Varaavan ilmalämmityksen saneeraus

[Kalela]

VARAAVAN ILMALÄMMITYKSEN SANEERAUS
Miten hyvin toimivan ilmalämmityksen lämmöntuotto saneerattaisiin minimimuutoksilla maalämmölle? Avasin aiheen, koska varaaja-ilmalämmityksiä toteutettiin ainakin 80-luvulla. Joten asialla lienee yleisempääkin mielenkiintoa.
Esittelen ensin kohteen ja sen jälkeen toteutuskaavailun kysymysmerkeillä varustettuna.
Olen LVI-asioiden suhteen amatööri, joten toteutuskaavailuiden tarkoituksena on herättää keskustelua tyyliin: Näin ei voida toteuttaa/tämä asia olisi tehtävä toisin, koska … Käyttäjäkokemuksen perusteella … Toivon, että arvon raati ottaisi kantaa väitteisiini.
KOHDE
Omakotitalo on etelä-Kirkkonummelle tiukalle savimaalle mäenrinteeseen vuonna 1983 valmistunut yksikerroksinen puusta rakennettu tasamaatoteutus. Huoneistoala 122 m2, josta märkätiloissa ja askarteluhuoneessa on erillinen sähkölämmitys.
VARAAJA
Varaaja 1500 l on talon teknisessä tilassa. Varaajan yläosassa on 6kW:n kesälämmitysvastus (huhti-lokakuu) ja alaosassa on 10,5kW talvilämmitykseen . Varaajan ylävastuksen säätöalue 0-90 astetta ja alavastusten säätöalue 30-120 astetta. Ylä-ja alavastuksilla on oma 3-asentoinen kytkin: 0=ei lämmitystä, 1=jatkuva, 2=yö. Talvella yläkytkin on asennossa 0 ja kytkion asennossa 2. Huhtikuu-lokakuussa yläkytkin asennossa 2 ja alakytkin asennossa 0.
Varaajaeristeenä lastulevykehikon sisällä on selluvilla. Eriste voisi olla parempi.
Lämmin käyttövesi tulee suolasuotimen ja 35L varaajakierukan läpi.
ILMALÄMMITYSKOJE JA LÄMMÖNSÄÄTÖ
Lämmönjakona on yläjakoinen ilmalämmitys. Ilmalämmityslaitteen ohjausten rikkouduttua muunneltu laite toimii hyvin: Kiertoilma säädetään erillisellä muuntajalla. Poisto- ja raitisilmapuhaltimien ohjaus on lieskaavussa. Ilmalämmityskojeen patterille kiertoveden lämpö säädetään Ouman EH-80-säätimellä. Säädin on lämpövaraajan 3-tieventtiilin ja kiertovesipumpun yhteydessä. EH-80-järjestelmän kolme anturia säätävät talon sisälämpötilan ja sijaitsevat ulkona talon pohjoispuolella, 3-tieventtiilissä ja keittiössä. Keittiön anturissa on lämpötilan käsisäätö.
SÄHKÖNKULUTUS
Yösähkölämmitys toimii täysin varaavana n. 20 asteen pakkasille, saunomisiltoina n. 14 asteen pakkasille.
Seurantajakson 2006-2009 suurin yksittäinen vuosikulutus oli 17200kWh, ennuste vuodelle 2010 23000kWh. 2-tariffikulutuksen päivä/yösuhde on 1/3,1. Vuoden 2010 kylmimmän vuorokauden päiväkulutus oli 13kWh ja yökulutus 81kWh. Varaajan yläosan lämpötila aamulla oli tällöin 84 astetta (asetusarvo 87 astetta) ja alaosan lämpötila oli 68 astetta (asetusarvo 80 astetta). Poisto- ja raitisilmapuhaltimet ovat keskikesää lukuunottamatta aina päällä. Tulisijoja ei ole juurikaan käytetty.
SANEERAUKSEN LÄHTÖKOHTA
Nykysysteemiä en muuttaisi. Varaajaenergia tuottaisiin vain edullisemmin.Nykyinen lämmitysjärjestelmä jäisi ennalleen? Ouman EH-80 säätää ilmalämmityskojeelle menevän veden lämpötilan, ei MLP. Kesäaikaviilennystä ei tarvita.
MLP
MLP sijoitetaan tekniseen tilaan lieriövaraajan rinnalle. Ulkovaraston 3-vaihesyötöllä ei ole juurikaan käyttöä. MLP kytketään tämän rinnalle?
Pumpussa on JATKUVA/YÖSÄHKÖ –kytkin? MLP käynnistyy yösähköllä ja pysähtyy yöaikaan varaajatermostaateilla ohjatusti esim. 10 asteen pakkaseen asti? Huippupakkasilla MLP:n oma säädettävä ulkoanturi sallisi MLP:n toimia myös päiväsähköllä? Järkevä pakkasraja, jolla Etelä-Suomessa MLP em. tavalla?
MLPssä ei ole erillistä varaajaa eikä erillisiä sähkövastuksia? MLP:ssä olisi kuitenkin varaajan omien termostaattisten ja säädettävien vastusten ohjaus?
Pumpun ja varaajan välinen kytkentä ja putkien lukumäärä, jos pumpun ja varaajan välillä on kahvahanat, joiden avulla lämmitetään lämmityskaudella (loka-huhtikuussa) varaajan alaosaa ja muuna aikana lämmitetään varaajan yläosaa?
Mitkä ovat MLP:n vaihtoehdot ja teho? Tulistinpunpun eli suomipumpussa edut verrattuna vaihtoventtiilokoneeseen eli ruotsipumppuun?
MLP:lle alle valetaan erillinen 5 cm:n laatta, joka on värähtelyn vaimentamiseen tarkoitetun kumimaton (Etola) päällä? Pumpun ja varaajan kytkentäputkissa käytetään joustavaa liitosputkea?
MAAPIIRI
Talo on 1ha savirinnetontilla. Savi on tiivistä. Koska putken ilmaaminen on hankalaa, putket asetetaan tontille siten, että MLP on ylimmässä kohdassa.
Putkisto kaivetaan noin 1metrin syvyyteen maahan niin, että putkilenkkien väli on n. 1,5 metriä? Pihatien alituksessa, talon läheisyydessä ja harkkoperustan,  tekniseen tilan pohja- ja pintalaattojen läpiviennissä käytetään styrox-kourueristettä. Kourun puolikkaat on teipattu ilmastointiteipillä puolen metrin välein ja saumakohdissa? Miten eristen asentaminen onnistuu tekniseen tilaan tulossa, jossa on jyrkkiä  mutkia.
Maapiirin pituus: Oletetaan, että putkesta saadaan 50 kWh/m vuodessa. Mitattu talon max. kokonaisenergiakulutus on 17200 kWh/vuosi. Putken pituus = 17200/50 = 344 metriä?
INVESTOINNIN TAKAISINMAKSUAIKA?

