Energiatodistuksessahan onkin vain kiinteistön energian kulutus.
Se on siis aivan sama lämmitätpä sitten maalämmöllä tai suoralla sähköllä, niin energian kulutus on täysin sama.
Lämmitysmuotohan vaikuttaa vain ostettavan energian määrään, eikä näin ollen vaikuta ET-luokkaan.
Siksi meidän maalämmitäjien onkin tärkeää pitää yllä jonkinlaisien seurantataulukoita. Esim. taloa myydessä hyvin tehdyt reealikulutustaulukot peittoaa energiatodistuksen, tai näin ainakin luulisi.
Säilytetyt sähkölaskut ovatkin se paras todiste energiankulutuksesta. Jos on erillinen mittari lämpöpumpulle niin aina parempi, siitäkin on syytä ottaa lukemat paperille ainakin kuukausittain.
Ajan kuluessa ihmisten tietous maalämmön edullisuudesta kyllä yhä lisääntyy, joten tulevaisuudessa ostajaehdokas jo saadessaan tietää kyseessä olevan maalämpötalon, tietää mielessään heti asettaa sen siihen parhaaseen A-luokkaan.
Vaikka se on tietenkin hyväksyttävä, että maalämpö lämmitysmuotona ei saa vaikuttaa ET-luokitukseen, niin mielestäni valtiovallan kokonaissuhtautuminen maalämpöön on vähintäänkin nihkeätä. Esimerkiksi valtio-omisteinen Motiva yhä edelleen itsepintaisesti lukee ja laskee maalämpöpumpun hyötysuhteeksi 2,5.
Tässä viikolla nappasin rautakaupasta Ole hyvä- lehden 1/2010, joka on K-rautojen mainosjulkaisu.
Siinä olevaan artikkeliin oli tehty taulukko Motivan lämmitystapavertailusta otsikolla Lämmitysjärjestelmän kustannukset.
Taulukkoon oli saatu 147 br-m2/455 m3 kokoisen talon vuotuisiksi lämmitysjärjestelmän käyttökustannuksiksi esimerkiksi maalämmöllä 1322 ja suoralla sähköllä 2531 euroa.
Moiset luvut ihmetyttivät kovasti ja piti mennä Motivan sivuille
(Google: Pientalojen lämmitysjärjestelmien vertailupalvelu) katsomaan se vertailu. Siellä selvisikin, että lämmitysjärjestelmän "käyttökustannuksiin" oli sekoitettu myös vertailutalon kokonaissähkönkulutus. Tietysti euromääräinen ero pysyy eri järjestelmiä vertailtaessa samana, mutta se maalämmön edullisuutta osoittava suhdeluku saatiin näyttämään pienemmältä.
Eli, kun sähkölämmitys kulutti 2,5 kertaa enemmän euroja kuin maalämmitys (taas se Motivan COP 2,5!), niin laitesähkö mukaan otettuna saatiin tuo ero vain 1,8-kertaiseksi.
Tuntuupa siltä, että maalämpöasia on poliitikkotasolla toistaiseksi vähän kuin kuuma peruna, jota pompotellaan mahdollisimman kauan ilmassa samalla kun kuumeisesti mietitään lopullista suhtautumista siihen. Mikä onkaan tämän mietinnän pääaihe? Veikkaanpa, että se on
kysymys siitä, millä verottaja saataisiin kykeneväksi leikkaamaan aimo siivu meille maalämmittäjille kertyvästä rahallisesta edusta.
Voi olla, että silloin se verottajan tulkinta COP:stä onkin jo lähempänä neljää.