Varaavan yösähkölämmityksen saneeraus

[kayrat]

Varaavan yösähkölämmityksen saneeraus maalämpöön

Talo on Oulussa vuonna 1997 valmistunut etelärinteessä oleva rinnetalo. Huoneistoala 149m2 kolmessa tasossa oleva 5 hh + kt. Talossa on vesikiertoinen lattialämmitys, joka on "aina" päällä khh, ph, sauna ja 2 eteisaulassa. Muissa huoneissa on huonekohtaiset termostaatit.

Teknisessä tilassa on Jämän 1800 litran varaaja, jossa on 6kW:n ylävastus ja kaksi 6kW:n alavastusta (käytetään vain yösähköllä). Lisäksi varaajaan on liitetty vesikiertotakka, lähtö takalle varaajan keskiosasta alhaalta ja paluu varaajan yläosaan.
Geopro GT 9 maalämpöpumppu olisi tarkoitus liittää varaajaan: meno samasta liitännästä takan kanssa varaajan alaosasta. Paluu Geopro:lta varaajan vapaana olevaan ylävastuspaikkaan, ylemmän lämminvesikierukan alapuolelle. Ennen lämmitysjärjestelmän uudistusprojektia ehdin hankkia Bonus 12 kW läpivirtauslämmittimen, jolla oli tarkoitus saada varaajan lämpötilaa pudotettua ja pienentää ”hukkalämpöä”. Kesällä olisi saanut lämmintä vettä ilman varaajan lämmittämistä. Viime talvena -33 C pakkasella lattiaan meni n.35 asteinen vesi.

Nyt kysymys kannattaako vieläkin Bonus asennuttaa varaajan lämminvesikierukoiden jälkeen. Kesällä maalämpöpumpun voisi ottaa pois päältä. Miten varaajan ”hukkalämpö”, jos en asenna läpivirtauslämmitintä varaajan lämpö +45 C, että saa lämmintä vettä. Bonus asennettuna esim. nyt voisi varaajan lämpö olla +30 C. Läpivirtauslämmittimelle virran voisi varmaan ottaa alavastusten kaapeleilla ja sulakkeilla? Vai hoidetaanko Geopro:lla lämpimän käyttöveden teko kesät/talvet varaajanylälämpö n. 45 C.

Miten järjestän kulutusseurannan, vinkkejä millainen laitteisto, mistä hankkia ym. ? Kaikki neuvot otetaan vastaan. Onko jotain tärkeää jäänyt huomioimatta?
Kaivolupa myönnetty, sain juuri tiedon!

[Pekka5]

allekirjoittaneella hieman samanlainen harjoitus mutta tuntuu että suositukset olisi tehdä integroidulla varaajalla olevalla pumpulla.  lämpötilojen kerrostuminen mietityttää.
- saatko tosiaan riittävän lämpöistä käyttövettä jos varaaja on 45'C ?

[Matias]

Meillä on 1988 valmistunut talo,115m2+60m2 puolilämmin at/varasto,patterilämmitys.
Alkujaan varaava yösähkölämmitys,varaaja Jämän 1,25m3 uretaanieristetty.Saneerattiin maalämpö 1998 Ekowell EPT400 lämpöpumppu ja 2X200m maaputkisto tontille.
Tähän saakka on toiminut ihan ongelmitta.Varaavalla yösähköllä meni talon lämmitykseen n 17000kwh/v ja maalämpöpumpulla keskimäärin 4500kwh/v.
Maalämpöpumpun kanssa hankittiin 165l:n tulistinvaraaja jossa lämmityskaudella tehdään käyttövesi.
Vanhaa 1,25m3 varaajaa lämmitetään mlp:lla lämmityskaudella sen mitä talon lämmitykseen pattereilla tarvitaan.Lämpöpumppu siis lämmittää isoa varaajaa omalla kierrolla ja entinen shuntti ja kiertopumppu säätää ja kierrättää patteriverkon vettä.
Lämpöpumpun antoteho on n 9kw.
Kesäaikaan otetaan pieni tulistinvaraaja pois käytöstä ja käyttövesi lämmitetään isossa 1,25m3 varaajassa.Tuossa varaajassa on 2 kpl käyttövesikierukoita.
Kun kesäaikaan käyttövesi lämmitetään lämpöpumpulla niin sähkön kulutus on keskimäärin 3,5kwh/vrk.Tuolloin lämpöpumpun käyntijaksot on n 2X30min/vrk.Ison varaajan etuja.
Jos käyttöveden lämmittää sähkövastuksilla niin kulutus on n 10kwh/vrk.Eli ei oikein kannata vastuksilla lämmittää edes käyttövettä  kun on maalämpöpumppu.Ison varaajan lämpötilan saa vaivatta +50 asteiseksi.

Tässä jonkinlainen periaatekuva puukattilan,1,25m3 varaajan ja maalämpöpumpun putkituksista.Käyttövesipuoli ei näy tässä kuvassa.
Aivan sivun alareunassa on linkki josta näkyy reaaliaikainen trendi em systeemistä.

[OHO]

Jättäisin ehdottomasti varaajan, mutta virtauslämmittimen käyttö on perusteltu ainostaan, jos haluat jatkuvan legionella -häädön..

Meillä on 270 m2 Oulussa ja 1800 litran jäspi ovaali pystyvaraaja. Itsekin ajattelin tulistella käyttövettä vastaavalla virtauslämmittimellä, mutta pystymallin varaaja kahdella lämminvesikierukalla sarjassa toimii mainiosti (kesällä varaajan yläosa 47 astetta riittää meillä lämpimän kv tekemiseen..) ja luovuin asiasta, koska kulutus olisi käytännössä lisääntynyt.

Ainoa haitta on nykyisessä systeemissä ajoittaisen kuumentelun tarve, jonka teen 80 asteeseen saakka (MLP ad 60 astetta, loput sähkövastuksilla).  Sinä voinet tässä hyödyntää takkaa ainakin talvisaikaan?

