Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: Pumpun mitoitus ja energiaselvitys/todistus  (Luettu 3820 kertaa)

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 600
  • Stiebel Eltron WPC 7
Pumpun mitoitus ja energiaselvitys/todistus
« : 27.09.09 - klo:22:07 »

Uudisrakennuksiin pitää nykyään laskea energiatodistus jo rakennuslupavaiheessa ja käytännössä siinä yhteydessä syntyy energiaselvitys, jonka perusteella tuo todistus laaditaan.
Olen ihmetellyt, että miksi näitä tietoja ei tunnuta käyttävän hyväksi pumppujen mitoituksessa. Ainakaan minulta pumppukauppiaat eivät tähän mennessä ole kysyneet noita tietoja, vaan myyjät kyselevät vain neliöitä, kuutioita ja sijaintia ym. Edes rakenteiden U-arvoja (johon tuo energiaselvitys perustuu) ei tunnuta yleisesti kysyttävän.

Minulla tuo energiaselvityksen laskelma näyttää, että -29 asteen pakkasella tarvittaisiin 7,4 kW lämmitystehoa taloon. Käyttöveden lämmitysteho tulee sitten tuohon päälle, mutta sitä ei voi noin yksinkertaisena tehona antaa, kun siihen vaikuttaa varaajan koko ja veden tarve.

Tuo arvo on laskettu määräysten mukaisella ilmanvuotoluvulla 4,0 1/h. Jos rakentamisessa saavutetaan parempi tulos, kuten elättelen toiveita, niin lämmitystarve pienenee tuosta. Ilmanvuotoluvulla 1,0 1/h lämmitystehon tarve olisi 6,2 kW. Todellisuudessa päästään varmaan johonkin noiden lukujen välille, toivottavasti lähemmäs tuota 1,0 1/h.

Olen tässä pumppuharkinnassa tällä hetkellä päätynyt siihen, että haluaisin tulistuksenpoistolla olevan pumpun sisäänrakennetulla varaajalla (älkää kysykö perusteluja, nämä suomi/ruotsipumppu valinnat on aika makuasioita; sisäänrakennettu varaaja sen vuoksi, että tekninen tila ei ole hirveän iso ja nuo yhdessä paketissa olevat mahtuvat siistimmin). Näin ollen vaihtoehdot käytännössä ovat Lämpöässä V-sarja tai Ekowell EVT-sarja.

Jos tavoitellaan täystehomitoitusta, niin paljonko pitäisi laskea käyttöveden lämmitystä varten lisätehoa pumpulle? Lämpimän käyttöveden kiertoa ei ole, eikä poreammetta tai muuta paljon lämmitä vettä tarvitsevaa.

Sen verran olen ajatellut "osatehomitoittaa", että ilmanvaihtoon olen ajatellut laittaa Enerventin koneelle jälkilämmityksen vain sähköllä. Sen verran vähän tuota jälkilämmitystä tarvitaan pyörivän lämmönsiirtimen hyvän hyötysuhteen ansioista - ja senkin vuoksi että itse arvioin, että noita -29 asteen pakkasia ei näillä seuduilla kovin monta päivää vuodessa jatkossa nähdä.

215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa eko

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 0
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Re: Pumpun mitoitus ja energiaselvitys/todistus
« Vastaus #1 : 27.09.09 - klo:22:36 »
Jos vaikka 4hloä =>normikulutus vuodessa 4500kWh LKV:tä => 12.3kWh/vrk. Varaajan koolla / tyypillä ei ole tähän merkitystä.

Poissa Kimmo_L

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 600
  • Stiebel Eltron WPC 7
Re: Pumpun mitoitus ja energiaselvitys/todistus
« Vastaus #2 : 27.09.09 - klo:23:25 »

Näin energiankulutus toki on, mutta miten tuon voi muuttaa lämmitystehoksi, kun se ei kai jakaudu tasaisesti vuorokauden ajalle. Käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan enemmän tehoa silloin kun sitä käytetään, esimerkiksi saunottaessa. Iso varaaja tietysti tasaa tuota tehontarvetta, kun kulutushetkellä se otetaan varaajasta ulos ja voidaan sitten tuoda takaisin varaajaan pidemmän ajan kuluessa.

Jos tuon energiankulutuksen muutaisi tehoksi ihan tasaisesti vuorokauden ympäri, niin siitä tulisi vain noin 0.5 kW lisätehon tarvetta.

