Öljykattilan korvaus maalämpöpumpulla

[kaukok]

Tarkoitus on vaihtaa vanhan öljylämmityskattilan tilalle maalämpöpumppu.

Olen pyydellyt tarjouksia useilta valmistajilta. Mutta aika hiljaista tuntuu tarjousten/laskelmien kanssa.

Lähtökohdat:
-Eteläisessä Suomessa
-talo 140m2  365m3.Saunatilat 15 m2  sähkölattialämmityksellä loput vesikiertopattereilla.
-Vuotuinen öljyn kulutus 3000-3500 litraa (tässä ei ole huomioitu sähkölattialämmitystä)
-painovoimainen ilmanvaihto
-3 lasta 2 aikuista 1 suihku mutta toinen tarkoitus laittaa jossain vaiheessa
-patteri verkon lämpötila 40/60 arvio
-tekninen tila pieni käytännössä kattila mahtuu eli lämpöpumppu ilman erillista varaaja olisi parempi.


Tarjouksia on muutamia:

Geopro
-sh7 + tulistusvaraaja n.9000€
tai
gs75 n.7000€


Nibe
1210 7 kw n.4900€

tai
nibe 1220-10kw  n.6000€

porakaivo 150m tehollinensyvyys

Geopro on mitoitettu 97% teholle

Riittääkö Nibe tai Geopro ilman erillistä varaajaa. Kun tuo varaaja ei mahdutekniseen tilaan ellei voisi laittaa vieressä olevan saunan lauteiden alle.
Vertailun vuoksi tällähetkellä käytössä on 30 vuotta vanha öljykattila josta riittää lämmintä vettä yhteen pikaiseen suihkuun.

Nibe on selvästi halvin. Myyjä perusteli tulistus tekniikalla ,että geopro olisi parempi. Mutta kai tuo Nibekin toimii vesikierto patterieden kanssa myös.
Eli onko mitään järkevää syytä valita 2000€ kalliimpi geopro.
En tarvitse Mersua kun Toyotakin toimii ja vielä luotettavammin.

Anteeksi sekava teksti mutta näiden tulistusten ja tarjousten kanssa menee kyllä vaikeaksi.

[collar]

Itse "painin" saman asian parissa ja olenkin tullut nyt siihen tulokseen, että mistä saan parhaimman tarjouksen avaimetkäteen periaatteella. Tällähetkellä tapetilla on IVT ht plus 7, nipe 1220, LÄ C10. Kaikki nämä tuntuu olevan suht. järkeviä valintoja, joten euromäärä ratkaiskoon. Tosin sillä varauksella, että porakaivon syvyydestä en tingi.

[kaukok]

Itse "painin" saman asian parissa ja olenkin tullut nyt siihen tulokseen, että mistä saan parhaimman tarjouksen avaimetkäteen periaatteella. Tällähetkellä tapetilla on IVT ht plus 7, nipe 1220, LÄ C10. Kaikki nämä tuntuu olevan suht. järkeviä valintoja, joten euromäärä ratkaiskoon. Tosin sillä varauksella, että porakaivon syvyydestä en tingi.

Minkä kokoinen talo sinulla on? Entä onko lämmönjako toteutettu vesikiertopattereilla.

Kun lueskelin näitä juttuja täältä ja valmistajien sivuilta öljyn vuosikulutuksia vs lämpöpumpun kokoa, niin päädyin siihen tulokseen että 10 kw pumppu on selkeästi ylimitoitettu.

Perustelu tuohon 10 kw pumppuun oli se,että se tuottaa tarpeeksi lämmintä vettä patteriverkolle (+60-70  celsius astetta)

Taidan itse päätyä tuohon nibe 1210  7kw versioon
150m porareiällä.

Pari asiaa kuitenkin mietityttää tuossa 1210.
Kuinka lämmintä tuo 1210 pystyy tuottamaan hyvällä hyötysuhteella ja riittääkö lämmin käyttövesi.

[arska]

Selvittäkää hyvät ihmiset, millä periaatteella tuo 50-70 asteen lämpötila patterikierrolle saadaan aikaan.

Tehdäänkö se kiristämällä kompuran paineita vai tulistustekniikalla vai lisävastuksella?

Mikä on lämpöpumpun hyötysuhde, kun lämpötilat liikkuvat noissa lukemissa?

[collar]

Minkä kokoinen talo sinulla on? Entä onko lämmönjako toteutettu vesikiertopattereilla.

155 neliötä asuinpinta-alaa+ varasto yht. 200. Öljyä palaa noin 3000-3500 litraa. Lämmitys on vesikiertoinen patterilämmitys ja ilmanvaihto painovoimainen.

[pölötis]

Mulla 8,5 kw nibe sai viime talvena aikaiseksi ilman sähkövastusta 53 asteista vettä pattereille kuumimmillaan(mitattu patteriverkostolle lähtevästä putkesta), meillä se riittää tonne 25 asteen pakkasille asti(alkuperäiset patterit), sen jälkeen täytyy ottaa lämmitys apua takasta/sähkövastuksesta.Koska asumme rannikolla eteläsuomessa ei tuo pakkanen pitkiksi ajoiksi kiristy yli -25 asteen.Talo on vm -73.Öljyä meni aikoinaan 3000l/vuosi.
Että tällaisia kokemuksia.

[collar]

Mulla 8,5 kw nibe sai viime talvena aikaiseksi ilman sähkövastusta 53 asteista vettä pattereille kuumimmillaan(mitattu .

Eikös nuo pumput pysty kehittämään jopa 65 asteista vettä ilman lisävastusta?

