Jäähdytystehot viivalle

[sailor]

Täällä:
- ulkolämpötila 27 pohjoisseinällä
- on/off ILP
Puhalluslämpötilat:
- 1 nopeus 3,6 astetta
- 2 nopeus 4,4 astetta
- 3 nopeus 5,4 astetta

Ilman kierrätysteho suurimmalla nopeudella 470m3 / tunti. Ilmoitettu kylmennysteho 2,65 kWh ja tehonkulutus 1030 wattia.

Sisälämpö 22.5 astetta, ILP jäähdytellyt pari tuntia pyyntilämpönä 23 astetta. Testiajoa varten pyynti laskettu 19 asteeseen, jottei kone seisahtele.

"Maahaaleamiehet" mittautulokset esille

Jani

EDIT: Makuuhuoneen tuloilmalautasen lämpötila 22,4 astetta, jäteilma pihalle 27,9 astetta. Ulkolämpötilakin noussut 28,6 asteeseen. Elikkä LTO ottaa kylmää talteen aika mukavasti LTO:n kierrokset kolmosella, eli normi-ilmanvaihto...

[Tero]

Tuloilman viilennys pois päältä ...tulo +29 astetta

Viilennys päälle....tuloilma koneella +14 astetta ja tuloilmaelimen lautasella 18 astetta n.400 kuutiotatunnissa (kone puoliteholla). Eli lma VAIHTUU raikkaaseen viileään ulkoilmaan(Täytyyhän ilman vaihtua raikkaaksi ulkoilmaksi nimenomaan kesällä).

Sisällä raikas mukava tasainen lämpötila kaikisssa huoneissa. Ei vetoa ei puhinaa.


Edit virheet.

Edit: Unohtui tehonkulutus. Oliskohan tuo maakiertopumppu luokkaa 200-400W, en muista millä asennollakaan se on

[evt752]

Tero on nyt maalämmittäjä meinaan nääs luulisi että viilennys vie jotenkin ulkoilman lämpöä maahan vai viekö en tiedä.

Nauttikaa nyt viilennyksestänne, kesä on ohi torstaina ja lämpötila laskee kymmenisen astetta. Onneksi ette juuri tälle viikolle ottaneet sitä ulkomaan matkaa

[Tero]

Tero on nyt maalämmittäjä meinaan nääs luulisi että viilennys vie jotenkin ulkoilman lämpöä maahan vai viekö en tiedä.

Nimen omaan eli ns. lataan kaivoa

[sailor]

Sisällä raikas mukava tasainen lämpötila kaikisssa huoneissa. Ei vetoa ei puhinaa.

Tarkoitat siis tasaisen kuuma

Jani

[Tero]

  harmittaako

[sailor]

harmittaako

Sekö että teillä on kuuma? Juu ei. Meillä ei ole  

Jani

P.S Jatkokeskusteluun niitä faktoja (lue: mittaustuloksia)

[evt752]

Sekö että teillä on kuuma? Juu ei. Meillä ei ole  

Ei kannattaisi pitää kovin kovaa meteliä asiasta, kun meilläkään ei ole kuuma eikä ole minkäänmoista jäähdytystä ja ulkona on mittarin mukaan helle (26 astetta varjossa, eikös se hellettä tarkoita?)

Toki jos ulkolämpötila pysyy 24-30asteessa jonkin 2-3 vuorokautta niin voi hieman kuuma tullakin.

Ei siinä, että minulla olisi jotain viilennystä vastaan. IV-putket on eristetty ja viilennys on harkinnassa (joko maakylmällä tai ilpillä), mutta ennen yläkerran valmistumista (nyt asutaan pelkästään alakertaa) en viilennykselle usko olevan todellista tarvetta.  Sittenkään viilennykselle ei ole suurta tarvetta, mutta sisäilman kosteudenpoisto olisi hyvä olla.

[enins]

Meillä on tuloilman asetuksena 18 °C ja huonelämpötilat pysytelleet aika tarkkaan 24 °C:ssa (miksi pitäisi olla kylmempää kesällä kuin talvella?).
Ilmanvaihto samana kuin talvellakin, eli lisääntyneet käyttökustannukset liuospumpun tehon (245W) verran. Jäähdytyspatterista ei oteta vielä läheskään kaikkea irti, eli se 3 kW teho riittää taatusti meidän taloon.

