Viisi tarjousta vanhaan maalaistaloon

[Kivi]

Olisi kiva kuulla mietteitä saamistani tarjouksista. Kohde on seuraavanlainen:

 -vesikeskuslämmitys puulla
-1800-luvun lopulla rakennettu hirsirunkoinen maalaistalo. Peruskorjattu 1990. Ylä-savossa.
-210m2 (+60m2 puolilämmin kanaalilla) yht 270m2
-520m3 (+200m3 puolilämmin) yht 730m3
-kolme kerrosta
-pesutiloja lukuunottamatta (lattialämmitys) jokaisessa huoneessa vanhat 1-riviset patterit
-koneellinen ilmanvaihto
-suuri leivinuuni tuvassa
-tulossa parin vuoden sisään pesuhuoneremontti, jolloin hankitaan toinen suihku ja kylpyamme  
-putkisto tulee peltoon
Vedenkulutus kohteessa on todella suuri. Kiertoon on mennyt pahimmillaan yli 60 asteista vettä.  

Tarjotut laitteet:

1. IVT Greenline HT+ C11(570m)
2. Thermia Duo16+MBH300(800m)
3. Ekowell EVT1002 (800m)
4.Geopro SH-15+Shak700 (1000m)
5. LÄ T15+1000L (700m)



Ovatko tarjoukset vertailukelpoisia? Laitanko vaan €€melit jonoon ja valitsen halvimman, vai miten? Jos tarjoukset olisivat saman hintaisia, niin missä saisin eniten rahalle vastinetta?  

[sailor]

Millään maalämpöpumpulla ei kannata tehdä +60 asteista lämmitysvettä, jos joku muu sinulle muuta väittää niin valehtelee. Eli joko puhallinkonvektoreita tai lisää patteripinta-alaa. Ainakin tuo puolilämmin kannattaa hoitaa konvektorilla.

LÄ:ssä on ainakin suuri maapiirin pumppu, joten maapiri voi olla yhdessä lenkissä reilun mittaisena. Lisäksi 3x25 sulakekoko riittää (huomioi paikkakuntakohtaiset kk-maksut eri sulakekoolle).

Mikä on se "todella suuri" vedenkulutus?

Jani

[Kuumaa_kalliosta]

LÄ:ssä on ainakin suuri maapiirin pumppu, joten maapiri voi olla yhdessä lenkissä reilun mittaisena.

Onko LÄ:n liuospumppu suurempi kuin muilla maalämpöpumpuilla? Löytyykö faktaa? Jos ei, niin menköön (tämäkin) joidenkin LÄ:n myyjien levittämän disinformaation piikkiin.

Pitkän piirin virtausvastus on suurempi kuin kahden pienemmän. Ei ole järkevää käyttää turhaan sähköä kierrättämään keruuliuosta epätaloudellisesti yhdessä pitkässä keruupiirissä.

[Tero]

Onko LÄ:n liuospumppu suurempi kuin muilla maalämpöpumpuilla? Löytyykö faktaa? Jos ei, niin menköön (tämäkin) joidenkin LÄ:n myyjien levittämän disinformaation piikkiin.

.

Olen jo ajat sitten heittänyt kirveen kaivoon....

Tältä foorumilta ei saa puolueetonta tietoa!

(Saako edes teknisesti oikeata?)

[Tero]

Millään maalämpöpumpulla ei kannata tehdä +60 asteista lämmitysvettä, jos joku muu sinulle muuta väittää niin valehtelee. Jani

Siis en ymmärrä...Miksi ei kannata jos käyttökerroin olisi vaikkapa vain kaksi on sentään parempi kuin öljy tai sähkö!

Kyse on lähinnä millä sitä VOi tehdä. Esim. Lämpö Ässän V-mallin suunnitteluohjeissa lukee että LV piirin maks. menoveden lämpötila on rajoitettu 55 asteeseen eli ei voi tehdä. Erikoissäiliöllä pääsee kai pitemmälle.
Geopron aktiivisessa tulistuksessa pumppuohjatulla tulistuksella voidaan nelitieventtiilin avulla ajaa 60-65 verkkoon helpolla.

(Itseasiassa maks. menovesi vain kompuralla ajettuna on 80 astetta).

[Kivi]

Juuri tuota puolueetonta neuvontaa nyt kaipaisin. Nämä ovat kuitenkin niin harvinaisia laitteita että tietoa (puolueetonta) ei löydy ihan mistä vaan. Ilmeisesti teen valinnan mutu pohjalta. Oikeasti hieman hirvittää koska hinnoissa on eroa tuhansia euroja. Onko halvin riittävä minun tarpeisiin vai valitsenko summassa vaan keskiväliltä... Huh kun hirvittää. Kummiskin aika mittava investointi.