[Matias]

Kun Ouman EH-80 shuntilta lähtee kiertovesi ilmalämpökoneelle niin millaisia lämpötiloja tuossa kiertovedessä on nykyisin?
Maalämpökoneella hyvällä hyötysuhteella pitäisi pärjätä alle +50 asteen lämpötiloilla.
Jos ko piirissä ei nyt ole lämpömittaria niin osta marketista sellainen didgitaalinen sisä/ulkolämpömittari(ulkolämpö +70) ja kiinnitä sen ulkoanturi shuntilta ilmalämpökoneelle menevään menovesi(lämpimämpi) putkeen vaikka ilmastointiteipillä ja jotain lämpöeristettä anturin päälle.
Noissa digitaalimittareissa on yleensä muisti min/max niin ei tarvitse jatkuvasti mittaria vahtia.
Toinen tapa testata tuota on Ouman EH-80 säätää siinä oleva max kiertoveden lämpö +50 asteeseen.
Periaatteessa suunnittelemasi operaation voi tehdä siten että liittää maalämpökoneen nykyiseen 1500l varaajaan ja lämmityssysteemi  jää muiltaosin ennalleen.
Meillä tehtiin siten ja ihan hyvin on toiminut
Käyttövesivaraajan joutuu kuitenkin hankkimaan tai sellaisen pumpun jossa se on  valmiina ja nykyiset käyttövesikierukat toimii esilämmittiminä.
Tuossa Oumanin säädöstä kuva.Katso vielä että alempi "Minimirajoutuslämpötila" säätö on jotain +20 tienoilla.
Ennen säätöjä kannattaa merkitä kohdat joissa säätimet on nyt niin saat palautettua alkuperäiset asetukset helposti

[Kuumaa_kalliosta]

[movedhere] Yleistä [move by] Kuumaa_kalliosta.

[sam68]

Lähtökohtaisesti voi sanoa, että ilmalämmitys toimii ihan hyvin maalämpöpumpulla. Menoveden lpt max 55 ei ole ongelma, mutta se on usein korkeampi kuin patteritaloissa, joten vuosihyötysuhde huonompi.

