Vinkkejä ja ideoita kaivataan

[nemo06]

Olen tekemässä päätöstä maalämpöön siirtymisestä. Pitäisi enään päättää pumpun merkki ja koko.

Talo on vuonna 1984 rakennettu. Sijainti Kemi Koko 110m2 huonekorkeus 2,5
Nykyinen lämmitys on yösähköllä lämpiävä 2m3 varaaja.
Varaaja on alkuperäinen joten uusimis tarve on.
Lämmönjako pattereilla.
sähkön kulutus yö 13200kwh
Päivä 5200kwh
Puuta kulunut noin 4m3 vesikiertotakassa.
Asukkaita 3 henkeä + koirat

Talon vieressä on 6m päässä 52m2 autotalli jota olen miettinyt myös maalämmön perään. Kannattaako pumppu mitoittaa myös talliin?
Olen kysellyt tarjoukset väh. 300 litran puskurivaraajalla johon liitettäisiin vesitakka ja huonetilan jäähdytyksellä puhallinkonvektorilla.

Tarjouksia on tullut 8 kappaletta noin 20 lähetetystä tarjouspyynnöstä.
Huomattavaa on että esim nibestä en ole saanut yhtään tarjousta vaikka olen vielä erikseen pyytänyt. Olen myös pyytänyt ruotsista tarjouksia mutta ei ole tullut vastauksia.
Hurjia eroja porakaivon mitoituksessa 121-170 metriin. En missään tapauksessa porauta lyhempää kuin 150 metriä.
Jatkoon ovat päässeet tarjoukset:

Lämpöässä vs 8.0 hinta ilman puskurivaraajaa 16215€
160 metrinen kaivo

Alpha wzs 61 H 300l tps varaajalla 17500€
kaivo 145m

Vaollant geotherm + 8kw vps 300l varaajalla 16500€
kaivo 170m

Ctc ecopart 10.5kw 500l hybridi varaaja  9950€
Ei kaivoa

Tarviiko olla tulistuspumppu jos on puskurivaraaja patteritalossa?
Kannattaako liittää talli mukaan maalämpöön?
ctc:hen on lasketty talli mukaan.

[Roori]

Onko tuo CTC Ecopart+Ecozenith osista koostuva zydeemi?
Eikös tuohon hypridiin ole helppo liitää se sun vesitakka?

Hintakin kaivon kanssa jää pienimmäksi, et ilmeisesti tarvi 150m suurempaa kaivoa kun noita sähkökulutuksia katsoo, olihan se tallikin noissa sähköluvuissa jo kumminkin?

Onko sulla tiedossa max menovesilämpö pattereille?
Sulla on tietty se vesitakka jolla saat kylmillä joka tapauksessa kuumaa aikaiseksi ja todennäköisesti polttelet sitä kylmillä.

[justus01]

Jos noista olisi joku valittava ja käyttää sitä yhdessä vesitakan kanssa, niin CTC:n tarjoama paketti taitaa olla paras. Vaikka mielestäni CTC pumppuna/merkkinä on noista mielestäni "huonoin".

Toimiva kokoonpano mielestäni teidän tarkoitukseen (merkistä riippumatta):
- Maalämpöpumppu (8-10kW) ilman minkäänlaista varaaja (ei integroitua kv-varaajaa)
- Energiavaraaja 500L-1000L (takasta ja sen käytöstä riippuen) jossa riittävästi kierukoita oikeanlaisia kierukoita.

Pumpun tehonmitoituksen kanssa ei ole niin tarkkaa, kun lämmitetään isoa varaajaa. Teho kannattaa laittaa vähintään tarpeeksi, se ei maksa paljon "ylimääräistä". Ehkä 10 kW olisi ihan hyvä valinta.
Kaivoksi voisi minunkin mielestä riittää 150m mikäli jatkossakin puuta palaa yhtä paljon (4m3/v). Mikäli puun polttaminen ei sitten enää kiinnostakaan, niin sitten voi tulla (ehkä) ongelmia. Eli porauttaisin 170-180m.

[Roori]

Jos noista olisi joku valittava ja käyttää sitä yhdessä vesitakan kanssa, niin CTC:n tarjoama paketti taitaa olla paras. Vaikka mielestäni CTC pumppuna/merkkinä on noista mielestäni "huonoin".