[formia]

Kyllä pystyy tulistin mallilla. Testi viikolla max.85-asteista varaajan yläosaan siis ilman vastusta.
Tuo 50-70 asteinen vesi patterikiértoon saadaan nelitiesunttauksella tulistusvaraajan yläosasta eikä tarvita yleensä välttämättä vastusta apuna.
Hyötysuhde ei varmaankaan ole enää 4 vaan varmaankin lähempänä 2,5 (arvailua)
Tulistusvaraajalla varustetulla mallilla saa pumpulle paremmat käynnit, muilla tuppaa olemaan melkoista pätkäkäyntiä, joka kuluttaa pumppua. Hintaa enemmän, mutta mielestäni teknisesti parempi ratkaisu. Kaikki pumput varmasti toimii kunhan vain mitoitus on oikea.

[Maalampo]

Olen samaa mieltä kuin formia että kaikkilta merkeiltä löytyy varmaankin toimiva pumppu myös sanerauskohteeseen ! Mutta minusta nuo osatehoiset sanerauskohteen pumput pitäisi mitoittaa huomattavasti reilummin kun uudisrakennuksien pumput ! Silloin on vähän enemmän reserviä jos tulee kylmät kelit ja patterit tarvitsevat kuumempaa vettä eikä se pykälää isompi kompura yleensä niin kauhean paljon enempää vie virtaa ! Mutta tämä on vain minun mielipide ja itse toimisin näin !

[pölötis]

Eikös nuo pumput pysty kehittämään jopa 65 asteista vettä ilman lisävastusta?

Ei nibe ainakaan, juuri siksi kokemuksestani kerroin.
Mutta pitää muistaa että jos lisävastuksen avulla viikon verran vuodessa lämmittää-ei se tee talosta suorasähkötaloa,toki silloinkin kompuralla otetaan irti kaikki mitä saa ja tarvittava lisälämpö sitte muilla keinoin.Vahvistamattomien tietojen mukaan myös "uusi" nibemalli käyttää samaa tekniikkaa kuin nämä parivuotta wanhat.

Tulistin pumpun avulla saa varmasti kuumempaa patterivettä ilman vastusta, mutta en ole koskaan lukenut/kuullut kuinka hyvin  sitä kuumaa patterivettä käytännössä verkostoon riittää 30 asteen pakkasilla, kun tarve kuumalle patterivedelle on jatkuvaa.Ymmärtääkseni tulistimen teho on hyvinkin rajallinen.

Joku korjatkoon(jos on kokemusta) jos olen väärässä tuossa kirjoitukseni tulistin kappaleessa.

[kaukok]

Kiitoksia vastauksista.
Vieläki tosin mietin sitä riittääkö tuo pölötiksen mainitsema 53 asteinen patteri vesi.

Jos valitsee tulistus varaaja mallin hinta ero vähintään 2000€. Toisaalta niben 10-kw mallin hintaero myös sama kun huomioidaan syvempi porareikä.


Tuolle 2000 eurolle löytyisi kyllä muutakin käyttöä. Mutta toisaalta jos se aiheuttaa 1-2kk vastuskella lämmittelyn niin kyllähän siihenkin rahaa kuluu pitkällä tähtäimellä.




NIben esitteestä 1220-10 mallista:"Lämpöpumppu voi lämmittää lämmitysjärjestelmään menevän veden jopa 70-asteiseksi**.
** Kompressorilla 65 °C saakka, loput tuotetaan lisäsähköllä.
Suurin paluulämpötila 58 °C (malleissa 6, 8 ja 10 kW)."

Eli kyllä tuosta nibestäkin lämmintä pitäisi tulla.


 
Yritin selvittää kuinka lämmintä nykyisen systeemin kiertovesi on korkeimmillaan.  Kunnon mittaus tulosta en saanut. Mutta vesilähtö putkesta pystyy helposti pitämään paljain käsin kiinni ja vanha manuaalinen sunttiventtiili ei koskaan ole yli puolenvalin sininen/punaisen asteikolla  auki, tästä päättelin ettei se ainakaan yli 60 astetta ole voin kyllä olla ihan väärässäkin.

[Malibra]

Tuolle 2000 eurolle löytyisi kyllä muutakin käyttöä. Mutta toisaalta jos se aiheuttaa 1-2kk vastuskella lämmittelyn niin kyllähän siihenkin rahaa kuluu pitkällä tähtäimellä.

Kyllä se vastuks(i)en käyttö tulee olemaan melko vähäistä.

Ja toisaalta tuolla 2 k€ käytät sitä (6kw)vastusta n~ 5000 tuntia.

-Janne-

[Kuumaa_kalliosta]

Kiitoksia vastauksista.
Vieläki tosin mietin sitä riittääkö tuo pölötiksen mainitsema 53 asteinen patteri vesi.

Sitäpä itsekin etukäteen mietin, mutta käytännössä 50–55-asteinen lämmin käyttövesi on ollut aivan riittävän lämmintä.

[mnk]

Tulistin pumpun avulla saa varmasti kuumempaa patterivettä ilman vastusta, mutta en ole koskaan lukenut/kuullut kuinka hyvin  sitä kuumaa patterivettä käytännössä verkostoon riittää 30 asteen pakkasilla, kun tarve kuumalle patterivedelle on jatkuvaa.

Ymmärtääkseni tulistimen teho on hyvinkin rajallinen.

>>>>>  Perustelu tuohon 10 kw pumppuun oli
>>>>> se,että se tuottaa tarpeeksi lämmintä vettä
>>>>> patteriverkolle (+60-70  celsius astetta)

En minäkään usko, että tulistimella saa jatkuvaan kulutukseen noin kuumaa vettä.  Kannattaa kysyä toimittajalta ja sanoa, että saankos tuon lupauksen kirjallisena toimitussopimukseen, niin sittenhän se selviää naaman ilmestä kuinka pelittää.....

