Kumpi laite IVT HE C 7 tai Thermia Diblomat 8 RF

[jukkishki66]

Nyt mielipiteitä kaksi pumppua tarjolla kumman otan toisessa   IVT 5-v ja Thermiassa 2+4 vuotta  takuuta.

 Thermia 8 Diblomat RF  reikä 150m
 IVT Greenline HE C 7-rst varaaja reikä 135m

Hinnoissa ei suurta eroa ole n.15000e paikeilla ollaan , 100e sisällä.


Kohde:
Rak vuosi. 1996 : Vaaja-talo Suurelementti, tiiliverous, ,lämmitettävää 165m2, lattialämmitys , yksi taso , ei kylpyammetta eikä poreallasta , 2  + kolme lasta käyttäjinä , öljyn kulutus keskiarvo 2200l + 5 kuutiota puita vuodessa , ehkä ilman puita 2500-2600l.

[AAA]

Ota Thermia. Siä on kierukkavaraaja, IVT sisältää kaksoisvaipan.

[jukkishki66]

Oletko itse thermia pumpun omista,hyvä tieto en olisi tiennyt asiasta.
Lisää kommentteja.

Kiitos.

[Roori]

Oletko itse thermia pumpun omista,hyvä tieto en olisi tiennyt asiasta.
Lisää kommentteja.

Kiitos.

Jep tommoseen kaksoisvaippaan ei kannata nykyään enää sekaantua kun on parempaakin tarjolla, Thermiassa  ja Nibessä kierukalla käyttövesi tuotanto...

Aika tarkkaan tuo sun kohde osuu omaan remppaa: 1990@200m2@500m3@Turku@Puu kiuas@Takka
Ennen: 2400öL@Puita 4-5m3@ Sähköä 07000kWh ///a
Nyt    : 0000öL@Puita 4-5m3@ Sähköä 11500kWh ///a (viimeisin 12kk)

Aktiivikaivo ~154m ja ei oo 4v aikana vielä kylmennyt, juuri veti pitkän vedon (1h 15min) ja alussa kaivosta tuli 6.5C ja lopussa 3C.
Sulla lattialämmitys ja täällä patterit...

Mikä on tuo thermia RF?

[AAA]

Oletko itse thermia pumpun omista,hyvä tieto en olisi tiennyt asiasta.
Lisää kommentteja.

Kiitos.

Jep tommoseen kaksoisvaippaan ei kannata nykyään enää sekaantua kun on parempaakin tarjolla, Thermiassa  ja Nibessä kierukalla käyttövesi tuotanto...

Stiebelissä myös. Vuodesta 2000 jo. Thermiaan tuli 2006-2007 ja Nibeen 2011.

[jukkishki66]

Olen itsekin kääntymässä Thermia Diblomat 8 RF kanalle  , sitä en tiedä mitä lyhenne RF tarjoittaa , myyjä oli laittanut sen tarjoukseen.

[sam68]

RF=rosterivaraaja.

AAA, onko tuosta Stiebelin kierukasta jotain tarkempaa dokumenttia. Thermian TWS on valmistajan patentoima tekniikka:

TWS (Tap Water Stratificator)
Yksi Thermian kehittämä tekniikka lämminvesivaraajassa on veden kerrostuminen siten, että lämpöä voidaan ottaa talteen mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Sana stratificator tarkoittaa suunnilleen jaettua kerrostumaa. Veden lämmitys varaajassa kohdistetaan niin, että yksi alue - ylin alue - tulee lämpimämmäksi kuin muut alueet. Tästä alueesta lämmin vesi poistuu varaajasta käyttöpisteisiin. Jos sama energiamäärä jaettaisiin koko vesimassalle, siitä tulisi vain haaleaa

[peki]

