Pyörällä päästä!

[anwa]

Ehtoota vaan kaikille "märkäkorvalta".

Olen miettinyt öljylämmityksen muuttamista joksikin toiseksi.Pellettilämmitys on ollut monestakin syystä houkutteleva,varsinkin kun saisin edullista pellettiä naapurissa olevasta tehtaasta.Olen hiukan lueskellutkin pellettikeskustelupalstaa, ja sieltä sattui silmiin maalämpöpitoinen aihe.

Eräs keskustelija valaisi foorumia seuravalla tiedolla:

Malmössä NIBEN maalämpöpumpulla ajettiin koko kalenterivuosi maalämpö,aurikoenergia tasokeräimillä sekä poistoilman lämmön talteenotto yhteisellä järjestelmällä, ja COP-kertoimet vaihtelivat 5-7 kertoimen välillä koko vuoden käyttöjakson aikana. Sitä ei ole tiedossa, minkälaisella kulutuksella järjestelmää kuomitettiin.
Ideanahan tässä on se, että helmikuun puolesta välistä alkaen aururikopanelin tuottama lämpö voidaan ohjata maaliuospuolelle, joka siis nostaa maaperän lämpöä. Samoin poistoilman lämpö johdetaan maalioskiertoon. Järjestelmä ei toimi muulla maalämpöön perustevalla tavalla, kuten vesistö tai porakaivossa. Tämä järjestelmä toimii vain maahan upotettavien keruuputkien perusteella. Putketkaan ei saanut olla 90 cm syvemmällä maanpinnasta.

Tällainen järjestelmä vaikuttaa ainakin minulle houkuttelevalta.En kuitenkaan ole perehtynyt näihin laitteisiin minkään vertaa,siksi kysynkin nyt "alan miehiltä" mielipiteitä laitteesta,onko siitä kuulunut teidän piireissänne minkälaisia kokemuksia ja joko tuollaista järjestelmää saa Suomesta?

[Matias]

Kuulostaa melkoisen monimutkaiselta systeemiltä,havainnollinen kaavio vähän yksinkertaisemmasta ja toimivasta aurinkolämmityksestä ,linkki oli joku aika sitten tällä foorumilla,siinä aurinkokerääjällä lämmennyt vesi lämmittää suoraan varaajaa.
http://www.solotek.dk/Page6.html
Aikamoisia lämpötehoja näyttäisi kehittyvän aurinkoisena päivänä

[justus01]

Aurinkolämpö ois varmaan kannattavinta ottaa suoraan varaajaa, jos varaaja sitä tarvitsee. Muina aikoina sen voisi sitten ohjata maahan.
 
Sitten jos järjestelmän hankintakustannuksilla ja/tai monimutkaisuudella ei oo merkitystä vaan pelkästään energiakustannuksilla, niin siinä tapauksessa 5kW tuulimylly pihalle josta pumpulle sähköt. Valtakunnan verkosta vaan tyvenellä...

Ois "koppi" kohdallaan  

[anwa]

Itse ihmettelen tuota lämpöenergian vientiä maahan "jäähtymään",osa takuulla häviää sinne jonnekin.Tilannehan olisi sama kuin maapiiristä/laitteistosta potkun loppuessa lämmitettäisiin sähkövastuksella maapiiriin menevää nestettä jotta saatasiin maapiiristä energiaa lisää.

Ajatusmallissani on varmaan jotain,mitä en ole ottanut huomioon.

Kukaanhan ei vielä vastannut alkuperäisessä viestissä oleeseen kysymykseeni:
"...onko siitä kuulunut teidän piireissänne minkälaisia kokemuksia ja joko tuollaista järjestelmää saa Suomesta?"

Onko hiljaisuus sama kuin "ei oo"?

[kalsket]

Uudeltahan tuo kieltämättä kuulostaa.

