Per..le, näppisvirhe, jatkuu:
maaneste 5 ast., lauhdutus 30 ast., teho 12.7 kW
" 5 35 12.1
" 5 40 11.5
" 5 45 10.8
" 5 50 10.1
maaneste 0 ast., lauhdutus 30 ast., teho 10.5
" 0 35 9.9
" 0 40 9.4
" 0 45 8.8
" 0 50 8.3
Meillä on porakaivo ja KESKIMÄÄRÄINEN paluulämpö kaivosta on noin 4 astetta, KESKIMÄÄRÄINEN lauhdutus kieppuu 35 ja 40 asteen tienoilla joten käytän laskuissa antotehoa 11 kW.
Antotehossa on iso ero riippuen paluulämmöstä, jos esim. meillä kaivosta paluu olisi KESKIMÄÄRIN 0 astetta, olisi antoteho 9,6 ja niin ollen VUOSITTAINEN käyttökerroin putoaisi meillä tosta 2,7:stä 2,3:n (rahassa 150 e/v, 4 vuodessa 600 eur = 20 m syvempi kaivo tai kymmeniä metrejä pidempi maapiiri)
Keruupiirin "ylimitoitukseen" lämpötilamielessä kannattaa panostaa jos vain mahdollista.
Pelkän Copelandin kerroin on arvoilla 0/35 4,27 ja 0/50 2,52 mutta kun pumpussa on muutakin kulutusta niin etenkin kesäaika pudottaa tota VUOSITTAISTA kerrointa melkoisesti (meillä tähän mennessä heikoin kuukausi on ollut 2007 kesäkuu, kerroin 1.16).
Systeemissä on niin monta muuttujaa (keruupiirin teho ja käytetty menetelmä, jakopiirin/piirien teho ja käytetty menetelmä, hyötysuhteet, piirien eristykset, rakennuksen eristykset, ilmanvaihto, sen talteenottomenetelmä ja teho, ilmanvaihdon virtaukset, valaisimien ja kodinkoneiden määrä, pumpun sijainti pääasialliseen käyttöön nähden, pumpun automatiikan soveltuminen kohteeseen, asujien kulutustottumukset jne.) että puolueettoman testin järjestäminen vaatisi jokaiselle pumpulle identtiset talot, perheet jne. joten sen tekeminen vaatii hynää jota ei kai kellään ole liikoja näinä aikoina.
Netissä oli taannoin (80 -lukua) TTKK:n tekemä pumppuseuranta oikeissa kohteissa (siis asutuissa taloissa) mutta en ole varma vieläkö se löytyy ja mikä on sen paikkansapitävyys, tekniikka kuitenkin menee koko ajan eteenpäin.
Näillä mennään...