Olen vain testannut omaa kamiinaa  noin 64C syötöille asti ja silloin vastus lauloi apuna , mutta sille voi olla syynä kompuran tehonkin loppuminen, joten ei omakohtaista kokemusta pääseekö 65C asti jatkuvassa ajossa ilman vastusta.  

Mielummin taidan polttaa vastusta apuna hieman kun talven selvisi noin reilun 30 euron vastuksenpoltolla.  Toisaalta isommalla kompuralla lämpiäisi lämminvesivaraaja nopeammin, joten mitä valitaan ?   Nykyinen teho ja isompi LV-varaaja, mutta isompi LV-varaaja ei olisi mahtunut  asennushetkellä.  Aika hyvin toimii nykyinenkin paketti.

[kaukok]

>>>>>  Perustelu tuohon 10 kw pumppuun oli
>>>>> se,että se tuottaa tarpeeksi lämmintä vettä
>>>>> patteriverkolle (+60-70  celsius astetta)

En minäkään usko, että tulistimella saa jatkuvaan kulutukseen noin kuumaa vettä.  Kannattaa kysyä toimittajalta ja sanoa, että saankos tuon lupauksen kirjallisena toimitussopimukseen, niin sittenhän se selviää naaman ilmestä kuinka pelittää.....

Olen vain testannut omaa kamiinaa  noin 64C syötöille asti ja silloin vastus lauloi apuna , mutta sille voi olla syynä kompuran tehonkin loppuminen, joten ei omakohtaista kokemusta pääseekö 65C asti jatkuvassa ajossa ilman vastusta.  

Mielummin taidan polttaa vastusta apuna hieman kun talven selvisi noin reilun 30 euron vastuksenpoltolla.  Toisaalta isommalla kompuralla lämpiäisi lämminvesivaraaja nopeammin, joten mitä valitaan ?   Nykyinen teho ja isompi LV-varaaja, mutta isompi LV-varaaja ei olisi mahtunut  asennushetkellä.  Aika hyvin toimii nykyinenkin paketti.

Tulin siihen tulokseen, että +50-55 asteinen patterivesi riittää meille hyvin. Pitää sitten talvellä lämmittää takkaa jos tuntuu ettei lämpö riitä.
Mlp tulee olemaan Niben 1210 7kw ellen saa yhtä hyvää tarjousta 1220 8kw versiosta. Porakaivon syvyys on 140m.  

Koko urakan hinnaksi tulee noin 7000 €.
Tuosta jos saa vielä sen 15% valtion avustusta niin koko urakan hinnaksi jää karvan alle 6000 euroa.

Jokatapauksessa 28 vuotta vanha öljykattila olisi pitänyt uusia, hormi kunnostaa ja öljysäiliö tarkastaa. Öljylämmityksen uusiminen olisi siis maksanut noin 3500-5000€.  

Eli Mlp maksaa noin 2000 euroa investointina enemmän kuin öljylämmityksen ajanmukaistaminen.

Takaisinmaksuaika nykyisillä hinnoilla noin puolitoista vuotta. (öljy vuodessa 2100€ Mlp kuluttama sähkö 400€(arvio laskelmista))


Eipä tarvitse paljon miettiä onko järkevä investointi

[kaukok]

Miten tuo kesäviilennys toimii? Samalla kun uusii lämmitys systeemin voisi vaihtaa makuuhuoneiden patterit puhallinkonvektoreihin.
Minkä lämpötilaista vettä käytännössä pattereissa kiertää kun käyttää jäähdytystä ja onko siitä haittaa, että kylmä vesi kiertää koko systeemissa. Kannattaisi varmaan erottaa makuuhuoneiden patterit muusta piiristä.

[Sunheat]

Et sitten vaivautunut selvittämään, millä tavoin Niben lämpöpumpulla saadaan patterikiertoon yli 50 C lämmintä vettä!
Minä tiedän kuinka tämä tapahtuu ja siksi en koskaan osta Niben lämpöpumppua, koska hyvin on, jos sen kompressori kestää takuuajan.

[iljusu]

Voisitko valaista aihepiiriä hieman tarkemmin. Itse painiskelen pumpun valinnan suhteen Thermian, IVT:n ja Niben välillä. Lämpöässä ehkä vielä pelissä mukana, mutta ne ei ole vielä pystyneet vakuuttamaan paremmuuttaan Ruotsalaisiin nähden ...

[kaukok]

Et sitten vaivautunut selvittämään, millä tavoin Niben lämpöpumpulla saadaan patterikiertoon yli 50 C lämmintä vettä!
Minä tiedän kuinka tämä tapahtuu ja siksi en koskaan osta Niben lämpöpumppua, koska hyvin on, jos sen kompressori kestää takuuajan.

Mistähän maallikko tuonkin selvittäisi kun ei näistä systeemeistä juuri mitään tiedä/tajua.
Varmaan kerrot mikä tuossa Nibessa on sitten vikana.
Minusta vaikuttaa luotettavalta suuri valmistaja jolla pitkäaikainen kokemus alasta.

Myyjä ainakin sanoi että hyviä ovat molemmat Nibe ja Geopro, jälkimmäinen kalliimpi tulistustekniikan takia.

[Sunheat]

Sinähän kirjoitit asian ytimen viimeisessä lauseessasi.

Tulistustekniikka, siinä asian ydin.

Ei hierota sitä kuumaa patterivettä kiristämällä kompuran paineita, mikä syö sekä lämpöpumpun kestävyyttä että samoin huonontaa huomattavasti hyötysuhdetta.

Klikkaappa tuota Karhun kuvaa ja lue sitten, kuinka hommat hoidetaan nykypäivänä Suomessa.

[mnk]

Ei se kompura  hirveästi kuormitu kun tehdään esim kumaa vettä (tai kuumaa patterivettä).

