Miten valitsen meille sopivan järjestelmän?

[Ruuna]

Hei arvon lukijat.

Olemme rakentamassa pientaloa Pirkanmaalle, joka tullaan lämmittämään maalämmöllä sekä kahdella tulipesällä.
Talo tulee kahteen kerrokseen siten, että alakerta on puolittain maan alla ja 2. kerros rakennetaan puurakenteisista suurelementeistä. Talon lämmitettävä tilavuus on noin 650m3. Talon rinnalle tulee n.35m2 autotalli, jota pidetään vähintään puolilämpimänä.

Mitä minun tulisi ottaa huomioon valitessani järjestelmää, ketkä toimijat täälä Tampereella ovat vakavasti otettavia ja luotettavia kumppaneita toimittajiksi?
Ehkä joku jo huomasikin, että olen verrattain pihalla koko tästä maalämpö "skenestä" mutta huokeat vuotuiset lämmityskustannukset houkuttelevat.

Olisin kiitollinen avustanne ja annan mielelläni lisätietoja.



terv. E.N.F.


edit: kirjoitin vastauksen Raid:in infoamaan ketjuun.
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46447#msg46447

[Raid]

Hei ja Tervetuloa  Suurentuvaan joukkoomme!.

Kannatta näin aluksi laittaa mahdolliset tiedossa tiedot tänne.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=4192.msg46428#msg46428

Se  helpottaa antamaan vastauksia.

Jatkossa ei tarvitse aina kertoa yksityiskohtia.

[Ruuna]

Onko Tampereella luotettavaa toimittajaa, joko koko kokonaisuudelle tai edes osalle sitä. Reikiä taitaa porata ainakin foorumin ylläpitäjä Kyrönlahdenporakaivo, pumppuja saa jostakin ja asentajia jostakin tai jostakin muualta.

Onko kirjoittajien joukossa Pirkanmaalaisia maalämmittäjiä jakamaan kokemuksiaan ja opastamaan oikeaan suuntaan?

[sam68]

Hevosmiehenä iski sääli päälle kun luin nimimerkkisi eli pitää koittaa auttaa
Uudisrakentamisessa on pari tärkeää asiaa. Pumpun oikea sijoittaminen äänitekniset asiat huomioiden ja oikeanlaisten varausten tekeminen kaivoa/maapiiriä varten. Lisäksi lvi-suunnittelijan tulee tehdä sijoitteluohje, jotta putket ei ole missä sattuu.
Pumpuksi käy kaikki, mutta vaihtoventtiilipumppu on helpompi/pienempi/halvempi/taloudellisempi/yksinkertaisempi tapaus varsinkin lattialämmityksellä ja tuon kokoiseen ratkaisuun.

Iv-kone Enerventin Pandion eco ECE tai EDE noille kuutioille.
Talliin menevät putket LR-pex/Calpex 25mm*2 (~28€/m).
Kaivon saat sinne Tampereelle alle 30€/m.
Siinäpä aluksi..

Edit: 8kW ei taida riittää teille eli 10kW ja 200m kaivo olisi varmasti varmempi paketti.

[volkkari]

