Maalampöpumppu ja varaaja

[eikkav]

Toimiiko maalämpöpummppu ison varaajan (4000l) kanssa. Talo 50 luvulta n 400 m2 1,5 ker. patterit ja lämmitetty puilla. Toinen kohde öljylämmitys  (-50 luku) n.140 m2 1,5 ker. parrerit, miten suuri varaaja täytyy vähintään olla, öljyä kulunut n. 4000l.

[sam68]

Kyllä tuo menee aika pahasti ylimittaiseksi. 20L per pumpun kW riittää vesimassaksi hyville käyntijaksoille, mutta vähän isompikin voi olla.
Talot vanhoja joten kannattaa vaihtaa pari keskeistä patteria isompaan, jotta saadaan menovesi pidettyä 55:n nurkilla kovilla pakkasilla.

[KotiEnossa]

Varaajan koolla ei sinällään taida olla merkitystä...kunhan se vaan on riittävän suuri. Itse pitäisin vähintään 1000 litran varaajaa ja kokoa saa olla vaikka tuonne 5 kuutioon saakka. MLP:n parametroinnilla sitten säädetään kuinka usein pumppu käy ja kuinka pitkiä jaksoja. Iso varaaja sinällään antaa paremmin pelivaraa jos rinnalla on puu- tms lämmityssysteemi rinnalla. Silloin kun ollaan paikalla ja on aikaa lämmittää puulla koko varaaja, niin miksei.

Katso muun ketju tuolta saneeraus osiosta. Lisäkysymyksiä voi laittaa sinne tai YV:nä.

[tomppeli]

Toimiiko maalämpöpummppu ison varaajan (4000l) kanssa. Talo 50 luvulta n 400 m2 1,5 ker. patterit ja lämmitetty puilla. Toinen kohde öljylämmitys  (-50 luku) n.140 m2 1,5 ker. parrerit, miten suuri varaaja täytyy vähintään olla, öljyä kulunut n. 4000l.

Toimii.!
Iso varaaja aina parempi.

[sam68]

Todella iso varaaaja voi olla parempi käyntiaikojen vuoksi, ei todellakaan lämmityskulujen. Vuodesta jos 4kk pidetään turhaan tuollainen 4000L pönttö kuumana ilman kunnon lämpötilakerrostumaa niin ei siinä ole kyllä mitään järkeä. Kannattaa aina muistaa että se isokin kompura maksaa sen ~1000€ ja joku satanen vaihtotyöhön eli ei sitä varaajatilavuutta sen takia kannata hirveästi laittaa.
Kannattais ehkä paremminkin miettiä sitä kuumakaasun lämpötilaa ja pyrkiä pitämään se mahdollisimman paljon alle sadan asteen. Se on kuitenkin kylmätekniikan perusasioita, joka on monen vehkeen suunnittelussa jäänyt sivuseikaksi.
Edelleen neuvon jäämään <1000L jos on tarkoitus lämmittää maalämmöllä. Jos edelleen ahkerasti puillakin niin tilanne on toinen. Puilla harvoin on liian iso varaaja vaikka näihinkin on törmätty..

[sam68]

Itse pitäisin vähintään 1000 litran varaajaa ja kokoa saa olla vaikka tuonne 5 kuutioon saakka.

Perusteluja kaivataan ja vaikka sellaisia jotka liittyvät vuosikulutukseen.

[justus01]

Täältä ääni uudelle pienelle puskurivaraajalle...200-300L.
Jos edelleen haluaa puilla lämmittää, niin pitää MLP:n ja sen varaajan hanoilla vanhasta systeemistä erillään. Melkoisia energian haaskaajia vanhat isot varaajat, eikä uudetkaan kovin paljon parempia ole...

[KotiEnossa]

Itse pitäisin vähintään 1000 litran varaajaa ja kokoa saa olla vaikka tuonne 5 kuutioon saakka.

Perusteluja kaivataan ja vaikka sellaisia jotka liittyvät vuosikulutukseen.

