Maalämpöpumpun vuotuinen lämpökerroin

[SON]

Olen uusi jäsen ja minulla ei ole MLP mutta olen harkitsemassa sitä. Onko ylläpidolla tai jäsenillä tutkittua-  tai omaa vertailukepoista tietoa siitä mikä on eri valmistajien MLP:n vuotuinen lämpökerroin siten laskettuna kuin se D5 ohjeiden mukaan pitää laskea. Kyseinen D5 (Rakennusten energiakulutuksen laskentaohje)  sivu 79 antaa arvoksi 2.5 ja toisaalla esiintyy luku 2.3 johon ei ilmeisesti sisälly oheislaitteiden sähköenergia. Luku on siis suunniteluarvo jonka perusteella lasketaan rakennuksen tarvitsema energia. Onko laskelmat yhtä todellisuuden kanssa, se minua kiinnostaa.

On ymmärettävää että MLP toteutuksia  on monenlaisia mutta toisaalta MLP on ollut markkinoilla niin kauan että tutkittua tietoa pitäisi kaiken järjen mukaan. Itse en ole tutkittua tietoa  löytänyt, olenko hakenut vääristä paikoista? Läheskään kaikkia tämän foorumin viestejä en ole lukenut mutta lähiajan otsikoista en tälläistä keskustelua löytänyt.
 
 

[eksile]

VUOTUINEN käyttökerroin vaihtelee jonkinverran riippuen järjestelmän "osumisesta" talo/perhekohtaiseen tarpeeseen.

Lähtökohtaisesti voi sanoa että se lähtee 2,3 tasolta ja päätyy täydellisellä suorituksella lähelle 3:a.

Meillä neljänvuoden VUOTUINEN keskiarvo on hiukka alle 2,7.
Mitä alemmasta arviosta lähdet liikeelle sitä varmemmin olet kentällä kun loppuvihellys soi.

[ziffy]

Jos ruotsin kieli sujuu niin kannattaa vilkaista seuraava tutkimusta jonka on tehnyt v. 2006 Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut joka ymmärtääkseni vastaa VTT:tä Suomessa.

http://www.xn--rdrn-qoa8h.se/templates/Artikel____959.aspx
ja sieltä --> Testets tabell

Se ei ehkä vastaa täysin kysymykseesi mutta antanee jotain osviittaa ja suuntaa. Testissä olleet mlp:t olivat ainakin mitattu keskenään vertailukelpoisissa olosuhteissa. Testimenetelmää tuossa ei ollut avattu muutenkuin mainitsemalla jostain uudesta eurooppalaisesta standardista jonka mukaan mitattu.

Tuossakin testissä vuosihyötysuhde on teoreettisesti laskettu testin suorituskykymittausten perusteella. Eli testin mittausten pohjalta vuosihyötysuhde patterilämmitystalossa pyörii siellä kahden ja kolmen välissä riippuen mitoituksesta.

[SON]

Kiitos tästä ziffy
Tämä on ensimmäinen taulukko jossa olen jotain vertailua nähnyt, teknistä tietoa rinnakkain. Toki jos 6 firmaa, joista osa voi vielä kuulua samaan konserniin voi tehdä vaikka kuinka redusoituja testejä. Tämäkin  testi on kolme vuotta vanha. Siis onko todellä näin, täällä, Suomessa, on teknistä tietämystä, on tutkimuksia tekeviä instituutioita että näinkin tärkeästä ja kalliista investoinnista kuin MLP laitos on, ei ole puolueetonta vertailevaa tutkimusta kuluttajien käytettävissä vuonna 2009?    

[Roori]

ei oota on siinä suhteessa!
Kauppa käy kuin siimaa muutenkin niin ei moisia kaivata, ja naapurissa muutenkin "diskuteerataan" enemmän kaikesta. Me ollaan enemmän suoran toiminnan porukkata.
Siinä on varmaan joku kartelli ettei anneta pumppuja testiin, kateutta/pelkoa/?, niin ei siinä voi testiäkään tehdä eikä taida virallisia tahoja tämmönen kiinostaa edes.
Pitäis jonku valmistajan tuntea itsensä niin "hyväksi" että motorisois testin liikkeelle, kai se kumminkin on rahasta kii se testaus...ei mikään halpa lysti testata vaikka 5:ttä merkkiä samanlaisilla olosuhteilla.

