pienehköön -77 omk maalämpö??

[Behd]

Eli -77 rakennettu omk, neliöitä muutaman yli sata ja torppa sijaitsee keskiuudellamaalla. Öljyä kuluu yli 2 kuutiota vuodessa, jopa tänä vuonna. Patterilämmitys.

Kysymys:
Kannattaako näin pieneen taloon maalämpö? Riittäisikö joku 6kW pumppu ja tarviiko jotain lisävaraajaa?

Mitä merkkejä kannattaisi tähän kokoluokkaan harkita, vai kannattaako mielummin ryhtyä vilp- tai ilp-linjalle?

[RAKSARI]

Öjynkulutuksen perusteella maalämpö kyllä kannattaa.

Pumpun tehon mitoituksessa auttaisi tällä kohtaa vielä tieto patteriveden lämpötilasta esim 10asteen pakkasilla. 25 asteen pakkasia on niin vähän ettei kannata mitoittaa pumppua niiden mukaan.(osatehomies)

Vois ajatella niin että maalämpö on talon lämmitysjärjestelmä ja pilppi/ilppi olis esim öljylämmitystä tukeva lämmitysmuoto.

Vähän niinkuin autossa lisäpitkät.

[Matias]

Jos patteriverkon kiertoveden lämmöntarve tuntuisi menevän yli maalämpökoneen hyvällä hyötysuhteella tuottaman lämmön niin kannattaa laskeskella mitä patterien suurentaminen maksaisi.
Nykyisissä levypattereissa näkyy olevan takana/välissä lisäelementti joka nostaa patterin lämpötehoa.Olen tuota itsekin miettinyt kun on -88 rakennettu talo joka alunperin oli varaavalla (yö)sähköllä ja -98 vaihdettiin maalämpö. Patterit yksilevyiset 1400X500.
Noi riittää +50 asteen kiertovedellä tuonne -25 pakkaselle.Uudet 2-levyiset maksaisi n 150/kpl.Mietinnässä vielä.

[Behd]

Pumpun tehon mitoituksessa auttaisi tällä kohtaa vielä tieto patteriveden lämpötilasta esim 10asteen pakkasilla. 25 asteen pakkasia on niin vähän ettei kannata mitoittaa pumppua niiden mukaan.(osatehomies)

Nyt en kyllä osaa sanoa yhtäkkiä, että mikä on menoveden lämpö pakkasella. Täytynee odotella pakkasia

[MJJ]

Kyllä MLP on vanhalla patteriverkolla parempi Ö:tä. Meiilä ero oli suurin suihkuveden riittävyydessä MLP:n hyväksi. Ja vesi varmaan myös maksoi vuodessa paljon.

Jos muutat öljynkulutuksen euroiksi ja jaat sen kolmella, siinä suurinpirttein lämmityslasku maalämmöllä. Sitten voi miettiä pitkäänkö on varaa hukata euroja.

Pumpun koolla  on pieni vaikutus kokonaishintaan.  Maahan kaivettu maapiiri on porattua edullisempi n. 2k€. Koko toteutus maksaa varmaan  n.10k€ ja maksaa itsensä alta kymmenessä vuodessa.  Meillä raja tulee jo neljän vuoden päästä.

  

[Behd]

Pumpun koolla  on pieni vaikutus kokonaishintaan.  Maahan kaivettu maapiiri on porattua edullisempi n. 2k€. Koko toteutus maksaa varmaan  n.10k€ ja maksaa itsensä alta kymmenessä vuodessa.  Meillä raja tulee jo neljän vuoden päästä.

  

Näin näppituntumalta alaa tuntematta n. 10k€ taitaa olla pahasti alakanttiin? Porakaivo on ainoa vaihtoehto meidän puutarhassamme, joten pelkkä reikähän on jo lähes puolet tuosta kymppitonnista? No jospa selviäisi alle 12 tonnin kotitalousvähennyksien jälkeen.

Lisätään vielä kysymys, mikähän merkki olisi sopiva hinta/laatusuhteeltaan, vai onko niin että laatu on hyvin pitkälle sama mutta merkki maksaa? Mistä merkistä maksan eniten? IVT, Nibe, Thermia?

[commo73]

Ei se nyt maalämpö niin kallis ole investoida. Lasketaan 130m kaivolla , en tiedä riittääkö?
3900e kaivo 30e/m kiinteähinta kaikki putkineen/nesteineen. Pumppu 6700e, asennus+tarvikkeet n.1500e. Syöttöputket asennuksineen 300e. Taitaa tulla paketiksi 12400e.

Oma projekti heinäkuussa kaikkineen 14600e.
10tws+100L tasaus.+210m kaivo+asennus/tarvikkeet, siis kaikki.  

[MJJ]

Porakaivo on ainoa vaihtoehto meidän puutarhassamme

Kaivo on hyvä, mutta kallis. Meillä maapiirillä tuli tuohon hintaan (n.9k€ sis tuet v2006). Kaivoa vastaava osuus maapiiriä tarvikeet 400€ + kaivuu 350€ netto +talkootyötä putken laskussa.