Hevosmiehenä iski sääli päälle kun luin nimimerkkisi eli pitää koittaa auttaa
Uudisrakentamisessa on pari tärkeää asiaa. Pumpun oikea sijoittaminen äänitekniset asiat huomioiden ja oikeanlaisten varausten tekeminen kaivoa/maapiiriä varten. Lisäksi lvi-suunnittelijan tulee tehdä sijoitteluohje, jotta putket ei ole missä sattuu.
Pumpuksi käy kaikki, mutta vaihtoventtiilipumppu on helpompi/pienempi/halvempi/taloudellisempi/yksinkertaisempi tapaus varsinkin lattialämmityksellä ja tuon kokoiseen ratkaisuun.
Jos missä niin Lvi-tekniikassa on Suomen ja Ruotsin välillä raju ero ja hyvä kyllä Suomen eduksi.
Ruotsissa suositaan pöistoilmalämpöpumppuja välittämättä korvausilmasta, Suomessa taas tulo/poisto/lto jotka ovat kehittyneet
hyvinkin ykköstuotteiksi.
Maalämpöpumpuissa tuo vaihtoventtiili,no en minä niin tyhmä ole etten ymmärtäis halpahan se näin on rakentaa mutta miksi pätkiä lämmitystä ja käyttövedentuottoa  kun sitä voi kokoajankin tuottaa
Pumpun kooksi riittää varmaankin 8kW ja sille kun teetät kaivoa sen 160m aktiivia niin pelaa hienosti.
Iv-kone Enerventin Pandion eco ECE tai EDE noille kuutioille.
Talliin menevät putket LR-pex/Calpex 25mm*2 (~28€/m).
Kaivon saat sinne Tampereelle alle 30€/m. Jos et muuten niin laita yv.
Siinäpä aluksi..

[sam68]

Jos missä niin Lvi-tekniikassa on Suomen ja Ruotsin välillä raju ero ja hyvä kyllä Suomen eduksi.
Ruotsissa suositaan pöistoilmalämpöpumppuja välittämättä korvausilmasta, Suomessa taas tulo/poisto/lto jotka ovat kehittyneet
hyvinkin ykköstuotteiksi.
Maalämpöpumpuissa tuo vaihtoventtiili,no en minä niin tyhmä ole etten ymmärtäis halpahan se näin on rakentaa mutta miksi pätkiä lämmitystä ja käyttövedentuottoa kun sitä voi kokoajankin tuottaa

Varmasti Suomessa osataan LVI-asioita ihan hienosti, mutta kun puhutaan maalämmöstä niin ollaan aivan eri kaliiberin tuotekehtityksessä Suomessa ja Ruotsissa. Toisella on hieman enemmän valuuttaa siihen kun tuotanto/myyntimäärät on täysin eri luokassa. Ollaan taas saman kysymyksen äärellä, että miksi Ruotsalaiset ei käytä Suomipumpun tekniikkaa pienemmissä kohteissa vaikka heillä olisi siihen kyllä resursseja? Tämän haluaisin tietää. Itse olen vakuuttunut että tuo yksinkertaisempi rakenne toimii todella hyvin kaikissa normaaleissa olosuhteissa kun homma tehdään oikein. Suomipumpuista itsellä ei ole asennuskokemusta, mutta muutamaa olen käynyt säätämässä ja huoltamassa. On hienoa että meillä on omiakin tuotteita ja osaamista, mutta silti ollaan maalämmössä naapuria jäljessä kymmenen vuotta. Isojen herrojen syy..
Lämmityksen pätkiminen ei näy mitenkään käyttäjälle jos ei ole vesipatteri iv-kone, jota ei nykyään kyllä kannata laittaakkaan uudisrakennukseen.

[volkkari]

Jos missä niin Lvi-tekniikassa on Suomen ja Ruotsin välillä raju ero ja hyvä kyllä Suomen eduksi.
Ruotsissa suositaan pöistoilmalämpöpumppuja välittämättä korvausilmasta, Suomessa taas tulo/poisto/lto jotka ovat kehittyneet
hyvinkin ykköstuotteiksi.
Maalämpöpumpuissa tuo vaihtoventtiili,no en minä niin tyhmä ole etten ymmärtäis halpahan se näin on rakentaa mutta miksi pätkiä lämmitystä ja käyttövedentuottoa kun sitä voi kokoajankin tuottaa
Osuit napakymppiin juuri niin tuo värkki on halvempi rakentaa siinä se perusjuttu on
Varmasti Suomessa osataan LVI-asioita ihan hienosti, mutta kun puhutaan maalämmöstä niin ollaan aivan eri kaliiberin tuotekehtityksessä Suomessa ja Ruotsissa. Toisella on hieman enemmän valuuttaa siihen kun tuotanto/myyntimäärät on täysin eri luokassa. Ollaan taas saman kysymyksen äärellä, että miksi Ruotsalaiset ei käytä Suomipumpun tekniikkaa pienemmissä kohteissa vaikka heillä olisi siihen kyllä resursseja? Tämän haluaisin tietää. Itse olen vakuuttunut että tuo yksinkertaisempi rakenne toimii todella hyvin kaikissa normaaleissa olosuhteissa kun homma tehdään oikein. Suomipumpuista itsellä ei ole asennuskokemusta, mutta muutamaa olen käynyt säätämässä ja huoltamassa. On hienoa että meillä on omiakin tuotteita ja osaamista, mutta silti ollaan maalämmössä naapuria jäljessä kymmenen vuotta. Isojen herrojen syy..
Lämmityksen pätkiminen ei näy mitenkään käyttäjälle jos ei ole vesipatteri iv-kone, jota ei nykyään kyllä kannata laittaakkaan uudisrakennukseen.