Voiko sen laskea näin yksinkertaisesti vai pitäisikö kulutushuippuja varten laskea enemmän tarvetta käyttöveden lämmitysteholle?

Vaihtoventtiilikoneissa kun käyttövesi ja lämmitysvesi tehdään vuorotellen, niin pumpun koko teho on tietysti käyttövesipuolella kulutushuipun aikana ja lämmityspuoli päästetään jäähtymään jonkin verran. Osaavatko tulistuspumppujen ohjaussysteemit pienentää lämmityspiirien tehon käyttöä käyttöveden kulutushuippujen aikana? Käytännössä tämän pitäisi varmaan tapahtua kiertovesipumppuja säätämällä.
215 m², 600 m³, 175 m kaivo, 7,5 kW Stiebel Eltron WPC 7, Nereus lattialämmitys betonilaatassa, vuodesta 2011

Poissa eko

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 0
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Re: Pumpun mitoitus ja energiaselvitys/todistus
« Vastaus #3 : 28.09.09 - klo:07:12 »
Lainaus
Näin energiankulutus toki on, mutta miten tuon voi muuttaa lämmitystehoksi, kun se ei kai jakaudu tasaisesti vuorokauden ajalle. Käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan enemmän tehoa silloin kun sitä käytetään, esimerkiksi saunottaessa. Iso varaaja tietysti tasaa tuota tehontarvetta, kun kulutushetkellä se otetaan varaajasta ulos ja voidaan sitten tuoda takaisin varaajaan pidemmän ajan kuluessa.

Jos tuon energiankulutuksen muutaisi tehoksi ihan tasaisesti vuorokauden ympäri, niin siitä tulisi vain noin 0.5 kW lisätehon tarvetta.

Voiko sen laskea näin yksinkertaisesti vai pitäisikö kulutushuippuja varten laskea enemmän tarvetta käyttöveden lämmitysteholle?

Vaihtoventtiilikoneissa kun käyttövesi ja lämmitysvesi tehdään vuorotellen, niin pumpun koko teho on tietysti käyttövesipuolella kulutushuipun aikana ja lämmityspuoli päästetään jäähtymään jonkin verran. .....

Kun sulla DUT jo -29C, LKV ei pitäisi olla mikään ongelma. Tietenkin jos tulisi (osateho) pienitehoinen pumppu, LKV haukkaisi isomman osan tuotosta/ajasta....

Kun lämpöpiirissä tarvitaan aina puskuria (meillä betonilaatta), talon lämpö ei heilahda mihinkään LKV:tä tehdessä. Pumputhan ovat  (yleensä) ON/OFF tyyppiä, joten joka tapauksessa lämmitys on vuodessa päällä (keskimäärin) vain n.30...35% (jos DUT -29, lienee reilusti alle 30%).

Meillä Carrier (IVY) C9 (saneerauskohde, ahdas tila): 9kW (n. 8.4kW kun lähtö 50C) vaihtoventtilikone. Vuorokaudessa tuo samainen 12kWh vaatii alle 1.5h. MLP:n logiikassa LKV:llä on korkeampi priporiteetti, mutta lämpöpuolellakin käydään muistaakseni 20min välein (jos vesi ei ole saavuttanut loppulämpöä ennen sitä). Sitten taas palataan tarpeen mukaan...

Ohessa C9/185l varaaja ja kesän normaali saunailta (joka satttui myös lämpösykliin): vettä tehtiin 3 kertaa ja lämpöä välissä:
(vihreä lattia-piiri, purppurat LKV ja sen paluu, punainen maalämpöpiiri, sininen KV (pudotus osoitaa kulutuksen), musta LL-piirin ero):
      

Lämmitys-syklin osuminen sauna-iltaan on itse asiassa vain hyvä asia, koska silloin pumppu pysyy päällä ja uudelleen-käynnistymisen minimiaika ei rajoita LKV:n tuottoa (750s?). Ilmiö olisi sama isommalla varaajalla, mutta ensin vettä voi käyttää enemmän ja sitten LKV lämmitykseen menee pidempi aika.

Lopuksi (kuulemani mukaan, ei mainintaa manuaalissa) apuun tulee sähkvastukset, jos LKV putoaa liian alas (30+C?). Ei ole ainakaan meillä aktivoitunut...

Jos päädyt vaihtoventtiili-koneeseen, ja tila/raha ei rajoita, laita esim. E-sarjasta sopiva ja 300l varaaja...