Maalämpöpumppujen historia Suomessa

[juma]

Onkos kellään tietoa koska Suomessa on otettu ensimmäiset pumput käyttöön ja miten ne ovat pelittäneet? Minkälaista uutta tekniikkaa on tullut?

Olisi kiva kuulla jonkimoinen "historiikki" ja arviointi tästä lämmitysmuodosta.

[PM]

Onkos kellään tietoa koska Suomessa on otettu ensimmäiset pumput käyttöön ja miten ne ovat pelittäneet? Minkälaista uutta tekniikkaa on tullut?

Olisi kiva kuulla jonkimoinen "historiikki" ja arviointi tästä lämmitysmuodosta.

Eikö Rosenlew tehnyt 79-81 maalämpöpumppuja.

Alkuun oli vaikeuksia tekniikan kanssa. Mutta nyt kun laitteet ovat  uusinnan edessä asiakkalle EI kelpaa muu uusi maalämpöpumppu. Elikä tyytyväisiä. MLP :n käyttäjiä.

Vanhin jonka olen nähnyt on muistaakseni joskus 1970-1972 asiakkaan itsensä "kehittämä " mutta toimiva.

 8-)

[KotiEnossa]

70-luvun alkupuolelle se varmaan menee. Naapurikylällä on yhden sen aikaisen pellepelottoman systeemi ollut päällä jo noin 35 vuotta. Putket ovat pienehkössä suossa ja lämpöä on riittänyt näihin päiviin. Kompura oli ymmärtääkseni vaihdettu noin viisi vuotta sitten. Talo on about 140 neliötä.

[MJJ]

Eka kosketus oli 1972 -5 kaverin isän (Korhonen.. töissä Rosenlewillä) värkkäämä "lähdepumppu". Siinä lähteestä kerättiin +5 asteen vesi n. 200l altaaseen ja laskettiin jokeen ja lämpö vesikieroiseen patteriverkkoon. Cop oli jo silloin kolmen luokkaa. Pumpussa oli vahva oman suunnittelun ja työn osuus. Pumppua käytettin lämmitykseen -70 luku myöhemmistä vaiheista en tiedä.

[jussikoo]

Kun 1980 luvun alussa aloimme suunnitella omakotitalon rakentamista ,oli Suomessa eri merkkisiä  lämpöpumppuja  ollut jo useita  vuosia käytössä . Valitsimme  niistä  Rosenlewin pumpun , joka maksoi v. 1983 asennettuna 21000 mk maaputkineen  (480 m).
Pumppu  toimi hyvin yli 25 vuotta , kunnes kuukausi sitten alkuperäisen kompressorin käämitys paloi . Olimme ensin ostamassa uutta lämpöpumppua , mutta päätimme sittenkin vielä jatkaa vanhalla pumpulla , vaikka uusi kompressori maksoikin 1700 e asennettuna.
Uudet lämpöpumput olisivat maksaneet 10000 -11000 e .
Rosenlewin pumpun etuja ovat  :
- säiliöt haponkestävää terästä SIS 2343 ja hyvin tehdyt sisäiset putkiliitokset, mitään liitosvuotoja ei ole ollut.
- tulistuksen ansiosta käyttövesivaraajan  jatkuva lämpötila  on yli +70 astetta
Huonoja puolia :
 - lämmitysveden varaajan pieni koko  40 litraa, jonka takia kompressori joutuu käynnistymään turhan usein lämmityskautena.
 - sisäinen kaapelointi on melko amatöörimäisen näköistä .

Lämpöpumpun käyttämän sähkön kulutus on ollut vaihdellut vuosittain välillä 6500 -7000 kWh (lämmitettävä ala 170 m2 , josta puolet lattialämmityksellä , puolet ilmalämmityksellä + LTO ).
Varaava takka hankittiin n. 10 vuotta sitten , mutta puun poltolla pari kertaa viikossa ei ole ollut havaittavaa vaikutusta vuosittaiseen sähkönkulutukseen .

[juma]

Jussikoo:

"Pumppu  toimi hyvin yli 25 vuotta , kunnes kuukausi sitten alkuperäisen kompressorin käämitys paloi.