[volkkari]

Miksi hankkia vaikeuksia lämpimänveden riittävyydestä, patterilinjojen napsumisesta,huonosta lämpökertoimestayms.
Tässähän tuntee kohta  syyllisyyttä näiden svedupellekauppiaitten kanssa täytyy oikein nipistellä onko tämä kaikki ok

[sam68]

Miksi hankkia vaikeuksia lämpimänveden riittävyydestä, patterilinjojen napsumisesta,huonosta lämpökertoimestayms.
Tässähän tuntee kohta  syyllisyyttä näiden svedupellekauppiaitten kanssa täytyy oikein nipistellä onko tämä kaikki ok

Faktoja kehiin väittämistäsi kiitos!
Itse olen vain työntekijä, joten kauppias on väärä termi. Tilanne on kyllä muuttumassa lähipäivinä ja silloin pitää lopettaa nämä spekulaatiohommat foorumissa, koska sehän olisi väärin kysyjiä kohtaan jos suosittelee jotain tiettyä laitetta..

[volkkari]

Ei noita faktoja tarvi hirveesti heitellä, tässä nyt yksi totinen tosi.
Esimerkki 1 Ruotsalaispumppu lauhdutuslämpötila on 60 astetta ei tulistuksen poistoa.
Esimerkki 2 Suomipumppu tulistuksenpoistolla lauhtumislämpötila 35 astetta.
Molemmissa hyvä käyttöveden riittävyys ja lattialämpöön menee 28 asteinen vesi.
Ja sitten se tärkein käyntiolosuhteiden tekee lauhdutuspuolella 2,5%/ aste
Ihan uskomaton juttu Ruotsipumppu toimii 50% huonommalla Copilla

[volkkari]

Ja edelliseen vielä lisää joku väittää heti perää että voihan ruotsipumpumkin lämpötilaa laskea,mutta millä lämmitetää käyttövesi?
Suomipumpussa se lisälämpenee ilmaiseksi tulistuksenpoiston ansiosta
Että se siitä jos tämän tosiasian voi muuksi vääntää niin on kyllä kova heppu.

[niperox]

Ihan uskomaton juttu Ruotsipumppu toimii 50% huonommalla Copilla

Todellako?
Mittasin ja laskin juuri oman pumpun COP:n.
Tällä hetkellä COP 6,3.  

[volkkari]

Ihan uskomaton juttu Ruotsipumppu toimii 50% huonommalla Copilla

Todellako?
Mittasin ja laskin juuri oman pumpun COP:n.
Tällä hetkellä COP 6,3.  
Olet keksinyt ikiliikkujan taitaa olla oikeampi luku3

[niperox]

Lauhtumispaine      n.11 bar
Höyrystymispaine   n. 4.2bar
Kuumakaasu           48°C
Tulistus                   3K (ei huojuntaa,juuri säädetty)
Neste lämpötila      17°C ( noin 5k alijäähtymistä )

Tuossa lyhykäisyydesään "ikiliikujan" tiedot  

[volkkari]