[KimmoK]

Onko LÄ:n liuospumppu suurempi kuin muilla maalämpöpumpuilla? Löytyykö faktaa? Jos ei, niin menköön (tämäkin) joidenkin LÄ:n myyjien levittämän disinformaation piikkiin.

LÄ:n pienissä T mallin pumpuissa on ~500W liuospumppu, kun samankokoisessa GeoProssa se on ~90W.

Pitkän piirin virtausvastus on suurempi kuin kahden pienemmän. Ei ole järkevää käyttää turhaan sähköä kierrättämään keruuliuosta epätaloudellisesti yhdessä pitkässä keruupiirissä.

Asiahan kannattaa optimoida.
1) Virtaus pitää olla turbulenttista eli ei liian useaa rinnakkaista kiertoa
2) Virtausvastus kasvaa veden kulkunopeuden kasvaessa eli tulee suorasähkölämpöä/hukkaa

Optimi on sitten siellä jossain.

Mielestäni esim. yksi 200m piiri on parempi kuin kaksi 100m piiriä. (esimerkissä kaksi samantehoista lämpökaivototeutusta, 2x 100m on Niben malli ja 1x200m on minun malli)

[Mosse_new]

Kaikella kunnioituksella maalämpöä kohtaan, mutta millään en pääse siitä fiiliksestä, että itse harkitsisin tuohon kohteeseen pellettiä.

[Kuumaa_kalliosta]

Kaikella kunnioituksella maalämpöä kohtaan, mutta millään en pääse siitä fiiliksestä, että itse harkitsisin tuohon kohteeseen pellettiä.

Kaikella kunnioituksella pellettiä kohtaan polttoaineen varastointi ja arvaamaton tuleva hintataso saattaa olla ongelma  

[Kuumaa_kalliosta]

Onko halvin riittävä minun tarpeisiin vai valitsenko summassa vaan keskiväliltä... Huh kun hirvittää. Kummiskin aika mittava investointi.

Halvin on riittävän hyvä lämmöntarpeisiisi. Ei taida olla näyttöä siitä, että kalliimmat pumput olisivat kestävämpiä kuiin muut. Niissä käytetään samoja kompressoreja, vesi- ja liuospumppuja, vaihtoventtiilejä. Lämpöpumput ovat yleensä luotettavia pelejä.

Suurempi ongelma ovat itse ammattitaidottomasti viritetyt keruupiirit, joita ei ole saatu tiiviiksi. Mutta silloin saa katsoa peiliin, jos oma taito ei riitä muttei halua pistää pari satkua ammatti-ihmisen käyttöön.

Luettelit ketjun ensimmäisessä viestissä saamasi tarjoukset. Paljonko oli kalleimman ja halvimman tarjouksen hintaero? Olisiko about 2000 euroa? Vaikka kalleimman hyötysuhde olisi käytännössä 0,2 parempi kuin halvimman (esim. 2,6 vastaan 2,8), ei juuri voi perustella kalliimpaa investointia.

[KimmoK]

"Tarjotut laitteet:
1. IVT Greenline HT+ C11(570m)
2. Thermia Duo16+MBH300(800m)
3. Ekowell EVT1002 (800m)  
4.Geopro SH-15+Shak700 (1000m)
5. LÄ T15+1000L (700m) "

Mun kommentit:

Oikea keruupiirin pituus vois olla 700-800m.

1: on alitehoinen ja siksi tulee maksamaan eniten sähkölaskuna, vaikka olisikin investointina halpa
2: aikas ok, vaikkei tulistinta ole
3: aikas ok, asiakaspalvelussa on ollut puutteita
4: ok, ellei turhankin tehokas, tuottanee porukan kuuminta patterivettä, keruupiiri ehkä turhan pitkä
5: tässä on arvattavasti tehoa liikaakin ja käyttöveden varaaja on isoin, joten hinta varmaan on korkein

4 ja 5 on mielestäni kaksi parhainta vehjettä.

Itse suosittelisin patterilämmitystaloon pellettiä.
Semmoset vehkeet laitetaan anoppilaankin.
Pellettilämpöenergian hinta lienee nyt samoissa sfääreissä kuin lattialämpömaalämmöllä mutta
kannattavampi kuin patterilämpömaalämmöllä.

[Kivi]

Paljonko oli kalleimman ja halvimman tarjouksen hintaero?

Hieman yli 2k€. Kallein on kylläkin aika pitkälle "avaimet käteen."

Itse suosittelisin patterilämmitystaloon pellettiä.

Pelletti oli vaihtoehto 2, mutta pellettivaraston tilalle on suunnittella aivan muuta.

Pattereita aion tulevaisuudessa vaihtaa hieman nykyaikaisempiin.