Huonoja puolia :
- lämmitysveden varaajan pieni koko  40 litraa, jonka takia kompressori joutuu käynnistymään turhan usein lämmityskautena. "

Eipä siis hätää, vaikka v. 2006 asennettu pumppumme käynnistyy lämmityskaudella taajaan. Jos 25 vuotta kestää, niin lastenlapset (jos niitä tulee) saavat ostaa uuden kompuran. . Silloin tämä äijä taitaa lämmitellä muissa sfääreissä.

Mielenkiintoisia nuo kertomukset edellä. Olisiko ollut öljyn halpa hinta jarruna maalämmön käyttöönottoon laajemmin? Kuinkahan pumppuja on tuolloin markkinoitu? Voisi vain kuvitella, että maalämpömiehiä on pidetty jonkinmoisina pellepelottomina tai muuten vähän kummallisina.

[Larux]

Viime keväänä etsiskelin Oulun yliopiston kirjaston kokoelmista aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Löytyihän sitä:

Ralf Wiksten (1980). Lämpöpumput. Suomen LVI-yhdistys.
Markku J. Lampinen (1982). Lämpöpumppupäivät. Suomen LVI-yhdistys
Juva, Henri (1982). Maalämpö ja lämpöpumput. Talo ja koti -kirjasarja. 11. Rakentajain kustannus
..
Uudempaa materiaalia löytyy vaika kuinka hakusanoilla "lämpöpumppu" ja "maalämpö"

Kannattaa lukaista. Prinsiipit lienevät pysyneet paikallaan tähän päivään saakka. Sen sijaan kirjojen mainokset ovat kunnon retrotavaraa. Muistaakseni joissakin em. teoksista mainostettiin mm. ensimmäistä mikroprosessori(!)-ohjattua mlp-pumppua

Muistaakseni mlp-into katosi kansakunnan toivuttua energiakriisistä - tavalliset ihmiset asentelivat ö-pannuja entiseen tapaansa aina viime vuosiin saakka. Ei ihme sinällään, sillä suuri ja mahtava NL:han melkein lahjoitti meille raakaöljyä osana bilateraalista kauppaa. Olipas tuo sähkökin kohtalaisen edullista, esim. vaimon kummitädin rintamamiestaloa lämmitettiin ihan viime vuosiin saakka hiilikattilan menovesiputken yhteyteen asennetulla virtauslämmittimellä l. suoralla sähköllä  

[JariA]

Laruxin kirjalistaan voi lisätä myös lehdissä julkaistuja artikkeleita. Ainakin "Tekniikan maailman" vanhoja numeroita luulisi löytyvän vähän jokaisesta kirjastosta.



(1996). "Energiaa säästävät talot tulevat; Tutkimuksesta markkinoille kuitenkin vielä pitkä matka." Uusi luonto. -(2): 22-23.
      
Ahola, J. (1994). "Maalämpö voittaa alaalämpö taloon omalta tontilta putkiston ja pumpun avulla." Talomestari. -(1): 31.
      
Hämäläinen, R. (1979). "Maalämpö, ilmainen renki." Tekniikan maailma. - 35(16): 85-87.
      
Jussila, R. (1993). "Maasta leipä ja lämpö." Pellervo. -(7): 18-20.
      
Kauppinen, K. (1993). "Maalämpö on talon lämmitysvaihtoehto." Talomestari. -(2): 36-37.
      
Kiiskinen, K. (1981). "Millä ehdoilla maalämpö?" Tekniikan maailma. - 37(17): 126-127.
      
Kiiskinen, K. (1986). "Jäädyttikö routa maalämmön." Pellervo. -(7): 20-22.
      
Laine, P. J. (1989). "Minne katosi lämpöpumppu? 70-luvun suosikin tutkimuskin jäissä." Tekniikka & Talous. - 29(28): 22.
      
Lundin, S.-E. (1980). "Maaperä lämpövarasto ja lämmönlähde." Suomen kunnallislehti(12): 26.
      
Pervonsuo, A. (1994). "IEA5-tutkimusprojektisäästeliäs talo." Tekniikan maailma. - 50(12): 48-51.
      