Joopase joo 11baaria on R407c:llä n 25 astetta, mitä tällä on todellisuuden kanssa tekemistä, ei mitään.
millä lämpiää käyttövesi? entäs pumppujen kuluttama sähkö?
Näin meitä höynäytetään viiden lämpökertoimilla, pitäs vastuuseen panna kaikki yli 3,5 lämpökertoimilla höpisijät

[sam68]

Joopase joo 11baaria on R407c:llä n 25 astetta, mitä tällä on todellisuuden kanssa tekemistä, ei mitään.
millä lämpiää käyttövesi? entäs pumppujen kuluttama sähkö?
Näin meitä höynäytetään viiden lämpökertoimilla, pitäs vastuuseen panna kaikki yli 3,5 lämpökertoimilla höpisijät

Käyttövesihän lämmitetään tarvittaessa erikseen. Sen osuus kompuran käyntiajasta on 5-20% riippuen taloudesta. Silloin pumpun hyötysuhde on tietysti huonompi.
Kiertovesipumppu lämmitykseen ~50W ja tarvittaessa liouspuolelle ~200W. Näin varmaan kaikissa pumpuissa. Joissain on sitten kaksi lämmityspumppua päällä kokoajan.
Lukaiseppa se Hondan esimerkki tuolta Niben puolelta. Esimerkki yksinkertaisesta ja toimivasta järjestelmästä jolla saatetaan päästä siihen neljään..

[seppaant]

niperox kirjoitteli

Lauhtumispaine      n.11 bar
Höyrystymispaine   n. 4.2bar
Kuumakaasu           48°C
Tulistus                   3K (ei huojuntaa,juuri säädetty)
Neste lämpötila      17°C ( noin 5k alijäähtymistä  )

Tuossa lyhykäisyydesään "ikiliikujan" tiedot  

Vaikka tämä ei alkuperäiseen kysymykseen liitykään, niin pari kysymystä.
- Mikä lämpöpumppu?
- Mitkä ylläolevista luvuista on mitattuja  ja mitkä laskettuja arvoja ?
- Miten lasket COP:in ja mitä mitattuja prosessisuureita siinä käytät?

ATS

[Matias]

sami68

Lukaiseppa se Hondan esimerkki tuolta Niben puolelta. Esimerkki yksinkertaisesta ja toimivasta järjestelmästä jolla saatetaan päästä siihen neljään..

Honda

Itselläni lauhdutus lämpötila -20 pakkasella on 29/34, joten arvot ovat linjassa.

jäsen Hondan järjestelmässä on 2500l:n varaaja joka mahdollistaa alhaisen lauhtumislämpötilan.

Yleensä vaihtoventtiilipumpuissa lattialämmitys on toteutettu ns "hullunkierto"systeemillä ilman varaajaa ja näyttää siltä että tuossa hullunkiertojärjestelmässä lauhtumislämpö nostetaan 40-45 asteeseen vaikka lattiaan menevän veden lämpö on 30 asteen tienoilla.
Tässä olisi tuotekehittelyn paikka,tuntuisi ettei olisi nykytekniikalla
ylivoimaista rakentaa lattiakierto siten että pumpulta lähtevä ja lattiaan menevä vesi olisi samanlämpöistä eikä hullunkierrolla tarvitsisi jäähdyttää lauhduttimelta tulevan veden lämpötilaa.
Ihan vaikka siten että käyntijakson aikana hullunkierto-ohitus olisi kiinni ja kaikki lattiapiirin vesi kiertäisi lauhduttimen kautta.
 