Itse tekisin isomman remontin ja heittäisin vanhan varaajan pihalle. Varaajatilavuutta laittaisin ~200L ja ohjaisin menoveden lämpöä lämpöpumpulla. Oumannin jättäisin jemmaan jos joskus tulee laitettua lattialämmitystä. Käyttövedelle voisi ottaa etulämmityskierukan tuohon varaajaan jos tarpeelliseksi näkee.
Yksinkertainen systeemi on aina se huolettomin ja jos itse ei ole putkimies niin ei kannata monimutkaisia rakennelmia viritellä.

Styroxia ei kannata värkätä eristeeksi vaan käyttää joko armaflexia tai jotain solumuovieristettä.

Ääniongelmia ei tule jos pumppu on teknisessätilassa, mutta tuollainen alusta on vain hyvä asia.

8kW pumppu ja 400m maapiiri on toimiva paketti. Investointi ~11000€ halvimmalla vaihtoehdolla. Lämmityskulut ~600€. Vaihtoventtiili-pumpulla nämä minun ajatukset.
Tulistinmiehet antakoon tähän vaihtoehtoa. Tässä voisi kyllä saada tulistuksella paremman hyötysuhteen..

[Kalela]

Kiitos mielenkiinnosta. IL-koneelle lähtevä vesi:
Max. 49,3 astetta ja min. 10,9 astetta, kun ulkoilmalla n. 2 astetta pakkasta
Max. 54,4 astetta ja min. 10,9 astetta, kun ulkoilmalla n. 10 astetta pakkasta
IL-koneelta tuleva vesi:
Max. 54,4 astetta ja min. 10,9 astetta, kun ulkoilmalla n. 8 astetta pakkasta

Ouman Min-Max asetukset: MAX n. 80 astetta, MIN on aivan minimissä.
Asetukset pielessä? Oumannissa on yöaikaviilennys. Olemme kokeneet asumismukavuuden hyväksi.
Yöaikaviilennys on hyvä asia. Ei vielä tullut kokeiltua MAX/MIN = 50/20 miten muuttuisi asuminen.

Meillä Ouman purkaa lähes 90 asteen yövarausta IL-koneelle. Minua amatöörinä kiinnostaa:
Sinulla MLP varaa varaajaa myös päivisin, koska varauslämmön max. on vain n. 50 astetta?
Käyttövesivaraajaasi tulee vesi varaajan yläosassa olevan kierukan kautta?
Miten MLP.n ohjaukset on järjestetty?

[Matias]

Sinulla MLP varaa varaajaa myös päivisin, koska varauslämmön max. on vain n. 50 astetta?

Alkuun varasi noin yösähköllä mutta nykyisin ns jatkuvalla käytöllä.
Ei kannata rahallisesti lähinnä hyötysuhteeseen liittyvien asioiden takia.Niitä olen tässä foorumilla oppinut

Käyttövesivaraajaasi tulee vesi varaajan yläosassa olevan kierukan kautta?

Joo,ison varaajan kierukat toimii esilämmittiminä(+40) erilliselle 170l käyttövesivaraajalle.Talviaikana käyttöveden loppulämmitys (+65/+75)lämpöpumpun tulistinvaihtimella.

Miten MLP.n ohjaukset on järjestetty?

Isossa varaajassa(1250l) on puolivälissä termostaatti joka pitää varaajan lämpötilan asetettuna.
Kun lämpöpumppu käy niin kiertovesipumppu kierrättää varaajan vettä lauhduttimen lämmönvaihtimen läpi ja vesi lämpiää siinä 5-6 astetta.
Esim kun varaajan lämpö laskee +40 asteeseen niin lämpöpumppu käynnistyy ja kun varaajan lämpö nousee +45asteeseen niin lämpö-ja kiertovesipumppu pysähtyy.
Patteriverkkoon menevää kiertovettä säätää Ouman EH-80 itsenäisesti omien antureiden mukaan

[Iseeviot]

Onkohan tämän ilmalämmitystalon lämmityssaneeraus edennyt jo laitteiden valintaan tms?

Meillä on lämmönjakotapana (rv -82) kiertoilmalämmitys (varaava sähkö), joka on laukeamispisteessä, joten lämmitysjärjestelmän saneeraus on ajankohtaista.