Vaatii kyllä hiukan perusteluita kun on melkein samassa lauseessa "paras" ja sitten yhtäkkiä "huonoin"....

[justus01]

Jos noista olisi joku valittava ja käyttää sitä yhdessä vesitakan kanssa, niin CTC:n tarjoama paketti taitaa olla paras. Vaikka mielestäni CTC pumppuna/merkkinä on noista mielestäni "huonoin".

Vaatii kyllä hiukan perusteluita kun on melkein samassa lauseessa "paras" ja sitten yhtäkkiä "huonoin"....

No tuossa paketissa on isoin varaaja sekä "hybridi"nimensä perusteella siinä voi olla kierukoitakin tarpeeksi ja siksi paras

CTC:n pumpuista taas on minulle tullut jostain sellainen käsitys, että ovat aika yksinkertaisia/riisuttuja laitteita ja siksi huonoin. Ilmeisesti aika vähän myytynä laitteena siihen voi olla vähän heikommin saatavissa säätöapua yms. Voin toki olla väärässäkin.

Jossakin vaiheessa CTC:n integroidut pumput oli suunniteltu niin, että käyttövesi tehtiin sähkövastuksella tulistamalla. Jos se johtui vain niiden huonosta varaajasta, niin sittenhän tuota "ongelmaa" ei pitäisi olla Ecoparts kanssa... Maksimipaluuveden lämpötila näyttäisi Ecopartsissa olevan 48c, joten voisi olettaa käyttöveden valmistuksenkin onnistuvan ilman vastusta sopivalla varaajalla...

[Roori]

No tuossa paketissa on isoin varaaja sekä "hybridi"nimensä perusteella siinä voi olla kierukoitakin tarpeeksi ja siksi paras

CTC:n pumpuista taas on minulle tullut jostain sellainen käsitys, että ovat aika yksinkertaisia/riisuttuja laitteita ja siksi huonoin. Ilmeisesti aika vähän myytynä laitteena siihen voi olla vähän heikommin saatavissa säätöapua yms. Voin toki olla väärässäkin.

Jossakin vaiheessa CTC:n integroidut pumput oli suunniteltu niin, että käyttövesi tehtiin sähkövastuksella tulistamalla. Jos se johtui vain niiden huonosta varaajasta, niin sittenhän tuota "ongelmaa" ei pitäisi olla Ecoparts kanssa... Maksimipaluuveden lämpötila näyttäisi Ecopartsissa olevan 48c, joten voisi olettaa käyttöveden valmistuksenkin onnistuvan ilman vastusta sopivalla varaajalla...

1. Kohta pitää paikkansa kaikin puolin jos tosiaan kyseessä tämä, jonka uskoisin sen olevan koska kyseessä ecopart :
http://www.ctcvarme.se/web/misc_1_2/101/441/Muut_tuotteet/CTC_EcoZenith/CTC_EcoZenith_I550-542.aspx

Loput onkin sitten enemmän mutua ja luultua...

Ne on olleet monipuolisempia kuin esmes Nibe ennen 1245:sta...ehkä ovat Nibellä kopioineet CTC:tä ja sitten taas CTC on kopioinut Nibe1245:sta uudessa Ecoheat:ssaaan ja niin se kehitys kehittyy...

Käyttövesi on tehty pumpulla (kierukalla) ja on voinut käyttää vastusta lisänä JOS HALUAA, niinkuin kaikissa muissakin pumppumerkeissä. Vastusta ei ole tarvinnut käyttää  legioonan tappoon ollenkaan poiketen muista. Puhutaan siis kompaktipumpuista (=Nibe 1245 tai Ecoheat)

[justus01]

Käyttövesi on tehty pumpulla (kierukalla) ja on voinut käyttää vastusta lisänä JOS HALUAA, niinkuin kaikissa muissakin pumppumerkeissä. Vastusta ei ole tarvinnut käyttää  legioonan tappoon ollenkaan poiketen muista. Puhutaan siis kompaktipumpuista (=Nibe 1245 tai Ecoheat)

Minulle tuli tämän ja/tai lämpöpumput foorumin jutuista sellainen käsitys, että joko kierukan tehossa tai varaajan kerostumisessa oli ongelma, jonka vuoksi pumppu joutui käyttämään herkästi sähkövastusta. Mutta eipä sillä niin väliä, hyvä jos nykyvehkeissä toimii.