[Kuumaa_kalliosta]

Ei noita faktoja tarvi hirveesti heitellä, tässä nyt yksi totinen tosi.
Esimerkki 1 Ruotsalaispumppu lauhdutuslämpötila on 60 astetta ei tulistuksen poistoa.
Esimerkki 2 Suomipumppu tulistuksenpoistolla lauhtumislämpötila 35 astetta.
Molemmissa hyvä käyttöveden riittävyys ja lattialämpöön menee 28 asteinen vesi.
Ja sitten se tärkein käyntiolosuhteiden tekee lauhdutuspuolella 2,5%/ aste
Ihan uskomaton juttu Ruotsipumppu toimii 50% huonommalla Copilla

Hyvä Volkkari, tuollaiset lyhyet heitot eivät ole kovin valaisevia.

Voisitko kertoa jonkun puolueettoman ja tuoreehkon lämpöpumpputestin, josta voisimme saada selville, kenelle tulistuspumppu tai vaihtoventtiilikone parempi hankinta?

Olet kai tulistuspumppuja myyvän yrityksen leivissä. Sitä suuremmalla syyllä sinun tulisi koettaa esittää asiallisia perusteluja, jotta mielipiteitäsi arvostettaisiin oikeasti.

[Raid]

Voe kirosana tätä foorumia  muutamille  hepuille vois heittää banaania kun eivät osaa neutraalisti suositella eri pumppuja vaan alkavat ehti vetää rajaa miksi ruotsi pumppu on ihan perceestä vt suomi pumppuun.

Itse lämmitin uimaltaani 15m3 vettä ja COP:ksi TE laskitte vajaat 4. joten jos Herra Volkkari kertoo että nämä suomipumput vetää tupla-COPlla  niin hohhoijaa.

 Ei voi kuin ihmetellä joitakin jotka ovat edelleen kuin ravihevoset. Tehkää nyt jo heti se Oma nurkkaus näille jossa saavat väitellä paremmuuksista.
 

[volkkari]

2,5% per aste on täysinpuolueeton tosiasia Copin huonomiseen laudutuspuolella vai voiko muuta väittää, jos voit niin odotan mielenkiinnolla.
Täällä näkyy olevan synti puolustaa Suomalaista teollisuutta,sääli

[Kuumaa_kalliosta]

2,5% per aste on täysinpuolueeton tosiasia Copin huonomiseen laudutuspuolella vai voiko muuta väittää, jos voit niin odotan mielenkiinnolla.

Voisitko kertoa asian tarkemmin, niin että me maallikotkin ymmärrämme asian. Olisi hyvä laittaa myös linkkejä tutkimuksiin tai selvityksiin.

Täällä näkyy olevan synti puolustaa Suomalaista teollisuutta,sääli

Puolustetaan kaikin käytettävissä olevin mokomin suomalaista teollisuutta. Mutta jos sitä puolustetaan perustelematta ja irrallisin heitoin, puolustus kääntyy itseään vastaan.

Jospa joku väittää, että "Teijon pakettiautot olivat 30 % parempia kuin Mersun pakettiautot", kuulostaa tuo kovin isänmaalliselta mutta eipä tuon lausunnon johdosta kukaan nostaisi Suomen lippua salkoon.

[eko]

sami68
Yleensä vaihtoventtiilipumpuissa lattialämmitys on toteutettu ns "hullunkierto"systeemillä ilman varaajaa ja näyttää siltä että tuossa hullunkiertojärjestelmässä lauhtumislämpö nostetaan 40-45 asteeseen vaikka lattiaan menevän veden lämpö on 30 asteen tienoilla.
Tässä olisi tuotekehittelyn paikka,tuntuisi ettei olisi nykytekniikalla
ylivoimaista rakentaa lattiakierto siten että pumpulta lähtevä ja lattiaan menevä vesi olisi samanlämpöistä eikä hullunkierrolla tarvitsisi jäähdyttää lauhduttimelta tulevan veden lämpötilaa.
Ihan vaikka siten että käyntijakson aikana hullunkierto-ohitus olisi kiinni ja kaikki lattiapiirin vesi kiertäisi lauhduttimen kautta.

