MLP Järjestelmän valinta ja mitoitus / Turku

[DyyDeli]

Hei kaikille!

Päätin rekisteröityä tälle foorumille kun näyttäisi tulevan ajankohtaiseksi MLP järjestelmä valinta taloomme. Aiemmin olen kirjoitellut enemmän tuonne Lämpöpumppuihin ja nyt tuli aika tutustua seuraavaan aiheeseen. MLP on täysin uusi tuttavuus itselle, ja siksi ottaisin mielelläni vastaan kommentteja ja suosituksia asiasta paremmin tietäviltä.

Pohjustan hiukan paikan taustatietoja. Tarkoitus on asentaa / asennuttaa MLP järjestelmä vanhaan rintamamiestaloon Turussa. Tätä varten asennetaan keskikerrokseen sekä kellariin lattialämmityspiirit sekä uuden laajenuksen osalle. Piirien asennus etenee sitä mukaa kuin remontti etenee, varmaankin ensin pelkkä kellarin lattia ja siitä sitten ylöspäin. Lämmitettävää alaa tulee olemaan noin 130 neliötä huonekorkeudella keskimäärin 2300. Vintti jäänee entiselleen muutaman patterin ja suihkun lattialämmityksen varaan. Koska taloon tehdään täydellinen remontti laajennuksinen, ei tällä hetkellä ole olemassa mitään valmista infraa talon sisällä eikä myöskään mitään purettavaa. Laitteiston olen ajatellun asennettavan uuden laajennuksen kellariosioon. Talouden vedenkulutus on toistaiseksi kohtuullisen suurta ja se tulee mitoittaa 2+3 määrälle MLP:n tekemäksi.

Kaipaan oikeastaan kommentteja mahdollisista laitetoimittajista, lämpökaivon poraajista sekä itse laitteistoista. Muutaman tarjouksen olen etukäteen jo pyydellyt, ja peruskaava näyttää olevan 160 metrisellä kaivolla noin 5500 euroa putkituksineen tekniseen tilaan asti. Tämän päälle sitten tietysti laitteisto ja asennukset.

Olen henkisesti valmis uhraamaan hieman enemmän rahaa nyt, jos saadaan laitteiston käyttökustannukset ja toimintavarmuus pidemmällä välillä paremmaksi.

Kiitos jo etukäteen kommenteistanne.

[tomppeli]

Laitoin tietojasi taulukkoon.
Rakennuksen lämpöeristämisen tasosta ei ole tietos, joten oletin lämpöeristyksen olevan jonkin verran paremman (tässä 12,2 Wh/m3/Ap/v), kuin tyypillisen rintamamiestalon.
Tältä näyttäisi:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu rakennetietoihin.      Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”DyyDeli”      Vaihtamassa öljylämmityksestä maalämpöön      20100      Turku
Tulostuspäivä      27.09.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa      Lattialämmitystalo 15000 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      5 pers      6000 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            21000 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            130 m2      28,0      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            299 m3      12,2      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            130 m2      115      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            299 m3      150,0      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      130 m2      15000 kWh      115 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      144 m2      4000 kWh      25000 kWh      174 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri)      144 br m2      174 ET      C luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle            8,0 kW      tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä            2 471 litraa      1,200 €/ltr      2 965 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan puulämmityksellä            19 m3      68,00 €/m3      1 269 €      75,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä            21000 kWh      0,130 €/kWh      2 730 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta            21000 kWh      0,130 €/kWh      842 €      3,2 COP
Sähkövastuksella tuotetaan                  0 kWh      0,130 €/kWh      0 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      21000 kWh      6474 kWh      3,24 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            100,0%      6474 kWh      842 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      6474 kWh      842 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      2 123 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      1 888 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      MOREENI      65,9 kWh/m      319 m      0,7 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu              160 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )            6,8 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )            2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            3,24 COP      31375 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! ) Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -24C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      4,7kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      5,6kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      6,5kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      7,4 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      8,2 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      9,1 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      10,0 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]7,2 kW      
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            8,0 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -28,7 C      
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 625 h      30,0%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]Turku koko vuosi=4115AP, tammikuu=667 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!