[arska]

Voitko laittaa myös näiden viiden paketin pyyntihinnat näkyviin, olisi mukava verrata niitäkin?

[Kivi]

Voitko laittaa myös näiden viiden paketin pyyntihinnat näkyviin, olisi mukava verrata niitäkin?

Täytyy hieman harkita. Tiedot mitä annoin yllä, niistä on aika helppo päätellä tarjoajat. Olisikohan tuo kovin korrektia heitä kohtaan?

[Kivi]

4: ok, ellei turhankin tehokas, tuottanee porukan kuuminta patterivettä, keruupiiri ehkä turhan pitkä

Kannattaako tuota alkaa lyhentämään? Jos tuo on turhan pitkä, niin sehän aiheuttaa vaan kaivutyönä turhia kuluja?!

Olisiko hyviä linkkejä projektikuviin? Putkiston asennus , saneerauskohteet ym.

[sailor]

Halvin on riittävän hyvä lämmöntarpeisiisi. Ei taida olla näyttöä siitä, että kalliimmat pumput olisivat kestävämpiä kuiin muut. Niissä käytetään samoja kompressoreja, vesi- ja liuospumppuja, vaihtoventtiilejä. Lämpöpumput ovat yleensä luotettavia pelejä.

Joissakin pumpuissa saattaa olla haponkestävä varaaja. Halvat varaajat (suorasähkö) ovat hapettuneet puhki alle 10 vuodessa. LÄ:n V-malleissa liuospumput on 460 wattisia.

Nuo tarjotut vaihtoehdot ovat kyllä ihan hanurista, jos niitä yrittää vertailla. Pienimmän ja suurimman välillä on tehossa eroa 50 pinnaa ja lämminvesikapasitettia on suurimmassa kolme kertaa enemmän.

Kysyn siis edelleen mikä on se massiivinen veden kulutus? Mikä on ollut talon energiakulutus (sähkö, puu?) tähän mennessä ???

Jani

P.S @ Tero, Kuumaa_kalliosta

Liuospumppujen koko on jauhettu muistaakseni jo useammassa osiossa. Minun mielestä voisi käyttää searchia ennen typeriä kommentteja. (IMHO)

[Kivi]

Kysyn siis edelleen mikä on se massiivinen veden kulutus? Mikä on ollut talon energiakulutus (sähkö, puu?) tähän mennessä

Nykyään, toivottavasti ei pitkään, on vesikeskuslämmitys puulla. Lisänä kaksi sähkövastusta. Talvella, kun pakkasta on alle -10, niin puuta on poltettava aamu kahdeksasta ilta yhdeksään. Silti aamulla klo. 5 varaajan lämpötila on oudonnut alle 50 asteen. Puun kulutusta en ole uskaltanut edes mitata. Sitä on kyllä saatavilla riittävästi. Kattila on Arimaxin yläpalo vuodelta -90.
Talvella pitää olla käytännössä yksi ihminen niillä töin että lämmittää taloa. Nyt lauhojen ilmojen aikaan varaajallinen vettä piisaa noin kolmeksi päiväksi. Eli käyttöveden kulutus kohteessa on normaali tai jopa pieni, mutta lämmitykseen menevä on todella suuri.

Tuo puumäärän arvionti on kyllä tosi vaikea homma, koska puita ei säilytetä pinoissa mistä olisi helppo laskea ne. Lisäksi puutavara on ollut hieman erilaista koko ajan; hirren pätkiä, sahauspintoja, koivuklapia, ohutta risua.

On pyritty lämmittämään niin paljon puulla kuin mahdollista. Sähköä on mennyt taloussähköineen koko maatilalla 22000kwh.

[RAKSARI]

Ehkä pelletti olisi sittenkin teidän tapauksessa parempi vaihtoehto.Meillä 2000 litran varaaja ja puukeskuslämmitys. 10 asteen pakkasella kertalämmitys päivässä riittää. Vähän alle 200m2 lämmintä tilaa.

[sailor]

Sinä mitään pellettiä tarvitse, etkä kyllä noita ylisuuria erillisvaraajiakaan. Mikäli lämmintä käyttövettä ei kuluteta ylenmäärin niin erillisvaraaja ei tuo mitään lisäarvoa talon lämmitykseen.

Eli voit keskittyä täysin vain siihen että pumpussa on riittävästi tehoa talon lämmitykseen. Maalämpöpumpulla ei kannata tehdä kuumaa lämmitysvettä, joten tarvitset muutaman puhallinkonvektorin täydentämään nykyisiä vesikiertopattereitasi. Sinun on turha kuunnella kenenkään elvistelyä siitä kuinka kuumaa vetttä milläkin pumpulla saa aikaiseksi. Saamisesta ei ole kysymys, vaan hyötysuhteesta, jolla sitä vettä tehdään. Tulee halvemmaksi pitemmässä juoksussa  kun tehostat lämmönjakotapaa.

