Harkinnassa maalämpöpumppu

[haaveilija]

Tarkoituksena rakentaa keväällä taikka syksyllä omakotitalo ha 149m2. Tarkoitus olisi laittaa siihen maalämpöpumppu. Tontti on ollut peltona vielä n. 20 vuotta sitten, joten putkiston pystyisi varmana siihen hyvin vetämään. Tontin yläosassa on myös kallio pinnassa. Onko eroja, kummasta pumppu saa paremmat tehot irti, kaivosta vai pintamaasta?

Toinen kysymys liittyy sitten itse pummpuihin. Jos laittaa esim. Niben 1240 pumpun, niin siinä on tuo 160 litran varaaja. Saako kyseisellä pumpulla tuotettua myös lämpimän käyttöveden, kun puolestaan lämpöässän pumpuissa vaikuttaa olevan paljon suurempia varaajaia.

[Matias]

Lämpöteho piisaa molemmissa kun mitoittaa oikein,pintaputkessa tai kaivossa mutta jos sulla on rakentamaton tontti niin onhan pintaputkiston vetäminen ennen rakentamisen aloittamista todella helppo ja moninverroin halvempi kuin kaivonporaus.

[commo73]

Älä poraamista edes mieti jos maalaji ja pinta-ala sallivat vaakaputkiston, on sen niin paljon kallimpaa tuo poraaminen.

Jos olisin hankkimassa maalämpöä, ja päätyisin tulistinpumppuun laittaisen ehkä juuri LÄ sen pitkän kokemuksen vuoksi.

[haaveilija]

Joo.. Kyllä tuohon vaakaputkistoon päädyn, mutta mites on sitten tuon varaajan kanssa? Normaalissa sähkölämmityksessähän on monesti 300 litran varaaja. Miten tuo Niben 160 litraa? Onko lämmintä käyttövettä siis puolet vähemmän, vai lämpiääkö tuo maalämmön varaaja nopeammin ?

[santeri1]

Normaalikäytössä tuo Niben sisäinen varaaja on täysin riittävä. Meillä on kaksi (3) vesipetoa (2 ja 4-vuotiaat ja vaimo on isoin peto), joille laitetaan lasten kylpyammeet täyteen vettä ja suihkutellaan ennen ja jälkeen saunomisen, eikä vesi ole vielä koskaan hyytynyt. Mikäli laitat taloon ison kylpyammeen, niin silloin erillinen varaaja voisi olla paikallaan.

Täällä on aikaisemminkin käsitelty näitä lämpimän veden riittävyys asioita, joten niitä löytyy, kun haeskelee.

-Santeri-

[nvg]

Sähkölämmitteistä 300-litraista verrattaessa pitää ottaa huomioon kaksi asiaa, jotka vaikuttavat suuntaan ja toiseen:
1. Sähkölämmitteinen varaaja varataan usein yösähköllä, ts. 300l on riitettävä sitten kalliimman tariffin aikana päivä- tai talviarkipäiväsähkön aikana.
2. Tuo 300l lämmitetään yleensä lämpimemmäksi kuin maalämpöpumpun 160 tai 180l, jolloin todellinen vertailtava kapasiteetti kannattaa muuttaa esim. 40-asteiseksi vedeksi.

Mutta: Maalämpöpumppu alkaa lämmittää sitä pienempääkin vesi ja lämpömäärää pian sen jälkeen, kun olet avannut hanan. Minulla on 180l pönttö. Joulun ja uudenvuoden välissä meillä oli vieraita, ja ennen saunomista täytimme suihkulla (max 12l/s) poreammeen, ehkä 200l, ja sen jälkeen seitsemän henkeä saunoi ja suihkutteli kahdessa erässä. Vesi ei loppunut, mutta pöntön yläpää kävi alle 40 asteen (38), ja keskellä 19 asteessa. Eli ihan rajoilla, että suihkulämpöinen vesi loppuu, mutta ei kuitenkaan loppunut. Näiden läheltä piti -tapausten takia en katso silti tarvitsevani isompaa varaajaa. Jotkut myyjät kyllä olisivat semmoisen minulle ilomielin myyneet

nvg

[mopar72]