Toisaalla keskusteltiin takaiskuventtiilistä (suunta LP-paluu>>LP-meno) (toimii simppelisti, jos ei valivarastoa), joka sallii P1 virtauksen, kun ruotti-MLP/P2 tekee käyttöventtä.
Itse meinasin laitattaa kesällä, koska pumpu-säätöjen jälkeen LL-paluu edelleen +1C korkeampi P1=2, 3:lla kohisee turhaa) kuin LP-paluu (P2=1).

Näin ollen R&D kulut voi lahjoittaa foorumille

Suomipumpussa se lisälämpenee ilmaiseksi tulistuksenpoiston ansiosta
Että se siitä jos tämän tosiasian voi muuksi vääntää niin on kyllä kova heppu.

Ketä oikeasti kiinnostaa pelkkä LKV?

Ja sehän vasta vasta onkin hienoa, jos(kun koko vuoden COP on tosiaan yli kuuden: Jos kerran tulistus-pumppu on automaattisesti 2x parempi kun (vaikka meidän) svedupelle-pumppu (jossa mitattu- ja peruutuspeili-COP molemmat 3+ ja virittäminenkin vielä kesken...), onnitelen suomitec-valmistajia. Ihmettelen tosin samalla heidän saamattomuutta olla tekemättä puolueetonta vertailua/mittauspenkkiä, jossa tämä ilosanoma saadaan kirjoihin ja kansiin (ja vieläpä internettiin meillekin ihmeteltäväksi).

Itse olisin varmasti ostanut suomipumpun, jos MLP-sähkölasku olisi takuulla puolet (muutaman tonnin) halvemmasta ruottalaisesta
(Jostain syystä olisi ollut hieman vaikea uskoa myyntiiestä, joka lupaa 30MWh alle 5MWh:lla ilman takuuarvoa ja sakkoja)...

Kaikki joilla vuosi-COP (tositettavasti tavalla tai toisella) >6 nostakaa kätenne (tai edes 5)

[justus01]

2,5% per aste on täysinpuolueeton tosiasia Copin huonomiseen laudutuspuolella vai voiko muuta väittää, jos voit niin odotan mielenkiinnolla.
Täällä näkyy olevan synti puolustaa Suomalaista teollisuutta,sääli

En tiedä mitä lie tarkoitat tuolla 2,5%:lla, mutta tuskin siitä kannattaa normaalikotitalouden tuhansia euroja maksaa.
Saisiko jonkin esimerkkilaskelman?
Paljonko esimerkiksi keskiverto 4-5 henkinen omakotitalous säästää vuodessa tuolla 2,5%:lla, jos käyttövettä kuluu vuodessa 120 kuutiota ja kiinteistön lämmitysenergian tarve vuodessa on 15000kWh.

Olisi kyllä minunkin etujen mukaista, jos kotimainen teollisuus menestyisi. Valitettavasti vain tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että suomalaiselta teollisuudelta puuttuu markkinavaltit. Se vähäinenkin erityisosaaminen mitä meillä joillakin aloilla on ollut on jo vuosia sitten myyty/viety ulkomaille.

[seppaant]

En tiedä mitä lie tarkoitat tuolla 2,5%:lla, mutta tuskin siitä kannattaa normaalikotitalouden tuhansia euroja maksaa.
Saisiko jonkin esimerkkilaskelman?
Paljonko esimerkiksi keskiverto 4-5 henkinen omakotitalous säästää vuodessa tuolla 2,5%:lla, jos käyttövettä kuluu vuodessa 120 kuutiota ja kiinteistön lämmitysenergian tarve vuodessa on 15000kWh.

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=6185585.jpg][IMG]http://i3.aijaa.com/b/00020/6185585.jpg[/IMG][/url]

Koska en pidä noista perustelemattomista heitoista, esitänpä laskelman. Laskelma perustuu lukuisiin mittaustuloksiin viime kesästä talven kovimpiin pakkasiin ulottuvalta ajanjaksolta.
Lämpöpumppu on L-Ässä V 7.0 uudempi malli.