Jani

P.S Pelletin puolustajat voisivat laittaa lämmitys kWh:n hinnan näkyville, ihan vertailun vuoksi.

[evt752]

P.S Pelletin puolustajat voisivat laittaa lämmitys kWh:n hinnan näkyville, ihan vertailun vuoksi.

Kunhan pidetään mielessä, että maalämpöpumpulla tuotettu kWh 40 asteisena vetenä on täysin toisen hintaista kuin kWh tuotettuna 30 asteisena vetenä. Saati sitten, jos mennään 50 tai peräti 60 asteisen veden tuottamiseen. Pelletillä kuumaa vettä pystytään tuottamaan paljon paremmalla hyötysuhteella. Jos maalämmön kannattavuus on hilkulla nykyaiseen hyvin eristettyyn taloon, jossa menovesi on pahimmillaan jossain 35 asteen paikkeilla ja hyötysuhde tällöin se luvattu 3 niin kuinka maalämpö voi enää kannattaa kun menovesi on jossain 45-55 paikkeilla ja hyötysuhde lähenee yhtä. Toki maksimilämpöjä tarvitaan vain muutamana kuukautena vuodessa, mutta maalämmön kannattavuutta miettiessä täytyy menoveden lämmöt ja hyötysuhteet pitää kirkkaana mielessä.

Vanhassa talossa, jossa on jo vesikeskuslämmitys, kannattaisi vuoden ajalta ottaa menoveden lämpötila talteen niin saisi käsityksen hyötysuhteesta. Jos menoveden lämpötila on yli 45 yli puolet vuodesta niin kannattaa jättää laittamatta mlp ja pistää sähkövastus varaajaan!


Kyllä minäkin olen sitä mieltä, että tässä tapauksessa pelletti on ykkösvaihtoehto, huolimatta nousseesta pelletin hinnasta. Meidän leveyksillämme puulämmitys on erittäin järkevä vaihtoehto ja haluan uskoa siihen, että pelletin hinta ei voi tästä enää kovin rajusti nousta, öljyn hinnan kohotessa pelletin (tai briketin!) valmistaminen siirtyy lähemmäs ja kuljetuskustannusten osuus vähenee. Ja kaipa sitä kilpailua on tulossa,  joskus.

Pelletin hankinnasta on keskustelua pellettikeskustelu.net:ssä.

[Kuumaa_kalliosta]

Pellettiin liittyy muutama sen kilpailukykyä heikentävä seikka:
- Pelletin hinta tulevaisuudessa on suurempi arvoitus kuin sähkön hinta. Perustelu: sähköä käyttää myös teollisuus, joka on Suomessa tehnyt kovasti työtä halvan sähköenergian puolesta. Useimmissa muissa maissa teollisuus ei ole niin riippuvainen energian hinnasta. Onko Vapon dominoimassa pellettibisneksessä todellista hintakilpailua?
- Tiheillä omakotialueilla ei voi suosia pellettiä, jos sen hiukkaspäästöjä ei saada kunnolla kuriin. Sittenkin esimerkiksi kovien pakkasten aikaisissa inversiotilanteissa ok-alue voi olla aika savusumussa, jos monessa torpassa kärytetään pellettejä.
- Pelletti vaatii kuutiometrien varastilan, jottei sitä tarvitse alvariinsa olla hankkimassa lisää. Jos varastotilaa ei ole suunniteltu rakennusvaiheessa, sitten tila otetaan muusta käytöstä tai pistetään pihalle siilo tms. Ei onnistu pienillä tonteille, joita on paljon taajamissa. Vaikka onnistuukin, ei välttämättä ole komistus.
- Pelletti on työläs verrattuna maalämpöön. Jos pitää ajoittaisesta nuohouksesta ja tuhkan poistosta, niin siitä vaan.
- Pelletti on mielestäni teknisesti arempi kuin maalämpö, koska siinä on paljon mekaanisia osia, mm. kuljetin ja lietso. Molemmissa on periaatteessa yhtä monimutkainen säätöjärjestelmä.

[RAKSARI]

Olin siinä käsityksessä,että tässä viestiketjussa oli kysymys vanhasta maatalosta jonka en ymmärtänyt sijaitsevan tiheästi asutulla alueella.Myöskin varastotiloja luulen löytyvän maatalon pihapiiristä ilman että uusia tarvitsee rakentaa. En varsinaisesti ole pelletin julistaja mutta ei se maalämpökään ole se ainoa oikea. Jos muuten purkaa maalämpöpumpun lattialle,niin kyllä siinä vaan aika paljon osia on ja taitaa jäädä aika monelta kokoamatta.