Dataloggerikäyrästä näkyy kuumakaasun lämpötilat.

http://www.husdata.se/userlist.asp

Tuolta valitaan joku satunnainen käyttäjä ja katsotaan rapports osioita ja valitaan sopiva raportti, josta katsotaan kuumakaasun lämpötilan (HETGAS  GT6  sensori) graafi.  Itsellä ollut viimeisen viikon  ajan noin välillä 60-82C.

Patterisysteemissä kuormittuu kompura (varmasti) enemmän kuin lattiasysteemissä.  Hyötysuhde heikkenee (varmasti), mutta onko riittävästi väliä, kun talvea ei riitä kuin 4:ksi kuukaudeksi ns. ruuhka-Suomessa  (~joulu-maaliskuu)  ja tuon ajan sisällä menneenä talvena poltin vastuksia alle 90h, joka maksoi noin 30eur. Pumppu ilmeisesti tuon perusteella kohtuu optimi-mitoitettu: - nyt menee suunnilleen 25-30 kwh/vrk  6-7kk:n ajan (enemmän kuin lattiakohteessa varmaankin)   ja  kesäkuukausina ehkä vähemmän ja lämpenee liki sähkön hajulla pannuhuoneessa.

Nyt kun tukiaiset tarjolla, niin valinta lämmitystavasta (maalämpö vrt muut  helppous huomioiden) on kohtuu selvä ja  investointi kuoleentuu äkkiä, kuten tuolla jo kaukok  aikaisemmin totesi.

[kaukok]

Sinähän kirjoitit asian ytimen viimeisessä lauseessasi.

Tulistustekniikka, siinä asian ydin.

Ei hierota sitä kuumaa patterivettä kiristämällä kompuran paineita, mikä syö sekä lämpöpumpun kestävyyttä että samoin huonontaa huomattavasti hyötysuhdetta.

Klikkaappa tuota Karhun kuvaa ja lue sitten, kuinka hommat hoidetaan nykypäivänä Suomessa.

Aika hiljaista on tuolla Karhun sivuilla tulistustekniikasta. Toinen asia on jos ei toimittajat jaksa edes tarjousta tehdä kohtuullisessa ajassa niin ...

[Maalampo]

Itselläni on lattialämmitys talossa mutta jos olen oikein ymmärtänyt niin tuolla Ruotsin puolella suurin osa lämpöpumpuista on patterikohteissa joten en usko että Sunheat on kovinkaan oikeassa sanoaessaan että nuo ns. Ruotsalaistyyppiset pumput eivät kestä edes takuuaikaa ja onhan niissä kuitenkin markkinoiden pisimmät takuut ! Sekä tulistin tekniikka että ns. Ruotsalaistyylisissä pumpuissa on omat hyvät ja huonot puolensa !  Mutta yhteistä on se että molemmilla lämpiää talo varmasti ja edullisesti !

[Sunheat]

Kirjoitin nimenomaan oman mielipiteeni Nibestä, sinä yleistit mielipiteeni koskemaan kaikkia "ruotsalaistyyppisiä" lämpöpumppuja.
Tarkkaavaisuutta kirjoitteluusi, Maalampo.
Kerropa nyt, millainen tulistustekniikka on esim. IVT:ssä ja Thermiassa?
Sinulle MNK ja kaukok : katsopa tarkkaan Pohjolan Maalämpö Oy:n sivuilta kuvaa tulistusvaraajasta. Useimmat ymmärtävät kuvan nähtyään tulistustekniikan toteutustavan.
Tulistustekniikalla saadaan n. 10-20 prosenttia tätä tulistuslämpöä lämpöpumpun kokonaislämmöntuotosta, joten patterikiertoon sitä varaajan yläosassa olevaa tulistuslämpöä ei kannata ajaa.
Lämpöpumpun kokonaishyötysuhde kärsii varmasti ja pahasti.

[Maalampo]

Sunheat, minä oletan/oletin että tuo Nibe on samantyylinen pumppu kuin nuo muut ns: Ruotsalaistyyliset pumput joissa ei ole tulistustekniikkaa ! Ja tarkoitin nimenomaan että ei pidä tuomita sitäkään tekniikkaa toimimattomaksi patterikohteissa ottamatta yhtään kantaa pumpun merkkiin !

[Porari]

Nibe 1120-1220  yli 60 (n. 65)astetta kompuralla, Sähkö mukaan niin 70 astetta. Pitäisi riittää patteri kohteisiinkin.

[energiaa maasta]

Olisiko tämä hyvä paikka tällaiselle kokemusperäiselle tarinalle . Siirtäkää parempaan paikkaan jos silt tuntuu

Eli kokemuksiani ja samalla kiitokset viime syksynä saamistani neuvoista tällä palstalla ;

- ~60 rakennettu rapattu talo jossa täystiili lisäsiipi, 2-lasiset ikkunat jne.
- Paikkakunta Lahti
- n.200 m2 lämmintä alaa, 100m2 varasto/autotallia
- 2 aikuista 2 lasta .
- Saunotaan lähes joka ilta. silloin tällöin naapuriperhe saunomassa 2+3 hlö
- sisälämpö talossa n.20

Aiemmin öljyä kului n.4500 l /vuosi + varaavan takan puut 10 m3

viime syksynä (lokakuun lopussa) päätin heittää kattilan pois ja tutkin eri maalämpö vaihtoehtoja /merkkejä .

Lähtökohtana minulla oli se että maalämpö toteuttaa sen minkä öljykin ja halvempaan hintaan. Siis takaisinmaksuaika n. 5 vuotta

Totesin että erot olivat lähinnä lämpimän veden tuotannossa, mutta hintaerot melkoisia. laatuerojakin varmaan on, mutta onko aina hinta/laatu- suhde kohdallaan.

