Aloitin uuden aiheen, kun en löytänyt vanhoista aiheista vastausta kysymyksiini.
Ensimmäinen kysymys on, että onko meidän jäähdytyspatteirn liuospiiri kytketty jotenkin väärin, kun liuos imetään omalla pumpulla tulopiiristä ja liuos palaa menopiiriin. Eli patteri on MLP:n rinnalla. Olen ymmärtänyt, että valtaosa suosii toisenlaista kytkentää. Mitä etuja ja haittoja näillä kytkennöillä saavutetaan?
Toinen kysymys koskee paisuntasäiliötä. Aluksi kytkettiin pelkkä MLP, jolloin asennettiin pumpun mukana tullut läpinäkyvä paisuntasäiliö. Myöhemmin viime kesänä asennettiin viilennyspatteri, joka tuli talon yläkertaan. Alkuperäinen paisuntasäiliö jäi paikalleen, joten nyt se on kokoajan täynnä, koska patteri on korkeammalla. Tälläiseen systeemiin nesteen lisääminen on hiukan kiusallista. Lisäksi nesteen pinnan (tai paineen) seuraaminen on mahdotonta. Pitäisikö paisuntasäiliö siirtää yläkertaan jäähdtyspatterin luokse (patteri on 10cm irti katosta, joten hieman hankala saada sen yläpuolelle) vai laittaa umpinainen paisuntasäiliö, kuten lämmityspiirissä (oliko tämän nimi kalvopaisuntasäiliö).
Lopuksi ihmettelen, kuinka paljon keruupiirissä voi olla ilmaa. MLP on ollut käynnissä yli puolivuotta, mutta ilmaa tuntuu vieläkin olevan. Keruupiiri on tehty kahdella pintakeruulenkillä ja tietystikään niissä ei ole omia sulkuja

Myöhemmin ehdotin putkarille sulkujen lisäämistä, niin totesimme sen olevan aika kova homma, koska putkitusta pitäisi aika paljon muuttaa tilan ahtauden vuoksi. Ajattelin, että laitetaan omat sulut, jos asiasta tulee riittävän suuri ongelma. Käsitykseni mukaan liuosta pyörittäessä neste voi kiertää vain toisen lenkin kautta (tai suurimmaksi osaksi), jos toiseen on jäänyt ilmatasku. Ilmanhan saisi pois, jos ilmattoman piirin saisi suljettua, jolloin kaikki nesteen pitäisi kiertää ilmataskun kautta. Kuinka kauan tuota ilmaa piisaa nykyisellä kytkennällä?
Tulipa paljon tekstiä. Kommentteja, kiitos.