[KimmoK]

kuumakalliolla hyviä pointeja miksi pelletti ei ole taajamassa välttämättä kuningasajatus.

Mutta maalla varmasti todella harkinnanarvoinen.

Pelletin hinnasta ei tosiaan ole vahvoja takuita. Mutta koska se on kotimainen lähde ja sitä voi tuottaa pienimuotoisestikin, lienee todennäköistä että Vapon monopoli ei ole ikuinen.

Luultavasti nimen omaan maalla on jo pienempiä pelletin puristajia, mutta ne eivät tietenkään kaupunkiin asti pysty tuottamaan materiaalia. (ainakin synnyinkuntaani tullee yksityinen Vaposta erillinen pelletintuottaja ja saa sitä pellettiä kai ruotsistakin)

[Raid]

kuumakalliolla hyviä pointeja miksi pelletti ei ole taajamassa välttämättä kuningasajatus.

Mutta maalla varmasti todella harkinnanarvoinen.

Pelletin hinnasta ei tosiaan ole vahvoja takuita. Mutta koska se on kotimainen lähde ja sitä voi tuottaa pienimuotoisestikin, lienee todennäköistä että Vapon monopoli ei ole ikuinen.


Luultavasti nimen omaan maalla on jo pienempiä pelletin puristajia, mutta ne eivät tietenkään kaupunkiin asti pysty tuottamaan materiaalia. (ainakin synnyinkuntaani tullee yksityinen Vaposta erillinen pelletintuottaja ja saa sitä pellettiä kai ruotsistakin)

Tänään keskutelin pellettisaneeraajan kanssa (osti 2003)ja hän totesi että jos olisi tiennyt miten paljon pelletin hinta nousi vuodessa ei enää hankkisi pellettilämmitystä sen vuoksi että pihapiiri on usein savunhaju peitossa, varsinkin kun matalapaineita ja on työläämpi kuin myyjät kertoivat. Pellettisaneeraus tuli jopa kalliimmaksi kuin MLP juuri noiden säilytys ym tilojen vuoksi.

[Kivi]

Tärkeimmät kriteerit miksi tulen valitsemaan maalämmön (tärkeysjärjestyksessä):

1.nykyiselle pannuhuoneelle ja puuvarastolle on tulossa muuta käyttöä.
 
2.matalapaineella ja sopivalla tuulen suunnalla ilmanvaihtokone tempaisee piipusta tulevan savun ilmanvaihtoon-->sisällä yskittää, suodattimet ja seinät mustana. Tuvan uunia lämmitetään yleensä vain kovien pakkasten aikaan. Eli korkeapaineen aikana. Silloin savu ei mene koneeseen.

3. Huoleton

4. Hankintahinta ja käyttökustannukset.

5.Energia-avustus

6. Laitteella tullaan lämmittämään osittain maatalouden rakennusta-->veroetuja.


Eli jos ajattelisin ainoastaan euroja, niin jokin muu (esim. pelletti) voisi olla järkevämpi. Mutta minun vaakakupissa painaa enemmän muut seikat.

Yksi asia alkaa ihmetyttämään... Kun aloin suunnittelemaan maalämmön laittoa, niin kaikki sanoivat että enelmakohde, koska on suuri talo. Nyt kun on jo melkein lyönyt kättä päälle, niin  ehdotetaan pellettiä.  

[evt752]

Yksi asia alkaa ihmetyttämään... Kun aloin suunnittelemaan maalämmön laittoa, niin kaikki sanoivat että enelmakohde, koska on suuri talo. Nyt kun on jo melkein lyönyt kättä päälle, niin  ehdotetaan pellettiä.  

No, maalämpö saattaa vaikuttaa edulliselta, kun kuullaan isosta energiakulusta, vaikkapa joku 40000 kWh/vuosi. Siitä kun aletaan laskemaan: maalämpö hyötysuhteella 1:3 leikkaa tuosta kolmannekseen ja siitä kun laskee niin saadaan maalämpö hyvinkin kannattavaksi, varsinkin nykyisillä sähkön- ja öljyn hinnoilla.

Mutta mutta ... kun se iso sähkö- (tai muu energian-) kulutus johtuu siitä, että talo on hapero, mikä taas tarkoittaa sitä, että pattereita joudutaan pitämään kuumana, mistä seuraa että jos vedellä lämmitetään niin joudutaan käyttämään kuumempaa vettä, mistä sitten seuraakin se, että hyötysuhde onkin esim. 1:2 tai jopa 1:1 kovilla pakkasilla.