Missäs tänäpäivänä liikutaan maalämmön perustamis kustannuksissa?
Itsellä on talo etelä-tuusulassa,rak -64 , 125m2patterit+45m2 lattialämmitys,öljyä kuluu 2500-3200l/v.
Olen päättänyt vaihtaa tiensä päässä olevan öljyjärjestelmän joko maalämpöön tai ilmavesilämpöpumppuun.
maalämpö kiinnostas mutta en tiedä riittääkö budjetti,ivlpumput on noin8000-14000€ avaimetkäteen tarjouksia.
Talo rakennettu osittain kallion päälle ja tontilla kallio pinnassa siellä täällä,joten porareikä olisi se vaihtoehto(syvyys?).
En ole vielä häirinnyt tarjous pyynnöillä ketään.
Joten olisin halunnut kuulla noin arvioo perustamis hinnasta ja saa yksityisviestillä suositella maalämpö asentajia.

-Esa


ps. Foorumia oon lukenut ja hakuja käyttänyt joten olisin kiinnostunut tämän hetken hintatasosta.

[tomppeli]

Itsellä on talo etelä-tuusulassa,rak -64 , 125m2patterit+45m2 lattialämmitys,öljyä kuluu 2500-3200l/v.
Olen päättänyt vaihtaa tiensä päässä olevan öljyjärjestelmän joko maalämpöön tai ilmavesilämpöpumppuun.
maalämpö kiinnostas mutta en tiedä riittääkö budjetti,ivlpumput on noin8000-14000€ avaimetkäteen tarjouksia.
Talo rakennettu osittain kallion päälle ja tontilla kallio pinnassa siellä täällä,joten porareikä olisi se vaihtoehto(syvyys?).

-Esa

3200 litraa vuodessa öljyä tarkoittaa vähintään noin 11 kW tehoista pumppua ja vähintään noin 120 metrin aktiivisyvyistä porakaivoa.
Porakaivo kannattaa aina ylimitoittaa jonkin verran. Voit porauttaa esimerkiksi 150 metrisen, niin ei ainakaan mene jäähän.

Pumpussa tulisi olla säätöohjaus kahdelle lämmityspiirille (L1 patterit, L2 lattia)
Mieluusti vähintään 300 litrainen varaajasäiliö lämmityksen kiertovedelle.
Tulistuspumpussa on kiertoveden varaaja jo peruskokoonpanossa.

Oletko seurannut kovilla pakkasilla pattereille menevän kiertoveden lämpötilaa.
Riittääkö lämpöpumpun antama max noin 50-60 asteinen kiertoveden lämpö kovimmilla pakkasilla?
Jos kiertovesi on yli +50 asteista, toimii pumppu jonkin verran alentuneella hyötysuhteella.
Alempi kiertoveden lämpötila riittää, jos voit vaihtaa jonkin patterin suuremmaksi.

Menestystä hankkeellesi!

Edit.:
Varoitus niille lukijoille, jotka suunnittelevat kalliolämmitystä, mutta eivät ole syvällisemmin perehtyneet tähän lämmitystapaan:
Porakaivon syvyys riippuu sijainnista maassamme.
Etelärannikolla riittää huomattavasti matalampi lämpökaivo, kuin sisämaassa tai varsinkin Pohjois-Suomessa.
Rovaniemellä esimerkiksi tarvittanee samanlaiseen lämmitystarpeeseen 220 metriä aktiivisyvyyttä lämpökaivoon, kun Tuusulassa riittänee jopa 120 metrin aktiivisyvyys.
Porauttakaa kuitenkin aina varalta kaivoon lisäsyvyyttä. Kaivon tarkkaa lämmöntuottoa on lähes mahdotonta laskea tarkkaan.
Kallioperän ominaisuudet ja rakenne ovat tavallisesti ennalta arvaamattomia.

[Poraaja]

Jatketta varoitukseen Kannattaa kysyä porarilta vähän että millaista kallio on, koska niissäkin on eroja.

[eko]

Eu kai Tuulula sentään niin etelässä ole, että 120m rittää  

Minulla Espoossa tarjotut kaivot (lattialämpö, KL 27000kWh/v, tarjottu MPL 7kW pumppula) olivat kaikki 135 - 150m (aktiivista) välillä. Ostamassa kuitenkin lopulta täystehoa C9 (9kW) ja 163 / 174m kaivoa

Eikös 3000l öljyä ollut about 30000kWh/v   . Jos näin onko 11kW todella tarpeen (vaikka patteritalo?)   . Paremmin tietävät vastatkoot  

[mnk]

Täällä 11kw ja aktiivista reikää noin 199m  Sijainti etelämpänä kuin Tuusula. Omassa tulolämpötila kaivolta saisi olla hieman enemmän nollan yläpuolella  paukkupakkasilla, kun kone käy koko ajan.  Lähellä optimia  näinkin, mutta ottaisin 5%  lisää syvyyttä, jos saisin nyt valita. Kaivo oli porattaessa kuivahko.

