Asiantuntija kommenttia kaivattaisiin seuraavanlaiseen saneerauskohteeseen.
1995 rakennettu 1 kerroksinen talo.
Kokonaispinta-ala 224 m2, huoneistoala 176
Tilavuus vajaat 800 kuutiota
Uima-allas 30 kuutiota
Vesikiertoinen lattialämmitys kaikissa lämpimissä tiloissa, puolilämpimissä patterit (pattereissa kiertää saman lämpöinen vesi kuin lattiassa)
Tällä hetkellä öljylämmitys, öljyä kulunut viimeisen kolmen vuoden aikana 3100 ltr / vuosi, takassa on kovimmilla pakkasilla polteltu hieman puuta. Lämpö täytyy ottaa kaivosta, maaputkisto ei ole mahdolllinen.
Altaan lämmitystä varten öljykattilan vieressä on tällä hetkellä 300 litrainen varaaja, josta 2 kertaa päivässä kiertää vesi altaan lämmönvaihtimelle yhteensä 2 tuntia vuorokaudessa. Kierto on vapaasti kello-ohjelmoinnissa. Varaajan lämpötila on sama kuin kattilan max lämpötila, eli noin 70 astetta.
Mitoitustaulukko näyttää seuraavaa
MAALÄMMITYSLASKELMA
Laskelma viitteellinen. Tarkistuta mitoitus laitetoimittajallasi!
0
Laitila
Tulostuspäivä 21.02.2012
Vuotuinen lämmitystehon tarve 28450 kWh
Sen tuottaminen suorasähköllä maksaisi 3 101,05 €
Tuottaminen täystehoisella lämpöpumpulla maksaisi 1 033,68 €
Säästöä vuodessa täystehomitoituksella 2 067,37 €
Asukkaidenlukumääräksi valittu 4
Porakaivon aktiivisyvyydeksi valittu 180 m
- Häiriintymättömän kallion lämpötila (oC) 7,0 C
- Kiviaineksen lämmönjohtoluvuksi valittu (W / m K) 2,8 W/mK
- Valittu COP -oletusarvo 3,0 COP
Joilla arvoilla lämpökaivon kokonaistuotoksi tulee n. 40282 kWh
LÄMPÖKAIVO ON ILMEISESTI (ei takuuarvo!) riittävä
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -25C -lämpötilalla 9,5 kW
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -30C -lämpötilalla 10,6 kW
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -35C -lämpötilalla 11,7 kW
Pumpun mitoitustehoksi tulisi -40C -lämpötilalla 12,9 kW
OMA PUMPPUTEHON VALINTASI 10,0 kW
Sen teho riittää tähän alimpaan ulkolämpöön saakka -27,3 C
Tuossa ulkolämpötilassa pumppu käy jatkuvasti. Tuota kylmemmällä säällä sisälämpö alkaa laskea ilman jotain lisälämmönlähdettä. Lisälämpönä voi olla pumpun sisään rakennettu sähkövastus tai taloon rakennettu takka. Sähkövastuksen käyttäminen huonontaa luonnollisesti pumpun hyötysuhdekerrointa, COP :ta.
Tuota kylmemmällä ulkolämpötilalla talon sisälämpö alkaa laskea.
Valitsemasi kokoinen pumppu käy vuodessa keskimäärin 2845 h
Koko vuoden keskimääräinen käyntiaikasuhde on 33%
Tämä mitoitus ei ole takuuarvo. Luota ammattisuunnittelijaan!
No nyt sitten olen kysellyt "avaimet käteen" tarjouksia muutamalta toimijalta ja aluksi näytti, että toimittajilla on varsin erilainen käsitys altaan lämmityksen hoitamisesta. Loppujen lopuksi tarjoukset on muotoutuneet sellaiseksi, että MLP:n yhteyteen tulee varaaja, jossa useampia kierukoita, joista sitten suntataan lattialle sopivaa lämpöä, sekä otetaan altaan tarvitsema lämpö-energia. Osassa ratkaisuista lämmin käyttövesi tulee pumpun omasta varaajasta, toisissa isosta varaajasta.
Halvin tarjous (noin 19keur) on Geopro GT9 ja GT500 varaaja 170 metrisellä kaivolla. Pitäisin kuitenkin pumppua hieman kriittisenä mitoitukseltaan.
Sitten on pari tarjousta hieman 20 keur päälle
Stibel WPC10 ja SBP 700 E 200 metrisellä kaivolla
Danfoss DHP-H10 ja 300 litrainen puskuri 200 metrisellä kaivolla
Sekä kaksi tarjousta noin 22500 euron nurkissa
Thermia Diplomat TWS12 ja 500 litrainen puskuri uima-allaskierukalla, kaivo 212 m
Lämpöässä T13.0 203 GT ja 700 l tulistinvaraaja HST kierukalla, kaivo 2 x 120 m.
Mun mielestä tuo 13kW pumppu menee jo vähän hätävarjelun liioitteluksi.
Mitä mieltä asiantuntijat ovat näistä vaihtoehdoista?
Ongelmana on se, ettei nykyiseen tekniseen tilaan oikein saa mahtumaan tuollaista 700 litraista varaajaa pumpun lisäksi, joten isolla varaajalla joutuisin "uhraamaan" nurkan yhdestä varastosta. Toisaalta pienemmällä varaajalla voi tulla ongelmia. Altaan lämmitys kannattanee jakaa useampaan lyhyempään jaksoon nykyisen kahden lämmityskerran sijaan.