Varaajan lämmittely 45 asteiseksi onnistuu helposti cop:lla >3,5, siitä eteenpäin kaikki on hifistelyä.. periaatteessa ainoa järkevä vaihtoehto energian säästön kannalta olisi hankkia erillinen kv varaaja tai lämmittää esilämmitetty vesi integroidussa säiliössä. kulutusta voi helposti seurata käyttötunneista, jos +/- 5 % tarkkuus riittää. KWH mittarin voi kytkeä, jos haluaa. Yleensä luulisin, että mitä enemmän liikkuvia osia, sitä helpommin säästöt kupeerautuvat kaikenlaiseen sälään.

[kayrat]

Iso varaaja jää ja vanha kunnon Ouman80 hoitaa lattian lämmityksen. Lämmin käyttövesi riittää, kun varaajan ylälämpö on 45 c. Suihkussa pitää säätää lämminvesi kuumimalle, kylmävesi kiertää ala- ja yläkierukoiden kautta. Ainakin minulla varaaja kerrostuu vaikka ei ole pystymallinen esim. 45C ylä 30 ala, pysymallisella kerrostuis vielä paremmin.

Läpivirtauslämmitintä ajattelin lähinnä kesäajalle 3,5 - 4 kuukautta voisi maalämpöpumppu olla pois päältä. Läpivirtauslämmitimellä tehtäisiin lämmin käyttövesi, kun varaajaa ei lämmitetä lattiassa kiertää sillöin n. 20 - 22 asteinen vesi. En teidä laskenko oikein, kun käytän sivuilta löytyvää laskuria, niin saan esim. yhden suihkukerran n. 50 litraa 45 C veden lämmittäminen kuluttaa energiaa 0,87 kWh kerta ( 15 asteinen vesi 45 asteiseksi). 3,5kWh:lla 4 henkilöä kävisi joka päivä suihkussa.

Legionella -häädön hoidan takalla yksi pesällinen nostaa 45 asteisen veden helposti 60 - 70 asteiseksi (ylälämpö). Kuinka usein kyseinen toimenpide pitää tehdä (käyttövedellä ei ole varajaa)? Kiitoksia tiedosta, että maalämpöpumpussa on kulutusseuranta. Voiko maalämpöä käyttää hyödyksi muilla laitteilla esim. LTO:lla ja täytyykö se huomioida ennen asennusta?
Kun asiat luistaa niin tapahtuu! Nyt on 160 m kaivo porattu. Mistä tiedän millä syvyydellä vesi on? Pintaputki asennusta odotellessa; vinkkejä otetaan vastaan.

[Matias]

Ainakin minulla varaaja kerrostuu vaikka ei ole pystymallinen esim. 45C ylä 30 ala, pysymallisella kerrostuis vielä paremmin.

Kerrostumien säilyttämiseksi maalämpöpun asennuksessa kannattaa tarkistaa että toisessa mlp:lta varaajalle menevässä putkessa on takaiskuventtiili.Jos ei ole niin kannattaa lisätä.

Kun mlp ei käy niin saattaa muodostua painovoimainen luonnokierto varaajan yläosasta lauhduttimen läpi varaajan alaosaan ja tämä eitoivottu virtaus tasoittaa lämpötilaerot varaajan ylä- ja alaosan välillä.

Toinen ilmeisen tarpeellinen on roskasihti joka kannattaa asentaa varaajan alaosasta maalämpökoneelle menevään putkeen.
Tuolle roskasihdille sitten sulkuventtiilit moleminpuolin niin on helppo avata ja puhdistaa.
Varaajan pohjalle kun kertyy vuosien myötä ruoste tms lietettä joka yleensä  putkiremontin yhteydessä lähtee virtauksen mukana liikkeelle,pysähtyy sitten  tuohon sihtiin eikä lauhduttimen pintoihin.

Saattaa olla että nämä on jo valmiina mlp:ssa mutta kannattaa tarkistaa.

[OHO]

kun käytän sivuilta löytyvää laskuria, niin saan esim. yhden suihkukerran n. 50 litraa 45 C veden lämmittäminen kuluttaa energiaa 0,87 kWh kerta ( 15 asteinen vesi 45 asteiseksi). 3,5kWh:lla 4 henkilöä kävisi joka päivä suihkussa.

-mlp pyörähtelee varmaan alle tunnin vuorokaudessa kesällä, eli laske siitä..


Legionella -häädön hoidan takalla yksi pesällinen nostaa 45 asteisen veden helposti 60 - 70 asteiseksi (ylälämpö). Kuinka usein kyseinen toimenpide pitää tehdä (käyttövedellä ei ole varajaa)?

-asiasta on monia mielipiteitä. kokemukset legionellaepidemioista ovat menneiltä vuosilta, eikä muutamaa esimerkkiä lukuunottamatta ole näyttöä uusien, puhtaiden järjestelmien todellisesta riskistä. itse olen kuitenkin varmuuden välttämiseksi lämmitellyt systeemin kerran kuussa. Lukaisepa tämä: http://www.engr.psu.edu/iec/abe/topics/legionnaires.asp. eli jos koko varaajan lämpö on yli 50 astetta, ei häätöä tarvi koskaan käytännössä tehdä, mutta jos joku osa varaajasta on optimikasvualueella (kerrostuviussa varaajissa lienee aina näin), häätö kannattaa tehdä.. ongelma on optimikasvulämpötilan (ad 46 astetta) ja 'hitaan kuoleman' lämpötila-alueiden läheisyys, eli bakteeri on meso-termofiilinen, lämpötilasta hyötyvä. sulla on hyvä systeemi tuo takka, sillähän saa häädön lähes ilmaiseksi, viisasta ajattelua!


 Kiitoksia tiedosta, että maalämpöpumpussa on kulutusseuranta. Voiko maalämpöä käyttää hyödyksi muilla laitteilla esim. LTO:lla ja täytyykö se huomioida ennen asennusta?

-käsittääkseni voi käyttää, ystävälläni on tällainen järjestelmä, se täytyy huomioida ja pyytää kokonaistarjous toimivasta systeemistä, säädöt vaikuttivat aika vaikeilta ja toimivuudelle on syytä saada takuu kokonaisena järjestelmänä..