Olisinkin kiinnostunut Kalelan pumpun mitoituksesta, sillä muutamilta jälleenmyyjiltä olen saanut kovastikin ristiriitaista tietoa ja jopa suoran tyrmäyksen, ettei MLP sopisi lainkaan meille(?)

[Kalela]

Anteeksi, että vastaan vasta nyt. Keväällä 2010 asia jäi totaalisesti sivuun.
Nyt kiinnostaa taas. Tämä mainio foorimi auttaa paljon.
Keväällä 2010 avaimet käteen –pyyntöni perustui foorumilla esittelemääni taloon.

Saamani tarjoukset:

MLP: Carrier 30NQC6H 6 kW
o Kok. hinta: 12 400e
o Vanha varaaja mukana: on
o Maapiirin pituus: 300m
o Puskurivaraaja: MLP:ssä 200l
o Huom.: käyttövesi esilämmitetään varajassa, 200l puskurivaraaja, mlp takuu 5v, asennus 2v

MLP: Carrier 30NQC6H 6 kW
o Kok. hinta: 11 400e
o Vanha varaaja mukana: ei
o Maapiirin pituus: 300m
o Puskurivaraaja: MLP:ssä 200l?
o Huom.: varaaja on lämpöpumpun sisällä

MLP: IVT Greenline HT Plus C6 RST
o Kok. hinta: 17 984e
o Vanha varaaja mukana: ei
o Maapiirin pituus: 400m
o Puskurivaraaja: 200l 4-liitännällä
o Huom.: varaajan purku kuuluu urakkaan, mlp takuu 5v

MLP: NIBE FIGHTER 1145-6 6kW
o Kok. hinta: 11 650e
o Vanha varaaja mukana: on
o Maapiirin pituus: 200m
o Puskurivaraaja: ?
o Huom.: keruuputkisto PEM40PN10, maalämpöneste etanoliliuos 30%, takuu 2v

MLP: geoTHERM plus VWS 82/2 8kW
o Kok. hinta: 15 310e
o Vanha varaaja mukana: ?
o Puskurivaraaja: integroitu 175litraa, Nibe Haato 100litraa?
o Maapiirin pituus: 400m
o Huom.:

Askarruttaa tuo tarjotun maapiirin pituusvaihtelu 200m – 400m.
Mikähän olisi sopiva maapiirin pituus? Maa on pääosin raskasta ja tiivistä savipeltorinnettä.
Toimisivatkohan 6kWh MLP 300m maapiirillä savirinnemaassa optimisti?
Luin maapiirin routimisongelmasta. Kai pitemmällä maapiirillä routiminen on pienempää.
Uusimpien mittaustulosten mukaan kylmien talvien vuoksi vuosikulutuksemme on n. 19000kWh.
Pyysin em. tarjouksia kokonaiskulutuksen 17200kWh  perusteella.

Koska nykyinen huonelämmön säätö toimii niin hyvin, en usko minkään huonetilan lämmönsäädon muutoksen tuovan parannusta. Lämmönsäätö varaajineen jäisi ennalleen, MLP vain lisättäisiin. Varmuuden vuoksi varaajan ylävastus ja yksi alavastus jäisi paikoilleen. Käyttövedelle olisi erillinen varaaja, jonne menevä vesi esilämmitetään vanhan varaajan käyttövesikierukassa. Nykyään säännöllisesti vain 2 asukasta, joten 200 litran varaaja riittänee?

MLP tyyppinä olisi ns. vaihtoventtiilikone, joka siis lämmittäisi kahta erillistä varaajaa vaihtoventtiilin ohjaamana haluttuihin lämpötiloihin. Lämmityskauden ulkopuolella (kun ilmalämmityskoje seisoo)  lämmitettäisiin vain käyttövesivaraajaa. Ymmärsin joistain mielipiteistä, että ns. vaihtoventtiilikone soveltuisi tapaukseeni hieman paremmin kuin ns. tulistinMLP.

Kytkennät MLP:n ja varaajan välillä vielä askarruttaa.
Etelä-Kirkkonummella on pitkä kevät- ja syyskausi, jolloin lämmityksen tarve on vähäinen.
Olisiko tuolloin em. aikoina kuitenkin jotain ideaa käyttää olemassa olevaa yö/päivä-toiminnettä?
Olisiko toisaalta MLP:n parempi olla aina päällä ja automatiikka säätäisi (hystereesin puitteissa) varaajan lämpötilan Ouman-säätimen lämpötilapyynnön mukaiseksi?
Olisiko järkevää/mahdollista, että MLP lämmittäisi haluttaessa vain varaajan yläosaa?
Nykyisen varaajan eristeet voisivat olla paremmat.

