Maalämpö 70-luvun tiilitaloon

[S.Junttila]

Olen pähkäillyt jo usean vuoden.. Harkitsen öljystä maalämpöön siirtymistä. Vaihtoehtona olisi myös maakaasu... Naapurit väittävät halvaksi? Ongelmana vaan kattilan ikä, toimii muuten hyvin. Talo rakennettu itä-uudellemaalle 1973 ja käytössä silloin asennettu kaksoispesäinen Jämä jota "viritelty" paremman hyötysuhteen saamiseksi. Eli eristetty villalla, myös luukut. Myös erinäisiä "jarrylevyjä" asennettu jne. Poltin Oilon noin 25v. vanha. Ouman lämmönsäätöjärjestelmä.
Talossa asuinneliöitä noin 150 ja lisäksi 15 neliön autotalli jossa pidetty talvella noin 15 asteen lämpö. Sisälämpötila pidetty n. 19-20 asteessa. Patterit vuodelta 1973 ilman huonekohtaisia termostaatteja. Talossa jälkiasennettuna Enervent pingvin ilmanvaihto LTO:olla. Noin 5v. sitten hankittu varaava takka. Öljynkulutus ennen takan hankkimista noin 2500L vuosi. Nykyään 1500L/vuosi kun polttaa lokakuusta huhtikuuhun puita päivittäin. Tällä hetkellä ilmaisia puita, näin ei varmaankaan jatkossa?
Asukkaita 2 aikuista, 2 teinipoikaa. Lämpimän veden kulutus suht maltillista. Saunomme noin 2-3 kertaa viikossa. Ei ammeita.
Paikkakunnalla Vaillant, Nibe ja Danfoss edustus. Mikä näistä voisi olla hyvä/paras? Mitä suosittelette?

[juippi]

Kaikkihan noi ovat hyviä merkkejä ja vaihtoventtilikoneita, jotka tarvitsevat puskurivaraajan kaverikseen patteritalossa. Vaillant Suomessa uusin ja siten ehkä hieman vähemmän tunnettu. Nibe sopii paremmin ns. aktiivikäyttäjälle, joka tykkää mittailla ja säätää viimeisen päälle. Danfoss on taas varma peruslaite, jossa on kaikki tarvittava ilman ylimääräisiä hienouksia.

[tomppeli]

Talo rakennettu itä-uudellemaalle 1973 ja käytössä silloin asennettu kaksoispesäinen Jämä
Talossa asuinneliöitä noin 150 ja lisäksi 15 neliön autotalli jossa pidetty talvella noin 15 asteen lämpö. Sisälämpötila pidetty n. 19-20 asteessa. Patterit vuodelta 1973 ilman huonekohtaisia termostaatteja. Talossa jälkiasennettuna Enervent pingvin ilmanvaihto LTO:olla. Noin 5v. sitten hankittu varaava takka. Öljynkulutus ennen takan hankkimista noin 2500L vuosi. Nykyään 1500L/vuosi kun polttaa lokakuusta huhtikuuhun puita päivittäin. Tällä hetkellä ilmaisia puita, näin ei varmaankaan jatkossa?
Asukkaita 2 aikuista, 2 teinipoikaa. Lämpimän veden kulutus suht maltillista. Saunomme noin 2-3 kertaa viikossa. Ei ammeita.
Paikkakunnalla Vaillant, Nibe ja Danfoss edustus. Mikä näistä voisi olla hyvä/paras? Mitä suosittelette?