[DyyDeli]

Kiitos kovasti tiedoista. Tosiaan lämpöeristys on jonkin verran parempi, yläkerran osalta 10 sentin lisäeristys seinissä, uusittu yläpohjan eristys ja alakerroksessakin seinissä 5 sentin lisäeristys. Kellarin osalta kaikki rakennetaan täysin uusiksi, samoin laajennuksen.

Laskelman paikkansapitävyydeltä öljyn osalta tiedän sen, että ennen talo oli patteriverkostolla lämpeävä ilman lisäeristystä ja öljyä meni 1800 litraa vuodessa. Tässä ei ollut mukana kellaria, joka on kokonaan kylmänä ollut tähän saakka. Näinollen, jos mietin uutta mukaan tulevaa osaa, tuo voi olla aika lähellä sitä mitä se voisi näillä neliöillä olla.

Kysymys kuuluukin seuraavaksi, voiko pumpun ylimitoituksesta olla haittaa? Mielummin varmastikin yli kuin ali. Arvioitu kaivon syvyys on 160 metriä, mistä tiedän onko tämä sopiva?

[tomppeli]

Pumpun tehon alimitoitus on tosiaan huonompi vaihtoehto, kuin pieni ylimitoitus.
Jos ajattelee, että alimitoitus korjaantuu sähkövastuskäytöllä, voi seuraavaksi ihan hyvin esittää kysymyksen:
Miksi ylipäätään hankkia kalliisti maalämpö, jos kuitenkin osittain lämmittää suorasähköllä.
Maalämpö hankitaan yleensä siksi, että halutaan säästää lämmityskuluissa ja halutaan olla myöskin hiukan ekologisiakin.
Suorasähkön vähäinenkin lämmityskäyttö rikkoo tuota periaatetta!

Kaivon mitoitus on asia, jota on selvitetty ja asiaa tutkitaan edelleenkin.
Ongelmana on, että hyvin harvoin meillä on tiedossa ennen poraamista, millainen on kiviaineksen laatu ja rakenne suunnitellun kaivon paikalla.
Voimme tehdä tarkkojakin laskelmia, joiden todellinen tarkkuus on silti vain +/- 20% luokkaa, joskus jopa +/-30% luokkaa.
Tämän epätarkkuuden aiheuttaa puuttuva tieto kallioperän ominaisuuksista.
Mitoituslaskelma antaa jonkin arvon.
Sitä voidaan yleensä pitää hyvänä minimi aktiivisyvyytenä.
Jos haluaa pelata varman päälle, kannattaa siihen lisätä ainakin 10% syvyyttä lisää.
Liian syvää lämpökaivoa ei ole olemassakaan.
Liian syvän lämpökaivon ainoa haitta on syvemmän kaivon korkeampi hinta.
Liian syvä porakaivo parantaa jonkin verran lämpöpumpun vuotuista kokonaishyötysuhdetta.
Lämmität hiukan halvemmalla, kun porakaivossa on reilusti syvyyttä.
AKTIIVISYVYYS tarkoitta sitä kaivon syvyyttä, jossa keruuputki on aina veden ympäröimänä.
Kaivon yläosaan jää aina muutamia metrejä, jossa ei ole vettä. Se kuiva osuus pitää vähentää kaivon kokonaissyvyydestä, jotta saadaan se ns. aktiivisyvyys.

Porakaivon lämpötila nousee alaspäin mentäessä.
200 metrin syvyydessä peruskallion lämpötila on noin 1-2 astetta korkeampi, kuin 50 metrin syvyydessä.
Lämpökaivon parhaat metrit ovat siellä kaivon pohjalla!

[DyyDeli]

Kiitos. Huomattavan selväntäviä vastauksia, tämä alkaa jo hahmottua omassa mielessä aika tavalla. Mielellään vapaasti kommentoitavissa

• 175m - 200m kaivo. Täytyy pyytää hinta molemmille ja pohtia rahallista investointia saatuun hyötyyn nähden
• Nibe F1145 tai F1245 10kW pumppu riippuen kytkentätavasta
• Joku varaaja lämminvesi tai puskurivaraaja, tätä selvittelen vielä, mutta Niben valikoimista varmaan sitten sekin

Kun halutaan tuottaa lämminvesi sekä lattialämmityksen vesikierto, mikä on oikea tapa valita laitteistot? Olen ymmärtänyt että tarvitsen puskurivaraajan lattialämmityksen kiertoa varten sekä lämminvesivaraajan käyttövettä varten.