Kun asiat luistaa niin tapahtuu! Nyt on 160 m kaivo porattu. Mistä tiedän millä syvyydellä vesi on?

heittämällä langan ja puupalan kaivoon..


onnea uudelle maalämimttäjälle, rossin kylmäfuusiolaitteita odotellessa (COP=6)..

[ex_halko?]

Mieli tekisi lopettaa puiden poltto ja siirtyä maalämpöön.
1 krs. Omakotitalo vm 2002 kaksipiirisellä Ouman oh-203 (kosteat tilat/muut) lattialämmityksellä jkl.
224ulkoseinä_m2. sis. autotalli,varasto,pannuhuone 29+5+6sisä_m2.Huoneiden keskikorkeus 2,7m. Tilavuus yht.n.610m3
Kulutus 2+2hlö 12000kwh+13pm2 koivuklapeja.
Puukattila+1800l jäspi ovaalivaraaja (2x9kw vastukset varalla)+erillinen käyttövesivaraaja 300l. Tarkoitus käyttää hyödyksi nuo varaajat jos mahdollista/järkevää. Tarjouskysely tehty niin että nykyinen käyttövesivaraaja jäisi käyttöön. Käyttöveden esilämmitys isommassa varaajassa. Porakaivo ainoa mahdollisuus. Alla muutama tarjous "avaimet käteen". Ainakin kaivojen syvyys pisti itsellä silmään. Onko muilla kommentteja mitoituksesta/kytkennöistä yms.?

Tarjous1:
Tehontarve:9,4 kW
Stiebel-Eltron WPF 10  ( n. 9,9 kW ) 105%
Lämpökaivon syvyys  192 m

Tarjouksessa oli muutama epäselvyyttä aiheuttanut kohta:
Onko tässä joku ristiriita vai tarkoittaako että yli 10m:n maaporaus maksaa y+z€/m?
Tarjouksessa Lämpökaivo-otsakkeen alla:
Kallio á x€ /m,    maa y€ /m ja erikseen muissa ehdoissa
Porausyhtiön lisäputkimetrit(maaporaus ze/m.) 10 metrin jälkeen

Tarjous2:
Nibe 1145-8 (8,3 kW), 150m syvä porakaivo. Sisältää varmuusmarginaalin.

[Pekka5]

millä tuo pienempi käyttövesivaraaja lämmitetään ? olen törmännyt mielipiteisiin jossa lähinnä kaikki vanhaa varaajakalustoa hyödyntävät vaihtoehdot "lähinnä vesittävät COP metsästyksen" eli hyötyä ei saisi niin paljonkuin kaiken uusimalla ja vanhat pois..

[Matias]

Puukattila+1800l jäspi ovaalivaraaja (2x9kw vastukset varalla)+erillinen käyttövesivaraaja 300l. Tarkoitus käyttää hyödyksi nuo varaajat jos mahdollista/järkevää. Tarjouskysely tehty niin että nykyinen käyttövesivaraaja jäisi käyttöön. Käyttöveden esilämmitys isommassa varaajassa.

Tuollaiseen kokoonpanoon maalämpöpumpun lisääminen on varsin yksinkertaista.
Yhdistetään maalämpöpumppu kahdella putkella isoon varaajaan ja se on siinä.Menovesi varaajan yläosaan ja paluuvesi varaajan alaosasta
Jos tosiaan tilanpuolesta mahtuu niin kannattaa jättää nuo ennalleen ja ainoastaan lisätä maalämpökone jolla sitten toi 1800l varaaja pidetään lämpöpimänä ja lämmönjako hoituu alkuperäisillä laitteilla.
Myös käyttöveden saa tuon ison varaajan käyttövesikierukoista jos valitsee lämpöpumpun ohjaustavaksi ns kiinteän lauhdutuksen ja pitää ison varaajan ympäri vuoden +50 asteisena.
Puukattila,ison varaajan vastukset ja vanha käyttövesivaraaja siis jää varalle ja ovat tarvittaessa käytettävissä


Esim Niben esitteessä luvataan COP 3,5 kun lauhtumislämpötila on +50C.
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1145/

[ex_halko?]

Kiitos vastauksista! Pannuhuoneeseen tod. näköisesti kaikki nykyiset+mlp sopisivatkin mutta silloin täytyisi ottaa ja sijoitella kaikki laitteet uudelleen, joten en taida nyt siihen ryhtyä. Onko aivan älytön juttu jos kytken laitteet niin että mlp:llä pääasiallisesti hoidettaisiin vain talon lämmitys ja samalla hieman esilämmitettäisiin käyttövettä. Eli ison varaajan max. lämpötila olisi jossakin +40C minkä lattialämmitys olisi vailla? Miltäs noi eroavat syvyydet tarjousten kaivoissa vaikuttavat?

[tomppeli]

1 krs. Omakotitalo vm 2002 kaksipiirisellä Ouman oh-203 (kosteat tilat/muut) lattialämmityksellä jkl.
224ulkoseinä_m2. sis. autotalli,varasto,pannuhuone 29+5+6sisä_m2.Huoneiden keskikorkeus 2,7m. Tilavuus yht.n.610m3
Kulutus 2+2hlö 12000kwh+13pm2 koivuklapeja.
Puukattila+1800l jäspi ovaalivaraaja (2x9kw vastukset varalla)+erillinen käyttövesivaraaja 300l. Tarkoitus käyttää hyödyksi nuo varaajat jos mahdollista/järkevää. Tarjouskysely tehty niin että nykyinen käyttövesivaraaja jäisi käyttöön. Käyttöveden esilämmitys isommassa varaajassa. Porakaivo ainoa mahdollisuus. Alla muutama tarjous "avaimet käteen". Ainakin kaivojen syvyys pisti itsellä silmään. Onko muilla kommentteja mitoituksesta/kytkennöistä yms.?