Nähdäkseni tuossa lähdetty siitä ajatuksesta että kesällä aurinkoenergiaa riittää huomattavasti yli käyttöveden lämmitystarpeen jolloin sitä varastoidaan maapiirin savikerroksiin. Tuolla menetelmällä saadaan siirrettyä myös selvästi alempia lämpötiloja keräimiltä kuin jos pelkkää varaajaa ladattaisiin.  Kuten tuossakin todettu niin vaatii maahan kaivetun keruupiirin, muuten vesi vie lämmön mennessään. Vastaavasti tuollaisella lataamisella menetetään mahdollisuus maaviileän käyttöön.

[justus01]

"...onko siitä kuulunut teidän piireissänne minkälaisia kokemuksia ja joko tuollaista järjestelmää saa Suomesta?"

Välttämättä tuollaista laitetta ei ole edes ruotsissa muualla kuin jossakin Niben tutkimuskohteessa. Se voi olla ihan hyvin rakennettu vaikka jo markkinoilla olevista Nibe:n tuotteista yhdistelemällä.

Eihän se välttämättä kummallinen temppu ole yhdistää PILP, MLP ja aurinkolämpö yhteen varaajaan. Todennäköisesti softaan muokkaamisella voisi saada toimivan järjettömän kalliin lämmitysjärjestelmän jossa olisi isompi COP kuin naapurilla.  

[Roori]

Ei kyllä oo vastaan tullut MLP+PILP+SOL järjestelmää, mutta
noita MLP+SOL ja toisaalta PILP+SOL on tehty ainakin Ruotsissa...Suomessa en tiedä onko kellään....

[anwa]

Ei kyllä oo vastaan tullut MLP+PILP+SOL järjestelmää, mutta
noita MLP+SOL ja toisaalta PILP+SOL on tehty ainakin Ruotsissa...Suomessa en tiedä onko kellään....

Jatkan vielä sen verran jaaritustani,että kyseinen keskustelija antoi ymmärtää että MLP:n kaverina ei ole PILP vaan lämmönvaihdin.Erään toisen keskustelijan kysymykseen "Ahaa,tarkoitatko nyt sitä,että sinä otan poistilmasta lämpöä talteen lämmönvaihtimella?" tuli vastaus "...oletko koskaan kuullut esimerkiksi tuloilman lämmönvaihtimista jotka esilämmittää tuloilmaa ?
Sellaisen voi tehdä hyvin halvalla ja yksinkertaisesti ( käänteisesti kylmätekniikalla )..." Eli tuosta voinee tulkita käytettävän lämmönvaihdinta?

Itse laitoksen toimintaselostuksesta,jonka keskustelija esittää, voi vetää johtopäätöksen että poistoilmasta ja auringosta saatavaa energiaa pumpataan koko ajan maakiertoon,eikä välillä varaajaan:
"NIBEN lämpöpumput joista mainitsit, eivät kuulu niihin lämpöpumppuihin joista mainitsin. Tosin merkkitapauksessakin COP-kertoimeksi saadaan yli 5. Mistä minä kerroin on uutuustuotteet, joihin on lisätty mainitsemani aurinkolämmön sekä poistoilman yhteiskäyttö.
COP-kerroin kasvaa voimakkaasti, kun primaari-liuospuolelle saadaan lämitettyä nestettä, joka kiertää suoraan lämpöpumpun höyrystimelle tarkasti automaatiolla ohjatusti. "

Lopuksi vielä selventävä ohje kyseiseltä keskustelijalta:
Lämpöpumpuissa on höyrystin- ja lauhditin piiri, ja kun höyrystinpiirille tuodaan lämpöä joko maaperästä, aurinkokeräimestä tai poistoilmasta, niin sen seurauksena COP-kerroin kohoaa, mitä korkeampi lämpötila höyrystimelle tulee.
Kannattaisi tutustua hiukan ko. teknologiaan, ettei mene huuhaa juttujen puolelle.

Itselleni ei oikein auennut se,onko tarkoitus tehdä energiaa mahdollisimman edullisesti,vai hilata COP mahdollisimman ylös keinolla millä hyvänsä.