[SON]

Eksile
Onko "valtiosalaisuus" mikä laitteisto sinulla on ja millä menetelmällä olet laskenut samasi vuotuiset lämpökertoimet ja onko vertailuvuodet olleet samankaltaisia.

[eksile]

No eihän toi salaisuus ole, kaikki löytyy tuolta tiedonkeruuketjusta, sivua en muista.

Toi on reippaan neljän vuoden keskiarvo 10.2004 - 1.2009, ei joka vuodelta erikseen. Senkin tosin sais laskettua mutta eiköhän noi vuodet viimeaikoina kuluvan kaltaisia ole olleet.

Ekowellissa on vakiona oma sähkömittari josta näkyy KOKO kaapin kulutus (kiertovesipumput, shuntit yms.) eli laskennassa se on

Kulutetut KWh/käyntitunnit saadaan kesimääräinen kaapin kulutus per tunti. Tähän nyt sitten sisältyy myös kiertovesipumppujen ja muiden härpäkkeiden kulutus siltäkin ajalta kun kompura ei käy, kesäaikana kone käy vian 1,5 - 2 h pvä mutta kaikki muu nappaa tehoa 24 h/vrk.

Tällä jaetaan antoteho.

Otetut kWh:t näkee mittarista, antoteho on enemmän tai vähemmän likiarvo. Meidän 1002:ssa on copelandin ZR48K3E-TFD jolle valmistaja lupaa tuoton:
maaneste 5 ast., lauhdutus 30 ast., teho 12.7 kW
 "             5                       35

[eksile]

Per..le, näppisvirhe, jatkuu:

maaneste 5 ast., lauhdutus 30 ast., teho 12.7 kW
"             5                       35                 12.1
"             5                       40                 11.5
"             5                       45                 10.8
"             5                       50                 10.1
maaneste 0 ast., lauhdutus 30 ast., teho  10.5
"             0                       35                 9.9
"             0                       40                 9.4
"             0                       45                 8.8
"             0                       50                 8.3

Meillä on porakaivo ja KESKIMÄÄRÄINEN paluulämpö kaivosta on noin 4 astetta, KESKIMÄÄRÄINEN lauhdutus kieppuu 35 ja 40 asteen tienoilla joten käytän laskuissa antotehoa 11 kW.

Antotehossa on iso ero riippuen paluulämmöstä, jos esim. meillä kaivosta paluu olisi KESKIMÄÄRIN 0 astetta, olisi antoteho 9,6 ja niin ollen VUOSITTAINEN käyttökerroin putoaisi meillä tosta 2,7:stä 2,3:n (rahassa 150 e/v, 4 vuodessa 600 eur = 20 m syvempi kaivo tai kymmeniä metrejä pidempi maapiiri)
Keruupiirin "ylimitoitukseen" lämpötilamielessä kannattaa panostaa jos vain mahdollista.

Pelkän Copelandin kerroin on arvoilla 0/35 4,27 ja 0/50 2,52 mutta kun pumpussa on muutakin kulutusta niin etenkin kesäaika pudottaa tota VUOSITTAISTA kerrointa melkoisesti (meillä tähän mennessä heikoin kuukausi on ollut 2007 kesäkuu, kerroin 1.16).

Systeemissä on niin monta muuttujaa (keruupiirin teho ja käytetty menetelmä, jakopiirin/piirien teho ja käytetty menetelmä, hyötysuhteet, piirien eristykset, rakennuksen eristykset, ilmanvaihto, sen talteenottomenetelmä ja teho, ilmanvaihdon virtaukset, valaisimien ja kodinkoneiden määrä, pumpun sijainti pääasialliseen käyttöön nähden, pumpun automatiikan soveltuminen kohteeseen, asujien kulutustottumukset jne.) että puolueettoman testin järjestäminen vaatisi jokaiselle pumpulle identtiset talot, perheet jne. joten sen tekeminen vaatii hynää jota ei kai kellään ole liikoja näinä aikoina.