[marttinen]

Mielenkiinnosta, minkä merkkinen kalelan ilmanjakomööpeli on?? Meitin systeemi on alunperin vissiin ollut tuollaisella varaajalla, mutta edellisen omistajan aikoihin varaajasta on luovuttu ja tilalle on pistetty öljykattila ruokkimaan ilmalämmitysvehjettä (Valmet kotilämpö). Nyt olen itse luopumassa tuosta öljykattilasta ja tilalle tulee MLP. Merkki ja koko ratkennee lähiaikoina, kun saisi tarjouksia paperille pahis!! Osatehoisella taidetaan mennä. Ilmeisesti vaatii puskurivaraajan kylkeen?? Vaihtoventtiili vai tulistin?? Eikös tuolla ilmanjakomööpelillä ole helppo järjestää viilennys kesällä maaviileällä, mutta miten käytännön toteutus?? Viisaammat ja kokeneemmat vois jeesata... Ja tyrkyttää sopivaa mallia.

Kuuleman mukaan 40C menovesi ilmalämmityskoneelle pitäisi riittää alle 200 neliön kämpässä...

[tomppeli]

Kuvittelisin, että pitäisi olla tulistuspumppu, tai sitten ns. ruotsalais / vaihtoventtiilipumppu suurella erillisvaraajallaja sekoittajaventtiilillä.
Valmetissa on itsessään sekoittaja, mutta senkin toiminta tulee mahdottomaksi katkeilevalla lämmityksellä.
Muutoin Valmet puhaltelee kovin muuttuvalämpöistä ilmaa, joka tekee olon talossa epämiellyttäväksi. Syntyy kolean vedon tunne, jos kiertoveden lämpötilaa ei saada pysymään tasalämpöisenä.
...
Tulistuspumpussa on valmis tekniikka pitämään tasainen lämpötila.
Tulistuspumpun oma säätöautomatiikka saattaisi ilmeisesti korvata Valmetin oman säädön. En tunne Valmetin Kotilämpöä, joten arvelen vain näin.
Tulistuspumppu on vähän kalliimpi, kuin vaihtoventtiilikone, koska tulistuspumpussa on valmiina iso varaaja ja tasaisen kiertoveden lämpötilan hoitava säätötekniikka.

[sam68]

Tässähän ei sinänsä ole mitään ongelmaa teki tuon miten vaan ja millä pumpulla vaan. Kuten tuossa aiemminkin luki niin pitää olla se 20l/kW vettä järjestelmässä, koska valmetin patterin vesitila on pieni. Monta olen vastaavia tehnyt ja hyvin ne on talvehtineet..

Jäähdytystä ei kannata tuon kautta toteuttaa. Kondessiongelmaa ja pitäis olla toinen patteri.

[marttinen]

Pistäpä sami laitteistoehdotusta, muutenkin kun olen jo thermia/danfoss linjaan mieltynyt. Saanko mitään lisää hyötyä G2 vs Optimum. Talon tiedot löytyvät suuri tiedonkeruu ketjun sivulta 4 tällä hetkellä viimeisenä...

[sam68]

Pistäpä sami laitteistoehdotusta, muutenkin kun olen jo thermia/danfoss linjaan mieltynyt. Saanko mitään lisää hyötyä G2 vs Optimum. Talon tiedot löytyvät suuri tiedonkeruu ketjun sivulta 4 tällä hetkellä viimeisenä...

Jos otat huomioon sen laajennuksen ja käyttöveden lisääntyvän kulutuksen niin 10kW+200m kaivo+min. 200L puskuri pitäisi olla kohdallaan. Saat paljon hyötyä G2:n ominaisuuksista kun käyttövettä menee kohtuu reippaasti tulevaisuudessa, mutta Optimumin edut on pienemmät.
Kysy alueen jälleenmyyjältä lisää tai tuolta Thermian osastolta käyttäjiltä.

[Kalela]

Vastauksena kysymykseen: Kalelan ilmalämmityslaite on Parman Energiaprofessori. Sellaisenaan se oli täysi susi: lämmönsäätö oli takaisinkytetty värähtelijä ja kiertoilmapuhallusnopeutta ei voinut säätää. Kuten edellä kuvailin, muunneltuna toimii erittäin hyvin. Luulen, että huoneilman lämmönsäätö MLP:llä ohjattuna toimisi huonommin. Ainakin IVT:n asiantuntija meni kovin vaikeannäköiseksi, kun kyselin huoneilman lämmönsäätömahdollisuutta.