Ja vielä pointtina, ettei ole minkäänlaista vedon tunnetta, joka paikassa voi huoletta olla t-paitasillaan, eikä ole mitään ylimääräistä meteliä. Noihan tietty arvoja, joita vain kaltaiseni "nipottaja" pitää kunniassa.

+4 °C lämpötilat kuuluvat asunnon sisällä vain jääkaappiin  .

[KimmoK]

Eilispäivän raksalla tuuletin yläkertaa koko päivän 34 asteisella ulkoilmalla .... sain sisälämmön hilattua 25 asteeseen (lopputulos illalla kun ovet oli kiinni).  

Kellarikerroksessa pidettiin ovet (melkein koko ajan) kiinni niin lämpötila oli siellä päivän päättyessä 18 astetta.

Ensifiiliksellä tuntuu että riittää jos IV & LTO saisi tasattua nuo lämmöt. Eli jos lisänä on maaviileä IVK:ssa niin tällä hetkellä se näyttäs olevan riittävä....
MUTTA vielä ei tiedä miten lämpö "kumuloituu" kun aurinko saa paahdettua pari päivää tuota ulkoseinää. Ja sitten kun kondinkoneet kytketään päälle tulee toista kilowattia lisää lämpötehoa ulos toimitettavaksi.

[sailor]

Ei kannattaisi pitää kovin kovaa meteliä asiasta, kun meilläkään ei ole kuuma eikä ole minkäänmoista jäähdytystä ja ulkona on mittarin mukaan helle (26 astetta varjossa, eikös se hellettä tarkoita?)

Toki jos ulkolämpötila pysyy 24-30asteessa jonkin 2-3 vuorokautta niin voi hieman kuuma tullakin.

Ei siinä, että minulla olisi jotain viilennystä vastaan. IV-putket on eristetty ja viilennys on harkinnassa (joko maakylmällä tai ilpillä), mutta ennen yläkerran valmistumista (nyt asutaan pelkästään alakertaa) en viilennykselle usko olevan todellista tarvetta.  Sittenkään viilennykselle ei ole suurta tarvetta, mutta sisäilman kosteudenpoisto olisi hyvä olla.

Jos 24 astetta on ympärivuotinen nukkumislämpötila niin tuleva yläkerran 28-32 astetta ei tuntune missään  

Vakavasti puhuen yläkertasi tulee olemaan ilman viilennnystä useimpien mielestä asumiskelvoton, mikäli hellejakso kestää parikin päivää.

Jani

[Tero]

Sailoria nyt harmitta
a lähinnä kaikki asiat, mitä itsellä ei ole. Puhumattakaan Geopron lämpöpumpusta. Käsittämättömiä lausuntoja vähän väliä, joihin en viitsi ottaa edes kantaa....

[evt752]

Vakavasti puhuen yläkertasi tulee olemaan ilman viilennnystä useimpien mielestä asumiskelvoton, mikäli hellejakso kestää parikin päivää. Jani

Uskon tuohon kyllä, tosin hyvillä eristeillä pystyn jonkin verran hidastamaan helteen vaikutusta. Aion jossain vaiheessa selvittää, saisiko nykyiseen iv-järjestelmään lisättyä viilennyksen ja jos ei, niin sitten pitänee laittaa yläkertaan ilppi.

Onko kenelläkään tietoa, olisiko mahdollista toteuttaa lattiajäähdytys, esim. kierrättämällä käyttövettä lattialämmitysputkistossa. Vaatii varmaankin hapenkestävät mutket, mutta mitä muuta?

[KimmoK]

@evt752
"jos ei, niin sitten pitänee laittaa yläkertaan ilppi. "

Tai puhallinkonvektori maaviileään!

"Onko kenelläkään tietoa, olisiko mahdollista toteuttaa lattiajäähdytys"

Ei mitään järkeä.
Epämiellyttävää, tehotonta ja kondenssin vaaraa lattiassa.

Laita varaus puhallinkonvektorille & maaviileää.

[Kuumaa_kalliosta]

Onko kenelläkään tietoa, olisiko mahdollista toteuttaa lattiajäähdytys, esim. kierrättämällä käyttövettä lattialämmitysputkistossa. Vaatii varmaankin hapenkestävät mutket, mutta mitä muuta?