TULOSTE                 
MAALÄMMITYSLASKELMA                 
Laskelma on viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!                 
Omakotitalo ”ex_halko?”                 
Jyväskylä                 
Tämä laskelma on tehty PI:n laatimalla BERGHEAT taulukko-ohjelmalla.                  Tulostuspäivä            30.11.2011     
Rakennusten lämmitystarve W/m2/astepäivä/vuosi ( =Ominaiskulutus /m2)      226 m2      19,4      W/m2/Ap/v
Rakennusten lämmitystarve W/m3/astepäivä/vuosi ( =Ominaiskulutus /m3)      610 m3      7,2      W/m3/Ap/v
Vuotuinen rakennusten lämmitystehon tarve            21 650 kWh     
Asukkaiden määräksi valittu            4 hlö     
Jolloin vuotuinen käyttöveden lämmitystehon tarve olisi            4 000 kWh     
Vuotuinen lämpöenergian tarve yhteensä            25 650 kWh     
Sen tuottamiseen kuluisi lämmitysöljyä            3018 ltr     
Jos öljyn litrahinta hinta on            1,180 €     
Lämmittäminen pelkästään öljyllä maksaisi vuodessa            3 561 €     
Jos sähkön kWh hinta on            0,120 €     
Lämmittäminen pelkästään suorasähköllä maksaisi vuodessa            3 078 €     
                 
Pumpun COP -arvoksi lämmityskäytöllä valittu            3,3 COP     
Pumpun COP -arvo lämpimän käyttöveden tuottamisessa            2,5 COP     
Pumpun vuotuinen kokonais- COP -arvoksi saadaan laskemalla            3,14 COP     
Käyttöveden lämmittämiseen pumppu kuluttaa vuodessa            1 600 kWh     
Talon lämmittäminen lämpöpumpulla kuluttaisi sähköä vuodessa            6 561 kWh     
Täystehoisen lämpöpumpun sähkön kokonaiskulutus vuodessa olisi            8 161 kWh     
Lämpöpumpun sähköverkosta ottama sähkö maksaisi vuodessa            979 €     
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella öljylämpöön verrattuna            2 582 €     
Säästöä tulisi vuodessa täystehomitoituksella suorasähköön verrattuna            2 099 €     
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu            170 m     
 - Häiriintymättömän kallioperän  lämpötilaksi valittu (oC)            6,0 C     
 - Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K)            2,8 W/mK     
Joilla arvoilla lämpökaivon + pumpun kokonaistuotoksi tulee n.            29 890 kWh     
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!)            riittävä     
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -20C -lämpötilalla            8,0kW     
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla            9,1 kW     
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla            10,2 kW     
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla            11,2 kW     
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla            12,3 kW     
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI            10,0 kW     
Sen teho riittää täystehoisena tähän alimpaan ulkolämpöön saakka            -29,3 C     
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti                 
Sitä kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman lisälämmönlähdettä.                   
Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai talon takka.                   
Sähkövastuksen käyttö huonontaa pumpun hyötysuhdetta (COP)                 
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin            2 565 h     
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on            29,3%     
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!                 
     

Laskenta tehty tällä: http://www.pauna.net/Laskentakaavat/Bergheat2012.xls

Linkit täällä:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=181.msg877#msg877

Editoitu:
Laskettu muutetun paikkakuntatiedon perusteella uudelleen.

[ex_halko?]

Sijainti jkl =Jyväskylä... mutta lieneekö kovin pielessä tuo Vaasakaan.
Tuolla laskennalla tuli kaivon syvyydeksi 170m mutta Nibe oli laskenut että 150m riittäisi mikä kuulosti heti tarjouksen saatuani pieneltä.

[ex_halko?]

Apropoo... Stibel tullenee... Mietityttää tuo kaivon mahdollinen tulviminen. Tarjouksessa "kaivo hatutettuna ja muovihitsattuna" tarkoittaako ettei kaivo voisi tulvia esim. maanpinnalle tai alapuolella rinteessä olevan naapurin puolelle? Ja "avaimet käteen" tarjouksessa ei mainintaa kaivonrenkaista tai muista kansista. Eli miten on tuo tulvimisen laita?

[kayrat]

Nyt on Geopro gt 9 liitetty varaajaan. Liittettiin vastus aukkoihin, ylävastuspaikkaan paluu pumpulta, alavastus paikalta meno pumpulle. Pumppua ohjataan ylävastuksen termostaatin paikassa olevalla anturilla, arvoiksi olen laittanut 49 C ja 43 C. Pumppu käy noin 3 - 4 tuntia kerrallaan ja 6 - 8 tuntia tauolla.
Asennusvaiheessa talon lämmöt ehtivät pudota noin 17 asteeseen ja pumppu sai kunnolla tehdä töitä ( avustin takalla ),että talo saatiin lämpimäksi. Lattiaputkiin pääsi ilmaa, miten ilman saa pois parhaiten? Nyt esim pesuhuoneen lattia on kylmepi kuin ennen asennusta (ilmaa?).
Millä nopedella lattialämmityksen kiertovesipumppu tulisi olla, nopealla vai hitaalla ilman poistossa, onko väliä? Entä normaali käytössä?
Maalämpöpumpun asennuksessa meni noin n. 5 kuutiota vettä, 3 kaivon tekemiseen ja 2 varaajan täyttöön.
Nyt opetellaan käyttöä, kokeneemmat onko neuvoja, ohjeita ym.

[Matias]

Pumppua ohjataan ylävastuksen termostaatin paikassa olevalla anturilla, arvoiksi olen laittanut 49 C ja 43 C. Pumppu käy noin 3 - 4 tuntia kerrallaan ja 6 - 8 tuntia tauolla.

Kannattaisi hiemän pienentää hystereesiä,esim 49C ja 45C eli 4 asteeseen.
Tulee parempi hyötysuhde kun keruuliuos ei mene kovin kylmäksi tuollaisella tunnin-kahden käyntijaksolla.
Myös käyttöveden lämpötila pysyy pienemmällä hystereesillä käyttökelpoisella alueella kokoajan.
Meillä on 9kw:n Ekowell ja 1250l:n varaaja,olen pitänyt hystereesiä 2-3:ssa asteessa niin että pumppu käy n 1tunnin yhdellä käyntijaksolla.