F1245 sisältää 180 litraisen lämminvesivaraajan, eli käytännössä tämä voisi olla vesivaraajan roolissa ja sen lisäksi tarvitsisin puskurivaraajan lattiakierrolle?

Talosta löytyy yksi Jämän 300 litrainen lämminvesivaraaja sähkövastuksilla millä on ikää vain 2 vuotta. Olisiko tästä johonkin sovelluksena?

Vai tulisiko sittenkin Niben sisäistä varaajaa käyttää puskurivaraajana ja hankkia ulkoinen isompi lämminvesivaraaja kun lotraajia löytyy talosta enempi?

Huh. Jopas nyt.  :D

[justus01]

Miksi ylipäätään hankkia kalliisti maalämpö, jos kuitenkin osittain lämmittää suorasähköllä.

Se on se sijoitetun pääoman tuotto...

[juippi]

Kiitos. Huomattavan selväntäviä vastauksia, tämä alkaa jo hahmottua omassa mielessä aika tavalla. Mielellään vapaasti kommentoitavissa

• 175m - 200m kaivo. Täytyy pyytää hinta molemmille ja pohtia rahallista investointia saatuun hyötyyn nähden
• Nibe F1145 tai F1245 10kW pumppu riippuen kytkentätavasta
• Joku varaaja lämminvesi tai puskurivaraaja, tätä selvittelen vielä, mutta Niben valikoimista varmaan sitten sekin

Kun halutaan tuottaa lämminvesi sekä lattialämmityksen vesikierto, mikä on oikea tapa valita laitteistot? Olen ymmärtänyt että tarvitsen puskurivaraajan lattialämmityksen kiertoa varten sekä lämminvesivaraajan käyttövettä varten.

F1245 sisältää 180 litraisen lämminvesivaraajan, eli käytännössä tämä voisi olla vesivaraajan roolissa ja sen lisäksi tarvitsisin puskurivaraajan lattiakierrolle?

Talosta löytyy yksi Jämän 300 litrainen lämminvesivaraaja sähkövastuksilla millä on ikää vain 2 vuotta. Olisiko tästä johonkin sovelluksena?

Vai tulisiko sittenkin Niben sisäistä varaajaa käyttää puskurivaraajana ja hankkia ulkoinen isompi lämminvesivaraaja kun lotraajia löytyy talosta enempi?

Huh. Jopas nyt.  :D

Kyllä 8kW pumppu riittää hyvinkin ja kaivoksi 175m. Puskurivaraaja ei ole lattialämmityskohteessa aivan välttämätön. Kesällä jolloin lämmitetään vain kosteita tiloja puskurisäiliö on hyödyksi ehkäisemään ns. pätkäkäyntiä. Tuota sisäistä lämminvesivaraajaa ei voi käyttää puskurivaraajana.

Niben sisäinen lv-varaaja riittää kyllä pitkälle, mutta jos haluaa pelata varman päälle niin kannattaa ottaa erillinen isompi varaaja.

Sinuna ottaisin tarjouksia kokonaisurakasta lämpökaivoineen usealta eri toimittajalta.

[justus01]

Jos rahan säästäminen ei ole kovinkaan merkittävässä roolissa, niin kannattaa vähän ylimitoittaa.

[Roori]

Kiitos. Huomattavan selväntäviä vastauksia, tämä alkaa jo hahmottua omassa mielessä aika tavalla. Mielellään vapaasti kommentoitavissa

• 175m - 200m kaivo. Täytyy pyytää hinta molemmille ja pohtia rahallista investointia saatuun hyötyyn nähden
• Nibe F1145 tai F1245 10kW pumppu riippuen kytkentätavasta
• Joku varaaja lämminvesi tai puskurivaraaja, tätä selvittelen vielä, mutta Niben valikoimista varmaan sitten sekin

Kun halutaan tuottaa lämminvesi sekä lattialämmityksen vesikierto, mikä on oikea tapa valita laitteistot? Olen ymmärtänyt että tarvitsen puskurivaraajan lattialämmityksen kiertoa varten sekä lämminvesivaraajan käyttövettä varten.