Eli siinä hieman haarukkaa kaivosyvyysharkintaan.

[tomppeli]

Lämpökaivo tuleekin mitoittaa talon energiatarpeen mukaan.
Jos pumppu on mitoitettu alakanttiin, nousee käyttöaikasuhde.
Taasen yläkanttiin mitoitetulla pumpulla jää käyntiaikasuhde matalammaksi.
Siis pumpun tehon mukaan kaivoa ei voi laskea.

Monesti talon omistaja on liian optimistinen talonsa lämmönkulutuksen suhteen ja laskentaperusteisiin ilmoitetaan liian alhainen vuotuinen kulutuslukema, esim. öljyn määräksi otetaan keskiarvovuoden kulutus. Pitäisi kuitenkin ottaa se pahimman vuoden kulutus.

Täällä on moneen kertaan mainittu se, että kallioperän laatu ja ominaisuudet vaihtelevat runsaasti.
Kaivon lämmöntuoton laskeminen on hankalaa ja oikeastaan aina pitäisi varautua siihen, että kaivo voi olla ns kuiva kaivo, jonka lämmöntuotto on huonohko.
Jos lisäksi kalliossa on vielä vaikkapa runsaasti kalkkikiveä, huononee tuotto jälleen.

Kannattaa aina porata syvempään, kuin laskemalla on saatu metrejä.
Lisäksi on hyvä muistaa, että kaivon pohja on aina lämpöisempi, kuin lähempänä maan pintaa.
Ne kaivon pohjalla olevat metrit ovat ne parhaat metrit!

[eko]

Monesti talon omistaja on liian optimistinen talonsa lämmönkulutuksen suhteen ja laskentaperusteisiin ilmoitetaan liian alhainen vuotuinen kulutuslukema, esim. öljyn määräksi otetaan keskiarvovuoden kulutus. Pitäisi kuitenkin ottaa se pahimman vuoden kulutus.

Yritin etsiä sopivaa "pahinta" vuotta, mutta mistäs sellaisen luvun saisi? Olisiko:
      http://www.fmi.fi/saa/tilastot_100.html
      http://www.helsinginseutu.fi/wps/portal/HelsinginSeutu?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/hs/Helsingin+Seutu/Kaupunkitieto+ja+tilastot/Espoo+lyhyesti/

Vuoden keskilämpötila (2006)
+6,4 °C

Poraus ensi viikolla (sijainti Espoo), kulutuslukemat (KL, lattialämpö ja LKV):
 - 2007/Q3 - 2008/Q2 25400kWh (ei tietoa aiemmasta)
 - 2008/Q1 - 2008/Q4 24100kWh
 - 2008/Q2 - 2008/Q1 23400kWh

Fortun KL-laskussa (pitäisi varmaan laittaa tämäkin excel:iin yön tunteina):

02/09 "Helmikuun lämmitystarveluku oli 558, normaali 585"
03/09 "Maaliskuun lämmitystarveluku oli 571, normaali 546"

Itse ajattelin (lukua antaessani), että jos LKV ottaa 4500-5000kWh vuodessa, antamallani luvulla lämmitykselle (22500kWh) jää n. 13% (laskennallista) varaa. Jos hieman yksinkertaistaa (liikaa?):
 - Lämmitystarve lineaarinen ulkolämpötilan funktiona  
 - Helsinki lämpö-ka ollut +4 - +6 C-deg (10v. ka)
 - jos 2008 ka ero 14 K-deg / 24400kWh (Jos lämmitystarve alkaa +20 C-deg) (Espoo.fi mukaan)
      
=> 13% antaa n. 1.8 C-deg "varan" (kuten ka 1910-luvulla)

Jos logikka OK (viisammat kommentoikoon), antanee apua myös Haavelija:n pähkäilyssä :-/

[Raid]

Tollasen vuoden keskilämpötilan mukaan ostettu pumpu/kaivon kanssa  voi tulla ikävä kun tulee -30 pari viikkoa.  Minä ostin pumpun sen mukaan paljonko pitää olla se maks teho kovimilla pakkasilla vaikkakin pumppu on osatehoinen. Samoin laskettiin maapiirin koko, eikä se mettään mennyt. Tästä katsottiin vähän keskiarvoa.