[S3]

Mulla on kokemusta ilmanpoistosta ihan viime päiviltä.

Pistä ensiksi kiertovesipumppu kiinni!  

Jos mahdollista, ilmaa järjestelmä jakotukissa olevista täyttö- ja tyhjennysventtiileistä.

Mitenhän se menikään... vesiputki menopiirin tukkiin ja paluupiirin tukkiin poistoputki, joka johdetaan viemäriin.

Kaikki tukeissa olevat sulut kiinni.

Vesihana auki ja tukkien "ilmausyhteet" eli täyttö- ja tyhjennysventtiilit auki.

Sitten aukaistaan paluupiirin tukilta yhden piirin hana ja odotetaan. Odotetaan. Odotetaan, kunnes ilma on  poistunut. Piiri kiinni ja viereiselle piirille sama homma.

Kannattaa ottaa joku kaveriksi, jos joudut kikkailemaan jollain muulla tavalla (kuten allekirjoittanut), eli pistin varovasti varaajasäiliön täyttöryhmän auki ja kerrosta ylempänä oli jakotukin ilmausruuvi auki.

Painoin tällä tavalla ilmaa ulos syöttöputkista. Vaarana on, että järjestelmän paine kasvaa, niin että se alkaa sylkemään 1,5bar:n varoventtiilistä kerrosta alempana. No, onnistui se noinkin...



Piiri

[kayrat]

Kiitos S3 tiedosta, sain pesuhuoneen lattian ilmattua vesiletkuilla. Sen jälkeen muista tukeista lähti ilmat pumpun ja sulakeen voimalla. Lopuksi ilmasin lattialämmityksen kiertovesipumpun (ei siellä mitään ollut).

Matias, pitäisikö pyrkiä noin tunnin käyntijaksoihin, että olisi mahdollisimman hyvä hyötysuhde. Nyt ohjaus varaajan puolivälin yläpuolella. Varaajan alaosaan kertyy lattiakierrosta noin 25 asteista vettä, Goepro:lla menee aikaa nostaa lämmöt 49 asteeseen. Mikä avuksi? Pitääkö laittaa alaraja esim. 47 C ja näin saada käyntiaikaa lyhyemmäksi.

Opiskelu jatkuu!

[Matias]

Matias, pitäisikö pyrkiä noin tunnin käyntijaksoihin, että olisi mahdollisimman hyvä hyötysuhde. Nyt ohjaus varaajan puolivälin yläpuolella. Varaajan alaosaan kertyy lattiakierrosta noin 25 asteista vettä,

Just noin sen pitääkin toimia että kylmempi vesi kertyy varaajan alaosaan ja varaaja jäähtyy alhaalta ylöspäin.
Meillä on lämpöpumppua ohjaava anturi myös hieman varaajan puolivälin yläpuolella.
Varaajan yläosassa säilyy lämpökerrostumien takia vesi lähes samanlämpöisenä koko taukojakson ajan koska lämpöpumppu käynnistyy kun tuossa puolivälissä olevan anturin kohdalla lämpötila laskee käynnistysrajan alle.
Jos tuo anturi olisi varaajan yläosassa niin varaajan keskilämpötila laskisi käyntijakson alussa niin paljon ettei riittävänlämmintä käyttövettä saa ennenkuin varaaja on taas lämmennyt.

Tunnin käyntijakso lämmityskaudella näyttää hyötysuhteen, keruuliuoksen jäähtymisen ja käyttöveden riittävyyden kannalta optimilta ainakin meillä.
Hystereesiä suurentamalla käyntijakso pitenee ja pienentämällä lyhenee.
Taukojaksot on näillä keleillä 3-4h eli lämpöpumppu käynnistyy 5-6 kertaa/vrk

Opiskelu jatkuu!

Sellainen johtoajatus tässä lämpöpumpun säätöjen optimoinnissa on hyvä että saa normaalit käyttövesi- ja talonlämmityksen  mahdollisimman pienellä ostosähköllä tuotettua.
Ja mahdollisimman paljon käyttää maasta tai lämpökaivosta tulevaa ilmaisenergiaa.
Koska talot on erilaisia ja asukkaiden käyttötottumukset myös niin nuo optimisäädöt on melkeinpä kokeilemalla haettava.

[ex_halko?]

Puukattila+1800l jäspi ovaalivaraaja (2x9kw vastukset varalla)+erillinen käyttövesivaraaja 300l. Tarkoitus käyttää hyödyksi nuo varaajat jos mahdollista/järkevää. Tarjouskysely tehty niin että nykyinen käyttövesivaraaja jäisi käyttöön. Käyttöveden esilämmitys isommassa varaajassa.

Tuollaiseen kokoonpanoon maalämpöpumpun lisääminen on varsin yksinkertaista.
Yhdistetään maalämpöpumppu kahdella putkella isoon varaajaan ja se on siinä.Menovesi varaajan yläosaan ja paluuvesi varaajan alaosasta
Jos tosiaan tilanpuolesta mahtuu niin kannattaa jättää nuo ennalleen ja ainoastaan lisätä maalämpökone jolla sitten toi 1800l varaaja pidetään lämpöpimänä ja lämmönjako hoituu alkuperäisillä laitteilla.
Myös käyttöveden saa tuon ison varaajan käyttövesikierukoista jos valitsee lämpöpumpun ohjaustavaksi ns kiinteän lauhdutuksen ja pitää ison varaajan ympäri vuoden +50 asteisena.
Puukattila,ison varaajan vastukset ja vanha käyttövesivaraaja siis jää varalle ja ovat tarvittaessa käytettävissä


Esim Niben esitteessä luvataan COP 3,5 kun lauhtumislämpötila on +50C.
http://www.nibe.fi/Tuotteet/Maalampopumput/Tuotevalikoima/NIBE-F1145/

No Stibel tulee ja ensi viikolla poraus jne. Miten pumpulle tieto lämmön tuottamisesta? Pitäisi varmaan varaajaan laittaa anturi mistä pumppu saatiedon lähteä tuottamaan lämpöä vai onnistuuko Ouman tekemään saman verkostoon lähtevän veden lämpötilasta?