Suominen, P. (1980). "Maan lämpö." Matemaattisten aineiden aikakauskirja(2): 91.
      
Wiik, J. (1978). "Lämpöpumppu lievittää energiapulaa." Teollisuustekniikka. - 50(3): 59-61.

[Larux]

Hetkinen!

Nämä lähdeviitteethän pitää käydä näpelöimässä wikipedian maalämpö-artikkelin yhteyteen.

Jos joku sen viitsisi tehdä

[eksile]

On niitä Suomessakin asennettu jo 30 vuotta.
Esim. Saukkolassa valmistettiin Ekopak- merkkisiä, nyk Ekowell, http://www.ekowell.com, ja Lapualla Geotherm nyk. Lämpöässä, http://www.lampoassa.fi

Nykyisissä laitteissa on paremmat lämpökertoimet ja äänitaso pudonnut merkittävästi.

[Jyrki]

Hetkinen!

Nämä lähdeviitteethän pitää käydä näpelöimässä wikipedian maalämpö-artikkelin yhteyteen.

Jos joku sen viitsisi tehdä

Kävin laittamassa Wikiin

[JariA]

Hetkinen!

Nämä lähdeviitteethän pitää käydä näpelöimässä wikipedian maalämpö-artikkelin yhteyteen.

Jos joku sen viitsisi tehdä

Kävin laittamassa Wikiin

Nimimerkki "Riisipuuro" oli ehtinyt saman tien poistaa lähdeviitteet ja laittanut kommentiksi:

"(nämä lienee lehtijuttuja: turha merkitä, sillä kukaan ei löydä niitä näillä tiedoilla)"

Lisäksi hän oli poistanut linkin tänne Maalämpöfoorumille, perusteena se, että tämä on "mainosrahotteinen foorumi".

Kumosin hänen muutoksensa, mutta arvelen että Riisipuuro varsin pian käy toteuttamassa sananvapauttaan uudelleen.

Kirjallisuusluetteloiden tallentamiseen voisi olla parempi vaihtoehto sijoittaa ne jonnekin erilliselle nettisivulle ja linkittää ne wikipediaan.

[JariA]

Nimimerkki "Riisipuuro" oli ehtinyt saman tien poistaa lähdeviitteet ja laittanut kommentiksi:

[...]

Kumosin hänen muutoksensa, mutta arvelen että Riisipuuro varsin pian käy toteuttamassa sananvapauttaan uudelleen.

Jep, Riisipuuro oli paikalla jo tunnin sisällä ja poisti lähdeviitteet ja linkin tänne foorumille.

Kiitettävää toimeliaisuutta.

[Larux]

Linkki tänne olisi mielestäni ainakin paikallaan. Käynpäs laittamassa ihan pahissillani riisipuuron kiusaksi nuo kirjaston tietokannoista löytyneet kirjat.

[Matias]

Lähisukulainen rakensi 78-79 Tampereen tienoille(Vesilahti) ja niille tuli muistaakseni Ekopak Natura(?) maalämpö kone.Toimi kaikinpuolin asiallisesti ja oli talon ainoa lämmönlähde.
Nyky tilanteesta ko talossa ei ole tietoa kun omistajan vaihdos tapahtui jotain -90 luvun alussa

[Raid]

Nimimerkki "Riisipuuro" oli ehtinyt saman tien poistaa lähdeviitteet ja laittanut kommentiksi:

[...]

Kumosin hänen muutoksensa, mutta arvelen että Riisipuuro varsin pian käy toteuttamassa sananvapauttaan uudelleen.

Jep, Riisipuuro oli paikalla jo tunnin sisällä ja poisti lähdeviitteet ja linkin tänne foorumille.

Kiitettävää toimeliaisuutta.

Sillä on kuitenkin öljylämmitys talossaan eikä siedä pätkääkään sitä että neillä MLP lämmittäjillä on niin paljon vapaa-aikaa.  

Olishan se liian helppoa keskutella ihan oikeiden MLP-lämmittäjien palstalla saatikka hakea jotain insinöörien tekemiä kirjoja joista tavallinen tallaaja ei ymmärrä mitään.