Lämmön jakoa en aikonut muuttaa (vesipatterit ja aika paksut putket) lämminvesikiertoon meni aiemmin max. 45 asteinen vesi (-25 ulkona)
Tällöin esim. tuolla tulistustekniikalla ei ole mielestäni suurtakaan merkitystä. Hintaa se kyllä nostaa.
(Jos olisi esim. poreamme , niin tällöin valintaani olisi  vaikuttanut lämpimän veden tuotantoon erikoistuneet merkit).

pitkien vertailujen (tältä palstalta sain myös erittäin hyviä vinkkejä ) ja tarjouskierrosten jälkeen päädyin edullisimpaan vaihtoehtoon eli Nibeen . Geopro ja thermia olivat pitkään mukana mutta hinta (takaisin maksu aika) ratkaisi. Alkuun mukana oli kaikki merkit , mutta osa tippui pois hintansa takia heti alkuun.

Asennustavaksi en valinnut aivan puhtaasti kustannussyistä "avaimet"käteen vaihtoehtoa(16.000-21.000 merkistä riippuen) , vaan pilkoin koko urakan : reikä , pumppu ja asennukset erikseen.

kustannuksia tuli seuraavasti. mukaan ei ole laskettu muutamia hermojen menetyksiä ;-):
- 190m reikä (5000€)
- Nibe 1210-10 :n (~5000€)
- kaivuuhommat ja putkiston asennukset (itse apuna)
- sähkötyöt (huom. 3*25A) Ammattimies
- putkityöt ja vanhan systeemin purku  (itse apuna)
näistä kertyi ~2000€.

Teetin samalla uuden sähkökeskuksen ja muutamia muita rakennemuutoksia kellariin.(eri bujetti)

Aikataulusta tällaisessa muutostyössä tulee hankalaa kun koko ajan pitäisi saada lämmintä käyttövettä sekä syksyllä jo lämpöä pattereihinkin. Siispä
- ensin reikä maahan (190m) ja putket sisään suojaputkia käyttäen
- kun Nibe oli pihassa , niin öljysäiliö (sisätiloissa) polttoleikaten pihalle
- Nibe vanhan säiliön tilalle ja kylmäpuoli kiinni, poltinta syötettiin väliaikaisesti 200l tynnyreistä
- kun sain putkimiehen paikalle, niin kattila pihalle ja itse putkimiestä avustaen lämmin puolen putkisto vanhaan patteriputkistoon kiinni . Tämä homma on loppujen lopuksi ammattitaitoa ja "silmää" vaativaa hommaa, joten suosittelen putkimiestä jolla on kokemusta vanhoista taloista.

Tällaisen saneerauskohteen kyseessä ollen missään "avaimet käteen" tarjouksissa ei ollut mukana liittämistä vanhaan lämmön jakoon vaan se oltaisiin tehty erillistyönä.

Eli kaiken kaikkiaan paljon omaa aikaa käyttäen ja ammattimiehiä avustaen , pilkkomalla koko projekti varsinkin saneerauskohteessa säästää tukun rahaa , mutta toisaalta hermot meinaa välillä mennä aikataulujen suhteen sekä miettiessä että tuleekohan kaikki tehtyä oikein. kukaan toimittajahan ei ole tällöin kokonaisvastuussa. Itse olen kylläkin tyytväinen lopputulokseen .

Nyt yksi talvi takana ja käyttökokemukset erittäin positiivisia. Olen pitänyt mielenkiinnon vuoksi erittäin tarkkaa kirjanpitoa lähes päivittäin Excelillä. Asennettiin erillinen sähkömittari pumpulle, niin voi erotella pumpun kulutuksen muusta käyttösähköstä

Lämmin käyttövesi riittää( ei ole tarvinnut vielä edes "turbonappia" käyttää), vanhat patterit toimivat. Kovilla pakkasilla -27 kiertoon meni niben mukaan 52 asteista vettä. keskimäärin 40 asteinen vesi
 
Sähköä lämmitykseen mennyt marraskuun puolesta välistä 8663 kWh eli n.50 kWh/vrk, eli reilu 18000kWh/vuosi. Tähän mennessä lisäsähköä on käytetty lämmitykseen 38 h!!! , eli siis lähes täystehomitoitus .
Tietysti nyt on vielä kesäkausi tulossa :-) , joka vielä tiputtaa kulutusarviota eli tulisko siitä n. 1300€/vuosi . 4500l öljyä maksaa n. 3000€ . Säästöä vuodessa pitäis siis tulla reilu 1700€/vuosi.

Öljylämmityksen kunnostamiseen olisi lvi miehen mukaan n. 6000€ (kattila, poltin rosteriputki , säiliön kunnostus ...) ja maalämmitys maksoi 12000. Tästä ainakin minä lasken että maalämmön lisäkustannus on ~6000 € (tuntuu ainakin paremmalta).

jos tuosta nyt äkkiä laskee (ilman korkokuluja) , niin takaisinmaksuun menee n. 4 vuotta.

ai niin , kotitalousvähennystä pitäisi tulla vielä takaisin 2000 € :-). hakemuksen ja verottajan pelisääntöjen mukaan. näitä tietysti tulisi myös öljylämmityksen kunnostamisessa

eli tuo alussa mainitsemani 5 vuotta pitäisi kyllä toteutua.

Yhteenvetona voisin sanoa että peruslaitteet toimivat aivan hyvin ja laitteet pitää valita todellisen tarpeen mukaan (esim. jos ei esim. ole poreammetta)sekä asennustapa sen mukaan , mitä itse pystyy tekemään. Eihän loputtomalla määrällä lämmintä käyttövettä mitään tee jos sitä ei käytä paljoa ;-)

ps. Puita palaa edeleen 10m3 :-)
ps 2. Tarkempaakin tietoa projektista sekä laskelmista voin antaa,  jos joku haluaa .

[Kuumaa_kalliosta]

Kiitos kirjoituksesta,  nimimerkki energiaa maasta.