Netissä oli taannoin (80 -lukua) TTKK:n tekemä pumppuseuranta oikeissa kohteissa (siis asutuissa taloissa) mutta en ole varma vieläkö se löytyy ja mikä on sen paikkansapitävyys, tekniikka kuitenkin menee koko ajan eteenpäin.

Näillä mennään...

[SON]

eksile
Paljon kiitoksia että vaivaan tällä tavalla. Se miksi kyselen- haen tietoa jne. Haluan vain varmistua siitä että investoinnin, jonka joudun tekemään lämmitysjärjestelmässäni lähivuosien aikana, on niin suuri / kallis  että haluan varmistus siitä että sen takaisinmaksuaika muodostuisi kohtuulliseksi. Onko sinulla mahdollisesti  laskelmaa tms jonka olet tehnyt tehdessäsi hankintapäätöksen ja nyt kun aikaa on kulunut niin miltä asia näyttää. Seuraan energioiden hintakehitystä tarkkaan ja on ymmärrettävää että tämen hetken hinnolla ei asiaa kannata pohtia. YV:tä voi käyttää.      

[_ead_]

Laskin meidän kerrointa vähän samaan tapaan kuin "eksile". Kohteen tiedot tiedonkeruuketjusta.

Perustiedot yhden vuoden ajalta 1.2.2008 - 31.1.2009:

• pumpun kokonaiskulutus: 4646 kwh. Pumpulla oma kwh-mittari, jonka takana on kompressori, liuospumppu, lattialämmityksen kiertovesipumppu ja pumpun muun logiikan sähkönkäyttö.
• käyttötunnit: 1781 tuntia
• alasäiliön lämpötilan keskiarvo, kun kompressori on käynnissä: 37.3 astetta.
• lauhdutuslämpötilan keskiarvo, kun kompressori on käynnissä: 39.0 astetta.
• maaliuoksen paluu kierrosta pumpulle; keskiarvo kun kompressori on käynnissä: 4.2 astetta.

Alasäiliön, lauhdutuksen ja maaliuoksen lämpötilat ovat itse asiassa keskiarvoja ajalta 1.4.2008 - 31.1.2009, koska loggerin sain viriteltyä käyttöön vasta vuoden 2008 huhtikuun alussa. Näistä keskiarvoista puuttuu vuoden 2008 helmi- ja maaliskuu eli kaikki arvot ovat todellisuudessa hieman noita arvoja alhaisempia (arvio 36.5/38.2/3.5).

Ottoteho

• keskimääräinen ottoteho kompressorin käynnin aikana: 4646 kwh / 1781 h = 2.61 kw
• pumpun "kiinteä" kulutus vuoden aikana eli lähinnä lattialämmityksen kiertovesipumpun kulutus: 600 kwh. Tässä huomioitu se, että talvikuukausina pumppu täysillä (3-nopeus/80 W) ja kesäaikana vain kosteat tilat kierrossa mukana (1-nopeus/50 W). Hetkelliset arvot tarkistettu kwh-mittarista silloin kun kompressori ei ole käynnissä eri kiertovesipumpun nopeuksilla.
• korjattu keskimääräinen ottoteho kompressorin käynnin aikana: (4646 kwh - 600 kwh)/ 1781 h= 2.27 kw

Antoteho
Valmistajan ilmoittama antoteho 0/35: 7.1 kW. Tämä lienee aika lähellä meidän tapausta, koska meillä lauhdutus hieman korkeampi ja toisaalta maaliuoksen paluu pumpulle hieman korkeampi.

Vuotuinen lämpökerroin

• Lämpökerroin A: Verrattavissa kaapeleilla toteutettuun lattialämmitykseen? 7.1 kw / 2.61 kw = 2.72
  
• Lämpökerroin B: Verrattavissa sähkökattilaan+vesikiertoiseen lattialämmitykseen? 7.1 kw / 2.27 kw = 3.13
  

Saa korjata, kun tuli kuitenkin jotain ajatusvirheitä .

Mistä muuten löytäisi taulukon Copelandin ZH21K4E-TFD kompressorin eri lauhdutus/maaliuos/antoteho yhdistelmistä (vastaavat tiedot mitä Eksilellä oli omasta kompressorista)? Yritin etsiä Copelandin sivuilta, mutta en löytänyt....