Vai onko kyseessä vedätys?

[Rauski]

"Lopuksi vielä selventävä ohje kyseiseltä keskustelijalta:
Lämpöpumpuissa on höyrystin- ja lauhditin piiri, ja kun höyrystinpiirille tuodaan lämpöä joko maaperästä, aurinkokeräimestä tai poistoilmasta, niin sen seurauksena COP-kerroin kohoaa, mitä korkeampi lämpötila höyrystimelle tulee.
Kannattaisi tutustua hiukan ko. teknologiaan, ettei mene huuhaa juttujen puolelle."

Jos vanha lämpöoppi mitenkään enää pätee, niin lämpöpumppu tapauksessa saatu energia on lähteestä saadun ja laitteen ottotehon summa, vähennettynä häviöillä.
Tuon lämmönlähteeseen viety energia voidaan siis parhaassakin tapauksessa saada vain takaisin, ilman kertoimia.
Elikkä kyseessä on väärinymmärrys, tai pahimmillaan vedätystä.

Ja tuo on siis minun mielestäni noin, kunei koskaan voi tietää olisivatko vaikka saaneet tyhjöenergian käyttöön, vertaa tapaus kylmäfuusio.

[justus01]

Niin....
Kyllähän siitä poistoilmasta olisi mahdollista ottaa lämpöenergiaa maaliuokseen vaikka levylämmönvaihtimella, ihan samalla periaatteella kuin ns. kuutioilmavaihtokoneet siirtää lämpöenergiaa poistoilmasta tulo ilmaan. Itseasiassa ei välttämättä huono idea.

Esim. Jos IVK:n lämmön talteenotto laskee poistoilman lämpötilan +5-7 asteeseen, sen jälkeen +5-7 asteinen poistoilma menisi toisen kennonläpi jonka "toisiopuolella" virtaisi 0-2 asteinen maalämpöliuos.

Saattaisihan tuosta olla hyötyä, eikä tuollainen levylämmönvaihdin mahdottomia maksaisi.

[Matias]

Lämpöpumpuissa on höyrystin- ja lauhditin piiri, ja kun höyrystinpiirille tuodaan lämpöä joko maaperästä, aurinkokeräimestä tai poistoilmasta, niin sen seurauksena COP-kerroin kohoaa, mitä korkeampi lämpötila höyrystimelle tulee.

Mikähän COP arvoksi tulee jos aurinkokeräimellä lämmittää suoraan varaajaa

[Roori]

Yksinkertainen laskukaava:
500W/m2 aurigosta = 8x500=4000W (8m2) ja pumppu sun muut releet arviolta 400W >>>> 4000W/400W =COP10.

Nuo arvot heittoja...auringosta saa hetkellistä tehoa enempikin ja tuskin pumppuun menee 400W.

[eko]

Niin....
Kyllähän siitä poistoilmasta olisi mahdollista ottaa lämpöenergiaa maaliuokseen vaikka levylämmönvaihtimella, ihan samalla periaatteella kuin ns. kuutioilmavaihtokoneet siirtää lämpöenergiaa poistoilmasta tulo ilmaan. Itseasiassa ei välttämättä huono idea.

Esim. Jos IVK:n lämmön talteenotto laskee poistoilman lämpötilan +5-7 asteeseen, sen jälkeen +5-7 asteinen poistoilma menisi toisen kennonläpi jonka "toisiopuolella" virtaisi 0-2 asteinen maalämpöliuos.

Saattaisihan tuosta olla hyötyä, eikä tuollainen levylämmönvaihdin mahdottomia maksaisi.

Muistaakseni Ilma / vesi levy-lämmönvaihtimen yli on tyypillisesti 5-8 K-asteen gradientti (aianakin isommilla tehoilla), ellen todella paljon pinta-alaa ja turbolenssia joten parempi jäättää syyläri vaan suosiolla autoon  

Parempi idea saattaisi olla ILPO, jonka ulkoyksikölle syöttäisi poistoilman rippeet  

[anwa]

Eli nyt on kai tulkittava ettei näitä COP-7 laitteita saa Suomesta.