Eli jos maalämpöä harkitset (tai taisitkin sen ostaa jo), niin harkitse edes lisäeristystä, millä saisit niiden pattereiden lämpötilaa alemmas. Toinen jo ehdotettu vaihtoehto olisi kasvattaa pattereiden pinta-alaa -> jälleen lämpötilaa saisi alemmas ja maalämpö antaisi energiaa paremmalla hyötysuhteella. Mutta se on up yours mitä loppuviimeksi teet ja fifty-sixty tuleeko mlp:n hankinnasta kannattavaa, huominen on aina tulevaisuutta ja elämähän on ihmisen parasta aikaa, mutta tekemätöntä ei saa tekemättömäksi joten ...
onnea valitsemallasi tiellä

[Maalampo]

  Ei aina tarvitse ajatella pelkkää kannattavuutta lämmityskuluissa, varmaan maatilalla olisi halvin ratkaisu vaihtaa kattila uuteen ja polttaa puita mutta se ei ole yhtä helppo lämmitysmuoto kuin maalämpö ! Laita vaan maalämpö jos haluat vaivattoman lämmitysmuodon mutta huomioi tuo talosi ikä kun valitset pumpun, tarkoitan ettet valitse pienintä pumppua mitä sinulle tarjotaan !

[sailor]

No, maalämpö saattaa vaikuttaa edulliselta, kun kuullaan isosta energiakulusta, vaikkapa joku 40000 kWh/vuosi. Siitä kun aletaan laskemaan: maalämpö hyötysuhteella 1:3 leikkaa tuosta kolmannekseen ja siitä kun laskee niin saadaan maalämpö hyvinkin kannattavaksi, varsinkin nykyisillä sähkön- ja öljyn hinnoilla.

Mutta mutta ... kun se iso sähkö- (tai muu energian-) kulutus johtuu siitä, että talo on hapero, mikä taas tarkoittaa sitä, että pattereita joudutaan pitämään kuumana, mistä seuraa että jos vedellä lämmitetään niin joudutaan käyttämään kuumempaa vettä, mistä sitten seuraakin se, että hyötysuhde onkin esim. 1:2 tai jopa 1:1 kovilla pakkasilla.

Ja kaiken tämän käännät eduksesi parilla 300 euron puhallinkonvektorilla, onpa paha rasti  

Jani

[evt752]

Ja kaiken tämän käännät eduksesi parilla 300 euron puhallinkonvektorilla, onpa paha rasti  

Jani

Jos näin on niin hyvä niin. Lisäksi muistan lukeneeni jostain isoista pattereista, lähes seinän kokoisista. Sellaiset soveltuisivat hyvin mlp-käyttöön.

Maalämpöpumppuja on käytetty paljon saneerauskohteissa. Eivät ne varmasti mahdottoman kannattamattomia hankintoja ole. Halusin vain tuoda esille tuon hyötysuhdeasian. MLP-toimittajat tuntuvat pitävän 1:3 vakiona, mutta asia ei ole niin yksioikoista, hyvin eristetyissä lattialämmitystaloissa saatetaan päästä jopa 1:4 suhteeseen ja toisaalta huonosti eristetyissä, vanhoissa taloissa tosiaan johonkin 1:2 suhteeseen.

[Kivi]

Lisäksi muistan lukeneeni jostain isoista pattereista, lähes seinän kokoisista.

Saksassa mojoituin talvella hotelliin jonka aulassa oli n. 2m*3m patteri. Poltti sormia. Ulkona oli ehkä +5.

[ziffy]

Kunhan pidetään mielessä, että maalämpöpumpulla tuotettu kWh 40 asteisena vetenä on täysin toisen hintaista kuin kWh tuotettuna 30 asteisena vetenä. Saati sitten, jos mennään 50 tai peräti 60 asteisen veden tuottamiseen. Pelletillä kuumaa vettä pystytään tuottamaan paljon paremmalla hyötysuhteella. Jos maalämmön kannattavuus on hilkulla nykyaiseen hyvin eristettyyn taloon, jossa menovesi on pahimmillaan jossain 35 asteen paikkeilla ja hyötysuhde tällöin se luvattu 3 niin kuinka maalämpö voi enää kannattaa kun menovesi on jossain 45-55 paikkeilla ja hyötysuhde lähenee yhtä. Toki maksimilämpöjä tarvitaan vain muutamana kuukautena vuodessa, mutta maalämmön kannattavuutta miettiessä täytyy menoveden lämmöt ja hyötysuhteet pitää kirkkaana mielessä.
 

Kyllä nuo pumput näyttävät ihan hyvällä hyötysuhteella vielä 45 asteista lämmitysvettä tuottavan. Kunhan pitää huolen että lämmönkeruupiiristä voidaan siirtää pumpulle tarpeeksi lämmintä liuosta.

http://www.radron.se/upload/tabeller/2006/02/060217_02_varmepumpar.pdf

[Tutkija]

Hyötysuhteet ei huonone vielä noilla lämpötiloilla.