Taulukossa näyttäisi tällaiselta:
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo ”S.Junttila” Vaihtamassa öljystä maalämpöön      7920      Loviisa. Tulostuspäivä      23.08.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa      Patterilämmitystalo      16450 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa      21250 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi      165 m2      22,9      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi      413 m3      9,1      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2      165 m2      100      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3      413 m3      164,5      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      165 m2      16450 kWh      100 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      181 m2      4000 kWh      25250 kWh      140 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      181 br m2      140 ET      A luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle. 7,5 kW tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      2 500 litraa      1,200 €/ltr      3 000 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      21250 kWh      0,130 €/kWh      2 763 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta      21058 kWh      0,130 €/kWh      969 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan            192 kWh      0,130 €/kWh      25 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      21250 kWh      7455 kWh      2,85 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            97,4%      7263 kWh      944 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      2,6%      192 kWh      25 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      7455 kWh      969 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      2 031 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      1 793 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      MOREENI      61,3 kWh/m      347 m      0,8 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu        140 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      6,3 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      3,0 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      2,85 COP      29513 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! )      Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -27C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      4,6kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      5,5kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      6,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      7,2 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      8,0 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      8,9 kW      Täystehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      9,8 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]7,5 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 7,5 kW Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -26,8 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      2 833 h      32,3%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]            Loviisa, koko vuosi=4360AP, tammikuu=712 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Laskettu 2500 l/vuosi öljynkulutuksen mukaisesti.
Tämä tekisi 85 % vuotuisella öljyn hyötysuhteella noin 21250 kWh/v.
Laskin myöskin kulutukset erikseen ja sain:
- päärakennus 19200 kWh/vuosi
- autotalli          3500 kWh/vuosi, näissä ilmanvaihdon hukkaenergiaa noin 1500 kWh/vuosi
- Lämmin käyttövesi noin 4800 kWh/vuosi
Nuo yhteensä 27500 kWh/vuosi tyyppikulutuksilla laskettuna, joka edellyttäisikin jo 10 kW tehoista pumppua.
Ehkä olet kuitenkin parantanut rakennusten energiataloutta lisäeristyksellä, joten se 2500 litraa öljyä vuodessa riittääkin.

[Tuuliska]

Ei maakaasulle:

1) maakaasu on pääosaltaan metaania (>pahimman luokan kasvihuonekaasu), ja vuotoja tapahtuu väistämättä niin tuotantolaitoksissa kuin kotitalouksissa. Maakaasun vuosittaiseksi vuotosuhteeksi on arvioitu 2%:a, mikä nollaa maakaasun oletetun "Kioto-hyödyn" ja kiihdyttää kasvihuoneilmiötä suurin piirtein yhtä paljon kuin jos oltaisiin poltettu maakaasun sijaan hiiltä. Mitä pidempiä matkoja esim. nesteytettyä maakaasua aletaan säiliöissä kuljettaa, sitä enemmän metaania pääsee karkaamaan ilmakehään (+muut globaalin kuumenemisen kannalta vakavat riskit, kuten esim. tankkialuksilla mahdollisesti sattuvat onnettomuudet).  

2) maakaasun tuotantopaikat sijaitsevat poliittisesti erittäin epävakailla alueilla > hanat voidaan sulkea, terrori-iskut tms. putkistoihin ovat mahdollisia sekä erilaiset onnettomuudet ja inhimilliset erehdykset. Maakaasuvuotojen asettaman globaalin uhan lisäksi ei ole miellyttävää olla tämänkaltaisesta, tai tämankaltaisella alueella sijaitsevasta, toimitsijasta riippuvainen.



 

[S.Junttila]

Kiitokset näistä vastauksista! Mielestäni öljynkulutus talossani on jopa yllättävän pieni? Ainakin kun vertaan tuttujen ja naapureiden kulutukseen? Talo ei ole "tyyppitalo" Vaan isäni rakentama ja suunnittelema. Hän tykkäsi aina viritellä kaikenlaista ja älysi eristää kattilan jo heti talon valmistuttua. Taloon asennettiin hyvin nopeasti lämpölasit ja myös reflektorit pattereiden taakse. 2000 e säästö/vuosi tuntuu mukavalta mutta onko realistinen?

[S.Junttila]

Kävin tänään kysymässä tarjousta paikalliselta Vaillant/Danfoss- sekä Nibe/Thermia edustaljalta. Molemmat tarjosivat 8kw laitetta. Edellinen ehdotti kaivon syvyydeksi 170m ja jälkimmäinen 150m. Hinnat lähes samat: Danfoss/Vaillant 17-18t EUR ja Nibe 17400 EUR. Varaajat Vaillant 170L, Nibe 180L. Miltä kuulostaa?  