Yllä olevan kuvan perusteella huononee hyötysuhde 1,3% lauhduttimelta lähtevän veden lämmetessä yhden asteen kun kaivosta tuleva vesi on 4C.
Ja edelleen lähtöveden lämpötilan ollessa
  30C on hyötysuhde 3,49
  55C on hyötysuhde 2,36

Jos taloudessa käytetään 120 m3 40C käyttövettä, pitää lämpöpumpulla tehdä 87 m3 55C vettä.
Tämän veden lämmittäminen vaatii 5075 kWh lämpöenergiaa.
Oletetaan, että Suomi-pumpulla lämmin vesi tehtäisiin koko vuoden hyötysuhteella 3,49 ja
Ruotsi-pumpulla hyötysuhteella 2,36, kuluttaisi
- Suomipumppu 1454 kWh sähköenergiaa ja
- Ruotsipumppu 2150 kWh sähköenergiaa.

Ruotsi-pumppu veisi n.700 kWh enemmän sähköenergiaa arvoltaan n. 70E kuin Suomi-pumppu.

Pitää huomata, että tämä on ääritapaus joten todellinen ero on pienempi.

Paljonko on paljon ?

Ja sitten kommentteja ja vastaväitteitä toivoo

ATS

[eko]

Pitää huomata, että tämä on ääritapaus joten todellinen ero on pienempi.

Paljonko on paljon ?

Ja sitten kommentteja ja vastaväitteitä toivoo

ATS

Mielenkiintoinen laskelma.

Muutama kysymys:
 - alla siis (vaihtoventtiilikoneenna) ka-LP-meno?
Meillä vaihtoventtiilikoneen (LKV hystereesi nyt 47.5 +-7.5) LKV tuotossa LP-meno (keskiarvo 47.5 + 7 (LP-delta) + 2.5 (ero LKVn ja LP paluun valillä) 57C (eli hyva arvio jos oletukseni oikein)
 - Miten tulistinpumppun tulistus toimii kesalla?

[tomppeli]

- Miten tulistinpumppun tulistus toimii kesalla?

Tulistuspumpun tulistustoiminnasta on hyötyä myöskin kesällä.
Pitää muistaa, että varaajatankissa tapahtuu lämpötilojen kerrostuminen, joka mahdollistaa tulistustoiminnon.
Tankin yläosaa lämmitetään tulistuslämmönvaihtimella, jolla kerätään kuumakaasun korkein lämpötila tankin yläosaan.
Tankin alaosaa lämmitetään sillä viileämmällä kuumakaasulla.

Tankissa on kaksi tai joskus kolme lämminvesikierukkaa.
Kylmä vesijohtovesi menee ensinnä tankin alaosassa olevan kierukan läpi.
Sieltä käyttövesi tulee noin +30 .. +40C -asteisena ulos ja menee uudelleen vielä tankin yläosan kierukkaan, jossa käyttövesi vielä lämpenee lisää 15 - 25 astetta.

Tankin alaosaa kuormitetaan kovastikin maakylmällä vesijohtovedellä, joka kesällä saattaa olla +4 .... +7 asteista.

Tulistuspumpun asennuksessa ylävaraajasta ulostuleva vesi viilennetään termostaattisekoittajassa alatankissa lämmenneellä käyttövedellä, joka siis otetaan kahden kierukan välissä olevasta liitoksesta, eikä kylmävedestä. Tällä parannetaan huomattavasti tulistuspumpun tulistumistoimintaa kesäaikana.

Tulistustoiminto parantaa hyötysuhdetta kesälläkin.

[Hessu1968]

Iltaa vain,
ei tainnut Ruuna eikä kukaan muukaan tätä keskustelua lukenut saada vastausta kysymykseensä kun meni tekniikalla kikkailuksia ja riitelyksi.
Mielellään allekirjottanutkin saisi oikeasti reiluja tietoja siitä millä perusteella kukanenkin on järjestelmänsä varannut. Äsken juuri kävin laittamassa kohteeni tiedot niiltä osin kuin ne tiedän, sinne tiedonkeruu keskusteluun.
Tarjoukset saatuna vasta 3 toimittajalta, Gebwell, IVT ja Vaillant....hankalaa tää on kun ei vielä kaiken lisäksi ymmärrä näistä kWh ym määristä yhtään mitään.