Pumpussa ainakin vanhan esitteen (sain uuden esitteen vasta ja en ole vielä varmistanut sitä) mukaan on myös lähtö käyttövedelle???  Jos lähtö löytyy niin ehdotuksia kytkennöstä ottaisin vastaa kiitollisuudella...

[Matias]

No Stibel tulee ja ensi viikolla poraus jne. Miten pumpulle tieto lämmön tuottamisesta? Pitäisi varmaan varaajaan laittaa anturi mistä pumppu saatiedon lähteä tuottamaan lämpöä vai onnistuuko Ouman tekemään saman verkostoon lähtevän veden lämpötilasta?

Varaajan puolivälin kohdille tai vähän yläpuolelle anturi mikä ohjaa lämpöpumppua.Jos Ouman ja sen anturit on toimineet hyvin niin ne kannattaa jättää ennalleen.

Pumpussa ainakin vanhan esitteen (sain uuden esitteen vasta ja en ole vielä varmistanut sitä) mukaan on myös lähtö käyttövedelle???  Jos lähtö löytyy niin ehdotuksia kytkennöstä ottaisin vastaa kiitollisuudella...

Siinä on nyt 2 tapaa toteuttaa käyttöveden ja talon lämmitys.
Yksinkertaisinta on käyttää ns kiinteää lauhdutusta jolloin tuo vanha varaaja pidetään +50C:n lämpöisenä jatkuvasti ja käyttövesi otetaan vanhan varaajan kierukoista,alempi esilämmitys ja ylempi loppulämmitys.
Myös talon lämmitysvesi otetaan tuosta isosta varaajasta shuntin sopivaksi säätämänä eli entiset putket,shuntti,kiertovesipumppu yms käy sellaisenaan.
Jos näin tehdään niin tuo kysymäsi käyttöveden lähtö tulpataan.

Toinen tapa on asentaa erillinen käyttövesivaraaja.Silloin tuo käyttövesilähtö yhdistetään erillisen käyttövesivaraajan menoputkeen ja kummankin varaajan paluuputket yhdistetään ja viedään lämpöpumpulle.
Tuossa käyttövesilähdössä pitää olla vaihtoventtiili jos valitaan erillinen käyttövesivaraaja.
Lämpöpumppua ohjataan ison varaajan ja käyttövesivaraajan antureilla.
Yleensä ison varaajan lämpötilan voi pitää alhaisempana ts sellaisena mitä talonlämmitykseen kulloinkin tarvitaan,tämän hoitaa lämpöpumpun logiikassa lämpökäyrä.

Erillisen käyttövesivaraajan lämpötila pidetään yleensä +50C paikkeilla ja siinä anturi seuraa lämpötilaa ja lämpöpumppu pitää käyttövesivaraajan asetusarvossa.

Tuon vaihtoventtiilin tarkoitus on kääntää lämpöpumpun menovesivirtaus joko isoon varaajaan tai käyttövesivaraajaan.Lämpöpumppu siis lämmittää kumpaakin eriaikaan ja lämpötila-asetus on kummallekin varaajalle omansa.

Sellainen vinkki että tuosta isosta varaajasta joutaa alempi vastuksien syöttökaapeli lämpöpumpun sähkönsyötöksi.Jos sen saa helposti siirrettyä niin ei tartte uutta kaapelia keskukselta vetää.
Ylävastus+sen termostaatti kannattaa jättää toimintakuntoon niin on varalämmityksenä käyttövalmiina

[kayrat]

Ensimmäinen täysi kuukausi takana maalämmöllä; hyvältä näyttää. Tammikuun lämmitin varajaa arvoilla ylä 49C alaraja 45C, käyttövesi tehtiin varaajan kierukoilla. Geopro:ssa käyttöveden lämmityksen asetusarvo on 5 astetta. Asentaja kävi muuttamassa arvon 3 asteeseen, asetus salasanan takana. Näin saatiin pumpun käyntijaksoa vähän lyhennettyä, tarpeeksi?
Tammikuun kulutus päiväsähkö 1050kWh ja yösähkö 594kWh. Koko tammikuun sähkönkulutus yhteensä 1644kWh. Aikaisemmin vastaavat arvot sähkölämmityksellä;
               päivä      yö      yht
2011/01      498      2867      3365
2010/01      656      2917      3573
2009/01      521      3199      3720

Koko helmikuu mennään uusilla 40C - 35C astetusarvolla ja käyttöveden loppukuumennuksen hoitaa 12kW läpivirtauslämmitin. Katsotaan onko mitään vaikutusta kulutuksiin. Todella tyytyväinen olen tähän astiseen, muutostyöhön kokonaiskustannus jää reilusti alle 10000 euron, kun energia-avustus ja kotitalousvähennys on huomioitu.
Tänään aamulla Geopro:ssa ajotunnit 723 ja käynnistyskerrat 181, pakkasilla ei käytetty sähkövastusta.

[Matias]

Koko helmikuu mennään uusilla 40C - 35C astetusarvolla ja käyttöveden loppukuumennuksen hoitaa 12kW läpivirtauslämmitin. Katsotaan onko mitään vaikutusta kulutuksiin.