[Jakke71]

Täällä foorumilla pyörii kyllä aina isot koneet esillä. Samoin nyt sinulle tarjotut on mielestäni pykälää isot. T:reen alueella menee varmasti 6kw koneella.. ja on se taloudellisin!

[juippi]

Sisältyikö tarjouksiin puskurivaraaja? Se on välttämätön patteritalossa vaihtoventtilikoneen kanssa. Mitä tarkoitat Danfoss/Vaillantilla? Nuo ovat täysin eri koneet. Danfoss ruotsalainen ja Vaillant saksalainen. Hinnoista saanet tonnin pois tinkaamalla + puskurivaraajan, jos sitä ei ollut tarjouksessa.
8kW ei ole liian iso jos et polta puita lainkaan ja jos haluatkin sisälämmöksi esim. 21c¤. Kaivojen syvyydet ovat myöskin sopivassa haarukassa.

[hannup]

Täällä foorumilla pyörii kyllä aina isot koneet esillä. Samoin nyt sinulle tarjotut on mielestäni pykälää isot. T:reen alueella menee varmasti 6kw koneella.. ja on se taloudellisin!

Esim. Nibe F1245 8kW antoteho on 6.9kW, joten ei yhtään ole liian iso. Nibe "6" menee jo liikaa osatehoiseksi, kun antotehoksi ilmoitetaan 5.1kW, mutta sekin tietysti vaihtoehto, jos tykkää sähkövastuksilla enemmän lämmittää.

[Matias]

Kiitokset näistä vastauksista! Mielestäni öljynkulutus talossani on jopa yllättävän pieni? Ainakin kun vertaan tuttujen ja naapureiden kulutukseen? Talo ei ole "tyyppitalo" Vaan isäni rakentama ja suunnittelema. Hän tykkäsi aina viritellä kaikenlaista ja älysi eristää kattilan jo heti talon valmistuttua. Taloon asennettiin hyvin nopeasti lämpölasit ja myös reflektorit pattereiden taakse. 2000 e säästö/vuosi tuntuu mukavalta mutta onko realistinen?

Voisitko kuvailla tuota reflektoria?Tai valokuva jos mahdollita.

Meillämyös patteritalo ja kovasti kiinnostaa patterien tehon lisääminen

[S.Junttila]

Tarjouksiin sisältyi puskurivaraaja. Danfoss/Vaillant edustaja myös purkaa kattilan ja vie pois. Danfoss/Vaillant:illa takoitan että firma edustaa näitä molempia. Tarjoukseni oli laskettu Vaillant koneelle.

Patterireflektorit ovat hyvin yksinkertaista rakennetta. Käytin tahallani hienoa ilmaisua kun en tiennyt miksi niitä oikeasti kutsutaan. Eli asennetaan patterin taakse jokin materiaali mikä heijastaa lämmön seinästä huoneeseen. Minulla liimattu aluminifoliota tai vastaavaa seinään pattereiden taakse. Ei varmaankaan mitenkään mullistava säästö mutta väittävät että toimii?

[Matias]

Minulla liimattu aluminifoliota tai vastaavaa seinään pattereiden taakse. Ei varmaankaan mitenkään mullistava säästö mutta väittävät että toimii?

Kiitoksia,täytyypä testailla

[justus01]

Minulla liimattu aluminifoliota tai vastaavaa seinään pattereiden taakse. Ei varmaankaan mitenkään mullistava säästö mutta väittävät että toimii?

Kiitoksia,täytyypä testailla

Tuolla on tavoiteltu sitä, että patterin lämpösäteily ei lämmittäisi niin paljon patterin takana olevaa seinää. Patterin lämmitystehoon tuolla ei sinäänsä ole merkitystä. Jos haluaa tuota seinän lämmitystä vähentää vielä tehokkaammin, niin "reflektorin" molemmille puolille olisi hyvä jäädä ilmarako. (esim. rosteri- tai alumiinipelti). Itse en usko, että noilla virityksillä olisi selvästi havaittavaa merkitystä. Ainakaan mikäli eristykset ikkunan alla on kunnossa.