Sen enempää kommentoimatta kierukan tai manttelin paremmuutta, kun ei ole kokemusta kuin manttelilla varustetusta IVT: stä tässä omat kokemukset pumpusta.
Käyttövesi on mielestäni riittänyt kahteen erilliseen  suihkuun saunailtoina ihan ok hyvin. Muutenhan suihkut ei yhtä aikaa käytössä juuri  olekkaan.
Kokonaiskulutus on vedelle ollut noin 150m3 vuodessa.
Pumpulle tuli juuri kahdeksan vuotta täyteen ja tässä kulutukset:
Kokonais tuntimäärä 17388h josta käyttöveden tekoo 41%, eli 7130h.
Vuodessa tuo tekee 891h*2,2kwh=2000kwh.
Joku jolla on kierukkavehje  voisi laittaa vertailulukuja niin nähtäisi kuinka vanhanaikainen toi mantteli on
Kannattaisi kiinnittää huomiota myöskin ohjauspaneelin antimiin. Kaikella nippelitiedolla ja säädöillä ei ehkä ole käyttöä, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Itse olen ollut tyytyväinen tuohon Regoon, vaikka siinäkin saisi olla vielä enemmän juuri tuota nippelitietoo (kwh yms kulutus tietoa)

[AAA]

RF=rosterivaraaja.

AAA, onko tuosta Stiebelin kierukasta jotain tarkempaa dokumenttia. Thermian TWS on valmistajan patentoima tekniikka:

TWS (Tap Water Stratificator)
Yksi Thermian kehittämä tekniikka lämminvesivaraajassa on veden kerrostuminen siten, että lämpöä voidaan ottaa talteen mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Sana stratificator tarkoittaa suunnilleen jaettua kerrostumaa. Veden lämmitys varaajassa kohdistetaan niin, että yksi alue - ylin alue - tulee lämpimämmäksi kuin muut alueet. Tästä alueesta lämmin vesi poistuu varaajasta käyttöpisteisiin. Jos sama energiamäärä jaettaisiin koko vesimassalle, siitä tulisi vain haaleaa

Ei  mulla mitään sen enempiä tietoja ole.

Mutta jo 2000 -luvun alussa heillä (Stiebel Eltron) oli kompaktipumpussa kierukkavaraaja. Tottahan toki kierukka varaajassa lämpösiirtyy eniten yläosaan. Ei se mitään hienoa nimikettä (TWS) vaadi

On niillä erilliskoneissakin 300, 400, 500, 600, 800, 1000 litraa kierukalla.

[juippi]

"Vuodessa tuo tekee 891h*2,2kwh=2000kwh."


Onko tuossa käytetty valmistajan ilmoittamaa ottotehoa. Niin laskemalla ei saa todellista vuosikulutusta.

[peki]

Toi 2.2kw:n ottoteho on jonkinlainen keskiarvo.
Mittarina mulla on Efergyn ulkoinen mittari, joka on kellotettu sähkölaitoksen mittarin vilkulta ja pitäs olla aika ok.
Tossa on mukana kaikki pumpun sisällä olevat vispilät.
Lukema on kyllä pikkasen yläkanttiin arvioitu.
Kesällä ottoteho on pikkasen korkeempi kuin talvella.

[peki]

Eipä näytä yhtään uskalikkoa löytyvän
Manttelivaraaja on kyllä kalliimpi rakentaa kuin kierukka koska kupariputkee menee ymmärtääkseni paljon enemmän, mutta jos samalla rahalla saa niin onko sillä ostajan kannalta väliä.

[justus01]

Stiebelissä myös. Vuodesta 2000 jo. Thermiaan tuli 2006-2007 ja Nibeen 2011.

Nibe 1145 ja 1245 tuli Suomen markkinoille 2008 loppuvuodesta tai 2009 alkuvuodesta.

[justus01]

Eipä näytä yhtään uskalikkoa löytyvän
Manttelivaraaja on kyllä kalliimpi rakentaa kuin kierukka koska kupariputkee menee ymmärtääkseni paljon enemmän, mutta jos samalla rahalla saa niin onko sillä ostajan kannalta väliä.