Mielenkiintoinen vertailu,kerrothan tulokset tännekin

[kayrat]

Helmikuun takana ja maalämpöpumppu osoittaa tehonsa, säästöä kertyi yli 51% verrattuna edellisiin vuosiin. Päiväsähköä 961kWh ja yösähköä 572kWh; yhteensä 1533kWh. Koko kuukauden lämmitin alemmilla arvoilla yöaika 38 - 35 astetta ja päiväaika (7:00 - 22:00) 35 - 32 astetta.
Käyttöveden "tulistuksen" hoiti 12Kw läpivirtauslämmitin. Lämmitin on kytketty niin että maalämpöpumpun vastukset on masterina lämmittimelle ja lämmitin on masterina sähkökiukaalle. Saunoessa kun menee suihkuun kiuas putoaa pois päältä. Teknisentilan lämpötila laski 24,2 asteesta 21,3 asteeseen. Läpivirtauslämmitimen virtaama on noin 8,2 litraa minuutissa.
Kulutuksellisesti tammi- ja helmikuu meni vissiin aika tasoihin, jos vielä maaliskuun kahden ensimmäisen päivän kulutukset lisää 77kWh tulee 31 päivälle 1610kWh.
Helmikuun ajotunnit 368 ja käynnistyskerrat 151. Tänään päivällä Goepro 1:05 h käynnissä ja 7:20 h tauolla.

[Matias]

Näppärä systeemi,tuolla 12kw:n teholla nostaa 8,2l/min virtauksella lennossa n 21 astetta veden lämpötilaa.Jos esilämmittimenä toimivista varaajan käyttövesikierukoista tulee +30C vettä niin virtauslämmittimen jälkeen veden lämpö on 50 asteen tienoilla.
Kuitenkin esim suihkussa ei pysty käyttämään tuollaista 50 asteista vettä vaan siihen suihkusekoittaja lisää kylmää vettä joten ilmeiseti tuossa saavutetaan vaivatta 12l/min virtaus suihkukäytössä.
Taitaa nuo olla ennakkoon laskettu teillä.

Teknisentilan lämpötila laski 24,2 asteesta 21,3 asteeseen.

Isossa varaajassa on isot häviöt,meillä 1250l:n varaajasta laskin parinviikon lomareissun ajalle lokakuussa n7kwh/vrk lämpöhäviöitä kun ei ollut käyttöveden kulutusta.

Kesäaikaan meillä lämmitetään tuo iso varaaja 50 asteiseksi ja otetaan lämmin käyttövesi sen kierukoista.Tulistin ja lauhdutinteho menee siis samaan varaajaan.

Heinäkuussa pumpun kulutus oli 81kwh/kk ja tuotto 273kwh/kk.
Elokuussa pumpun kulutus oli 73kwh/kk ja tuotto 247kwh/kk

Tammikuussa-02 pumpun kulutus oli 733kwh/kk ja lauhdutintuotto 2028kwh/kk.
Talon lämmitykseen meni tuosta 1499kwh/kk joten käyttöveden esilämmitykseen ja varaajahäviöihin 529kwh/kk

Helmikuussa-02 pumpun kulutus oli 786kwh/kk ja lauhdutintuotto 2140kwh/kk.
Talon lämmitykseen tuosta meni 1517kwh ja käyttöveden esilämmitykseen ja varaajahäviöihin meni 623kwh/kk.

Jos lasketaan että käyttöveden esilämmitykseen menisi n 250kwh/kk niin talviaikaan ison varaajan häviöt olisi n 280-370kwh/kk.

Noilla perusteilla meidän 1250l:n varaajan häviöt kesäaikaan on n 7kwh/vrk ja talviaikaan n 10kwh/vrk

Tuohon tietysti vaikutta kattilahuoneen lämpötila,kesäaikaan oli keskimäärin +28C ja talvella +15C.
Kattilahuoneessa ei ole muuta lämmitystä kuin varaajan häviöt joten ei nekään loppupelissä hukkaan mene.

Meillä lämpöpumpun vuosikulutus varaajahäviöistä huolimatta on keskimäärin 4000-4500kwh/vuosi ja tällä lämmitetään talo ja käyttövesi niin kokonaisuutena ihan hyvä.

Helmikuun ajotunnit 368 ja käynnistyskerrat 151.

Tuosta tulee 12,6h käyntiaikaa/vrk ja n 5 käynnistystä/vrk.Käyntijakso keskimäärin 2,5h ja taukojakso n 2,2h.
Ei ole pelkoa pätkäkäynnistä ja hyvin näyttää pumpun tehot riittävän

Tänään päivällä Goepro 1:05 h käynnissä ja 7:20 h tauolla.

Kesää kohti vielä harvenee käyntijaksot,meillä kesäaikaan pumppu käy 2X30-45min/vrk ja lopunpäivää taukoa.

[kayrat]

Läpivirtauslämmitimen hankin "asu ja sisustus -messuilta", sillä oli tarkoitus lopettaa varaajan lämmitys kesäaikaan ennen maalämmön hankintaa. Ennakko suunnitelmia ei ollut, myyjä vakuutti virtauksen riittävän. Lämmitin pystyy nostamaan 30 astetta vedenlämpötilaa 5,8 litran viratuksella. Nyt minulla varaajan 33 - 30 asteen lämmöllä saan noin 27 asteista vettä kierukoista ja lämmitin pystyy nostamaan sitä noin 19 - 20 astetta. Onko kokemuksia suihkukahvoista 8 litran virtauksella? Esim Oraksen Apollo ekon (9 l/min) virtaus vähän vaisu.
En oikein tiedä millä varaajan arvoilla maalämpöpumppua tulisi ajaa. Onko Geopro Gt:ssä jokin ihanneastearvo joilloin se on hyötysuhdetehokkain ( esim. 35 C), vai mitä viileempänä iso varaaja sen parempi. Esim nyt lattialämmitykselle riittäis maalämpöpumpun astetusarvoiksi 30 - 27 astetta.

Ongelma; varajaa ei ole koskaan lämmitetty näin matalilla lämpötiloilla, nyt lattialämmtyksen kiertovesipumppuun tulee ilmaa. Oisko paisunta-astian paineet syynä, miten sen paineet voi tarkastaa ja paljoko siellä tulisi olla painetta. Mitä sinne laitetaa (ilmaa?) ja millä ja mistä?

[ego]

Kalvopaisunta-astiassa on normaali shrader venttiili jollainen löytyy myös auton renkaasta. Se on usein astian päässä muovilaipan alla.

Kalvo voi olla rikki, silloin venttiilistä tulee vettä => vaihda astia.