Ehdottomasti ei: kosteus tiivistyy lattiiaan. Viilennys aina liikkuvan ilman välityksellä.

[evt752]

Ehdottomasti ei: kosteus tiivistyy lattiiaan. Viilennys aina liikkuvan ilman välityksellä.

Onko mutua vai faktaa? Mihin kohtaa lattiaa tiivistyminen tapahtuu? Onko merkitystä jos on laattalattia tai joku muu?

[evt752]

Epämiellyttävää, tehotonta ja kondenssin vaaraa lattiassa.

Mitenniin tehotonta? Neli-kahdeksanasteinen laatta viilentäisi tehokkaasti huoneilmaa. Laatan varaavuus tosin saattaa tulla ongelmaksi. Eilen tipahti hyvin nopeasti ulkolämpötila lähes 30 asteesta alle 20. Jos laatta olisi ollut alle 10 asteinen olisi saattanut yöllä ja aamulla tulla kylmä.

[sailor]

@ Tero

Jos talossasi on 23 astetta lämpötila ja saat sinne 18 asteista ilmaa 400m3/ tunnissa niin jäähdytysteho on kokonaista 672 wattia. Mikäli käännät LTO:n hanat kaakkoon (800m3/h) niin saat
sen 1344 wattia jäähdytystehoa. Tämä siis talon sisätilaa jäähdyttävä vaikutus. Mikäli saat sen tuloilman esim. 14-15 asteiseksi niin silloin (23 asteen huonelämmöllä) lähestytään 2000-2200 watin jäähdytystehoa kun LTO puhaltaa täysillä.

Näihin jäähdytystehoihin kun ynnäät LTO:n puhaltimet, kiertovesipumpun, maapiirin pumpun niin COP-lukema ei "päätä huimaa".

Hyvä että olet tyytyväinen, mutta MAINOSPUHEIDEN:" ilmaista viilennystä" voitaneen unohtaa, eikö?

Juu ja en halua Geoprota, käytän mieluummin maalämpöä kuin suorasähkövastusta, näin minulle riittää 3x25A sulakkeet ja 10euroa/kk pienempi mittarimaksu

@ evt752

Ei taida lattialaatan viilennys toimia, vaikkakin "sellainen" minullakin on, eli alakerran rinteen sisässä olevan alakerran vesi kiertää helteellä yläkerran lattioissa. Kylmä (edes se 21 asteinen) laattalattia ei tunnu kaikista kivalta edes kesällä, saatikka puolet kylmempi.

Puhallinkonvektori ei varmaan pintaputkistotapauksessa toimi kovin hyvin, joten kannattaa suunnata katseet ILP:ä kohden.


Jani

P.S Nämä olivat taasen lyhyen matikan laskelmia, joten korjatkaa toki jos laskentatulokset ovat päin P:tä.

[evt752]

Saatat, sailor, unohtaa kosteuden poiston vaikutukssen. Silloin kun on kuuma, ei minusta niinkään ole tarvetta saada lämpöä alas, mutta kosteuden poistaminen auttaisi kummasti.

Eli pelkkä jäähdytysteho ei kerro kaikkea.

Mutta ainakin minä olisi kovin tyytyväinen, jos huoneen lämpötilan ollessa jossain 24-26 paikkeilla, katosta tulisi 18 asteista ilmaa. Olisihan se makiaa!

[tjp]

Minulla ei ole mahdollisuuksia kovin tarkkoihin mittauksiin, mutta pari päivää sitten kokeilin maaviileää (maahaaleaa ;). Meillä jäähdytys on käytössä vain katutasolla, kellarikerros pysyy viileänä muutenkin.

Katutasolle menevässä armaflexillä eristetyssä kanavassa on ekocoilin jäähdytyspatteri, jossa kiertovesipumppu (asento 2/3) kierrättää maapiirinestettä. LTO:na Ilto Econo 440 asennossa 3/5.

Ilman jäähdytystä kanavasta (lautasen yläpuolelta) mitattu tuloilma 26 astetta. Jäähdytys päälle ja tunnin kuluttua tuloilma samassa kohdassa 11 astetta. Sisälämpötila laski 27 asteesta 23 asteeseen.