Kiitosta vaan tähän astisesta.Jatkan aiheeseen perehtymistä.

[Roori]

Eli nyt on kai tulkittava ettei näitä COP-7 laitteita saa Suomesta.

Kiitosta vaan tähän astisesta.Jatkan aiheeseen perehtymistä.

MLP+SOL laitteita saa tuolta:
http://www.esnab.com/fi/jordvarme.php?meny=id2&pageid=jordvarme

COP7 mainostavat, käytäntö varmaan COP5-6 vuositasolla.
http://www.eviheat.se/

[anwa]

Kiitokset "Roorille" linkeistä.

[anwa]

Uteliaisuus jatkuu.Joihinkin teknisiin termeihin kaipaisin selostusta,lähinnä toimintansta ja sen tarkoituksesta.
-Tulistin (tuttu kapine höyryvetureista)
-Vaihtoventtiili (tällainenkin löytyy ilman tulistinta olevista vetureista)
-Alijäähdytin

Jos joku voisi kertoa miten ne:
-toimivat
-Mikä on käyttötarkoitus
-Onko kyseiset laitteet kaikissa pumpuissa

Onko jossakin olemassa "maalämpösanastoa"?

[Rauski]

"Uteliaisuus jatkuu.Joihinkin teknisiin termeihin kaipaisin selostusta,lähinnä toimintansta ja sen tarkoituksesta.
-Tulistin (tuttu kapine höyryvetureista)
-Vaihtoventtiili (tällainenkin löytyy ilman tulistinta olevista vetureista)
-Alijäähdytin

Jos joku voisi kertoa miten ne:
-toimivat
-Mikä on käyttötarkoitus
-Onko kyseiset laitteet kaikissa pumpuissa

Onko jossakin olemassa "maalämpösanastoa"?"

http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_xfaq&Itemid=38

Tuolta saattaisi löytyä vastaukset useimpiin kysymyksiisi.

[anwa]

http://www.sulpu.fi/index.php?option=com_xfaq&Itemid=38

Tuolta saattaisi löytyä vastaukset useimpiin kysymyksiisi.

Enpä kyllä viisastunut tuon osoitteen avulla.

Ei kai kysymykseni ole liian vaikeita tai vaihtoehtoisesti liian helppoja? :-?

[Matias]

Tulistuksesta....

Lyhyt termodynamiikan oppitunti:
Useimmilla aineilla on kolme olomuotoa
- kiinteä
- neste
- kaasu
Kiinteästä, nesteeseen ja kaasuun voidaan siirtyä lisäämällä aineen lämpötilaa. Lämpötilan nosto lisää aineen lämpösisältöä.
Aineen olotilan muutos (kiinteä ->neste ja neste ->kaasu) tapahtuu  vakiolämpötilassa. Paine vaikuttaa sulamis- ja höyrystymislämpötiloihin. Paineen kasvaessa sulamislämpötila laskee? ja höyrystymis (kiehumis) lämpötila nousee.
Vaikka sulamisesa ja höyrystymisessä lämpötila ei muutu, vaativat nämä olotilan muutokset paljon energiaa, ja päinvastoin höyryn lauhtuessa nesteeksi tai nesteen muuttuessa kiinteäksi vapautuu vastaava määrä energiaa.