Silloin kun viimeksi 3 v sitten oli 3 vkoa -25-30 pakkasta niin huomasi että juuri ja juuri riitti pumpun tehot pitämään tiipiin lämpimänä. Vastus tuli mukaan juuri kuten pitikin. Tähän vaikutti se mikä oli keskilämpötila tammi - maaliskuun aikana ja se oli n -10 paikkeilla.
Osatehoinen oli järkevämpi  ja "arvaus" meni suht hyvin. Nyt kun pakkanen menee alle 15 niin silloin alkaa vastukset tulemaan mukaan.

 Viisammaat varmaakin osaa kertoa miksi tuo kaivo kannattaa ottaa se kovimman tehotarpeen mukaan. Se kun on herkempi jäätymään kuin maapiiri.

[Rauski]

EKo_taas kirjoitti:

"Yritin etsiä sopivaa "pahinta" vuotta, mutta mistäs sellaisen luvun saisi?"

Tuolla lähimenneisyyden tiedot kuukausittain.

http://plaza.fi/saa/lampotilan-seuranta/keskilampotilan-seuranta-1994-

[eko]

Tollasen vuoden keskilämpötilan mukaan ostettu pumpu/kaivon kanssa  voi tulla ikävä kun tulee -30 pari viikkoa.  

Onkohan tuo se kuuluisa sydäntalvi   muttei varmaan edes täystehomitoituksen DUT (DUT: Dimensionerande utetemperatur) / MUT (jos sen määritelmä olen ymmästänyt oikein)
- viimeisimmä 9kW laskelmassa tehoa näköjään hiilattu vielä 10% ylospäin toimittajan toimesta (koska puhuttu AT-lämmityksestä tulevaisuudessa ). Fortum:n KL-laitteen mitoitus lämmityspiirille antoi max. 10kW (riitettävä aina)

Laskettu/annettu teho 10.3 kW
Laskettu/annettu energia 30000 kWh
Alueen keskilämpötila 4,7 °C
DUT -24.3 °C

Jää nähtäväksi. mihin riittää -30 C-deg / 2 viikon jaksossa  

Viisammaat varmaakin osaa kertoa miksi tuo kaivo kannattaa ottaa se kovimman tehotarpeen mukaan. Se kun on herkempi jäätymään kuin maapiiri.

Kun vaihdoin 7kW mitoituksesta (osamitoitus) 9kW:iin (lähes täys), kaivoa pidennettiin samalla aktiiviselta osaltaan 20% (9/7 => 27%)...

Tuolla lähimenneisyyden tiedot kuukausittain.

http://plaza.fi/saa/lampotilan-seuranta/keskilampotilan-seuranta-1994-

Kiitos, katsotaan ja lisätään excel:iin  8-) , kun on aikaa  

[tomppeli]

Minulla Espoossa tarjotut kaivot (lattialämpö, KL 27000kWh/v, tarjottu MPL 7kW pumppula) olivat kaikki 135 - 150m (aktiivista) välillä. Ostamassa kuitenkin lopulta täystehoa C9 (9kW) ja 163 / 174m kaivoa

Eikös 3000l öljyä ollut about 30000kWh/v. Jos näin onko 11kW todella tarpeen (vaikka patteritalo?). Paremmin tietävät vastatkoot

Kyseessä siis patteritalo.?
Ota huomioon, että patteritalon pumppu tulee olla mitoitettu 0 / 50^oC lämpötiloille.
Ne tehoarvot, jotka ovat pumpun tyyppimerkinnässä ovat 0 / 35^oC lämpötiloille.

IVT:n Eesitteestä IVT C9, sivulla 2,  http://www.ivt.fi/download.asp?pt=files_fi&fn=GreenlineC_FI.pdf .:
- IVT C9, Antoteho/Ottoteho lämpötilassa 0/ 35°C kW   9,1 kW / 2,0 kW ==> COP 4,55  ei liene mahdollista!
- IVT C9, Antoteho/Ottoteho lämpötilassa 0/50°C kW  8,4 kW / 2,6 kW ==> COP 3,23  ei liene mahdollista tämäkään!