Evt752:lle: Ei tuo 18 asteinen ilma riitä kunnon viilennykseen, kun 11 asteellakaan ei tuon enempää sisälämpötila laske.

Seuraavaksi testaan huudattaa lto:ta asennossa 5/5 ja kiertovesipumppua asennossa 3/3.

[Kuumaa_kalliosta]

Onko mutua vai faktaa? Mihin kohtaa lattiaa tiivistyminen tapahtuu? Onko merkitystä jos on laattalattia tai joku muu?

Ilman kosteus tiivistyy kylmään pintaan, jos pinnan lämpötila alittaa kastepisteen. Pinnan laadulla ei ole väliä. Tässä ihan perustietoa kondensoitumisesta.

Koska viilennystä tarvitaan juuri silloin, kun huoneilma on tukalan lämmintä, viilentävä lattia kerää käytännössä aina kosteutta, jos viilentämisellä on ylipäänsä vaikutusta.

Viilennys aina ilman kautta, lämmitys mielummin pinnan kautta.

[sailor]

Katutasolle menevässä armaflexillä eristetyssä kanavassa on ekocoilin jäähdytyspatteri, jossa kiertovesipumppu (asento 2/3) kierrättää maapiirinestettä. LTO:na Ilto Econo 440 asennossa 3/5.

Ilman jäähdytystä kanavasta (lautasen yläpuolelta) mitattu tuloilma 26 astetta. Jäähdytys päälle ja tunnin kuluttua tuloilma samassa kohdassa 11 astetta. Sisälämpötila laski 27 asteesta 23 asteeseen.

Laskennallisesti (laitoin ilmavirraksi 70l/s ja lämpötilaeroksi 12 astetta (23-11 astetta)) tulee viilennystehoksi 1016 wattia. Odotetaan lisää mittautuloksia - törkeän lämmintä luvassa huomisesta ainakin tiistaihin asti. (http://www.fmi.fi/) 8) 8)


Jani

[sailor]

Saatat, sailor, unohtaa kosteuden poiston vaikutukssen. Silloin kun on kuuma, ei minusta niinkään ole tarvetta saada lämpöä alas, mutta kosteuden poistaminen auttaisi kummasti.

Eli pelkkä jäähdytysteho ei kerro kaikkea.

Tähän(kin) vaivaan ILP on oiva peli. Laitat kosteudenpoiston päälle ja naputat halutum lämpötilalukeman niin lämpötila pysyy vakiona, mutta ILP poistaa kosteutta jaksoittain.

Korkea asetuslämpötila aiheuttaa sen että ILP käy tosi harvoin (koska se kosteudenpoisto toimii tietysti kuin jäähdytys).

Jani

[enins]

Sailor,

Laskelmasi viilennystehosta on matemaattisesti oikein, mutta lähtökohdat sisältävät virheitä;
1. Ilman lämpötila tuloilmaventtiilin kohdalla on suurempi, kuin heti koneen perässä, tämä P(dt) jäähdyttää myös taloa.
2. Ilma katonrajassa (poistoilma) on lämpimämpää, kuin oleskeluvyöhykkeeltä (1,6m) mitattu t.
3. LTO:n hyötysuhde ei (edes meidän hyvissä koneissa) ole sitä olettamaasi 100%:a.

Se, että maksimi viilennysteho pyörii alle 3 kW tehossa pitää paikkaansa, mutta ainakin meille se näyttää riittävän.

Kommentti tuohon lattialaatan viilennykseen: se on tehokas tapa saattaa kotinsa asumiskelvottomaksi (kosteus tiivistyy lattian rakenteisiin tuhoten parketit yms. pinnat ja koska kosteus ei pääse noista rakenteista poistumaan, aiheuttaa se pöpöjen ja homeiden kasvun). Eli ei se "Kuumaa_kalliosta" mielipide mitään mutua ole.

[Malibra]

Kommentti tuohon lattialaatan viilennykseen: se on tehokas tapa saattaa kotinsa asumiskelvottomaksi (kosteus tiivistyy lattian rakenteisiin tuhoten parketit yms. pinnat ja koska kosteus ei pääse noista rakenteista poistumaan, aiheuttaa se pöpöjen ja homeiden kasvun). Eli ei se "Kuumaa_kalliosta" mielipide mitään mutua ole.

Kokeileppa kaunko menee +6 asteisella vedellä saada lattia helteellä viilentymään edes 15 asteeseen...