[eksile]

No niin, tulihan toi "säästö" sitten laskettua, vaikka noi rahat ei kukkarossa just nyt olekaan. Aivan ensikisi täytyy Fortumille nostaa hattua kun ne laittaa laskuun näkyville koko vuoden keskihinnan/kWh kulutuksen mukaan.

Olisimme joka tapauksessa laittaneet vesikierron lattiaan enrgialähteen vaihdettavuuden takia joten kustannukset on vertailtu varaavaan vesikiertoon

Seuraavat nimimerkki _ead_ lanseeraaman standardin mukaan Fortumin vuosittaisilla keskihinnoilla siis 21.10.2004 --> 2008 loppuun eli rapeat 4 vuotta:

Käyttökerroin A (meillä ~2,7)  säästö 4900 eur
Käyttökerroin B ( ~3,3)           säästö 6900 eur

Kaivo maksoi 7800 eur eli ensi syksynä se on maksettu
- vajaa 5 vuotta lisää niin pumppu on maksettu

Öljyyn verrattuna erotus maalämpö - öljykattila + muut härpäkkeet olisi takaisinmaksuaika noin 5 vuotta

Kaukolämpöön verrattuna 2007 meillä meni lämmitykseen ja veteen 720 euroa, Fortumin laskurin mukaan kaukolämpö olisi samalla ajalla tullut maksamaan 2180 euroa/vuosi. Maalämmön eduksi nettoa n. 1400 euroa vuosi.
Kaukolämmön liittymä + kaivutyöt  olisi kustantaneet meille noin 3100 + 2000 ~ 5100 eur eli
- Erotus maalämpö - kaukolämpö takaisinmaksuaika runsas 6 vuotta

Erotus maalämpö - varaava sähkö (vesivaraaja + muut härpäkkeet) olisi rakennusaikana ollut luokkaa 13000 euroa eli takaisinmaksuaika sille 7,5 vuotta

Toteutuneen perusteella näyttää siltä että meillä kaivon ja pumpun takaisinmaksuaika on 9-10 vuotta kuten alunperin pumppukauppias lupailikin, putket lattiaan olisi laitettu oli lämmityslähde mikä tahansa ja kun kaapeleita emme hyväksy niiden "orjuuttavan" luonteen takia.

Tämän jälkeen kulunkeja aiheuttanevat kompuran vaihto, eipä juuri muut, ainakin toivon niin.

Korkomenoja tms. en pumpulle erikseen laske, kuittaan ne sitten talon myynnin yhteydessä. Hyvällä kaupalla enemmän, huonolla vähemmän.

Muistutan myös että nämä on meillä toteutuneita lukuja. Toisessa taloudessa lukemat voi olla ihan muuta, talot kun eivät ole  laboratorioita...

[Rauski]

Lämpökerrointa otsikossa näytään kysyvän, josko meiltäkin tuota tietoa antaisin vaihtoventtiilikoneelta, kelluvalla lauhdutuksella kun tuo käy, niin on hyvä vertailukohta noihin kiinteän lauhdutuksen koneisiin.

Vuotuiseksi COP arvoksi näyttäisi muodostuvan 3,2 -3,4 (sisältää lämpimän veden) ja vielä patterilämmityksellä, olettaen ettei aivan ennätyspakkasia lopputalveen saada. Tämä siis Thermian Optimumilla.
Kuoletusajasta on ketjussa myös mainittu, siinä sitten ei olekaan kyllä kehumista, nykyisillä öljynhinnoilla n. 20 v. No mitä opimme tästä, pienistä kulutuksista on vaikeaa saada suuria säästöjä.

[Roori]

Oma arvio COP:ksi:
Ennen 2400L öljyä, vastaa 0.8 keroimella 19200kwh vuotuista energia "tarvetta". Patteritalo max meno tähän mennessä 43C/-16C ulkona.
Nyt ½ vuodessa kului 3100kwh, ½ vuotis jako osui mielestäni keskelle eli tammikuun loppuun. Jos homma oli puokissa niin vuodessa menisi siis 6200kwh.
Siitä sitten seuraapi 19.2/6.2=3.1, ja tuo ainkakin tällä haavaa tuntuis hyvinkin "realistiselta" ei siis sisällä liikaa optimismia.
Lämmityksen kulutusta mittaan omalla kwh-mittarilla ja se sisältää kaiken lämmitykseen kuluvan: kiertopumput (4kpl), ohjaukset ja MLP tietysti kanssa.