Loput onkin sitten enemmän mutua ja luultua...

Yritin tuoda tuon esille jo omassa viestissäni, mutta ilmeisesti en tarpeeksi selvästi...

[hannup]

Olen tekemässä päätöstä maalämpöön siirtymisestä. Pitäisi enään päättää pumpun merkki ja koko.

Talo on vuonna 1984 rakennettu. Sijainti Kemi Koko 110m2 huonekorkeus 2,5
Nykyinen lämmitys on yösähköllä lämpiävä 2m3 varaaja.
Varaaja on alkuperäinen joten uusimis tarve on.
Lämmönjako pattereilla.
sähkön kulutus yö 13200kwh
Päivä 5200kwh
Puuta kulunut noin 4m3 vesikiertotakassa.
Asukkaita 3 henkeä + koirat

Tarjouksia on tullut 8 kappaletta
Jatkoon ovat päässeet tarjoukset:

Lämpöässä vs 8.0 hinta ilman puskurivaraajaa 16215€
160 metrinen kaivo

Alpha wzs 61 H 300l tps varaajalla 17500€
kaivo 145m

Vaollant geotherm + 8kw vps 300l varaajalla 16500€
kaivo 170m

Ctc ecopart 10.5kw 500l hybridi varaaja  9950€
Ei kaivoa

Sinulle annettu tarjous Lämpöässä:ltä vs 8.0 hinta ilman puskurivaraajaa 16215€
160 metrinen kaivolla.

Vertailuksi heitän oman meneillään olevan sanerauksen hinnan, joka tulee maksaan 13500e  Pumppu on LÄ:ssä vs 8.0 ja 180m lämpökaivo tehty. Omalle harteille tuli kuopan kaivuu ja reijän teko seinään.

Itse pitkään pähkäilin samoja kuin sinä ja päädyin LÄ:ään
Lämpöässällä on 5 vuoden täystakuu ja valmiimpi ratkaisu patteritaloon ja kotimaisuus aina plussaa, sitten vähiten tilaa vievä ratkaisu, kun pieni pannuhuone. Ässään ei siis tarvi puskurivaraajaa

[Matias]

Ässään ei siis tarvi puskurivaraajaa

Lämpöässän pumpuissa on 2-osainen varaaja valmiina koneikossa

http://aijaa.com/0019610719719

[justus01]

Ässään ei siis tarvi puskurivaraajaa

Lämpöässän pumpuissa on 2-osainen varaaja valmiina koneikossa

http://aijaa.com/0019610719719

Kerroppas uteliaalle, miten kytkisit kysyjän mainitseman kiertovesitakan kiinni tuohon Lämpöässä 2-osaiseen varaajaan? Kauanko kestäisi tuota varaajaa lämmittää vaikka 22kW vesitakalla?
(http://www.tori.fi/etela-karjala/Kiertovesitakka__vesivaippa_tulisijamalli_SELMAC_4110668.htm)

[Roori]

Mistäs nyt tommoinen jättitehoinen 22kW veteen takka nyt yhtäkkiä pullahti?
Ehkä olis järkevämpää yrittää pysyä hiukan oikealla tontilla (110m2 talo tuskin 22kW vesitakkaa)....arvauksena jotain alle 10kW koska aloittaja ei ole asiaa avannut.

[justus01]

Mistäs nyt tommoinen jättitehoinen 22kW veteen takka nyt yhtäkkiä pullahti?
Ehkä olis järkevämpää yrittää pysyä hiukan oikealla tontilla (110m2 talo tuskin 22kW vesitakkaa)....arvauksena jotain alle 10kW koska aloittaja ei ole asiaa avannut.

Yleensä (kai) nuo puun polttovehkeet pyritään mitoittamaan sillä tavalla, että parilla pesällisellä saadaan vuorokaudeksi lämpöä. (<=TÄMÄKIN MUTUA)

Mutta sovitaan, että aloittajan takka on vaikka 2kW. Miten se kytketään Lämpöässän integroituun varaajaan?