-Janne-

[enins]

Sailorille vielä;
Meilläkin on "vajaatehoinen" Geopro 3x25A sulakkeilla. Manuaali toki pyytää 3x35 A, mutta siinä on oikeasti moka. Tuo suurempi sulakekoko tulee optiona myytävästä lisävastuksesta, jonka ohjaus tapahtuu pumpun säätimen kautta. Itse en sellaista ottanut (en tarvitse 18 kW sähkövastustehoa, kun 12 kW on huipputarve). Onko kyseessä osa- vai täystehokone, ei ole tuohon mitään merkitystä, sillä kyse on varalämmöntuottamisesta kompuran hajotessa. Kyllä sinunkin 25 amperiset ovat aika piukilla, mikäli kompura hajoaa ja olet sähkövastusten varassa.
Vajaatehon täyttämiseksi ei siis vaadita kuin 3 kW sähkövastusta (mitoituspakkasilla, suihkussa ollessa). Tällöinkin ollaan aika kaukana suorasähkötalosta, sillä COP luokkaa 2.

[enins]

Pointti tuossa kosteudessa on siinä, ettei koko laatan tarvitsekaan jäähtyä, riittää kun yksikin kohta (esim. putken tulo) tekee sen. Tällöin kosteuslähde on syntynyt ja kosteus leviää kuivissa rakenteissa nopeasti ja kauas.

[evt752]

Minä en usko pätkääkään, että laatan jäähdyttämisellä maasta tulevalla käyttövedellä (lämpötila kesällä jotain 4-6 astetta) saataisiin minkäänlaisia vahinkoja aikaiseksi. Johan niitä tulisi jo nyt, sinne laattaan menee joka päivä kylmää vettä (käyttövesiputki menee meillä laatan läpi laatan alla käyttöpisteille). Toki käyttö ja sitä kautta jäähdytys on erittäin lyhytaikaista, mutta kun ei sitä laattaa saa kovin paljoa jäähdytettyä suomalaisissa lyhytaikaisissa helteissä.

En vaan usko. Minulla ei ole faktaa uskomukseni pohjaksi, mutta eipä taida teilläkään oikeita kokemusfaktoja olla.

[Tero]

@ jäähdytysteho on kokonaista 672 wattia. Mikäli käännät LTO:n hanat kaakkoon (800m3/h) niin saat
sen 1344 wattia jäähdytystehoa. Näihin jäähdytystehoihin kun ynnäät LTO:n puhaltimet, kiertovesipumpun, maapiirin pumpun niin COP-lukema ei "päätä huimaa".

Siis ainoa mikä tulee lisää niin on 180 W:n maakierto pumpun teho eli COP on valtavan hyvä.

Erillistä pumppua ei ole.
LTO:n puihallin pyörii joka tapauksessa.

Talo viilenee mukavan tasaisesti ja ilma on kuivaa ja raikasta, eikä ole rumia vetoa aiheuttavia kiinalaisia hökötyksiä seinillä. Ei tähän tarvita mitään mainospuheita tämä on faktaa.



Ja meidän Geopro ei tosiaankaan ole suorasähkövastus, vaan olen siihen todella Tyytyväinen. Voisit lopettaa noi shitpuheet. Ei se sun 70-luvun aikainen lämpöässäkään mikään tekniikan "kukkanen" ole. En vaan viitti haukkua muitten laitteita.

[enins]

Enpä omaa käytännönkokemuksia laatan viilennyksestä ja toivon ettei kenellekään tulekaan. Sitävastoin ikäviä esimerkkejä löytyy käyttövesipuolelta; eristämätön kylmä käyttövesiputki on kondensoinut vettä ja aiheuttanut laajamittaista lahovauriota, -sekä tietysti homehtumisen (näitä on käsitelty mm. televisiossa). Ei se vaadi kuin tuulettumattoman paikan ja muutaman kymmenen cm mittaisen kylmän kohdan.

[KimmoK]

@evt752  
>Mitenniin tehotonta?

Lämpö ei ole lattiassa vaan yläpuolisessa ilmassa ja enemmän mitä ylemmäs mennään.

Jos et viilennä sitä lattiaa reilusti niin mitään ilman jäähtymistä ei varmasti tapahdu, edes lattian rajassa.