Konvektorilevyn lisääminen patteriin toisi lisää lämmitystehoa patteriin, mutta se vaatii jo vähän enemmän harrastamista.

[er58]

Kävin tänään kysymässä tarjousta paikalliselta Vaillant/Danfoss- sekä Nibe/Thermia edustaljalta. Molemmat tarjosivat 8kw laitetta. Edellinen ehdotti kaivon syvyydeksi 170m ja jälkimmäinen 150m. Hinnat lähes samat: Danfoss/Vaillant 17-18t EUR ja Nibe 17400 EUR. Varaajat Vaillant 170L, Nibe 180L. Miltä kuulostaa?  

Itse vaihdoin maalämpöön heinäkuussa (CTC 12 kW). Urakkahinta  oli 14.800 EUR ja sisälsi öljykattilan vaihdon(poisviennin),kaikki tarvittavat tarvikkeet töineen, maapiirin putket 500m + 38m eristetty sekä jakokaivon tarpeineen. lisäksi hintaan kuului patterin asennus entiseen pannuhuoneeseen. Erikseen tuli maapiirin kaivaminen 820 EUR. Itse tein tarvittavat sähkötyöt tarvikkeineen sekä putken levittämisen maahan.
Hintaa kyselin kahdesta paikasta joista toinen oli n. 1400 EUR kalliimpi

[S.Junttila]

"Jos haluaa tuota seinän lämmitystä vähentää vielä tehokkaammin, niin "reflektorin" molemmille puolille olisi hyvä jäädä ilmarako."
Minulla alufolio liimattu ohuelle aaltopahvilevylle.

"Itse vaihdoin maalämpöön heinäkuussa (CTC 12 kW). Urakkahinta  oli 14.800 EUR ja sisälsi öljykattilan vaihdon(poisviennin),kaikki tarvittavat tarvikkeet töineen, maapiirin putket 500m + 38m eristetty sekä jakokaivon tarpeineen. lisäksi hintaan kuului patterin asennus entiseen pannuhuoneeseen. Erikseen tuli maapiirin kaivaminen 820 EUR. Itse tein tarvittavat sähkötyöt tarvikkeineen sekä putken levittämisen maahan.
Hintaa kyselin kahdesta paikasta joista toinen oli n. 1400 EUR kalliimpi"

Missa asut? Varmaan vaikuttaa hintaan aika lailla?
Olen myos miettinyt jaksaako pannuhuoneen "eteisessa" oleva patteri lammittaa koko tilaa?? Onko vaikea asentaa?

[er58]

"Jos haluaa tuota seinän lämmitystä vähentää vielä tehokkaammin, niin "reflektorin" molemmille puolille olisi hyvä jäädä ilmarako."
Minulla alufolio liimattu ohuelle aaltopahvilevylle.

"Itse vaihdoin maalämpöön heinäkuussa (CTC 12 kW). Urakkahinta  oli 14.800 EUR ja sisälsi öljykattilan vaihdon(poisviennin),kaikki tarvittavat tarvikkeet töineen, maapiirin putket 500m + 38m eristetty sekä jakokaivon tarpeineen. lisäksi hintaan kuului patterin asennus entiseen pannuhuoneeseen. Erikseen tuli maapiirin kaivaminen 820 EUR. Itse tein tarvittavat sähkötyöt tarvikkeineen sekä putken levittämisen maahan.
Hintaa kyselin kahdesta paikasta joista toinen oli n. 1400 EUR kalliimpi"

Missa asut? Varmaan vaikuttaa hintaan aika lailla?
Olen myos miettinyt jaksaako pannuhuoneen "eteisessa" oleva patteri lammittaa koko tilaa?? Onko vaikea asentaa?

Asuinpaikka Satakunta, Porin seutu. Eri alueiden hintaeroista en tiedä.