T:Hessu

[Matias]

- Miten tulistinpumppun tulistus toimii kesalla?

Tässä Ekowell tulistinpumpun toiminta kun tehdään pelkästään käyttövettä kesäaikaan.
Huushollissa 3 aikuista ja vettä menee n 9-10m3/kk
Pumppu kehittää tulistinvaihtimella n 2kw:n lämpötehon ja lauhduttimella n 7kw:n lämpötehon.Antotehoja molemmat
Kesäasetuksilla meillä molemmat lämmönvaihtimet lämmittää 1250l:n varaajaa.
Pelkkä tulistinvaihtimen (2kw) teho ei riitä  kun käyntijaksot on n 2h/vrk joten lauhdutinlämpöä on nostettu +48 (katkaisuraja).
Kuumakaasun lämpö nousee +115 asteeseen ja kuumakaasu jäähtyy tulistinvaihtimessa n 47 astetta ja lauhduttimelle menevän kaasun lämpö on n 68 astetta.

[volkkari]

- Miten tulistinpumppun tulistus toimii kesalla?

Tässä Ekowell tulistinpumpun toiminta kun tehdään pelkästään käyttövettä kesäaikaan.
Huushollissa 3 aikuista ja vettä menee n 9-10m3/kk
Pumppu kehittää tulistinvaihtimella n 2kw:n lämpötehon ja lauhduttimella n 7kw:n lämpötehon.Antotehoja molemmat
Kesäasetuksilla meillä molemmat lämmönvaihtimet lämmittää 1250l:n varaajaa.
Pelkkä tulistinvaihtimen (2kw) teho ei riitä  kun käyntijaksot on n 2h/vrk joten lauhdutinlämpöä on nostettu +48 (katkaisuraja).
Kuumakaasun lämpö nousee +115 asteeseen ja kuumakaasu jäähtyy tulistinvaihtimessa n 47 astetta ja lauhduttimelle menevän kaasun lämpö on n 68 astetta.
Tuokin on totta, mutta tuskin vertailukelpoinen ns"normaalin" 360 litran varaajan kanssa, minulla on yläsäiliön lämpötila kesällä 65-70astetta alasaäiliössä 30-36

[Ruuna]

Iltaa vain,
ei tainnut Ruuna eikä kukaan muukaan tätä keskustelua lukenut saada vastausta kysymykseensä kun meni tekniikalla kikkailuksia ja riitelyksi.
Mielellään allekirjottanutkin saisi oikeasti reiluja tietoja siitä millä perusteella kukanenkin on järjestelmänsä varannut. Äsken juuri kävin laittamassa kohteeni tiedot niiltä osin kuin ne tiedän, sinne tiedonkeruu keskusteluun.
Tarjoukset saatuna vasta 3 toimittajalta, Gebwell, IVT ja Vaillant....hankalaa tää on kun ei vielä kaiken lisäksi ymmärrä näistä kWh ym määristä yhtään mitään.

T:Hessu

Vaikeaa on, olemme saaneet tarjouksen nyt kolmesta paketista eli Viessmann Vitocal 222-G(10kW), 14900€ sekä
Viessmann Vitocal 200-G(9,6kW)+Vitocell 100-V 390l varaaja, 15750€
ja
Thermia Duo 8, 16700 pumpuista.
Kone, reiät 190m ja 150m, asennus, kytkennät pl. käyttövesipuolen- ja sähkökytkennät.

Viessmannin pumpuista löytyy aika vähän käyttäjäkokemuksia mutta onko sekin vain etu kun usein keskustelufoorumeilla kerrataan vain huolia.

Etsintä jatkuu.