(käyttöveden kierrättämisellä lattiassa ei ole mitään merkitystä, otat vain turhan riskin!!!)

Jos jäähdytät lattian (tai jonkin muun pinnan) alle +17 asteen niin sittenpä alkaa vettä tiivistyä kovasti.

Suositeltavanpaa on jopa pitää peruslämpö päällä myös kesällä. Eli kierrättää lattiassa esim. +20 asteista vettä joka ei vielä lämmitä mutta ei myöskään päästä maanvastaista lattiaa jäähtymään epämiellyttäväksi & kosteus % nousemaan laatan alapinnalla niin korkeaksi.

[mnk]

Täältä voi ladata ohjelman, jolla laskea tiivistyykö kosteus:

http://home.hccnet.nl/p.tadema/
http://home.hccnet.nl/p.tadema/download.html

Hakusanat :
kosteuden tiivistyminen
kastepiste
hikoilu
mollier.exe
mollier digrammi
simulation Program hvac_simply

[sailor]

Sailor,

Laskelmasi viilennystehosta on matemaattisesti oikein, mutta lähtökohdat sisältävät virheitä;
1. Ilman lämpötila tuloilmaventtiilin kohdalla on suurempi, kuin heti koneen perässä, tämä P(dt) jäähdyttää myös taloa.
2. Ilma katonrajassa (poistoilma) on lämpimämpää, kuin oleskeluvyöhykkeeltä (1,6m) mitattu t.
3. LTO:n hyötysuhde ei (edes meidän hyvissä koneissa) ole sitä olettamaasi 100%:a.

Kommentit: Laskin vain ilmamäärän lämpötilamuutokseen tarvittavaa energiaa.

Vain se kattoventtiilistä tulevan ilman lämpötila ja määrä suhteessa huoneilman lämpötilaan on merkitsevää. Mikä osa maaviileän yhteydessä on LTO-kennon ottamaa sisäilmaviileyttä ja mikä sitä maapiirikennon tuottamaa on tapauskohtaista.

Jani

[sailor]

Siis ainoa mikä tulee lisää niin on 180 W:n maakierto pumpun teho eli COP on valtavan hyvä.

Erillistä pumppua ei ole.
LTO:n puihallin pyörii joka tapauksessa.

Talo viilenee mukavan tasaisesti ja ilma on kuivaa ja raikasta, eikä ole rumia vetoa aiheuttavia kiinalaisia hökötyksiä seinillä. Ei tähän tarvita mitään mainospuheita tämä on faktaa.



Ja meidän Geopro ei tosiaankaan ole suorasähkövastus, vaan olen siihen todella Tyytyväinen. Voisit lopettaa noi shitpuheet. Ei se sun 70-luvun aikainen lämpöässäkään mikään tekniikan "kukkanen" ole. En vaan viitti haukkua muitten laitteita.

Nyt siis sinun 90 watin pumppusi onkin muuttunut 180 watin pumpuksi - COP luku on siis lähes yhtä hyvä kuin parhaissa ILP:eissä? Kyllähän yli kolmosen COP on hyvä, mutta jättäisin tässä kohtaa sen valtavan pois


Älä nyt Tero hermostu, toistelen vain GEOPRON käyttäjiltä kuultua: (http://www.saunalahti.fi/~kaivo/cgi-bin/yabb/YaBB.cgi?board=IDGeopro;action=display;num=1144007652;start=47#47) "Käyttövesipuolella vastus lähtee aina päälle, kun lämpötila laskee muistaakseni asteen kompuran käynnistymisrajasta, eli käytännössä aina kun käyttövettä käytetään."

Teillä kävi tuuri kun teidän koneessanne ei ole tuollaista ominaisuutta.

@ Enins
Sulakekoot katsoin tuolloin esitteistä ja LÄ:n tapauksessa ei käytetä vastuksia kuin varolaitteena, mikäli kompura leviää. Vastuksen teho on 6kW, joka riittänee 15 pakkasasteeseen asti, sen jälkeen on poltettava puita tai paleltava. Mikäli MLP:n apuna olisi pienikin lisävastus niin silloin saunan lämmetessä (7,5kW) voisi tulla jo tiukkaa sulakkeiden kestävyyden suhteen esim:ruokaa laittaessa.

Jani