[Matias]

Meillä oli alkujaan varaava yösähkölämmitys+40kw:n Jämän puukattila.
Varaaja 1250l.
Lisäsin 9kw:n maalämpöpumpun systeemiin tuollatapaa.
Nyt voi lämmittää joko puukattilalla,maalämmöllä tai sähkövastuksilla.

[justus01]

Meillä oli alkujaan varaava yösähkölämmitys+40kw:n Jämän puukattila.
Varaaja 1250l.
Lisäsin 9kw:n maalämpöpumpun systeemiin tuollatapaa.
Nyt voi lämmittää joko puukattilalla,maalämmöllä tai sähkövastuksilla.

Samaa mieltä minäkin, ilman ulkoista varaajaa ei taida takan liittäminen onnistua.

[nemo06]

Vesitakan tehosta ei ole mitään tieto mutta aika tehokkaalta se tuntuu. Talo kun ostettiin niin edelliset omistaja eivät ollet käyttäneet takkaa ja sen kiertovesi pumppu jumitteli, niin hetkessä alkoi takkasta kuulumaan voimakasta kiehuntaa.

Kytkentää itse ajattelin noin kun Matiaksen kuvassa:
Takka pitää kytkeä suoraan varaajan patterivesitilaan.

Nyt selkesi sen verran että jos tuohon eco zenith.iin saisi tallille erillisen lämmitys piirin kierukan kautta niin voisi laitaa siihen piiriin glykoolit. Niin ei olisi pakko aina lämmittää tallia.

Olisiko järkeä tehdä kokonaan lämmin käyttövesi hybridi varaajassa?
Vai alakierukassa esilämmittää vesi? Tai yläkierukassa nostaa vedenlämpöä ja tehdä pöpöjen tappo.
Sitten takkakin osallistuisi lämpimän veden tekoon ja talon lämmitykseen

Yritin laskea tuolla ohjelmalla pumpun teho ja ilman tallia riittäisi 6kw.
Siis jos osasin laskea oikein. Elikkä riittäisikö 8kw jos tallissa olis jotain +10-15C.

[Roori]

Minkäs kierukan kautta sitä tallia lämmittäisit, saako siihen extra kierukan vai aurinkokierukan?

Tuolla noita kytkentöjä on ecozenithille:
http://www.ctcvarme.se/MediaBinaryLoader.axd?MediaArchive_FileID=1a2984c0-d95f-4fbc-a5c9-2447ee8ee70e&MediaArchive_ForceDownload=true
http://www.ctcvarme.se/MediaBinaryLoader.axd?MediaArchive_FileID=5d7bd010-5480-4ee7-8883-63a4a0a2b8e4&MediaArchive_ForceDownload=true

[sailor]

Mistäs nyt tommoinen jättitehoinen 22kW veteen takka nyt yhtäkkiä pullahti?
Ehkä olis järkevämpää yrittää pysyä hiukan oikealla tontilla (110m2 talo tuskin 22kW vesitakkaa)....arvauksena jotain alle 10kW koska aloittaja ei ole asiaa avannut.

Yleensä (kai) nuo puun polttovehkeet pyritään mitoittamaan sillä tavalla, että parilla pesällisellä saadaan vuorokaudeksi lämpöä. (<=TÄMÄKIN MUTUA)

Mutta sovitaan, että aloittajan takka on vaikka 2kW. Miten se kytketään Lämpöässän integroituun varaajaan?

Samalla tavalla kuin minä liitin aurinkokeräimet omaan integroituun varaajaani. En ole vielä tavannut varaajaa, johon ei saisi lisälämmönlähdettä kiinni 60€ maksavalla levylämmönvaihtimella + KV-pumpulla.

[tomppeli]

Talo on vuonna 1984 rakennettu. Sijainti Kemi Koko 110m2 huonekorkeus 2,5
Nykyinen lämmitys on yösähköllä lämpiävä 2m3 varaaja.
Varaaja on alkuperäinen joten uusimis tarve on.
Lämmönjako pattereilla.
sähkön kulutus yö 13200kwh
Päivä 5200kwh
Puuta kulunut noin 4m3 vesikiertotakassa.
Asukkaita 3 henkeä + koirat

Talon vieressä on 6m päässä 52m2 autotalli jota olen miettinyt myös maalämmön perään. Kannattaako pumppu mitoittaa myös talliin?