Kylmäkoneissa vuorotellen höyrystetään ja lauhdutetaan kylmäainetta. Kylmäaine höyrystyy lauhduttimen lämpötilan ja paineen ollessa n. 0C ja 5bar.
Kaasujen lämpötila nousee kun painetta nostetaan. Lämpöpumpussa kompressori nostaa kylmäaineen paineen esim 20 bar:iin. Tällöin kaasun lämpötila on noussut n. 100C:een. 20 bar paineessa on kylmäaineen höyrystymis (lauhtumis)lämpötila n. 50C.
Kaasun lämpötilan ollessa höyrystymislämpötilan yläpuolella sanotaan kaasua tulistetuksi.
Tässä tapauksessa kaasun lämpötilan ollessa suurempi kuin 50C on se tulistunutta. Eli vallitseva paine (lauhtumispaine) määrittelee sen mistä lämpötilasta ylöspäin kaasu on tulistunutta.

Lauhduttimen lämpötila (lauhtumislämpötila) määrittää systeemin paineen. Vain jos KV-varaajalta tulee tulistimelle kylmempää vettä kuin mitä on LV-varaajalta lauhduttimelle tule vesi, voi tulistimessa tapahtua lauhtumista. Muussa tapauksessa toimii se vain osittaisena tulistuksen poistimena.

Tulistin on lämpöpumppujen yhteydessä väärä termi pitäisi puhua tulistuksen poistimesta. Tulistin on sellainen laite missä nostetaan kaasun lämpötila yli höyrystymislämpötilan.



ATS

Kyselin joku aika sitten samaa ja  sain erinomaisen vastauksen,tuossa yläpuolella.
Tulistuksen(poiston) hyödyntämiseen käyttöveden kuumennuksessa käytetään pienehköä (1,5-2kw)lämmönvaihdinta kompressorin kuumakaasuputkessa ennen  lauhdutinta.
Kuumakaasun lämpötila on likimain +100C kun se lähtee kompressorilta ja tuo tulistinvaihdin jäähdyttää sitä n 30C joten siinä kiertävän käyttöveden lämpö nousee yli +60 asteen.

[JariA]

Geopro SH pumpun käyttäjän manuaalissa
http://netfi.oilon.com/static/geopro/material/kaytt_manuaalinet.pdf
on sivulla 9 kaaviokuva "tulistusmaalämpöpumpun" toimintaperiaatteesta.

Kuvaan on piirretty näkyviin se, miten kylmäaineesta voidaan ottaa lämpöenergiaa talteen kolmessa erillisessä lämmönvaihtimessa: tulistuksenpoistolämmönvaihtimessa (jonka syvimmän olemuksen selvitti jo edellinen viesti), lauhduttimessa, ja vielä lauhduttimen jälkeen alijäähdyttimessä.

Alijäähdyttimen viisaus piilee siinä, että lauhduttimelta kohti kompressoria kulkevasta kylmäaineesta on mahdollista ottaa vielä lisää lämpöenergiaa talteen sellaisiin lämmityskohteisiin, joissa lämpötila voi olla matalampi kuin mikä talon lämmönjakoverkostosta palaavan veden lämpötila on. Lauhduttimessa kiertävän lämmitysveden matalin lämpötila on se, mikä on talon lämmityskierrosta palaavan veden lämpötila. Esimerkiksi terassia tai autotallia voidaan lämmittää alemman lämpöisellä kiertovedellä kuin asuinhuoneita.

Kaikissa maalämpöpumpuissa ei ole useita lämmönvaihtimia. Useimmissa on vain lauhdutin. Alijäähdytin on joihinkin pumppumalleihin saatava lisävaruste.

Tulistuksenpoistotekniikkaa ja yhtä lauhdutinta käyttävien maalämpöpumppujen mahdollisista tehokkuuseroista on käyty tällä foorumilla paljon passioita sisältäneitä, toisteisuutensa vuoksi pitkäveteisiä, mutta sinänsä harmittomia kiistoja. Niin halutessaan etsivä löytää tästä enemmänkin luettavaa.