Lämpökerroin tehtäessä +35 vettä 4.2-4.5, +45 3.3-3.7 ja +50 vettä vieläkin 2.9-3.3. Yhden valmistajan ohjeellisina.

Kertoimet ja niiden suhde eri valmistajilla ja koneilla heittelee, mutta vanhan talon pattereiden tarvitessa +75 asteista vettä, maalämpö on pulassa ja maksaa.

Mutta maalämmöllä on kyllä nykynormien talossa kiistaton etu pellettiin verrattuna, vaivattomuus ja tilansäästö.

Kyllä nuo pumput näyttävät ihan hyvällä hyötysuhteella vielä 45 asteista lämmitysvettä tuottavan. Kunhan pitää huolen että lämmönkeruupiiristä voidaan siirtää pumpulle tarpeeksi lämmintä liuosta.

http://www.radron.se/upload/tabeller/2006/02/060217_02_varmepumpar.pdf

[Peca]

Sailor kirjoitti:
" Eli voit keskittyä täysin vain siihen että pumpussa on riittävästi tehoa talon lämmitykseen. Maalämpöpumpulla ei kannata tehdä kuumaa lämmitysvettä, joten tarvitset muutaman puhallinkonvektorin täydentämään nykyisiä vesikiertopattereitasi. Sinun on turha kuunnella kenenkään elvistelyä siitä kuinka kuumaa vetttä milläkin pumpulla saa aikaiseksi. Saamisesta ei ole kysymys, vaan hyötysuhteesta, jolla sitä vettä tehdään. Tulee halvemmaksi pitemmässä juoksussa  kun tehostat lämmönjakotapaa."

Olen samaa mieltä Sailorin kanssa siitä, että tärkeintä on hyvä hyötysuhde pumpulle.

Itselläni on MLP saneerauskohteessa (-78 valmistunut talo 224 neliötä huonelämmössä ,
60 neliötä 19-20 astetta ja autotalli 30 neliötä 13 astetta). Ensimmäinen vuosi 2002-2003 kului
lämmitykseen ja LKV:hen 18039kWh. Syyskuussa 2003 minä+putkari asensimme 6kpl puhallinkonvektoreita ja seuraavana vuonna kului 12544kwh.

2004-2005 talvena kului 11960kWh. Kolmen ensimmäisen talven aikana oli uima-allas käytössä, tosin vähäisellä käytöllä ja lämmityksellä, nyt viimeisenä talvena 2005-2006 kului
11383kWh ilman uima-allasta.

Mutta tärkeimpään: eli puhallinkonvektorien asentamisen jälkeen lämmönvaihtimelta tulevan veden lämpötilan sai pudottaa esim. -20 asteen pakkasella n.50 asteesta 36 asteeseen. Jolloin pumpun hyötysuhde parani huomattavasti, lisävastuksen käyttö pieneni todella paljon.
Ilman puhallinpattereita lisävastuksen tarve oli jo n.-15 ulkolämmöllä, nykyään -22 astetta on kipuraja lisävastukselle.

Itse asiassa 21.5.06 pumppu on käynyt neljä vuotta ja laskelmieni mukaan mlp-lisäinvestointi suhteessa uuteen kattilaan ja öljypolttimeen on kuitattu. Vanhalla öljykattilalla paloi 5000-6000 litraa öljyä vuodessa riippuen uima-altaan lämmityksen määrästä. lisäksi vuoden kahden päästä puhallinkonvektori-investointi on kuoletettu (hinta kaikkineen n.2300€).

Massavaraajaa olen suunnitellut, koska varsinkin keväällä ja syksyllä pätkäkäyntiä on liikaa.

Esim. http://www.kolumbus.fi/pecamail/D060228.jpg eli helmikuun viimeinen päivä: punainen käyrä on

lämmönvaihtimelta tuleva vesi, violetti patteriverkkoon menevä vesi ja sininen patteriverkosta palaava.
 
Tai pätkäkäyntiesimerkki tältä päivältä http://www.kolumbus.fi/pecamail/last.htm
-Peca-

[Kivi]

Minkälaista meteliä nuo puhallinpatterit pitävät? Olisiko linkkejä valmistajien sivuille?

[Peca]

Äänitaso on sama kuin hyvälaatuisen ILP:n sisäyksikössä. Yksi linkki :
http://www.prutec.fi/

-Peca-

[mnk]

Tässä käyntiä  tänään ja toistaiseksi vain 1 puhallinpatteri. Kuumaa on kiertovesi. Kytkentäero 4C.  Massavaraaja ON.  

http://www2.husdata.se/UserInfo.asp?ID_User=55&View=Rapport

Puhallinpattereista kaikki merkit (lämmitys ja/tai jäähdytys)
http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=idviilee;action=display;num=1137521908

Kohtuu kriteerit propellipatterivalintaan ovat hiljaisuus, edullinen hinta ja hoikan näköinen patteri.

