Huonetermostaatit tarpeettomia?

[Lakka400]

Onko mitään järkeä laittaa huonekohtaisia termostaatteja? Esimerkiksi betoniin valetut putket lämmittävät suurta massaa. Miten on mahdollista huonekohtaisella termostaatilla säätää lämpötilaa muutoin kun kahden päivän viipeellä?
Eikö siis huonetermostaatti ole täysin hyödytön kapistus? Kyllähän kierron oikealla säädöllä saadaan homma kuntoon. VAI?

[JariA]

Vesikiertoinen lattialämmitys reagoi hitaasti lämpötilan muutoksiin. Termostaattisäädöstä ei siksi ole kovinkaan paljon iloa jos on tarve saada säädettyä huonelämpötilaa nopeasti suuntaan tai toiseen.

Mutta jos on tarvis säätää huonekohtaisia lämpötiloja vuoden eri aikoina pitemmäksi ajaksi eri lämpötiloihin, niin vaivattomammin ja täsmällisemmin se käy termostaatista nuppia kääntämällä kuin jakotukin korkkeja ruuvaamalla.

Meillä esimerkiksi on kaksi asuinhuonetta ja yksi kylpyhuone saman jakotukin ja saman vesikierron perässä. Kesäaikaan mielellään asuinhuoneista laittaa lämmityksen kokonaan pois, mutta kylpyhuoneessa on mukava pitää juuri sen verran lämpöä että lattia pysyy kuivana. Niinpä kylppärin piiri on säädetty jakotukilta ja asuinhuoneissa on termostaatit.

Vastakysymyksenä voisi esittää, että onko termostaateista jotain erityistä haittaa? Jotain niiden hankkiminen ja asentaminen maksaa, ja jonkin verran jakotukin moottoriventtiilit kuluttavat sähköä.

t. Jari

[tomppeli]

Silloin on haittaa, jos termostaattien takia pumppu joutuu nostamaan lämmitysveden lämpötilaa.
Lämpötilan nousu aiheuttaa pumpulle suuremman vastapaineen ja pumppu tarvitsee silloin vastaavasti enemmän sähköä.
Yleensä lämmönjakoverkon termostointi aiheuttaa kiertoon lähtevän veden lämpötilan nousua.

Siis, termostaatit pois käytöstä, jos ei syystä tai toisesta ei voi asustella mukavasti ilman niitä.
Pumppuhan on itse termostaattiohjattu ja sen pitäisi riittää.

[JariA]

Yleensä lämmönjakoverkon termostointi aiheuttaa kiertoon lähtevän veden lämpötilan nousua.

Tämä on kiinnostava väite. Mikä tuon lämpötilan nousun voisi aiheuttaa ja kuinka merkittävästä kiertoveden lämmön noususta on kysymys?

[Lakka400]

Eli johtopäätös:

Huonetermostaateilla varustettu vesikiertoinen lattialämmitys todellakin alentaa maalämpöpumpun hyötysuhdetta.  Paljonkohan tuo mahtaa olla vuositasolla?

[sam68]

Kyllä väitän että huonelämpötilojen kontrolloimattomuus kuluttaa enemmän kuin menoveden lämpötilannousut, joita en kyllä allekirjoita ihan helposti. Jos kosteat-tilat+ivkone ovat jatkuvalla kierrolla se riittää jo kulutuksena pumpulle.
Laitoin just viimeviikolla ulkorakennukseen (at+kuntoilu+työhuone) termostaatit, koska en saanut lämpötiloja aisoihin virtauksia muuttamalla.
Minusta nuo ovat mukavuustekijä josta kannattaa maksaa ja pumppu huolehtii vain säätämisestä ulkolämpötilan mukaan. Eihän pumppu tiedä paistaako  aurinko vai sataako vettä. Huonetermari tietää..

[evt752]

Silloin on haittaa, jos termostaattien takia pumppu joutuu nostamaan lämmitysveden lämpötilaa.

Miksi näin kävisi?

[tomppeli]

Miksi näin kävisi?

Jos ajattelet talon lämmönjakoverkkoa, niin alin menoveden lämpötila on mahdollinen silloin, kun verkkoon syötetään koko ajan lämmintä vettä.
Termostointi katkoo tai hidastaa kiertoa.
Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että taloa lämmitetäänkin nyt pätkittäin.