Myös meillä alustavat laskelmat viittaavaat siihen, että saneerauskohteissa maalämpöinvestointi maksaa noin neljässä vuodessa itsensä. Mitä isompi talo, sitä nopeammin.

Sinä olit valinnut osatoimitukset, me avaimet käteen -ratkaisun. Riippuu ihmisestä ja tilanteesta, kumman valitsee. Oleellista on se, että molemmissa tapauksessa pyytää usealta taholta tarjouksia.

Tuntuu siltä, että erillistoimituksissa Niben pumput ovat edullisimpia mutta kokonaispaketissa saattaa esim. Thermia tulla yhtä edulliseksi tai jopa edullisemmaksi, kuten meillä kävi. IVT:n ja Lämpöässän tarjoukset olivat sitten eri planeetalta. Hinnaneroa ei voi perustella millään taikasanoilla (tulistus tai täysteho).

Toivottavasti tarjousten hintataso on sittemmin pudonnut. Maalämpökilpailu ei ole kuitenkaan kovin kiivasta. Ruotsin hintatasoon on vielä matkaa.

[kaukok]

Kiitos kaikille hyvistä vastauksista.
Lueskelin juttuja Geopro vs Carrier ja täytyy sanoa,että nyt vasta tämän valinnan kanssa on sekaisin.
Eli jos valitsen Niben onko kannattava repiä patteri termostaatit irti.
Entä lämpötilan säätö ulkolämpötilan ja paaluveden lämpötilän mukaan. Varmaan tuo ruotsalais tyylien säätö sopii paremmin tälläiseen kohteeseen kuin suomalinen sisälämpötilan mukaan varsinki kun pannuhuone on saunan vieressä ja lähimmät huoneet tuppaa olemaan melko lämpiä kun yläkerran makuuhuoneet pitää olla viileämpiä.
Nykyisellään talossa on alakerrassa toisessä päädyssä puulämmiteinen sauna ja pesuhuone tilat jossa sähkölattia lämmitys ja toisessa päässä taloa varaava takka toisaalta yläkerrassa patterit on yleensa kiinni (auki vain kovimmilla pakkasilla).

Tarjouksia on tullut nyt NIbe , Geopro, bentone ja ivt. Hinnoissa nibe on 2000 euroa edullisempi kuin muut. Mutta toisaalta paremmanpuoliskon kanssa juteltuani hän oli sitä mieltä että lämpimän käyttöveden riittävyys(saunotaan lähes joka päivä) on tärkeämpi kuin 500 euron säästö.
Lämpimän veden tuotannosta onko kierukka parempi kuin varaaja tyyppinen?

Entä keruuputkien asennus kaivoon pystyykö tuota tekemään itse ja mitä putkeä tuo on, kun voisi tutun kautta saada ainakin normaalia vesijohtoputkea melko edullisesti.

[energiaa maasta]

mulla ei ole termostaatteja ja lisäksi paksut putket 3/4" ja näin suosittelivat kaikki muidenkin merkkien tarjoajat. Käsittääkseni näin menetellen saadaan veden kierto pattereissa suuremmaksi ja täten lämpötila alemmaksi.

Termostaateille ei mielestäni kannata tehdä mitään , jos alle menovesi pysyy nykyisellä järjestelmällä alle 50 asteisena (myös pakkasilla). Ehkäpä avata täysin auki korkeintaan

Nibessä on ulkoanturi ja säätää käsittääkseni sen ja meno/paluuveden kanssa jollaintapaa yhteistyössä.

Valmistaja ei suositellut minulle sisäanturia (saa Nibeen lisävarusteena kuten moneen muuhunkin) , mutta  mutta lainatakseni ammattilaisten lausuntoja:
 " kun tulee nopeita lämpötilan muutoksia, esim. pitkän pakkaskauden jälkeen lauhtuu nopeasti, niin talon rakenteet hohkavat vielä kylmää sisään , mutta ulkoanturin mukaan pitää lämmitystä pienentää. Tällöin tietysti sisälämpökin laskee.
Sisäanturin käyttäminen tasaa näitä muutoksia"

Tämän huomasin käytännössä viime talvena ja niinpä ajatuksissa on sisäanturin lisääminen järjestelmään. Onkohan pakko ostaa aito nibe , vai tietäisikö joku kytkentää ,sekä vastusarvoja ?

Tuo lämpimän veden riittävyys on varmaan suurin kysymys, mutta se , kuinka usein saunoo ei vaikuta asiaan vaan se, kuinka paljon kerralla vettä käyttää ;-) meillä on hyvin riittänyt 2 aik 2 lasta

Nibe 1210:ssä on 160 l. noin 50 asteista vettä ja tarvittaessa (jos vieraita käymässä) voi nostaa napista kuumemmaksi . käyttää tietenkin silloin suoraa sähköä , mutta pääasia että vesi riittää.

Niin ja kun on kaverit kylässä , niin saunassa istutaan paljon kauemmin kuin suihkussa ;-)

Testaa asia käytännössä ja mittaa kuinka monta minuuttia suihkussa käynti kestää kullakin ja laske sen jälkeen sama minuuttimäärä vettä saaviin , niin saat keskimääräisen arvion kulutuksesta .

Henkilökohtaisesti en rupea itseäni ryppyiseksi suihkuttelemaan ;-)

Olin itse apuna työntämässä porarin kanssa putken 190m . kaivoon ja ei tuo kummoinen rupeama työnä ollut ,  mutta kaivoputkessa on se alapään mutka ja painot . ne  oli ainakin mulla suoraan "hitsattu" putkeen kiinni ....

[santeri1]

 Tämän huomasin käytännössä viime talvena ja niinpä ajatuksissa on sisäanturin lisääminen järjestelmään. Onkohan pakko ostaa aito nibe , vai tietäisikö joku kytkentää ,sekä vastusarvoja ?
 