Tässä linkki, josta voi käydä katselemassa hyötysuhteita ja lämpimän veden tuotto nopeuksia erilaisilla pumpuilla/varaajilla. http://www.ts-tekniikka.fi/images/stories/stiftung_warentest__suomeksi.pdf

Testi toki vanha, mutta aika hyvin tuolta erottuu manttelivaraajalla varustetut.

COP-vertailu Nibe(mantteli) vs Vaillant(kierukka) vs Dimplex(kierukka):
COP patteriverkostoon +55c: Nibe 3.1 Vaillant 3.1 Dimplex 2.6
COP käyttövesivaraajaan +50c: Nibe 2.2 Vaillant 2.7  Dimplex 2.9
Lämpimän veden tuottonopeus:
Nibe 2,05 L/min, Vaillant 4,21 L/min, Dimplex 4,40 L/min


Ja meillä on siis tuollainen Nibe 1220 pumppua vastaava laitos kotona. Hyvin on toiminut ja vähällä sähköllä on pärjätty, mutta mielellä olisin ottanut kierukkavaraajallisen mallin, jos niitä olisi ollut 2008 myynnissä ja hinta olisi ollut suurin piirtein sama kuin 1217:lla.  
En tokikaan väite, että kaikki manttelit olisi yhtä huonoja kuin tuo Niben, mutta...

[Lämpöä Auringosta]

Mistä keksit nuo lukemat 2,05 Nibelle jne? 2,05 litraa minuutissa tarkottaisi noin 5,5 kW lämmitystehoa suihkuveteen. En ymmärrä muutenkaan pointtia varaajien välillä jos varaajan lämpöenergian vastaanottokyky on suurempi kuin kompressorin teho niin mitä väliä varaajan tyypillä on? Ei vesi lämpene sen nopeampaa oli varaaja kierukalla tai ei.

[Roori]

Mistä keksit nuo lukemat 2,05 Nibelle jne? 2,05 litraa minuutissa tarkottaisi noin 5,5 kW lämmitystehoa suihkuveteen. En ymmärrä muutenkaan pointtia varaajien välillä jos varaajan lämpöenergian vastaanottokyky on suurempi kuin kompressorin teho niin mitä väliä varaajan tyypillä on? Ei vesi lämpene sen nopeampaa oli varaaja kierukalla tai ei.

Kyllä se energia vaan kierukan avulla siirtyy siihen käyttöveteen suitsait zukkelammin kuin pönttö-pöntössä periaatteella...siirtopinta-ala lienee paljon isompi ja toiseksi se ympäröivä vesi sen kierukan ympärillä kerrostuu/liikkuu liukkaammin ja taas lämpö siirtyy herkemmin. Lisäksi kerrostumisella (kierukalla) se kompuran teho suuntautuu nopeammin siihen varaajasta ensimmäisenä käyttöön menevään veteen.

[peki]

Erot on kuitenkin hyvin marginaalisia.
Itse maksan lämpimästä vedestä about 240 euroo vuodessa neljälle hengelle.
Vesi itsessään maksaa 450€ vuodessa.
Jos jotain haluaa säästää niin panostaisin johonkin superpihiin suihkuun josta ei tuu vettä kun pari litraa minuutissa
Tätä nykyä meillä kuluu vettä 17 litraa joka ikinen tunti vuoden jokaisena päivänä.

[Lämpöä Auringosta]

Pinta-alasta en mene sanomaan kun ei ole mitään tietoa, mutta missä koneissa varaajan vesi lämmitetään kierukalla?

Ja edelleen korostan sitä, ettei antoteho veteen yksinkertaisesti kasva vaikka varaajassa olisi minkälaista kierukkaa tai pinta-alaa jos se luovuttaa sen energian mitä siihen syötetään eli sillä ei ole MITÄÄN käytännön merkitystä.