Ajatuksena tässä oli että tarvittaessa talvella lämmitettään puulla. Isoon varaajaan saa ladattua energiaa moneksi päiväksi... jopa viikoksi jos on oikein iso pytty. Eristyksethän täytyy tietenkin olla asialliset.

[justus01]

Itse pitäisin vähintään 1000 litran varaajaa ja kokoa saa olla vaikka tuonne 5 kuutioon saakka.

Perusteluja kaivataan ja vaikka sellaisia jotka liittyvät vuosikulutukseen.

Ajatuksena tässä oli että tarvittaessa talvella lämmitettään puulla. Isoon varaajaan saa ladattua energiaa moneksi päiväksi... jopa viikoksi jos on oikein iso pytty. Eristyksethän täytyy tietenkin olla asialliset.

Ainkaan ostopuilla ei kannata lämmitellä ja "ilmaisillakin" puilla saattaa rahallinen hyöty vaivaan nähden jäädä aika pieneksi, jos ne ilmaiset puut pitää itse metsästä hakemassa. Omassa tuttavapiirissä monet ovat luopumassa puun poltosta, vaikka omaa metsää olisikin, joko terveydellisistä syistä ja ajan puutteen vuoksi.
Jos pelkkää rahaa ajatellaan, niin niistä "ilmaisista" puista saa suuremman taloudellisen hyödyn myymällä ne suorasähkölämmittäjillee takkapuiksi.

[KotiEnossa]

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3200.0

Tiedä myynnistä mutta taitaa se ostopuullakin olla kannattavaa puhumattakaan jos saa omasta takaa. Metsänomistajilla (esim. allekirjoittanut) on tietenkin hienoinen etu puolellaan ja toisaalta fyysinen työ pillkeitten kanssa on ihan JEES. Näin toki jos se pysyy kohtuudessa.

Talvella sähkön hintapiikit jatkossa menee suoraan kuluttajille maksuun kun tulee nuo etäluettavat mittarit. Luullakseni silloin olis ihan hyvä heittää kalikkaa pesään....valtakunnankin tasolla siten vaikutetaan kulutuspiikkiin alentavasti.

No toisille sopii, toisille ei.

[justus01]

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=3200.0

Tiedä myynnistä mutta taitaa se ostopuullakin olla kannattavaa puhumattakaan jos saa omasta takaa. Metsänomistajilla (esim. allekirjoittanut) on tietenkin hienoinen etu puolellaan ja toisaalta fyysinen työ pillkeitten kanssa on ihan JEES. Näin toki jos se pysyy kohtuudessa.

Talvella sähkön hintapiikit jatkossa menee suoraan kuluttajille maksuun kun tulee nuo etäluettavat mittarit. Luullakseni silloin olis ihan hyvä heittää kalikkaa pesään....valtakunnankin tasolla siten vaikutetaan kulutuspiikkiin alentavasti.

No toisille sopii, toisille ei.

Maaviljelijältä/metsätilalliselta pimeänä ostettuna voi saada seka-klapia 40€ heittokuutio, kun taas virallisilta klapi-kauppiaalta ostettuna koivu-klapi maksaakin 90-100€ heittokuutio.

Otetaan lämpöenergian tarpeeksi vaikka 20000 kWh.
Maalämpöpumpulla sähköä kuluu patteritalossa noin 6666 kWh = 1000€
Sekapuuta tarvitaan 20 pinokuutiota = 1000€
Koivua tarvitaan 15,5 pinokuutio = 1800-2000€

Pinokuution ja heittokuution suhteeksi olen olettanut 1:1,3.
Jos kuvitellaan, että sekapuurankaa tulisi ihan ilmaiseksi pihaan, niin 20 pinokuution pienimisestä ja polttamisesta vaivan palkaksi 1000€ säästö. Aika monta työtuntia menee 1000€ säästöön.
Toisaalta jos sen 20 pinokuutiota saisi myytyä pimenänä eteenpäin 1000€:lla, niin säästyisi puiden kantamiselta ja polttamiselta sekä kattilan nuohoamiselta.
Ihan vaan sillä näitä, että kovin monet tuntuu edelleen olettavan puulla lämmittämisen olevan aina kaikista edullisinta sen tarkemmin miettimättä tai laskematta...