F1245 sisältää 180 litraisen lämminvesivaraajan, eli käytännössä tämä voisi olla vesivaraajan roolissa ja sen lisäksi tarvitsisin puskurivaraajan lattiakierrolle?

Talosta löytyy yksi Jämän 300 litrainen lämminvesivaraaja sähkövastuksilla millä on ikää vain 2 vuotta. Olisiko tästä johonkin sovelluksena?

Vai tulisiko sittenkin Niben sisäistä varaajaa käyttää puskurivaraajana ja hankkia ulkoinen isompi lämminvesivaraaja kun lotraajia löytyy talosta enempi?

Huh. Jopas nyt.  :D

Kysy tuolta tarjousta...F1245@8kw+300-500L kierukallisella puskurilla (=Akva/Jämä=Nibe).
Jo riittää vesi ja puskuriakin tulee

http://www.lamponurmi.fi/

Tai no taidat saada tarjouksen Jämä nimellä, "haittaaks se"?

[Raid]

Jos rahan säästäminen ei ole kovinkaan merkittävässä roolissa, niin kannattaa vähän ylimitoittaa.

Niin hajoohan se pumppu nopeammin kun ryskyttää puolen tunnin  välein kelillä kuin kelillä, kumpi parempi että eli käyttää lisäsähköä ja pumppu hajoaa 15v kuin että käyttää siinä ajassa 200€ edestä lisäsähköä ja pumppu kestää 20-25v.  
Tuskin tämä ilmastonmuutos ainakaa kylmempään suuntaa ole menossa.

Itseäni olis ainakin harmittanut jos olisin  maksanut silloin 8v  sitten sen 2000€ lisää tehjokkaamsta pumpusta kun tähän mennessä on kulunut kymmenes osa siitä lisäsähköön.  

OT:
Edelleenkin ihmetyttää jos sanotaan pumppua täystehoiseksi jos ei koskaan käytä vastusta.  Jos pumppu toimii täydellä teholla niin sillioinhan siitä otetaan kaikki irti mukaan lukien vastukset.
Jos se ei käytä koskaan vastuksia niin silloin se on ylitehoinen koska reservissä on vielä vastukset.  

[Roori]

Niin hajoohan se pumppu nopeammin kun ryskyttää puolen tunnin  välein kelillä kuin kelillä, kumpi parempi että eli käyttää lisäsähköä ja pumppu hajoaa 15v kuin että käyttää siinä ajassa 200€ edestä lisäsähköä ja pumppu kestää 20-25v.  
Tuskin tämä ilmastonmuutos ainakaa kylmempään suuntaa ole menossa.

Itseäni olis ainakin harmittanut jos olisin  maksanut silloin 8v  sitten sen 2000€ lisää tehjokkaamsta pumpusta kun tähän mennessä on kulunut kymmenes osa siitä lisäsähköön.  

OT:
Edelleenkin ihmetyttää jos sanotaan pumppua täystehoiseksi jos ei koskaan käytä vastusta.  Jos pumppu toimii täydellä teholla niin sillioinhan siitä otetaan kaikki irti mukaan lukien vastukset.
Jos se ei käytä koskaan vastuksia niin silloin se on ylitehoinen koska reservissä on vielä vastukset.  

Tuossa ei nyt taida olla mikään noista virkkeistä semmosia joita vois pitää faktoina, ehkä jonain omakohtaisina fantasioina...

[juippi]

Itse ymmärrän niin, että on osatehoisia maalämmitysjärjestelmiä, jolloin kovimmilla pakkasilla (n. -15-20->) sähkövastukset hoitavat osan lämmityskuormasta.

Sitten on täysteho, jossa maalämmityksellä hoidetaan käytännössä ympärivuotinen lämmityksen tehontarve..

Ylimitoitus on sitten todellakin nimensä mukaisesti ylisuuri maalämpöpumppu, joka mahdollisesti käy turhan taajaan ja ei ole kovinkaan tavoiteltava lopputulos.