[Kivi]

No, joo. Armottoman harkinnan jälkeen tilaukseen lähti Geopro SH-13+Shak1000. (800m putkea maahan)

Pari viikkoa pitäisi laitteita odotella, ja juhannuksen jälkeen asennus.

Saas nähdä tarkeneeko tulevan talven. Täytyykin inventoida puuvarasto...  

[mnk]

Nykyään, toivottavasti ei pitkään, on vesikeskuslämmitys puulla. Lisänä kaksi sähkövastusta. Talvella, kun pakkasta on alle -10, niin puuta on poltettava aamu kahdeksasta ilta yhdeksään. Silti aamulla klo. 5 varaajan lämpötila on oudonnut alle 50 asteen. Puun kulutusta en ole uskaltanut edes mitata. Sitä on kyllä saatavilla riittävästi. Kattila on Arimaxin yläpalo vuodelta -90.
Talvella pitää olla käytännössä yksi ihminen niillä töin että lämmittää taloa. Nyt lauhojen ilmojen aikaan varaajallinen vettä piisaa noin kolmeksi päiväksi. Eli käyttöveden kulutus kohteessa on normaali tai jopa pieni, mutta lämmitykseen menevä on todella suuri.

Tuo puumäärän arvionti on kyllä tosi vaikea homma, koska puita ei säilytetä pinoissa mistä olisi helppo laskea ne. Lisäksi puutavara on ollut hieman erilaista koko ajan; hirren pätkiä, sahauspintoja, koivuklapia, ohutta risua.

On pyritty lämmittämään niin paljon puulla kuin mahdollista. Sähköä on mennyt taloussähköineen koko maatilalla 22000kwh.

Hieman ehkä tiukka mitoitus, mihin päädyit,  kun kerrot, että puuta poltettu liki urakalla.  Olisin laiskana ihmisenä ja (kaukana) häämöttäviä eläkepäiviä helpottaen ehkä mitoittanut systeemin siten, että puuta ei ole pakko poltaa ollenkaan, mutta toki saa jos haluaa.  Ja takan polttaminenhan on kivaa.  

Hintalisää hieman isommasta pumpusta ei tulisi merkittävästi pitkässä juoksussa. Käyttöedullisesta mukavuudesta kannattaa aina maksaa. Jos isommin mitoitetulla pumpulla tulisi pätkäkäyntiä, niin senkin saa pois puskurivaraajalla.  Puskurivaraaja on aivan hyvä patteritalossa. Ei halpa mutta toimiva.  

LV-varaaja on ehkä  nafti maalaistaloon, jossa varmasti lotrataan monessa paikassa ? Tilaa jos riittää niin kannattaisi ehkä laittaa isompi.

Patterit teillä menee uusiksi/lisäät  puhallinpattereita strategisiin paikkoihin..    Ei se ehkä  ihan 2:lla puhallinpatterilla oikene, mutta  noin  2kw (!) vesilämmitystehoa (hiljaisin nopeus 1 ja 3kw (!)  nopeus 3 ; mitoitus  45/40C linjalämmöillä ) saa yhdellä FSR 4 patterilla, joten 4-5  semmoista auttaa jo kummasti jos avaraa tilaa.

Onnittelut  erinomaisen hyvästä ajoituksesta investointiavustuksen suhteen !

[sailor]

Mihin ihmeeseen tarvitaan noin suuri varaaja kun Kivi kirjoittaa että lämpimän veden kulutus on pieni?

Eikö geopron tapauksessa olisi kannattanut valita pykälää isompi kompura etteivät vastukset makaa niin herkästi päällä?

Jani

P.S Ja muistathan ne puhallinkonvektorit, vaikka myyjä onkin varmaan luvannut kuun taivaalta kaupan päälle  

[Kivi]

Tuohon pakettiin päädyin täysin sen perusteella mitä tehdas minulle mitoitti. Kaikki olennaiset asiat (ja vähemmän olennaiset) toimitin sinne. En ole guru näissä asioissa (kuten varmaan kirjoituksistani voi huomata ) joten turvauduin mitoituksessa täysin ammattilaisten apuun.  

Pumpun ja varaajan paikka vaihtui talosta piharakennukseen. Saavat mylviä siellä rauhassa. Kustannuksia tuli jonkin verran lisää kalliimman kanaalin ja sähkojen suhteen. No, taloon saa pari neliöta lisää tilaa...

Mitä kannattaa huomioida kanaalin ja putkiston kaivussa? Onko jotain mitä saattaa tehdä vikaan vaikka ohjeet on luettu?