[sam68]

Ihan vaan sillä näitä, että kovin monet tuntuu edelleen olettavan puulla lämmittämisen olevan aina kaikista edullisinta sen tarkemmin miettimättä tai laskematta...

Esim. useat uudisrakentajat. Maapiirin onnistuessa ei ole europerusteista järkeä rakentaa kattilahuonetta sisältöineen ja tämä on pitänyt aika monta kertaa perustella . Kattilahuone+kattia+varaaja+piippu+kytkentätarvikkeet+työt niin ollaan lukemassa jolla saadaan esim. 16kW 800m maapiirillä ~13000€ asennettuna näyttämään erittäin edulliselta paketilta...

[Roori]

Maaviljelijältä/metsätilalliselta pimeänä ostettuna voi saada seka-klapia 40€ heittokuutio, kun taas virallisilta klapi-kauppiaalta ostettuna koivu-klapi maksaakin 90-100€ heittokuutio.

Otetaan lämpöenergian tarpeeksi vaikka 20000 kWh.
Maalämpöpumpulla sähköä kuluu patteritalossa noin 6666 kWh = 1000€
Sekapuuta tarvitaan 20 pinokuutiota = 1000€
Koivua tarvitaan 15,5 pinokuutio = 1800-2000€

Pinokuution ja heittokuution suhteeksi olen olettanut 1:1,3.
Jos kuvitellaan, että sekapuurankaa tulisi ihan ilmaiseksi pihaan, niin 20 pinokuution pienimisestä ja polttamisesta vaivan palkaksi 1000€ säästö. Aika monta työtuntia menee 1000€ säästöön.
Toisaalta jos sen 20 pinokuutiota saisi myytyä pimenänä eteenpäin 1000€:lla, niin säästyisi puiden kantamiselta ja polttamiselta sekä kattilan nuohoamiselta.
Ihan vaan sillä näitä, että kovin monet tuntuu edelleen olettavan puulla lämmittämisen olevan aina kaikista edullisinta sen tarkemmin miettimättä tai laskematta...

Nimimerkillä "Tulipahan vedettyä ns. joka paikassa hiukan "kotiinpäin"" vai?

Taitaapi jäädä noilla hinnoilla isommat puupompsit myyjälle...
Puita löytyy halvallakin jos vain vaivautuu kyselemään, esim täällä ei ole puista maksettu viimeiseen 10v yhteensä kuin jotain 150-200e (+ bensoja) ja ~6m3 joka vuosi palaa kiukaassa ja takassa, eikä tarvitse hikeä hakea maksulliselta salilta.

Kaikki on niin suhteellista ja kiinni mieltymyksistä: esim eihän sitä kannata käydä kaupassakaan, ku se on niin halavatun kallista  

ISOsta varaajasta ei ole varsinaisesti hyötyä pelkällä pumpulla ajettaessa, muttei siitä ole haittaakaan jos sen lämpötalous ei nosta ympäristön lämpöä korkeammaksi kun tarvitaan.

Kaikki on niin tapauskohtaista, kuka tykkää "tyttäristä" kuka "äideistä" kuka "emoista" jne.

[Maalampo]

Makuasioista ei voi kun kiistellä mutta minulla oli edellisessä talossa (rak 2002) vaihtoventtiilikone (eli ei erillistä varaajaa) ja koska meidän perheessä käytetään runsaasti kuumaa vettä niin sen pieni lämminvesivaraaja ei riittänyt alkuunkaan vaan siihen jouduttiin kytkemään 300 litrainen lisävaraaja (jonka veden kylläkin lämmitti maalämpöpumppu) ja vuosien kokemuksesta päätin heti että uuteen tulee ns. täysitehoinen maalämpö isolla varaajalla ja nyt riittää lämmintä vettä lotrattavaksi. Uusissa varaajissa lämpö kerrostuu hyvin joten alalämmöt kestää hyvällä tasolla lattialämmitystä ajatellen sekä ylälämmöt kuuman käyttöveden tekoa varten eikä tekninen tila lämpene liiaksi hukkalämmöstä edes näin kesäisin. Minulla varaajan koko 2000 litraa ja varaajassa 2 kpl 80 litraisia lämminvesikierukoita.