Jotenkin itselläni on sellainen käsitys, että osatehomitoitus on jo aikansa elänyt filosofia ottaen huomioon nykyiset eritehoisten pumppujen hinnoittelut sekä myöskin ekologiset näkökulmat.

[DyyDeli]

Kiitos vastauksista. Hyvää keskustelua on asian tiimoilta ollut.

Kun palaan vielä tähän puskurivaaraajan tarpeeseen, voi ollakin ettemme sitä tarvitse. Kesäisin tarvitsemme lämmintä vettä sekä mahdollisesti kellarin lämmittämistä. Kesäisin kellari on maanalla edelleen vilakka vaikka muut kerrokset ovatkin ihan lämpimät. Toisaalta, kun kellarin lattia toteutetaan vesikierrolla ja valulla, olen ymmärtänyt että tämä suuri valumassa toimii kuten puskurivaraaja ja poistaa erillisen puskurivaraajan tarpeen?

Haluamme kuitenkin enemmän lämmintä vettä taloon kuin 180 litraa, ja eikös suurempien massojen lämmitys vähentänyt myös omalta osaltaan pätkäkäyntiä?

Näinollen, paras kombinaatio olisikin sitten Nibe F1145 + Esimerkikisi VPB 300 R varaaja sekä 175m kaivo?

[Raid]

Niin hajoohan se pumppu nopeammin kun ryskyttää puolen tunnin  välein kelillä kuin kelillä, kumpi parempi että eli käyttää lisäsähköä ja pumppu hajoaa 15v kuin että käyttää siinä ajassa 200€ edestä lisäsähköä ja pumppu kestää 20-25v.  
Tuskin tämä ilmastonmuutos ainakaa kylmempään suuntaa ole menossa.

Itseäni olis ainakin harmittanut jos olisin  maksanut silloin 8v  sitten sen 2000€ lisää tehjokkaamsta pumpusta kun tähän mennessä on kulunut kymmenes osa siitä lisäsähköön.  

OT:
Edelleenkin ihmetyttää jos sanotaan pumppua täystehoiseksi jos ei koskaan käytä vastusta.  Jos pumppu toimii täydellä teholla niin sillioinhan siitä otetaan kaikki irti mukaan lukien vastukset.
Jos se ei käytä koskaan vastuksia niin silloin se on ylitehoinen koska reservissä on vielä vastukset.  

Tuossa ei nyt taida olla mikään noista virkkeistä semmosia joita vois pitää faktoina, ehkä jonain omakohtaisina fantasioina...

OT:
Fantasiaa tai ei mutta mutta täällä ei paljon puhtua pätkäkäynnistä.  

Minulla on faktaa 8 vuoden ajalta lähes joka minuutti.

Nauruttaa katsella eräilen täystehopumppujen käynitiheyttä -20 asteessa. Onhan  se hyvä että on varaa mutta se vara  voi joskus kaata veneen liian aikaisin.  

Voitaisin ensi talvena laittaa tänne kulutuseuranta suhteessa pakkasiinjossa mukana käynti kerrat niin ei tartttis luulll että on fantasiaa.

ps. vuonna 2004 pumppujen hinnat olivat hiukan eri tasolla mitä nyt on.

[Peca]

Täytyy kyllä sanoa, etten tiedä mitään maalämpöpumppuihin liittyvää typerämpää kuin mitoittaa kone täystehoiseksi. Itse olen katsellut noin 250 MLP:n käyntiä ja sääliksi käy pätkäkäyntikoneiden omistajia.

Suomen talvessa on noin 15 kunnon pakkaspäivää, jolloin oma OPTIMIMITOITETTU lämpöpumppuni saattaa käyttää vastusta.
Itsellä esim. viime talvena 8h*3kW=24kWh, 2008 ei yhtään tuntia, 2009 4h. Lämpöpumpun kokonaiskulutus on 10000-12000kWh välillä per vuosi. Mitä kiroin väliä tuollaisella lisävastus kWh määrillä on suhteessa kokonaiskulutukseen.
On oikein järjen riemuvoitto ostaa täystehoinen kompressori tuon 15 kylmimmän vuorokauden takia. Haloo, käyttäkää nyt maalaisjärkeä.