Talo tarvii lämpönsä ja pätkittäinen veden syöttö tarkoittaa hiukan korkeampaa pumpulta lähtevän menoveden lämpötilaa,
kuin jatkuva, mutta samalla hiukan vähemmän lämmin pumpusta lähtevä menovesi.
Mitä alemmalla lähtevän veden lämpötilalla pumppu toimii, sitä paremmalla hyötysuhteella se myöskin toimii.

Tulikohan tuo nyt sanotuksi selkokielisesti.??
Toivottavasti osasin selittää asian ymmärrettävästi.
Ja tervehdyksiä vaan hyvän pumpun omistajalle.

[Mosse_new]

Hyvä perusperiaate on että termostaatteja ei tarvita. Tämän jälkeen termostaatit otetaan käyttöön huoneissa, joissa lämpötila nousee tarpeettoman tai epämiellyttävän korkeaksi. Tilanne riippuu monesta tekijästä: vanha talo vaatii monesti hiukan ylilämpöä jottei kylmät paikat tunnu, mekaaniset termostaatit jumittuvat helpommin jos säätöalue on pieni jne

[sam68]

Jos ajattelet talon lämmönjakoverkkoa, niin alin menoveden lämpötila on mahdollinen silloin, kun verkkoon syötetään koko ajan lämmintä vettä.
Termostointi katkoo tai hidastaa kiertoa.
Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että taloa lämmitetäänkin nyt pätkittäin.

Talo tarvii lämpönsä ja pätkittäinen veden syöttö tarkoittaa hiukan korkeampaa pumpulta lähtevän menoveden lämpötilaa,
kuin jatkuva, mutta samalla hiukan vähemmän lämmin pumpusta lähtevä menovesi.
Mitä alemmalla lähtevän veden lämpötilalla pumppu toimii, sitä paremmalla hyötysuhteella se myöskin toimii.

Tulikohan tuo nyt sanotuksi selkokielisesti.??
Toivottavasti osasin selittää asian ymmärrettävästi.
Ja tervehdyksiä vaan hyvän pumpun omistajalle.

Tuossa on lämpötilaerot varmasti todella pienet käytännössä? Pari astetta ei meinaa varmasti juuri mitään ainakaan lattialämmitystalossa.
Eniten kiinnittäisin huomiota meno ja paluun eroon. Sillä on hyötysuhteen kannalta huomattavasti enemmän merkitystä kuin asteen parin ero menovedessä. Siihen kun saa lattialämmityksellä 5 astetta ero niin hyötysuhde pitäis olla kohdallaan.

[JariA]

En tiedä kuinka osuva tapa tämä on lähestyä kysymystä, mutta laskin huvikseni sen, kuinka paljon menoveden mitattu lämpötila eroaa säätökäyrästä lasketusta tavoitellusta menoveden lämpötilasta.

Mittausjakso on joulun jälkeen 50 vuorokautta. Tänä aikana säätökäyrän asetukset ovat olleet samat.

Sellaisina vuorokausina jolloin ulkoilman keskilämpötila on ollut pakkasella, oli menoveden keskilämpötilan ero säätökäyrän mukaan lasketusta lämpötilasta 0,0 astetta. Tuo on siis mittauspäivien lukemien keskiarvo, joinain päivinä menovesi oli kylmempää ja toisina päivinä lämpimämpää.

Plussapäivinä tuo erojen keskiarvo oli 0,2 astetta lämpimän suuntaan.

Toisella tavalla sanottuna, menoveden lämpötila seuraa ulkoilman lämpötilaa noin 97% tarkkuudella. Ainakin itselleni tuo tarkkuus riittää hyvin.

Epäuskoisille lohdutukseksi semmoiset varaukset laskelmiini, että jos mittausjakso olisi pitempi, esimerkiksi koko lämmityskauden mittainen, niin korrelaatio olisi pienempi. Ja kun ulkoilman lämpötilassa ei mittausjakson aikana ole mitään dramaattista vaihtelua ollut, niin eipä siinä menoveden lämpötilassakaan ole suuria vaihteluja voinut olla.

[tomppeli]

Hyvä perusperiaate on että termostaatteja ei tarvita. Tämän jälkeen termostaatit otetaan käyttöön huoneissa, joissa lämpötila nousee tarpeettoman tai epämiellyttävän korkeaksi. Tilanne riippuu monesta tekijästä: vanha talo vaatii monesti hiukan ylilämpöä jottei kylmät paikat tunnu, mekaaniset termostaatit jumittuvat helpommin jos säätöalue on pieni jne

Tässäpä hyvä ohje.
Kun vain sitten tietäisi, missä niitä termareita tullaan tarvitsemaan.
Ehkäpä esim. tiloissa, jossa on takka.