[KotiEnossa]

http://www.metsalehti.fi/fi-FI/puunhinnat/

Tuolta löytyy "pitkän puun" hintataso metsässä ja tien varressa.

Pystykauppana puuta on tarjolla noin 15....18 euron k-m3 hintaan ja sama tien varressa 30...33 euroa per k-m3

Pitkästä puusta on jonkun matkaa pilkkeeksi ja sen sitten voi jokainen arvioida mitä maksaa siitä lystistä vai tekeekö itse. Eri puolilla maata on kovin erilaisia hintoja tarjolla. Eteläisessä Suomessa pyytävät ihan maltaita verrattuna johonkin itäisen Suomen tasoon nähden. Teollisuuspuulla hintaerot ovat pilkkeen hintaan nähden mitättömät.

Lainaus Sami68:lta:

Esim. useat uudisrakentajat. Maapiirin onnistuessa ei ole europerusteista järkeä rakentaa kattilahuonetta sisältöineen ja tämä on pitänyt aika monta kertaa perustella . Kattilahuone+kattia+varaaja+piippu+kytkentätarvikkeet+työt niin ollaan lukemassa jolla saadaan esim. 16kW 800m maapiirillä ~13000€ asennettuna näyttämään erittäin edulliselta paketilta...
Joo, kun rakentaa uutta niin ei ole järkeä rakentaa kombisystemiä. Se on selvää. Tilankäyttö ja uusrakennusten energiatehokkuus sanelevat realiteetit.

[justus01]

http://www.metsalehti.fi/fi-FI/puunhinnat/

Tuolta löytyy "pitkän puun" hintataso metsässä ja tien varressa.

Pystykauppana puuta on tarjolla noin 15....18 euron k-m3 hintaan ja sama tien varressa 30...33 euroa per k-m3

Huomaan, että puhumme ihan eri asioista. Minun hinnat oli kuivalle klapitavaralle pihaan toimitettuna. Tuolla tavalla kaikki tuttavani hankkiva polttopuunsa, ellei heillä ole omaa metsää.
Halvin hinta mitä olen tuttavilta kuullut on ollut 30€ heittokuutio sekapuuklapia (15m2 kuorma) ja tuokin pimeänä. Tuo hinta on noin 5 vuoden takaa. Mutta jospa näistä sinun ja minun hinnosta nyt jokainen osaa sitten itse laskea paljonko se puilla lämmittäminen sitten kenellekin maksaa ja paljonko se säästä maalämpöön verrattuna.

Minulle tulee kuivaa sekaklapia pihaan ihan ilmaiseksi, mutta niitä poltetaan vain saunan pesässä. Lämmityskulut on niin pienet, että en ole viitsinyt takkaa lämmitellä.

[sam68]

täysitehoinen maalämpö isolla varaajalla ja nyt riittää lämmintä vettä lotrattavaksi.

Tästähän on ollut paljon puhetta. Riitti varmaan ihan yhtälailla ennenkin kun käyttöveden varaajatilavuutta nostettiin?
Vakio vaihtoventtiilin ~180L riittää yleensä neljän hengen normaalikäyttöön ja vaikka vertaillen tuo ~480L pitäisi riittää rivitalonpätkälle. Litra ja litra on vähän eri juttu näissä eri tekniikoissa kuten on todettu Lämpöässän osiossa.

[Maalampo]

Kyllä lämmin vesi riitti vanhassakin järjestelmässä kun tuo lisävaraaja oli asennettu mutta sitten saunomisen jälkeen pumppu koitti tehdä lämmintä vettä monta tuntia ja oli poissa lämmityskäytöstä (pumpussa oli kyllä sellainen ohjelma että jos lämmityspiirin lämpötila putosi liikaa niin lämpimän veden lämmitys ohitettiin hetkeksi). Voin kyllä väittää kokemuksen syvällä rintaäänellä että ainut oikea tapa tehdä paljon lämmintä vettä on täysitehoinen lämpöpumppu ja iso varaaja. Tämä ei tarkoita että vaihtoventtiilikoneet olisivat huonoja vaan soveltuvat minusta paremmin pieniin kohteisiin jossa normaali lämpimän veden kulutus.