Vaihtoventtiilikoneiksi nimitetään sellaisia maalämpölaitteistoja, joissa lämmitetään eri jaksoissa taloa lämmittävää kiertovettä ja lämmintä käyttövettä. Vaihtoventtiili on järjestelmän toimilaite, joka nimensä mukaisesti vaihtaa lämmitysenergian kulkemisen joko talon lämmittämiseen tarvittavan kiertoveden lämmitykseen tai lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Vaihtoventtiilikoneita nimitetään myös ruotsalaispumpuiksi. Niiden käsitteellisenä vastakohtana on ns. suomi-pumppu, joissa käytetään erillistä kohtalaisen suurta (> 500 litraa) lämminvesivaraajaa. Suomi-pumpuissa lämmin käyttövesi lämmitetään varaajan sisällä olevassa käyttöveden lämmityskierukoissa. Ruotsipumpun vs. suomipumpun tehokkuuden ja taloudellisuuden arviointi on toinen tämän foorumin keskeinen - ja ratkaisematon - kiistelyn aihe.

Olisikohan se mahdollista, että tämän foorumin yhteyteen rakennettaisiin oma maalämpöpumppuwiki?

[anwa]

No niin,pikkaisen kun tönii....

Kiitokset Matiakselle ja JariA:lle.Tuosta manuaalista selvisikin tosi paljon muutakin mieltä askartanutta!

Tietenkin kiitokset myös muille keskusteluun osallistuneille.Pureskelen asiaa...

[Rauski]

Sen verran saanee tässä täsmentää, että jos olet höyrymiehiä, niin tuo alempi on selvää pässinlihaa.

"Kaasun lämpötilan ollessa höyrystymislämpötilan yläpuolella sanotaan kaasua tulistetuksi."

Ei välttämättä, Koska märkäkin höyry voi olla kuumaa, ja tulistintahan ei näissä pumpuissa ole, sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan kompressorin paineennoston kuumentamaa kaasua. Elikä lämpötilan nosto ei tapahdu vakiopaineessa, mitä tulistuksella normaalisti ymmärretään, ja ns. "tulistuksen" poisto tapahtuu ottamalla talteen kuumakaasun energiaa lauhduttamatta sitä.

[anwa]

Ei välttämättä, Koska märkäkin höyry voi olla kuumaa, ja tulistintahan ei näissä pumpuissa ole, sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan kompressorin paineennoston kuumentamaa kaasua. Elikä lämpötilan nosto ei tapahdu vakiopaineessa, mitä tulistuksella normaalisti ymmärretään, ja ns. "tulistuksen" poisto tapahtuu ottamalla talteen kuumakaasun energiaa lauhduttamatta sitä.

Rajan vetäminen ja oikeaoppisuus lienevät vaikeita asioita.Tulistuksen olen käsittänyt sellaiseksi tuolla höyrypuolella,että höyry vielä erikseen kuumennetaan siihen tuotavalla energialla "tulistuspiirissä".Näin ainakin vetureissa.

Lauhtumisella yleiseti käsitetään kaasun jäähdyttämistä nesteeksi,joten on tulkintakysymys voidaanko kaasun jäähdyttämistä kylmemmäksi siten että se ei saavuta nestemäistä olomuotoa,kutsua lauhduttamiseksi,vai onko se vaan jäähdyttämistä tai ehkä jotain ihan muuta.

Kaveripiirissäni on paljon sellaisia kilpa-autoja,joissa kuuluu olevan öljynlauhdutin.Itse olen sitä mieltä,että moottorissa on jotain pahasti vialla jos se vaatii voiteluöljyn lauhduttamista.

Kuten jo tuossa alussa kerroinkin,olen pohtinut öljylämmityksen muuttamista joksikin muuksi sydeemiksi.Tietenkin erilaiset laskentatoimet kuuluvat asiaan.Peruslähtökohtana ovat kymmenen vuoden ikäiset vermeet pannarissa,viime huollossa emissiomittaus antoi 96% hyötysuhteen.Kulutusta on ollut 3000 litraa vuodessa.