Jokaisella käynnistyksellä kestää 2-3 minuuttia ennen kuin kone käy optimissaan ja COP kärsii. No, täystehoinen kompressorihan tekee niitä startteja suurimman osan lämmityskautta järjettömiä määriä/vrk.
Samoin jokaisella startilla kestää hetken, ennen kuin voitelu laakereilla toimii kunnolla.
 
Eihän se kone saa liian vajaatehoinenkaan olla, mutta järki käteen!!

-Peca-

[DyyDeli]

Täytyy kyllä sanoa, etten tiedä mitään maalämpöpumppuihin liittyvää typerämpää kuin mitoittaa kone täystehoiseksi. Itse olen katsellut noin 250 MLP:n käyntiä ja sääliksi käy pätkäkäyntikoneiden omistajia.

Suomen talvessa on noin 15 kunnon pakkaspäivää, jolloin oma OPTIMIMITOITETTU lämpöpumppuni saattaa käyttää vastusta.
Itsellä esim. viime talvena 8h*3kW=24kWh, 2008 ei yhtään tuntia, 2009 4h. Lämpöpumpun kokonaiskulutus on 10000-12000kWh välillä per vuosi. Mitä kiroin väliä tuollaisella lisävastus kWh määrillä on suhteessa kokonaiskulutukseen.
On oikein järjen riemuvoitto ostaa täystehoinen kompressori tuon 15 kylmimmän vuorokauden takia. Haloo, käyttäkää nyt maalaisjärkeä.

Jokaisella käynnistyksellä kestää 2-3 minuuttia ennen kuin kone käy optimissaan ja COP kärsii. No, täystehoinen kompressorihan tekee niitä startteja suurimman osan lämmityskautta järjettömiä määriä/vrk.
Samoin jokaisella startilla kestää hetken, ennen kuin voitelu laakereilla toimii kunnolla.
 
Eihän se kone saa liian vajaatehoinenkaan olla, mutta järki käteen!!

-Peca-

Eli toisinsanoen, minun pitää ottaa 8kW kone tai jopa 6kW?

[justus01]

Eli toisinsanoen, minun pitää ottaa 8kW kone tai jopa 6kW?

Ei välttämättä huono valinta.

Jos vertailtavaksi ottaa 10kW + 200m ja 6kW + 160m, niin kyllä jälkimmäinen tulee selvästi edullisemmaksi vaikka 20 vuoden tarkasteluvälillä teidän talossa.
 
Ja käynnistykset eivät ole millekään moottorille hyväksi...

[DyyDeli]

Kyllä varmaan täytyy siihen 8kW Niben F1145 pumppuun kallistua.

Ensimmäin tarjous tänään tuolla niben pumpulla, varaajalla ja 175m kaivolla kaikkineen 17 500 €.  

[Roori]

Kyllä varmaan täytyy siihen 8kW Niben F1145 pumppuun kallistua.

Ensimmäin tarjous tänään tuolla niben pumpulla, varaajalla ja 175m kaivolla kaikkineen 17 500 €.  

Onko sulla mitään käsitystä mikä on sen valmiin lopullisen talon vuotuinen energiankulutus?
Sulla oli muistaakseni myös pattereita lattialämmitysten lisäksi, kuinkas niille pattereille saadaan riittävän lämmintä vettä F1145+VPB300 kokoonpanolla, eli mitenkä se lämmönjako totetuis?
Kuinka kuumaa ne patterit vaativat?
Saako ne patterit naksua?
Tuo em kombinaatio on vaihtovenakone eli kun se lämmittää käyttövettä niin lämmityspuolelle ei mene mitään ilman hullunkiertoja tjms...

Kyllä edelleen parhaalta kuulostaa vaihtoehto tässä Nibe-maailmassa F1245+300L puskuri kierukalla(koilla)...