[sam68]

Maalampo: Nimenomaan ISO 2000L varaaja kuten sinulla nyt jos tarve on kovin iso..

[justus01]

Jos käytössä on poreamme ja 3 suihkua, niin silloin on parasta olla niin iso varaaja, että se ei kyykkää vaikka lasketaan suihkuista ja hanoista 500-1000L lämmintä vettä 0.5-1 tunnissa
Voi huoletta laittaa ammeen täyttymään ja siinä samalla saunoa ja suihkutella koko porukalla.

[Maalampo]

Meillä nimenomaan poreamme ja 3 suihkua ( tosin harvoin kaikki kolme yhtäaikaa käytössä), mutta kokeiltu on että kahdessa suihkussa ollaan suihkussa sekä poreammetta täytetään ja lämmin vesi riittää eikä pumppu nyykähdä polvilleen !

[IsoVaraaja3m]

Muutama ajatus omasta projektista - vastuu jää kuulijalle:

840kuutiota 3 rakennuksessa (178+25+39), lämpökanavaa 92,lattialämmitys, rv.2005. Aik. 3m3 vesivaraaja käyttövesikierukalla yösähkölle. Nyt muutos maalämpöön (porak.216m,4m vaakaveto, Vaillant 10.4kW+500ltr erillisvaraaja).

Selvittelin edeltävästi, löytyisikö perusteita hyödyntää 3m3 varaajaa 1)tasaamaan käyntivälejä 2)korvaamaan käyttövesivaraajaa 3) varastoimaan lämpöä "tiukemmille keleille".

Pääperuste jonka asiantuntijoilta ymmärsin, oli ettei suurta vesimäärää kannata lämmittää edes MLP:n teoreettisiin maksimiin (ilman lisäsähkölämmitystä) eli max 61C:een, koska hyötysuhde jää tuolloin alemmas (2-3 välille; vai saako tulistustekniikalla tms vielä kuumempaa en tiedä). Koska pääosa lämmitetystä vedestä menee lattiapiiriin ja on alle 40C (varmistuu ensi talvena...), tulee paras hyötysuhde näin. 500ltr erillisvaraajasta eri firmat olivat varsin yksimielisiä, kun on 3 suihkua, poreamme(jota ei juuri käytetä); itseä mietitytti lämpimän veden riittävyys juuri käyttövesikierron suhteen, jossa "myyrille jää osansa" lämpökanavissa.
Ajastamalla LV-kierto (15min kierto 60min välein mekaanisella ajastimella) ja rajoittamalla se 2 rakennuksen välille kun rantasaunaa ei tarvita tuo ilmeistä säästöä.

Kun puhutaan patterikierrosta kohteessasi, tuolloin hyötysuhde on lähtökohtaisesti alempi jos tarvitaan esim 55 asteista vettä. Tällöin tulee mieleen ajatus jonka viisaammat voi vahvistaa: hyötysuhde jää tuolloin 2-3 kolmen välille. TUolloin käsittääkseni suuren varaajan lämmittämisestä olisi apua lämmöntarpeen tasaamiseen kovimmille pakkasille, huomioiden myös käyttövesi jota saisi kierukan avulla "tauotta". Hukkalämpö lämmittää ympäröivää tilaa. Kesällä ja syys-/loppukevätkaudella lämpötilaa kannattaisi laskea. Käyttövesi tuolloin pienellä varaajalla?

Toisaalta, jos on puuta rajatta ja sillä pystyy tasaamaan kulutushuiput, tuntuu suuren varaajan käyttö turhalta; keväällä ja syksyllä sen lämmittäminen kuumaksi vähentää hyötysuhdetta jos pärjää pattereilla kylmemmälläkin vedellä.