Kysyin kattilatehtaalta moisen pannun vuosihyötysuhdetta ja 85% tarjosivat tuolla kulutuksella.Näin ollen 26000 kWh olisi lämmitysenergian tarve.Hintaa tuolle öljylle tulee nykyään vajaa 1700€ 0,56€ litrahinnalla.

SULPU tarjoaa tällaiseen vanhaan patteritaloon COP-luvuksi "lähempänä 2,5 kuin 3,5",joka kyllä on minulle pettymys.Tuota kWh-määrää kaiketi tarvittaisiin MLP:lla silloin vajaa 11000 kWh sähköä.Kilpailutettu hintani tämän verkkoyhtiön alueella on yhteensä (energia+siirto+verot)11,13 c/kWh,joten 1200€ vuosimaksu olisi lämmityksen osalta silloin tarjolla COP 2,5 mukaan laskettuna.Meniköhän tämä nyt oikein?

Esimerkiksi PateXXX:n saneeraus näkyi maksaneen reilut 15000€.Jos tuolla panoksella on tarjolla 500€:n vuosisäästö nykyvermeisiin verrattuna,en oikein tiedä mitä ajatella. :-?

[Rauski]

Niinpä niin, tänään ei ehkä maalämpöön siirtyminen ole öljystä kauhean kannattavaa, kun hinnat ovat alhaalla. Mutta tuskin paljon menee pieleen kun ennustaa hinnan taas nousevan, jollei muusta syystä niin ainakin verotuksesta johtuen. Ja silloin ei enää tullakkaan takaisin alas, mutta sama kyllä koskee sähköäkin, maalämpötapauksessa kylläkin COP:lla jaettuna.

Ja jos öljylitrasta lasketaan 10 kWh, niin kWh-hinta on silloin nykyhinnallasi 5,6 centtiä kilovattitunnilta, ja kerroin 2 verrattaessa sähkön hintaan jos se on 11,13 c.

Kyllä tuo 15000 [ch8364] saattaa olla jopa alakanttiin jos vielä lämpökaivon teettää, mutta itsekin puolustaudun sillä että olihan tuo maalämpöön siirtyminen sentään ympäristöteko, vaikka tuskin elinaikanani saan tuota hankintaa kuoletettua!

Mutta jos kumminkin tuon siirtymisen teet, niin tervetuloa joukkoon.

[anwa]

Kiitokset toivotuksista!

En ole täällä kenenkään valintoja arvostelemassa,jokainen meistä tekee ne omilla perusteillaan.Itse pohdiskelen vaihtoehtoja ääneen,on hyvä saada asiallisia kommentteja pohdiskeluihin!

Öljyn hinta tulee todellakin muuttumaan markkina- ja verotussyistä.Tiedossa on polttoöljyn vero-osuuden kaksinkertaistuminen 2011.Samoin tulee tapahtumaan sähköverolle?

Lisäksi sähköön kohdistuu muitakin paineita:Tuulivoiman tuottajalle on sovittu takuuhinta eli syöttötariffi.Takuuhinnan ja markkinahinnan erotus peritään näköjään verkkoyhtiöiltä jotka siirtävät ne siirtomaksuihin meidän maksettaviksi.Koska julkisuudessa ei ole ollut laskelmaa tästä korotuspaineesta,pelkään pahinta.

Windfall-voittojen verotus alkaa.Suurimmat sähköntuottajat "lupasivat" siirtää veron suoraan kuluttajahintoihin.

Kivihiilen verotus nousee.Merkittävä osa sähköstä tehdään kivihiilellä.eiköhän senkin veron maksajan osoite ole selvä,me kuluttajat.

Vaikuttaa siltä,että energioiden hinnat nousevat kaikilla rintamilla,mikä tekee arvioinneista ja laskelmista melkoista arpapeliä.

[anwa]

Jep.Ei kun sorvin ääreen takaisin.

Jos nyt puhutaan edelleen tuosta 26000kWH:n vuositarpeesta,niin tietenkin tuollaisen toteuttamiseen tarvitaan tietyn tehoinen pumppu.Öljypoltin on säädetty 17 kW:n teholle.joten se lienee hyvä lähtökohta samoin kuin jokin COP 2,0-2,5 tässä patterivirityksessä.