Mitähän sun "kaikkineen" hinta sisältää, töitä, lattialämmityksiä?
Hinta MLP laitteille (MLP+kaivo+varaaja+osia): 5700+6000+1500+1000=14200

[DyyDeli]

Sen verran pitää korjata että 2 patteria on sähköpattereita, jotka tulee jäämään. En riko yläkertaa enää, ainakaan kuint toisesta päästä ja silloin sinne tulee lattialämmitys. Vesikiertopattereille siis nou nou.

Poraus 5950 €
Laitteisto 7900 € sisältäen varaaja VPB 300 R.
Asennus 3650 €

Tiedän talosta siis tämän: MLP lämmitysala tulee olemaan sama kuin entisellä öljyllä jota meni 1600l vuodessa poislukien 1 huone ja lisättynä 90 nelilön laajennuksella. Ja öljyllä ei lämmitetty käyttövettä.

[Roori]

Sen verran pitää korjata että 2 patteria on sähköpattereita, jotka tulee jäämään. En riko yläkertaa enää, ainakaan kuint toisesta päästä ja silloin sinne tulee lattialämmitys. Vesikiertopattereille siis nou nou.

Poraus 5950 €
Laitteisto 7900 € sisältäen varaaja VPB 300 R.
Asennus 3650 €

Tiedän talosta siis tämän: MLP lämmitysala tulee olemaan sama kuin entisellä öljyllä jota meni 1600l vuodessa poislukien 1 huone ja lisättynä 90 nelilön laajennuksella. Ja öljyllä ei lämmitetty käyttövettä.

Aijaa...ei tuolla kyllä puhuttu mistään sähköpattereista mitään, oletin iliman muuta ne vesisemmosiksi kun ne kerran mainittiin.

Kulutus öljyksi muutettuna vois olla sitten vaikka (vanha+90m2+LKV) 1600+700+500=~2800L?

Näillä uusilla tiedoilla tuo F1145(+VBP300 vois olla ihan ok järjestelmä.

[juippi]

eli kun se lämmittää käyttövettä niin lämmityspuolelle ei mene mitään ilman hullunkiertoja tjms...

Kyllä edelleen parhaalta kuulostaa vaihtoehto tässä Nibe-maailmassa F1245+300L puskuri kierukalla(koilla).../quote]



Alkoi kiinnostamaan tarkemmin tämä ehdottamasi kierukkapuskurisysteemi. Mitenkä tässä lämmityspuolen kierto hoituu kv-lämmityksen aikana?

[Roori]

eli kun se lämmittää käyttövettä niin lämmityspuolelle ei mene mitään ilman hullunkiertoja tjms...

Kyllä edelleen parhaalta kuulostaa vaihtoehto tässä Nibe-maailmassa F1245+300L puskuri kierukalla(koilla).../quote]



Alkoi kiinnostamaan tarkemmin tämä ehdottamasi kierukkapuskurisysteemi. Mitenkä tässä lämmityspuolen kierto hoituu kv-lämmityksen aikana?

Erillisellä(sillä) kiertopumpuilla...eli kv-pumppu kierrättää aina teki se mlp-pumppu mitä vaan.
Ja vielä tuon etu on se että mlp-pumpun ei tarvitse koskaan tehdä toitä "nuhaiseen" verkostoon...

[juippi]

Onko sulla kytkentäkuvaa tuosta jossain.

[Roori]

Onko sulla kytkentäkuvaa tuosta jossain.

Ei kyllä oo muuta kuin päässä, saattaa jossain olla jonku piirtämä muttei muista missä...

[DyyDeli]

Pikainen kysymys aiheeseen liittyen, soveltuisiko Jäspin VLM 300 lämminvesivaraaa puskurin rooliin F1145 + VPB 300 kanssa? Tuollainen meinaan löytyy kellarista ja jää yli remontin yhteydessä muutoin.

[Ipe]

Pikainen kysymys aiheeseen liittyen, soveltuisiko Jäspin VLM 300 lämminvesivaraaa puskurin rooliin F1145 + VPB 300 kanssa? Tuollainen meinaan löytyy kellarista ja jää yli remontin yhteydessä muutoin.

Mikä ettei soveltuisi. Jotkut on jättäny vanhoja öljykattiloitakin puskureiksi. Ilman muuta kannattaa tuo varaaja hyödyntää, jos vaan on ehjä.

Ipe