ovat lähes samat.

Jos nämä keruupiirit pitäisi kytkeä yhteen, niin
- Pumppu -> pintaputkisto -> kaivo ->pumppu.
Tosin kesällä pintaputkistosta tulee lämpimämpää liuosta. Mutta koska kesäaikainen energiankulutus on vain pieni osa koko vuoden kulutuksesta, on tämän vaikutus kokonaisuuteen pieni.

Jos haluaa hienostella, niin systeemi pitäisi rakentaa siten, että kesäajaksi voisi kierron kääntää päinvastaiseksi tai käyttää vain pelkkää pintaputkistoa.

ATS

[sailor]

Lainaan vanhaa aihetta ja kysäisen raadin mielipidettä seuraavaan asiaan. Eli tarkoitus olisi laittaa uudisrakennukseen (150m2 + talli/varasto 50m2) maalämpö tulevana kesänä. Maaperä on savista ja otollista vaakaputkistolle, mutta tontin koko on sen verran pienehkö, että maapiiriä ei taida yli 300m saada tontille mahdutettua. Olisiko järkevää laittaa maapiirin rinnalle vielä pienehkö kaivo ja kytkeä ne sarjaan vai mikähän olisi paras ratkaisu tässä tapauksessa?

Hakusessa olisi mieluiten sellainen ratkaisu, jonka avulla voitaisiin hyödyntää myös viilennystä kesäaikaan.

Naapurifoorumilta lainattu idea:

"Kaksi putkistoa a´200m rinnan kytkettynä. Toinen niin syvällä kuin mahdollista ja toinen siinä normisyvyydessä.

Talvella käytetään molempaa putkistoa ja keväällä väännetään se pinnassa oleva putkisto kiinni ja käytetään sitä syvemmällä olevaa. Kun kesä käääntyy syksyyn niin avataan taas sen pinnassa olevan putkiston hana.

Näin kun tekee niin hyvä tulee. Pumpuksi 6kW:n Nibe ja ilmanvaihtokoneeksi venytetty kuutio. Jälkilämmitystä ei tarvita kun on tuo etupatteri, joka kesällä viilentää ja talvella esilämmittää.

Syvemmällä olevan putken syvyydeksi riittää 2-3m ja idea tässä hommassa on se että kun käytetään sitä syvemmällä olevaa putkistoa niin sitä myös kuormitetaan kesällä MLP:n toimesta enemmän, eli se myös pysyy viileänä."

Kaivatat kaksi lenkkiä 300m/kpl eri syvyyksiin ja tuot tekniseen tilaan kaikki neljä keruuputken päätä. Keruuputket rinnan ja niihin sulut, jotta voit käytellä vain toista.

Kesä-heinäkuun käytät sitä syvällä olevaa lenkkiä ja elokuusta lähtien molempia rinnan. Etulämmitys/viilennyskennon pumppua pidät päällä jäähdytyskauden loputtua, jotta päällimmäinen piiri lämmittää sen syvällä olevan.

Minusta tuo on hyvä idea ja luulisi siitä syvemmällä olevasta lenkistä riittävän kylmää kun kompura tuottaa sitä lisää lämmintä käyttövettä tehtäessä.

[Roori]

Kaivatat kaksi lenkkiä 300m/kpl eri syvyyksiin ja tuot tekniseen tilaan kaikki neljä keruuputken päätä. Keruuputket rinnan ja niihin sulut, jotta voit käytellä vain toista.

Kesä-heinäkuun käytät sitä syvällä olevaa lenkkiä ja elokuusta lähtien molempia rinnan. Etulämmitys/viilennyskennon pumppua pidät päällä jäähdytyskauden loputtua, jotta päällimmäinen piiri lämmittää sen syvällä olevan.

Minusta tuo on hyvä idea ja luulisi siitä syvemmällä olevasta lenkistä riittävän kylmää kun kompura tuottaa sitä lisää lämmintä käyttövettä tehtäessä.

Toiminee mainiosti...   sitten vielä kolmas lenkki maan päälle (puolivarjoon) kesäksi jolla voi elvytellä niitä alempia kun >+10C  
Maanpäällä oleva putkisto ei paljoo maksa, kaivettuna vähän enemmän.