Talomme sijaitsee ruutukaava-alueella ja tontti ei ole järjin suuri,noin 900 neliötä.Porakaivo lienee tämän kokoisella pläntillä ainoa järkevä vaihtoehto.Vai minkä kokoisia alueita nuo maapiirit tarvitsevat?

Tuo porakaivokaan ei liede edullisin vaihtoehto täällä.Talo sijaitsee drumliinin rinteellä,tällä samaisella drumliinilla 400 metriä tästä etelään kallio löytyi muistaakseni jostakin 40m syvyydestä.

[tomppeli]

3000 litraa öljyä vuodessa vastaa vähintään 10 kW -tehoista pumppua.

[anwa]

Kokeillan nyt parin päivän odottelun jälkeen uudestaan ja yksi asia kerrallaan.

Talomme sijaitsee ruutukaava-alueella ja tontti ei ole järjin suuri,noin 900 neliötä.Porakaivo lienee tämän kokoisella pläntillä ainoa järkevä vaihtoehto.Vai minkä kokoisia alueita nuo maapiirit tarvitsevat?

Anteeksi nyt kaikille,mutta tämä on nyt jotenkin turhauttavaa.Ovatko kysymykseni liian vaikeita vastattavaksi,vai ovatko ne vaihtoehtoisesti niin helpoja ettei viitsitä osallistua?

[Matias]

Mulla on 1000m2 tontti ja ala jonka 2X200m pintaputkisto vei on aika tarkkaan 600m2.Eli putket sivusuunnassa 1,5m:n välein ja Lahden korkeudella sopiva asennussyvyys on 1,2m ja savimaassa.Tarvittava pintaputkiston pituus vaihtelee hiukan maaperän tyypin( savi,hiekka tms) ja tietysti lämmötarpeen mukaan.Meitin talo on 170m2 josta nykyisellään lämmitettävää 115m2 yhdessä tasossa,rak vuosi -87.
Sähköä meni ekan 10v:n aikana lämmitykseen n 18-20000kwh/v ja mlp:llä 5000-6000kwh/vuosi.Just tällä viikolla alkoi maaputkiston lämpö taas nousta nollan tietämistä,nousee näihin aikoihin vuodesta tuonne +8C tienoille.
Onko sulla käytettävissä toi 900m2 maaputkistoa varten?
Mitä ainesta tontin pintamaa on tuossa metrin sysvyydessä?

[anwa]

Kiitokset "Matiakselle"!

Tuosta vajaasta 900 neliöstä noin puolet on "joutavana".Maaperä on "savijankkoa",eli saven sekaista moreenia.

Ainakin "Matiaksen" esimerkin perusteella vaikuttaisi riittämättömältä alalta,Jyväskylän ja Viitasaaren välimailla on pituuspiiri.Kyseessä on 60-luvun puolenvälin talo.

Jos nyt noilla aikaisemmin mainituilla numeroarvoilla haetaan porakaivoa,eli 40 metriä irtomaata ja sitten vaikkapa 110 metriä kallion porausta (siis meneekö tällaisella matematiikalla 150 metrin kaivo?),minkälainen rahatuppo pitäsi olla arviolta taskussa,että kaivon saisi itselleen?

Edelleen koitan haarukoida jonkilaista hintahaitaria asialle!

[ÄssäS15]

Edelleen koitan haarukoida jonkilaista hintahaitaria asialle!

Kysy esimerkiksi www.porakaivot.fi ja www.laukkanen.fi, niin ei tarvitse virpoa.

[anwa]

Edelleen koitan haarukoida jonkilaista hintahaitaria asialle!

Kysy esimerkiksi www.porakaivot.fi ja www.laukkanen.fi, niin ei tarvitse virpoa.

Kiitti vinkistä.