Taulukkona :
MAALÄMMITYSLASKELMA  ( keskiarvovuodelle )
Laskelma on viitteellinen. Laskelma perustuu annettuihin kulutustietoihin. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
Omakotitalo “nemo06”      1984 talo öljystä maalämpöön      94900      Kemi. Tulostuspäivä      16.08.2012
* Rakennusten lämmitystarve vuodessa            Patterilämmitystalo      14600 kWh
* Käyttöveden tuottamiseen kuluu energiaa vuodessa      4 pers      4800 kWh
* Lämmitys + käyttövesi yhteensä vuodessa            19400 kWh
Rakennusten lämmitystarve Wh/m2/astepäivä/vuosi            110 m2      23,6      Wh/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve Wh/m3/astepäivä/vuosi            275 m3      9,4      Wh/m3/Ap/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m2            110 m2      133      kWh/m2/v
Rakennusten vuotuinen lämmitystarve kWh/m3            275 m3      146,0      kWh/m3/v
Lämmitys + käyttövesi, ei taloussähköä, vuosi yhteensä      110 m2      14600 kWh      133 kWh/m2
ET luokittamiseksi lämmitystarpeeseen + taloussähkö      123 m2      4000 kWh      23400 kWh      190 kWh/brm2
ET -luokan määritys  ( Kilowattituntia vuodessa per bruttoneliömetri )      123 br m2      190 ET      C luokka

TALOUSLASKELMA, keskiarvovuodelle      7,0 kW      tehoisella pumpulla
Kokonaisteho saadaan öljylämmityksellä      2 282 litraa      1,200 €/ltr      2 739 €      85,00%
Kokonaisteho saadaan sähkölämmityksellä      19400 kWh      0,130 €/kWh      2 522 €      1,0 COP
Pumpun osuus lämmön tuottamisesta      19400 kWh      0,130 €/kWh      873 €      2,9 COP
Sähkövastuksella tuotetaan            0 kWh      0,130 €/kWh      0 €      1,0 COP
- Maalämmityslaitteen vuotuinen:  teho, sähkön kulutus ja COP      19400 kWh      6713 kWh      2,89 COP
* Pumpun osuus sähkön kulutuksesta            100,0%      6713 kWh      873 €
* Lisälämpövastuksen osuus sähkön kulutuksesta      0,0%      0 kWh      0 €
* Lämmityssähkön kulutus yhteensä vuodessa      100,0%      6713 kWh      873 €
Säästöä tulisi vuodessa öljylämpöön verrattuna      1 866 €
Säästöä tulisi vuodessa suorasähköön verrattuna      1 649 €

LÄMMÖN KERUU
Jos keruupiiri PELLOSSA            KOSTEUS      MAALAJI      Tuotto/metri      PITUUS      SYVYYS
Maakeruun mitoitus                  KOSTEA      SAVI      31,2 kWh/m      622 m      1,2 m
Jos keruu porakaivosta. Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu        180 m
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi laskettu  ( oC )      3,8 C
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu  ( W / m  oK )      2,8 W/mK
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.      2,89 COP      19570 kWh
PORAKAIVO ON ILMEISESTI  ( Ei takuuarvo! )      Riittävä!

LÄMPÖPUMPUN TEHOLUOKAN VALINTA,  mitoitus keskiarvovuodelle. Vuoden alin lämpötila noin      -37C
Kun ulkolämpötila on      -10 C      On tarvittava lämmitysteho      3,3kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -15 C      On tarvittava lämmitysteho      3,9kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -20 C      On tarvittava lämmitysteho      4,5kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -25 C      On tarvittava lämmitysteho      5,1 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -30 C      On tarvittava lämmitysteho      5,7 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -35 C      On tarvittava lämmitysteho      6,4 kW      Osatehoinen
Kun ulkolämpötila on      -40 C      On tarvittava lämmitysteho      7,0 kW      Täystehoinen
Täystehoisen lämpöpumpun tulisi olla teholtaan vähintään [ch8594]6,6 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI      7,0 kW      Täystehoinen
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka-40,3 C
Tuossa ulkolämpötilassa lämpöpumppu käy jatkuvasti.
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö laskee ilman lisälämmönlähdettä.
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP).
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin      2 771 h      31,6%
Laskennassa käytetty lämmitystarveluvut   [ch8594]Tornio, koko vuosi=5620AP, tammikuu=901 AP
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
...
Tämä laskelma ilman tallia.
Ominaiskulutus 9,4 Wh/m3/Ap/vuosi vaikuttaa aika tyypilliseltä.
Autotalli tarvitsee noin 5000 kWh lämpöä/vuosi lisää tuohon ja noin 2 kW suurempitehoisen lämpöpumpun, sekä syvemmän porakaivon.