Nuo arvot perustuvat johonkin outoon normiin, tai sitten taasen on mainosta pistetty asiatietoon ihan urakalla..
Nyt COP arvot muodostuisivat uskomattomiksi.
Tällaiset datatiedot vaikuttavat arveluttavilta. Kaipaa ainakin hyvä selitystä!
Perään sitä luotettavaa "asiatietoa aikuisille".
Pystyykö joku teistä selittämään tämän ufojutun minullekin?

Editoin tekstiäni, kun en oikein uskonut noihin tehoarvopareihin!

[Rauski]

Noissa tehoissa saattaa olla käytäntöön sovellettuna isoakin eroa, kun tai jos se on ilmoitettu  EN 255 mukaisesti mitattuna, verraten EN 14511 mukaiseen. Tuo jälkimmäinen näyttäisi olevan aikalailla todenperäisempi jos omiin mittauksiini antotehosta on uskominen, sama pätee sitten kyllä noihin kertoimiinkin.
Siis jos tehontarpeen tietää, niin silloin tuon EN 14511 normin mukaisesti ilmoitettu teho, olisi lähinnä tuota käytännön totuutta kun pumpun kokoa valitsee.
Ja tämä oli vain henkilökohtainen kannanottoni, eikä mikään absoluuttinen totuus.

[tomppeli]

Kyseessä siis patteritalo.?
Ota huomioon, että patteritalon pumppu tulee olla mitoitettu 0 / 50^oC lämpötiloille.
Ne tehoarvot, jotka ovat pumpun tyyppimerkinnässä ovat 0 / 35^oC lämpötiloille.

IVT:n Eesitteestä IVT C9, sivulla 2,  http://www.ivt.fi/download.asp?pt=files_fi&fn=GreenlineC_FI.pdf .:
- IVT C9, Antoteho/Ottoteho lämpötilassa 0/ 35°C kW   9,1 kW / 2,0 kW ==> COP 4,55  ei liene mahdollista!
- IVT C9, Antoteho/Ottoteho lämpötilassa 0/50°C kW  8,4 kW / 2,6 kW ==> COP 3,23  ei liene mahdollista tämäkään!

Nuo arvot perustuvat johonkin outoon normiin, tai sitten taasen on mainosta pistetty asiatietoon ihan urakalla..
Nyt COP arvot muodostuisivat uskomattomiksi.
Tällaiset datatiedot vaikuttavat arveluttavilta. Kaipaa ainakin hyvä selitystä!
Perään sitä luotettavaa "asiatietoa aikuisille".
Pystyykö joku teistä selittämään tämän ufojutun minullekin?

Editoin tekstiäni, kun en oikein uskonut noihin tehoarvopareihin!

Saattaa olla, että kiertopumppujen tehonkulutukset yms ei ole mukana noissa ottotehon arvoissa!
Esitteen sivun alalaidassa on teksti.:
" 1 Tehoarvot 0/35°C ja 0/50°C sekä nimellisvirtaus keruupiirissä on ilmoitettu Europastandardi EN 255 mukaan.
Lisäsähkö ei laskettu."  

Pumpun ostajalle on kuitenkin merkitystä sen ostamansa laitteen hyötysuhteella, ei vain pelkästään jonkun osan, tässä kompressorin itsensä hyötysuhteella.
Mielestäni pitäisi ilmoittaa koko laitteiston hyötysuhde. Vain sillä on merkitystä pumpun ostajalle!
Jotkut valmistajat, lähinnä kait ruotsalaiset ovat alkaneet ilmoittaa näitä kompuran hyötysuhteita.
Hankintaa suunnittelevien olisi huomattava tämä harhaan johtava informointi.

Totuus kaiketi on kuitenkin se, että COP -arvo on likimain sama kaikilla pumpuilla!
Eroja syntyy siitä, että lämpöverkkoon tarvitaan patteritalossa n. 50 asteinen menovesi, kun taasen lattialämmitykseen riittää 35 asteinen.

[Matias]

Eroja syntyy siitä, että lämpöverkkoon tarvitaan patteritalossa n. 50 asteinen menovesi, kun taasen lattialämmitykseen riittää 35 asteinen.