2x300m = 3x200m...

[sam68]

Tuo idea SAATTAA olla hyvinkin toimiva, mutta kyllä siitä kannattaa odotella käytännön kokemuksia ennen kuin itselle laittaa. Joku kenellä on iso tontti ja helppo kaivaa niin kokeileppa. Pienellä tontilla jossa putket tulee nurmikon alle ei ehkä kannata testata mitään vaan tehdä homma varmanpäälle.
Maapiiri ja kaivo sarjassa on myös hyvä idea, kunhan putkilenkin pituus ei mene yli 400m.
2*150m maapiiriä rinnan ja siihen 100m porakaivo perään niin se  ainakin toimii.

[Roori]

5x5m2 Alalle saa yli 200m putkee "helposti" kesäelvyttäjäksi...terassilaudotuksen alle piiloon viilentämään grillausiltoja  

[Matias]

Kesä-heinäkuun käytät sitä syvällä olevaa lenkkiä ja elokuusta lähtien molempia rinnan. Etulämmitys/viilennyskennon pumppua pidät päällä jäähdytyskauden loputtua, jotta päällimmäinen piiri lämmittää sen syvällä olevan.

Minusta tuo on hyvä idea ja luulisi siitä syvemmällä olevasta lenkistä riittävän kylmää kun kompura tuottaa sitä lisää lämmintä käyttövettä tehtäessä.

Kyllä ajatuksena olisi todella hyvä.
Varmaankin lämmön ottaminen talvikaudella onnistuu yhtälailla syvemmältäkin mutta kesäaikaan lämmön siirtyminen ylemmästä putkilenkistä alempaan hieman epäilyttää.
Ainakin jos putkina käytetään PEM40 putkea.
Siinä on aika paksut seinämät joten jos putkessa kiertävä liuos on vaikka 10 astetta lämpimämpää kuin alemman lenkin maa putken ympärilla niin mahtaakohan siiitä samaa lämpömäärää siirtyä kesäaikaan mitä tuosta maakerroksesta on talviaikaan otettu.
Mutta  testaamalla ja oikeilla mitoituksilla tuo kahden kerroksen keruuputkiston varmaan saisi toimimaan ja se antaisi lisäpotkua talviajan lämmöntuottoon.
Todennäköisesti maaputkiston asennuskustannukset myös alenisivat
ja pieniltäkin tonteilta alkaisi saada riittävästi lämpötehoa.
Nykymitoituksilla taitaa 600m2 olla minimiala mihin pintaputkistoa kannattaa asentaa.

[sailor]

Kyllä ajatuksena olisi todella hyvä.
Varmaankin lämmön ottaminen talvikaudella onnistuu yhtälailla syvemmältäkin mutta kesäaikaan lämmön siirtyminen ylemmästä putkilenkistä alempaan hieman epäilyttää.
Ainakin jos putkina käytetään PEM40 putkea.
Siinä on aika paksut seinämät joten jos putkessa kiertävä liuos on vaikka 10 astetta lämpimämpää kuin alemman lenkin maa putken ympärilla niin mahtaakohan siiitä samaa lämpömäärää siirtyä kesäaikaan mitä tuosta maakerroksesta on talviaikaan otettu.
Mutta  testaamalla ja oikeilla mitoituksilla tuo kahden kerroksen keruuputkiston varmaan saisi toimimaan ja se antaisi lisäpotkua talviajan lämmöntuottoon.
Todennäköisesti maaputkiston asennuskustannukset myös alenisivat
ja pieniltäkin tonteilta alkaisi saada riittävästi lämpötehoa.
Nykymitoituksilla taitaa 600m2 olla minimiala mihin pintaputkistoa kannattaa asentaa.

Et kai unohda että sitä alempaa lenkkiä lämmitetään taloa viilentämällä.

Jos haluaa mennä varman päälle niin sitten pitää molemmat putkilenkit täytyy pitää koko ajan auki ja esilämmitys/viilennyksen KV-pumppu kiertämässä. Luulisin että elpyy se alempikin lenkki jos nestettä kierrätetään koko ajan - semmoinen kytkentä tietysti ettei neste kierrä viilennyspatterin kautta koko vuotta