Kelloajoilla tehtävä lämpötilavaihtelu on meille oleellista. Ei energiansäästön takia, vaan miellyttävyyden takia: yöllä nukuttaa paremmin, jos on hieman viileämpää.

Tietääkö joku MLP-varaajat -kytkentäkuvaa, joka soveltuisi meidänkaltaiseen tapaukseen?
Kuvailin ajatuksiani toteutuksesta edellä 22.2.2011 lähettämässäni viestissä.
Meikeläisen amatöörin olisi jotenkin turvallisempaa keskustella MLP-toteutuksesta urakoitsijan kanssa, jos olisi tiedossa sopiva toimiva lähtökohta.

[Kalela]

Kalelalla on vielä homma kesken. Sain juuri tarjouksen MLP-pumpusta ELP GEO70-1. Vanha varaaja jäisi paikoilleen. Maapiiri 350 metriä.
Erillinen käyttövesivaraaja 200 litraa. Koko paketti 12000 euroa.
Onko kokemuksia tuosta MLP:stä ELP GEO70-1?

[justus01]

Kalelalla on vielä homma kesken. Sain juuri tarjouksen MLP-pumpusta ELP GEO70-1. Vanha varaaja jäisi paikoilleen. Maapiiri 350 metriä.
Erillinen käyttövesivaraaja 200 litraa. Koko paketti 12000 euroa.
Onko kokemuksia tuosta MLP:stä ELP GEO70-1?

Eipä tunnu löytyvän mitään tietoa netistä tuollaisesta. Olisiko jotain kiinalaisia...?

[Kuumaa_kalliosta]

Onko kokemuksia tuosta MLP:stä ELP GEO70-1

Kun googlettamallakaan ei löydä mitään (muuta kuin tämän kysymyksesi), olisin hyvin epäileväinen ja varovainen. Pyydä esite tai laitteen manuaali ja laita sitten lisätietoa meillekin pumpusta. Mikäli ei ole edes esitettä tai manuaalia tarjolla, unohtaisin heti koko homman.

[Kalela]

Nyt on MLP-pumppu ELP GEO70-1 vähää vaille asennettuna. GEO70-1 on saksalainen ja meidän laite on valmistettu 2011. 1500 litran varaaja jäi paikoilleen.
Käyttövesi kiertää lämpövaraajan kautta erilliseen 200 litran käyttövesivaraajaan.
Maapiiri 350 metriä. Koko paketti 12000 euroa.
MLP on toimintamoodissa kesä, joten se lämmittää vain käyttövesivaraajaa.
Lämpövaraajan anturi/anturit on vielä asentamatta.
Kysymys: onko ok, jos lämpövaraajan alaosaan tulee vain yksi MLP:n anturi?

[Matias]

Kysymys: onko ok, jos lämpövaraajan alaosaan tulee vain yksi MLP:n anturi?

Jos tuo anturi ohjaa lämpöpumpun käynnistymistä/pysähtymistä niin kannattaa käyttää jonkinaikaa ja seurata miten lämpötilat vaihtelee isossa varaajassa.

Meillä on 1250l varaaja samaan tapaan kytketty maalämpökoneeseen ja tuon anturin sopivin sijainti meillä on hieman varaajan puolivälin yläpuolella.

Tähän päädyttiin sen takia kun isossa varaajassa vesi kerrostuu lämpötilan mukaan ja kun anturi oli varaajan alaosassa niin lämpöpumpun käyntijaksot jäi melko lyhyiksi koska varaaja käytössä jäähtyy ensin alaosastaan ja käyttökelpoisen lämmintä vettä oli vielä n 3/4 osaa varaajan tilavuudesta kun pumppu alkoi lämmittää varaajaa uudestaan.
Nostin ko anturin nykyiselle paikalleen ja varaajasta saa jäähtyä nyt n 60-70% ennenkuin lämpöpumppu käynnistyy.

Näin kesäaikaan kun käytetään lähinnä kuumaa käyttövettä käy lämpöpumppu n kerran vuorokaudessa vajaan tunnin ja varaajan yläosan lämpö ei isommin vaihtele.

Mutta nämä on yksilöllisiä juttuja joten kannattaa tosiaan seurailla miten nyt toimii ja tarvittaessa hakea kokeilemalla parempi paikka anturille