Ilma voi olla vuotanut venttiilin kautta ulos, jolloin venttiilistä ei tule mitään => täytetään ilmatila:

Poistetaan veden paine lämmitysjärjestelmästä esim. varoventtiilin kautta. Samalla tulee testattua varo, jos jää vuotamaan niin vaihda uuteen.

Täytetään kuten auton rengas 78% typellä (ilmalla). Hifistit täyttävät typellä

Paisunta-astian esipaineeksi säädetään 0,5 bar. Tämän mittaamiseen tarvitaan digi rengaspainemittari. Mekaaniset eivät yleensä värähdä näin pienestä paineesta.

Täytetään verkosto. Kun paine nousee yli esipaineen, niin jossain 0,7 bar paineessa kuuluu kohinaa paisunta-astiast ja sinne virtaa vettä.

Maksimi käyttöpaine on 1,5 bar ja silloin paisunta-astia on puolillaan vettä ja ilman paine on noussut 0,5 bar => 1,5 bar.

Käytössä paine vaihtelee 1 baarin molemmin puolin, siis yli esipaineen 0,5 ja alle varoventtiilin avautumispaineen 1,5 bar.

[kayrat]

Kiitos ekopentti nopeasta ja oikein selkeästä ohjeesta!
Löysin "autonrenkaan venttiilin" kalvopaisunta-asian alaosasta. Mittasin paineen digimittarilla näytti 0,70 bar. Varaajan ylälämpö 32 C ja painemittarin lukema 0,9 bar.
Onko nuo arvot ok? Edelleen lattialämmityksen pumppuun tulee ilmaa.

"Poistetaan veden paine lämmitysjärjestelmästä esim. varoventtiilin kautta. Samalla tulee testattua varo, jos jää vuotamaan niin vaihda uuteen.
Täytetään kuten auton rengas 78% typellä (ilmalla). Hifistit täyttävät typellä.
Paisunta-astian esipaineeksi säädetään 0,5 bar."
 
Lasketaanko lämmitysjärjestelmän paine nollaa vai riittääkö paineen pudottaminen 0,5 bar:iin.

[ego]

Kun järjestelmässä on painetta enemmän kuin paisunta-astian esipaine, niin paine on sama kumikalvon molemmin puolin.
Esipaineen mittausta varten pitää verkoston paine laskea reilusti alle esipaineen 0,5 bar
Ilmaus tapahtuu pumput pysäytettynä ja mahdollisimman pienellä paineella jolloin ilma on tilavinta
Eli korkeammassa paineessa ilma puristuu kokoon.
Valokuva LL-pumpun asennuksesta voisi auttaa.

Ilmaus on helppoa mutta vaikeaa opettaa. Pohtimalla systeemiä löytyy aina ratkaisu

[ex_halko?]

Moro!
Nyt on sitten pumppu pyörinyt 02/2012 alkaen ja vuoden kokonaiskulutus alkaa hahmottumaan.
Asennusfirma käynee vielä tekemässä säätö yms. tarkastuksen noin vuoden kohdalla.
Nyt pakkasten ollessa parissakympissä näyttää käppyrät tältä.

Mitäs käyrät kertovat säädöistä? Vastu käyttänyt 223kwh. Käyntiaika pumpulla 1659h
Alla vielä aiempien vuosien kokonaiskulutus (puulla lämmittäen) + vajaa 2012 vuosi helmikuusta alkaen maalämmöllä
   
2010   10 644
2011   10 605
2012   12 125
   
COP tähän asti pumpum näytöltä lukien
2012   3,45
                           

[ylläpito on poistanut liitteen]

[kayrat]

15.12.12 tuli ensimmäinen vuosi täyteen maalämpöä. Laitteisto toiminut hyvin ilman ongelmia.
Yösähkölämmityksellä kokonaissähkönkulutus 7 vuoden keskiarvolla oli 27330 kWh. Nyt maalämmöllä vastaava luku 12845 kWh, säästöä 14485 kWh. Maalämpöpumppua "ajettu" lattialämmityksen arvoilla, kuuman käyttöveden loppukuumennuksen on hoitanut läpivirtauslämmitin. Saunottu joka toinen päivä ja asunnon sisälämpö ollut n.21,5C. Takan poltto vähentynyt huomattavasti.

-Ensimmäisen vuoden säästö 1538,47€
-Vedenkulutus 83 kuutiota ( pienentynyt 15 kuutiota edellisestä vuodesta )
-polttopuita poltettu noin 3 kuutiota vähemmän
-maalämpökaivo nosti kiinteistöveroa 10€/vuosi
-talonkulutus (tyhjä) ilman lämmitystä ja veden lämmitystä 8,63kWh vuorokaudessa
-suurin hetkellinen kulutus ollut 18,35kW

Vesitakan hyöty en tiedä miten lasketaan! Kesällä tein kokeen seuraavasti:
Ouman ei päästänyt lämpöä lattiakiertoon
Ulkoilmalämpö 20,3 C
Sisälämpö 23,0 C
8 kg koivuklapeja sytytin päältä klo 18:49
Vesimäärä 1800 litraa varaaja + 85 litraa vesitakka
varaajan lämpötilat
klo           ala   keski   ylä
18:49   40   40   40
19:19   40   41   52
19:30   40   44   54
20:30   50   50   52
Kello 20:30 kaikki oli palaneet ja pelti pantiin kiinni. Sisälämpö 23,4 C.
Takka on Eko-takka merkkinen muistaakseni Ylitorniolta, minulla ei ole mitään tietoja ko. takasta. Onko jollain tietoja?
Takka asennettu vuonna 1996.

Tänään 30.12.12 ajotunnit 2675, käynnistyskerrat 1529. Lämmitysjakson lopussa kaivosta tulevan nesteen lämpötila -0,3C.
Toisessa yläkerran huoneessa on jotain ongelmaa lattiaveden virtauksen kanssa. Lämmöt eivät pysyneet säädetyssä, kun kolme viimeviikkoa oli noin -20C. Tutkinta jatkuu?