[Matias]

Ja edelleen korostan sitä, ettei antoteho veteen yksinkertaisesti kasva vaikka varaajassa olisi minkälaista kierukkaa tai pinta-alaa jos se luovuttaa sen energian mitä siihen syötetään eli sillä ei ole MITÄÄN käytännön merkitystä

Lämmönsiirtotehoon vaikuttaa lämpötilaero lämmittävän ja lämmitettävän veden välillä.

Kierukalla se on pidempään suurempi kun lämmennyt vesi nousee varaajan yläosaan painovoimaisesti.

[justus01]

Mistä keksit nuo lukemat 2,05 Nibelle jne? 2,05 litraa minuutissa tarkottaisi noin 5,5 kW lämmitystehoa suihkuveteen. En ymmärrä muutenkaan pointtia varaajien välillä jos varaajan lämpöenergian vastaanottokyky on suurempi kuin kompressorin teho niin mitä väliä varaajan tyypillä on? Ei vesi lämpene sen nopeampaa oli varaaja kierukalla tai ei.

Niin...JOS varaajien välinen pinta-ala riittää siirtämään pumpun tehot suoraan varaajaan kohtuullisella lämpötilaerolla ja JOS mantteli ulottuu lähes ylös asti että varaaja latautuisi yhdellä käynnistyksellä alhaalta ylös asti. Valitettavasti vain tuollaisen "standardi"-kokoisen MLP:n sisälle ei mahdu niin isoa manttelivaraaja, että tuo ehto täyttyisi muilla kuin ehkä 5-6kW teholuokan pumpuilla. Rakennusaikoina tuli tutkittua myös erillismanttelivaraajia, eikä niissäkään lämmönsiirtokyky ollut kovin kummoinen. Vasta 300L varaajissa alkoi olla riittävästi lämmönsiirtokyky 10kW:lle.

Mistäkö nuot L/min-luvut? Varaajan tilavuus jaettuna varaajan lämmitysajalla.

Miten Niben lämmitysteho voi olla vain 5,5 kW? Kokonaislämmitysaika 89 minuuttia, josta 50...60 min kompressorin käyntiaikaa 3-4 pätkässä ja niiden välissä 2-3 taukoa (yhteensä 30-40 min) odotellaan lämmön siirtymistä sisävaraajaan sekä lämmön siirtymistä varaajan alaosasta yläosaan.

Lisäys: Niben sivuilta näyttää edelleen löytyvän varaajien lämmitystehot manttelivaraajille ja kierukkavaraajille:
Mantteli: http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/VPA/
Kierukka: http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-VPB--VPBS/

Ulkomitoiltaan kaksi suurinpiirtein samankokoista varaajaa:
VPB 300 R (kierukka), lämmönsiirtokyky 14,8 kW, käyttövesitilavuus 272 litraa
VPA 200/70 (mantteli), lämmönsiirtokyky  8,2 kW, käyttövesitilavuus 205 litraa

[Lämpöä Auringosta]

En ottanutkaan kantaa tiettyyn varaajaan vaan varaajatyyppeihin yleensä. Surkea näyttää olevan Niben vaippavaraaja, mutta noihin lämmitysaikoihin en viitsi edes ottaa kantaa mikäli lähtötiedot ovat tuolla tasolla...

[justus01]

En ottanutkaan kantaa tiettyyn varaajaan vaan varaajatyyppeihin yleensä. Surkea näyttää olevan Niben vaippavaraaja, mutta noihin lämmitysaikoihin en viitsi edes ottaa kantaa mikäli lähtötiedot ovat tuolla tasolla...

Jos on parempaa tietoa, niin mielellään otetaan vastaan. Olisiko heittää jotain esimerkkiä hyvästä manttelivaraajasta?