Katoppa www.varmepumpsforum.com sieltä löydät sisätila-antureista tietoa ja jopa piirrustukset moisen tekemiseen. Klikkaa alla oleva linkkiä, niin pääset kattoon yhtä topikkia.
 http://www.varmepumpsforum.com/vpforum/index.php/topic,2386.0.html
 
Etsi myös hakukomennolla inomhusgivare, niin taas tulee lisää sivuja.

Kustannukset tämän tekemiseen itse on minimaalisen pienet, kun vertaa niben listahintoja. Jos päädyt ostamaan kyseisen laitteen, niin kannattaa kysyä hintaa myös Ruotsin puolelta. Esim pehmokäynnistysrele oli ruotsin puolella muistaakseni 100 euroa halvempi.

Santeri

[energiaa maasta]

Hieno homma,Kiitokset Santeri1 . tuotahan pitää alkaa heti tutkimaan . On vaan tuo ruåtti päässy vähän ruostumaan  

Tulipa heti toinen juttu mieleen ...
Nyt kun tuli kesä ;-) ja laitoin patterikierron kiinni (asennettiin sulut linjoihin) ja vesi kiertää ainoastaan saunan lattilämmityksessä ,niin millaisilla säädöillä saisi suht.tasaisen (esim. 30 astetta) menoveden riippumatta lämpötila-antureista
 
Kokeeksi säädin tasaisen käyrän 1 ja minimi menovedeksi 30 astetta.
Toimii aika ok ja 24h./käynnistyksiä 30/ kokonaiskäyntiaika 2h. eli käynnistyy vajaan tunnin välein ja käy aika vähän aikaa kerrallaan (alle 5min/käynnistys) .
Voisko säädellä jotenkin jotta sais vähemmän käynnistyskertoja ja pitempiä käyntiaikoja ja silti pysyis saunan lattia lämpimänä ?

[santeri1]

Mitkä sinulla on asteminuutit käynnistykselle ja sähkövastukselle? Nostamalla asteminuutteja saat käyntiaikoja pidemmiksi ja näin ollen myös lepoajat kasvavat. 30 starttia on paljon vuorokauden aikana. Kompura kärsii turhaa.

Santeri

[energiaa maasta]

Niin minäkin vähän arvelin. Asteminuutit ovat vakioasetuksissa . Olisiko heittää joitain arvoja , joita kokeilla ?

Mitä mieltä tuosta 1 käyrästä etc. ?

[otto2]

Olen laittamassa maalämpöä talooni 250 m2 + 40 m2 puoli lämmintä tilaa, 4 henk. ei ammeita yksi suihku, vesi patterit ei lattia lämmitystä, lämpökaivo tulossa, tarjouksia on tullut 5 kpl tehojen ja laitteiden suhteen on aika suuret erot. Pitäisikö olla täys teho vai osa teho, tulistus systeemit, ei ole takkoja tai muita lämmittimiä. Talo on rak.-60, yläpohjassa on selluvillat. Kannattaako jättää vanha puu/öljy kattila ja 2 m3 varaaja rinnalle tai varalle? Mitä enemmän lukee laitteista ja foorumeista näitä asioita niin sitä enemmän menee sekaisin. Laittakaa jotain vinkkiä          

[Kuumaa_kalliosta]

Olen laittamassa maalämpöä talooni 250 m2 + 40 m2 puoli lämmintä tilaa, 4 henk. ei ammeita yksi suihku, vesi patterit ei lattia lämmitystä, lämpökaivo tulossa, tarjouksia on tullut 5 kpl tehojen ja laitteiden suhteen on aika suuret erot. Pitäisikö olla täys teho vai osa teho, tulistus systeemit, ei ole takkoja tai muita lämmittimiä. Talo on rak.-60, yläpohjassa on selluvillat. Kannattaako jättää vanha puu/öljy kattila ja 2 m3 varaaja rinnalle tai varalle? Mitä enemmän lukee laitteista ja foorumeista näitä asioita niin sitä enemmän menee sekaisin. Laittakaa jotain vinkkiä          

Jos on tilaa, jätä ainakin (hyväkuntoinen) varaaja ja tilan salliessa myös vanha kattila. Se on hyvä vara- ja lisälämmön lähde. Kytketään vaan siten, että normaalisti kiertovesi ei kulje sen kautta. Tarvittaessa sitten pökköä kattilan pesään ja kiertovesi menemään myös vanhan kattilan kautta.

Valitsisin maalämpöpumpun ihan tarjousten hintojen perusteella. Ottaisin osatehoisen, koska täystehoisen lisähintaa ei voi yleensä mitenkään perustella taloudellisilla seikoilla. Kun itsellä oli sama tilanne, pari tarjoajaa näytti maallikon silmissä selvästi enemmän asiaan paneutuneilta ja pari oli sellaista, joihin en yksinkertaisesti oikein luottanut.

Kaikki pumppumerkit tuottavat halpaa lämpöä ja toimivat yleensä moitteettomasti. Ei tarvitse menettää yöuniaan valinnan takia. Valitse mutu-periaatteella, et katune.

[santeri1]

"Niin minäkin vähän arvelin. Asteminuutit ovat vakioasetuksissa . Olisiko heittää joitain arvoja , joita kokeilla ?
 
Mitä mieltä tuosta 1 käyrästä etc. ? "


Minulla on 150 ja sv muistaakseni 600. lämpökäyrä kolme, ratissa -1. Toimii pakkasilla hyvin ja pitää lämpötilan +21. Tuo on varmasti kokeilemisen arvoinen lämpökäyrä. Säädä asteminuutteja, niin saat pidempää käyntiä. Kerroppa kokemuksia, niin voisi vaikka alkaa peesaileen.