Meillä on ykslevyiset patterit ja menoveden lämpö tarvii olla +50C kun pakkasta on yli -25C.
Nollakelillä menovesi on n +30C ja -15 pakkasella +40C.
Se on tässä Lahden korkeudella suunnilleen viikko vuodessa kun tarvii +50 asteista menovettä patteriverkostoon.
Sitäkin voi pienentää jos hommaa useampilevyiset patterit

[seppaant]

Noissa tehoissa saattaa olla käytäntöön sovellettuna isoakin eroa, kun tai jos se on ilmoitettu  EN 255 mukaisesti mitattuna, verraten EN 14511 mukaiseen. Tuo jälkimmäinen näyttäisi olevan aikalailla todenperäisempi jos omiin mittauksiini antotehosta on uskominen, sama pätee sitten kyllä noihin kertoimiinkin.

Hankin jokin aika sitten tämän uuden normin EN 14511, mikä sisältää neljä osaa ja 85 sivua englanninkielistä tekstiä.
Olen tutkiskellut sitä huonolla kielitaidolla, mutta en ole löytänyt mitenkä määritetään lämpöpumpun
-Ottoteho
-Antoteho
-Lämpökerroin (COP)

Onko joku tutustunut tähän normiin (EN 14511) ?

Jos joku haluaa tutustua voisin lainata normia. Kopioitahan siitä ei laillisesti saa edes antaa saatikka myydä.

ATS

[eko]

Kyseessä siis patteritalo.?

Meillä pelkkä lattiapiiri (maavarainen laatta)- mittattu (KL:llä):
 - ulkona -10 C-deg 4 pv
 - paluu 27-28 C-deg
 - meno 37-38 C-deg
 - pumppu asennossa 2: 45W (tarkoitus kasvattaa MLP projektissa)
 => Teho 5.4kW

Poraus alkaa tänään, miehet pihassa, täytynee mennä....

[eko]

"Pieni" korjaus

Meillä pelkkä lattiapiiri (maavarainen laatta)- mittattu (KL:llä):
 - ulkona -10 C-deg 4 pv
 - paluu 27-28 C-deg
 - meno 37-38 C-deg
 - pumppu asennossa 2: 45W (tarkoitus kasvattaa MLP projektissa)
 => Teho 6.4kW (korjaus, 9kW 14 Deg as 2).

 => 9kW antaisi siis 42 K-deg eron => -22 C-deg (vs- DUT -24.3 C-deg) => lienee OK  

Poraus edelleen käynnissä (160m kohdalla), saldo myös 2 x Fortum syöttö (kaupungin johtokartta oli väärin)

[mopar72]

Missäs tänäpäivänä liikutaan maalämmön perustamis kustannuksissa?
Itsellä on talo etelä-tuusulassa,rak -64 , 125m2patterit+45m2 lattialämmitys,öljyä kuluu 2500-3200l/v.
Olen päättänyt vaihtaa tiensä päässä olevan öljyjärjestelmän joko maalämpöön tai ilmavesilämpöpumppuun.
maalämpö kiinnostas mutta en tiedä riittääkö budjetti,ivlpumput on noin8000-14000€ avaimetkäteen tarjouksia.
Talo rakennettu osittain kallion päälle ja tontilla kallio pinnassa siellä täällä,joten porareikä olisi se vaihtoehto(syvyys?).
En ole vielä häirinnyt tarjous pyynnöillä ketään.
Joten olisin halunnut kuulla noin arvioo perustamis hinnasta ja saa yksityisviestillä suositella maalämpö asentajia.

-Esa


ps. Foorumia oon lukenut ja hakuja käyttänyt joten olisin kiinnostunut tämän hetken hintatasosta.

Itseäni lainaten 8-)
Vilppi-vehkeet on hylätty kokonaan.
Suositeltu ctc-8,5kw pumppua,on kuulemma hyvä.En epäile.
Mutta mitä muuta täälläinen patteritalo voisi pumpuksi valita?
Siis tarkoitus olisi pikkusen yrittää säästää laitteissa,mutta jos vastaavaa ei paljon halvemmalla löydy niin antaa olla.
Toi säästäminen on tullut monessa paikassa mulle jo niin kalliiksi että nyt en ala väärästä asiasta säästämään,mutta otan vastaan ehdotuksia muista hyväksi todetuista pumpuista.
Kallio kaivon syvyys tulee ilmeisesti olemaan noin 160-170m.
Jos jollain olisi ehdotuksia,ottaisin ne kiitollisena vastaan.

-Esa