[nemo06]

Kiitokset laskelmasta. Sellaisen huomion tein laskelmasta että käyttövesihän sisältyy yösähkön (13200kwh) osuuteen koska se tuotetaan varaajassa.

Tuollaista porakaivon mittaa 180m ei ole kukaan tarjonnut. Max 170m


Onko tulla porakaivon reijällä halkaisijalla suurempaa merkitystä.
Siis 4 tuumaa tai 5 tuumaa?

Miten sitten jos laita esim 10kw pumpun niin tuleeko pätkäkäyntiä kesällä tai muulloin kun kun lämmitystarve on vähäisempi?
Vai tasaako 500l varaaja tilannetta?

Niin nuo mun esittämät hinnat on se summa joka pitää latoa tiskiin.
Ei ole vähennetty energia avustusta (joka mulle myönnettiin max 750€)eikä kotitalousvähennystä.
Kysyin myös toiselta Lä myyjältä tarjouksen. Ei ole vielä tullut.
Samalla pyysin myös Nibestä tarjouksen.

[tomppeli]

Kiitokset laskelmasta. Sellaisen huomion tein laskelmasta että käyttövesihän sisältyy yösähkön (13200kwh) osuuteen koska se tuotetaan varaajassa.

Tuollaista porakaivon mittaa 180m ei ole kukaan tarjonnut. Max 170m

Onko tulla porakaivon reijällä halkaisijalla suurempaa merkitystä.
Siis 4 tuumaa tai 5 tuumaa?

Miten sitten jos laita esim 10kw pumpun niin tuleeko pätkäkäyntiä kesällä tai muulloin kun kun lämmitystarve on vähäisempi?
Vai tasaako 500l varaaja tilannetta?

- Porakaivo on syytä kaiken varalta aina hiukan ylimitoittaa.
Kukaan ei tunne vielä tarkkaan suomalaisen kallioperän rakennetta.
Siksi porakaivon lämmöntuoton laskeminen on aina jossain määrin arvauspeliä.

- Porakaivon halkaisijalla ei ole suurta merkitystä.
Pieniläpimittaisessa kaivossa lämpö siirtyy jopa paremmin kalliosta keruuputkeen. Vesi on huonompi lämmönjohtimena, kuin kallio. Vesi kylläkin varastoi hyvin lämpöä.

- 8/10 kW ei mainittavasti vaikuta pätkäkäyntiin.
Sensijaan suurempi varaaja vaikuttaa asiaan paljonkin. Mitä isompi kiertoveden varaaja, sitä vähemmän käynnistymisiä. Tässä veden suuri lämmönvarauskyky tulee apuun.
Pumppu varastoi energian varaajatankkiin käynnin aikana.
Isosta tankista riittää lämpöä pitkäänkin pumpun käynnin taukoon.
Patteriverkostoiseen lämmitysjärjestelmään on aina syytä laittaa varaaja kiertovedelle.

Betonilattiaan asennettu lattialämmitys on itsessään hyvä varaaja, eikä siihen tarvita kiertovedelle varaajaa. Betonin lämmönvaraus riittää varaajaksi.
Ongelmia saatta tulla kesä aikaan.
Kun asuintilojen lattialämmitys suljetaan kesällä ja jäljelle jää vain pieni, kosteiden tilojen lattialämmitys, joka ei pysty vastaanottamaan pumpun tuottamaa lämpöenergiaa, nousee pumpulta lähtevän kiertoveden lämpötila liikaa ja pumppu tekee kuumakaasun ylipaineen aiheuttaman hätäkatkaisun.
Tästä aiheutuu kesäaikaista pätkäkäyntiä lattialämmityksessäkin.
Siihenkin auttaa kiertoveden varaajatankki.