Santeri

[energiaa maasta]

Yep, laitoin asteminuutit 200:aan . Ainakin käynnistykset väheni. tutkailen tilannetta , pysyykö laatan lämpö tasaisena.

mutta Otto2:lle

Aika samat lähtökohdat kuin minullakin (kts.aiempaa).  
 
Varaajan jättäisin , jos on tilaa ;-)

Vanhaa kattilaa en jättäisi , koska se vie tilaa säiliöineen, toimii vain varalaitteena sekä vaatii kuitenkin huoltoa (säiliö, piippu, poltin jne.)
ja tietysti järjestelmien yhteensovittaminen säätöhommeleineen voi olla myös aika työlästä.
 
Varaavan takan hankintaa kyllä suosittelen tuon kokoiseen taloon oleskelutiloihin (olohuone etc.)
Ostopuilla lämmittäminen ei varsinaisesti ole edullista, mutta takalla saa "kohde" lämpöä sekä tunnelmaa kohotettua vaimon kanssa ;-)  
 
- Laitteen teho:
 Voidaan karkeasti laskea öljyn kulutuksesta 1l.= 10 kW *,8 (vanhan kattilan hyötysuhde) ja osittain  lämmitettävistä kuutioista.
Esim. 4500l * 10kW*,8 = 36000 kWh vuodessa.

Minulla oli öljykattilassa käyttötuntimittari, jolla näin suht tarkasti öljynkulutuksen (1,87kg/h suutin) esim. pakkaspäivinä, josta laskin huipputehon.
Mulla meni kovilla pakkasilla jopa 30l. öljyä/vrk. joten huipputeho about 30l*10kW*,8 /24h =10 kW

- Täysteho/osateho
Täystehossa kyllä ruuti riittää, mutta on investointina kalliimpi kun taas Osatehossa joutuu mitoittamaan tarkemmin , jottei joudu älyttömän paljon käyttämään suoraa sähköä vastuksella , mutta on hankintahinnaltaan selkeästi edullisempi.
 
- Tulistus
Tulistus lisää myös hintaa , mutta se on varteenotettava vaihtoehto, jos tarvitsee paljon lämmintä vettä tai patterihin joutuu syöttämään yli 50 asteista vettä pakkasilla.

Minä pystyin mitoittamaan mielestäni tehon aika tarkasti(osateho), emme kuluta paljon lämmintä käyttövettä ja 50 asteinen patterivesi riittää.(ei suurta varaajaa eikä tulistusta)

Päädyin siis 1210 10 kW Nibeen , joka täyttää nuo minun vaatimukseni ja edulliseen hintaan , pikkuisen alle 5000€ viime syksynä, joka oli selkeästi muita halvempi. Tiedä sitten pysyykö "nipussa" ;-). No, kai se pysyy....kop, kop

Loppupelissä sanoisin , että kartoita ensin Todelliset tarpeesi ja mieti ne tarpeet täyttävä masiina . Sitten voikin suorittaa kustannuslaskelman , milloin järjestelmän muutos maksaa itsensä takaisin.  Kaikilla koneilla hyötysuhde lienee todellisuudessa 1:2,5-3.

kun takaisin maksussa pääsee lähemmäs 5 kuin 10 vuotta , niin sanoisin hankintaa järkeväksi.

Minun tarpeisiini kyllä kuului myös statistiikka PC:lle , mutta siitä jouduin tinkimään. Nyt kirjailen kulutus ym. lukemia käsin ylös... kele

[Kuumaa_kalliosta]

Vanhaa kattilaa en jättäisi, koska se vie tilaa säiliöineen, toimii vain varalaitteena sekä vaatii kuitenkin huoltoa (säiliö, piippu, poltin jne.)  ja tietysti järjestelmien yhteensovittaminen säätöhommeleineen voi olla myös aika työlästä.

Jos tilaa on ja kattila on ehjä, miksi ruveta vanhaa kattilaa rälläköimään tai polttamaan palasiksi? Meillä jäi puukäyttöiseksi vara- ja lisälaitteeksi. Kytkeminen oli todella helppoa. Otin öljypuolen pois käytöstä, joten niitä huoltoja ei onneksi ole tiedossa.

Maalämpöpumpun rinnalla olevan puukattilan etu takkoihin verrattuna on se, että sillä saadaan lämpöä koko torppaan, ei vaan varaavan takan vaikutuspiiriin.

[Peca]

-energiaa maasta kirjoitti:
""Tulistus lisää myös hintaa , mutta se on varteenotettava vaihtoehto, jos tarvitsee paljon lämmintä vettä tai pattereihin joutuu syöttämään yli 50 asteista vettä pakkasilla. ""

Keskustelua mielenkiinnolla seuranneena minua askarrutta yksi kysymys: miten tulistuspumpulla pystyy patteriverkon menoveden lämpötilan nostamaan yli 50 asteeseen ilman lisälämpöä ?

-Ihan maalaisjärjellä ajatellen: Jos tulistuspumpun ja ei-tulistuspumpun teho on esim. 10kW, millä ihmeellä tulistuspumppu nostaa patteriverkkoon menevän veden lämpötilan korkeammaksi kuin ei-tulistuspumppu. Sen ymmärrän hyvin, että tulistuspumpulla saa käyttövettä varten varaajan yläosan  kuumemmaksi paremmalla hyötysuhteella kuin ei-tulistuspumpulla.

 Eikö patteriverkkoon vietävällä lämpömäärällä suhteessa kulutukseen ole mitään merkitystä....?

-täystehopumpulla se ymmärtääkseni on mahdollista molemmilla mlp-tyypeillä, mutta eiköhän se lämmitysteho suhteessa lämmöntarpeeseen ole ainoa tekijä, joka määrää maksimi menoveden lämpötilan ilman lisälämpöä....

-Peca-