Vuonna 2008 tuli kaiveltua jonkin toisenkin merkkisen manttelinvaraajan speksit jostain eikä nekään olleet mainittavasti paremmat. Tuossa testissä oli toinenkin manttelivaraajalla oleva pumppu eikä tulokset poikennut Niben tuloksista juurikaan. Palstan juttujen perusteella IVT:n pumputkin lämmittää manttelivaraajaansa pätkissä, jos varaaja vedetään ensin kylmäksi. Sama oire vaivaa myös suomalaisia manttelivaraajallisia tulistuspumppuja. Niissäkin taitaa kaikissa olla nykyään kierukalliset varaajat.

[Roori]

En ottanutkaan kantaa tiettyyn varaajaan vaan varaajatyyppeihin yleensä. Surkea näyttää olevan Niben vaippavaraaja, mutta noihin lämmitysaikoihin en viitsi edes ottaa kantaa mikäli lähtötiedot ovat tuolla tasolla...

Niin ne on kaikki vaippavaraajat semmosia, ei kannata uutta hankkiessa koittaa edes tikulla kun on parempaakin tekniikkaa tarjolla, siis jos nyt hankkii...jos on jo mantteli henkittuna niin sitten ei voi kuin elää sen kanssa.
Raksaajan antamat faktat näyttää eron olevan merkittävän....erot ei ole mitään marginaalisia niinkuin joku tuossa väitti...kyllähän tosta käyntiajatkin tykkää.

[peki]

Niiin no turhia kv lämmityksiä tulee kyllä kun lämmityskäynnin jälkeen ainakin IVT lämmittää aina myös varaajan tappiin.
Tuota pätkissä lämmittämistä, kun varaajan laskee todella kylmäksi ei tapahdu edes meillä kovin usein.
Jos olen oikein ymmärtänyt niin kierukkavaraajassa lämmitetään varaajan vesi esim 55c. Lämmitettävää vettä siis 200-300litraa-
Manttelissa, ainakin mulla on tilavuutta 57l.
Eikö tuo erokin kerro että mantteli tarvii useamman lämmityskerran jos varaaja on kylmä. Ei se siitä silti sutta tee
Voisiko joku jolla on kierukkavaraaja laittaa tänne mun esimerkin mukaisen laskutoimituksen
Esimerkki:
2000kwh/150m3=13kwh m3
Tossa on kyllä koko vesimäärä, myös kylmänä viemäriin tai kurkkuun mennyt neste.

[Lämpöä Auringosta]

Se pätkissä lämmitys johtuu yleensä automatiikan säädöistä, eli maksimi käyttöveden lämmitysaika on esimerkiksi säädetty 20 minuuttiin. Merkkikohtaisia eroja voi toki olla. Jos joku löytää muidenkin kun Niben tietoja varaajista niin olisi hieman vertailupohjaa eikä tuuleen huutelua.

[justus01]

Voisiko joku jolla on kierukkavaraaja laittaa tänne mun esimerkin mukaisen laskutoimituksen
Esimerkki:
2000kwh/150m3=13kwh m3
Tossa on kyllä koko vesimäärä, myös kylmänä viemäriin tai kurkkuun mennyt neste.

Meillä on kyllä manttelin kanssa, mutta...
3500 kWh/100m3 = 35 kWh/m3

Tuo sisältää myös talon lämmitykseen kuluneen sähkön, puiden ja nurmikon kasteluun kuluneen veden, autojen pesut, lasten uima-altaan täytöt yms.

[Roori]

Se pätkissä lämmitys johtuu yleensä automatiikan säädöistä, eli maksimi käyttöveden lämmitysaika on esimerkiksi säädetty 20 minuuttiin. Merkkikohtaisia eroja voi toki olla. Jos joku löytää muidenkin kun Niben tietoja varaajista niin olisi hieman vertailupohjaa eikä tuuleen huutelua.

Ja pienestä vesimäärästä manttelissa, siis "alasossa"...