[seppaant]

Tämä on mielenkiintoinen aihe.

Olen tutustunut EN 255 ja EN 14511 normeihin, mutta huonolla kielitaidolla niistä ei Pi**kaan ota selvää miten antotehot ja COP:it lasketaan.
Kuka tuntee normit ja niiden koukerot?
Onko kukaan asentanut lämmönjakopuolelle energiamittaria? Samanlaista kuin mitä käytetään kaukolämmön energian mittauksessa.
Kokemuksia?

ATS

[tomppeli]

Mittareita löytyy, mutta hinnoista ei tietoa.
Olisi mielenkiintoinen hankinta lämpöpumppuun.
Alla muutama saavissa oleva mittari.:
Kamstrup Multical 401 lämpöenergiamittari
Saint-Gobain CF ECHO II
Landis&Gyr ULTRAHEAT UH 50 -lämpöenergiamittari

[Rauski]

Joopa, noista "Tomppelin" esiintuomista jonkun kun sais, niin saattaisi mieli nousta uusiin svääreihin, tai sitten painua maanrakoon, kun totuus paljastuisi.
Ei nuo varmaan niin paljon maksa etteikö joku pumppuvalmistaja tuollaisen laitteeseensa voisi istuttaakin, ihan ajatuksena.
Olisi kyllä lyömätön mainosvaltti. Vai olisko sittenkään?

[ziffy]

Onko kukaan asentanut lämmönjakopuolelle energiamittaria? Samanlaista kuin mitä käytetään kaukolämmön energian mittauksessa.
Kokemuksia?

zadahillahan on IVT:n pumpussa kiinni sellainen kaukolämmön energiamittari.

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=994.msg8721#msg8721

Ja toisella foorumilla lisää zadahin käyttökokemuksia.

http://lampopumput.info/foorumi/index.php?topic=4465.0

[guru]

Lämpökerrointa otsikossa näytään kysyvän, josko meiltäkin tuota tietoa antaisin vaihtoventtiilikoneelta, kelluvalla lauhdutuksella kun tuo käy, niin on hyvä vertailukohta noihin kiinteän lauhdutuksen koneisiin.

Vuotuiseksi COP arvoksi näyttäisi muodostuvan 3,2 -3,4 (sisältää lämpimän veden) ja vielä patterilämmityksellä, olettaen ettei aivan ennätyspakkasia lopputalveen saada. Tämä siis Thermian Optimumilla.
Kuoletusajasta on ketjussa myös mainittu, siinä sitten ei olekaan kyllä kehumista, nykyisillä öljynhinnoilla n. 20 v. No mitä opimme tästä, pienistä kulutuksista on vaikeaa saada suuria säästöjä.

Ekowell josta tuossa aiemmin mainittiin ei ole kiinteän laudutuksen kone vaan sen ohjaus on toiminut jo parikymmentä vuotta vaihtelevalla lauhdutuslämmöllä ja tulistuksenpoistolla riippuen yläsäiliönlämpötilasta.
Sen lämpökerroin ei voi olla muutakuin parempi kuin näiden Ruotsalaisviritysten joissa käyttöveden jälkilämmitys hoidetaan aina sähköllä

[Rauski]

Sen lämpökerroin ei voi olla muutakuin parempi kuin näiden Ruotsalaisviritysten joissa käyttöveden jälkilämmitys hoidetaan aina sähköllä Virnistys

Mistähän tuollainen tieto on tullut; Esson baaristako, tai niitähän ei enää taida olla. Legionellatappo kyllä kerran esim. 2:ssa viikossa. Kyllä on syytä lähde tarkistaa, kyllä siitä kertoimesta on jo oma tarinansa, väännetty, ja siitä voi uudestaankin keskustella, jos halua riittää.

[kkuukkeli]

Sen lämpökerroin ei voi olla muutakuin parempi kuin näiden Ruotsalaisviritysten joissa käyttöveden jälkilämmitys hoidetaan aina sähköllä

Kannattaisi ainakin hieman yrittää ymmärtää pumpun toimintaa, ennenkuin päästelee "totuuksia".