Kaivon hinta tiedetään ennakkoon vain niin hyvin kuin tiedetään kallion etäisyys pinnasta. Meilläpäin on porattu yli 70m ilman kalliota. Kannattaa siis  ennakkoon kysyä vaikka rakennustoimesta mitä löytyy, ellei kallio ole ihan näkyvissä. Kaivokaan ei sovi joka paikkaan. Maapiri on halpa mutta vaatii tietoa maaperästä ja jälkeenpäin  maisemointia ja kasvuaikaa.

Linkin kaivuutyötä voi vain kuvitella omaan pihapiiriin, mutta uudiskohteessa tai joutomaalla tuskin on mikään ongelma.
http://www.rakentaja.fi/suorakanava/tv.asp?id=1035

Itse valitsin tunnetun ja myydyn merkin jolla oli myös pitkä takuu (ajan volkkarilla se ehkä selittää). Siis tyypillinen "arvovalinta".
Myöhemmin kuvaan tuli ammattitaitoinen myyjä / asentaja joka on hoitanut homman hyvin myös jälkeenpäin. Kyllä MLP:ssä ammattilaiset osaavat hoitaa homman kerralla kuntoon (huom. merkistä riippumatta).

Minulle ulkomailta postimyynnistä ostettu nettohintainen ei olisi sopinut ja tuskin vieläkään toimisi kunnolla. Viettäisin myös silloin takuun osalta unettomia öitä, nyt varma huolto on 10 km ja soiton päässä ja ilmaisena vielä 3 vuotta (olispa volkkarissakin). Jos pitäisin "insinöörihmeestä" olisin langennut varmaan pellettiin.



 

[commo73]

Tuossa minun laskelmassa 130 m kaivoin hinta on tuo 3900e riippumatta siitä minkä verran maata kallion päällä. Maaosuus kuuluu jo tuohon hintaan => kiinteä metrihinta.

[Matias]

Porakaivo on ainoa vaihtoehto meidän puutarhassamme

Meille laitettiin maaputkisto vanhalle tontille siten että kaivinkone nosteli ensin omenapuut,marja ja muut pensaat juuripaakkuineen tontin reunalle putken kaivauksen ja asennuksen ajaksi.sitten kun putkisto oli maansisässä ja ojat täytetty niin puut ja pensaat siirrettiin takaisin ja eivät kyllä laisinkaan häiriintyneet vajaan viikon "evakosta"

[tomppeli]

Eli -77 rakennettu omk, neliöitä muutaman yli sata ja torppa sijaitsee keskiuudellamaalla. Öljyä kuluu yli 2 kuutiota vuodessa, jopa tänä vuonna. Patterilämmitys.

Kysymys:
Kannattaako näin pieneen taloon maalämpö? Riittäisikö joku 6kW pumppu ja tarviiko jotain lisävaraajaa?

Mitä merkkejä kannattaisi tähän kokoluokkaan harkita, vai kannattaako mielummin ryhtyä vilp- tai ilp-linjalle?

Patterilämmitteiseen taloon olisi syytä hankkia ns. suomalaistyyppinen maalämpöpumppu.
Siinä on kaikki varustus valmiina patteriverkostolle.
Nämä ns. ruotsalaistyyppiset pumput on suunniteltu lähinnä betoniin varaavalle lattialämmitykselle.
Ruotsalaistyyppinen, vaihtoventtiilikone on perushinnaltaan edullisempi, mutta kun se varustetaan patteriverkosta varten tarvittavalla ja riittävän suurella varaajalla ja lisäkiertopumpulla jne. nousee hinta suomalaispumpun tasoon.
Silti siitä puuttuu vielä ns. tulistustekniikka, jolla saadaan keittiötalouteen kuumempaa käyttövettä, jota tarvitaan rasvaisten astioiden pesuun, niiden, jotka eivät mahdu tiskikoneeseen ja tiskikoneeseen menevien astioiden esihuuhteluun.
Ei unohdeta naisväen tarpeita.
Kylpyvedeksi riittää 40 - 50 asteinen käyttövesi, mutta tiskivedeksi se on liian haaleeta.
Suomalaispumppumerkkejä on useita, mm. Lämpöässän V ja T -mallit, Karhu, Ekowell, Geopro SH -mallit jne.

[marcus]

Ruotsalaistyyppinen, vaihtoventtiilikone on perushinnaltaan edullisempi, mutta kun se varustetaan patteriverkosta varten tarvittavalla ja riittävän suurella varaajalla ja lisäkiertopumpulla jne. nousee hinta suomalaispumpun tasoon.

Joo patteriverkkoon kannattaa tuo lisävaraaja laittaa nimenomaan patteriverkoston napsumisen takia, siis jos on käytössä esim Nibe. Hinta ainakin omalla kohdallani puhui Nibe + UKV varaaja + lisäkiertopumpulla Niben puolesta. Mitähän lienee se muu jne sitten jota tuohon tarvittaisiin. Tietenkin tila johon laitteisto sijoitetaan rajoittaa valintaa myös.

Silti siitä puuttuu vielä ns. tulistustekniikka, jolla saadaan keittiötalouteen kuumempaa käyttövettä, jota tarvitaan rasvaisten astioiden pesuun, niiden, jotka eivät mahdu tiskikoneeseen ja tiskikoneeseen menevien astioiden esihuuhteluun.
Ei unohdeta naisväen tarpeita.  

Ööh tuota joo,  liekkö tämä enää nykyaikaista? Astianpesukoneet kun lämmittelevät vissiin nykyään järkeään omat vetensä ja pesuaineetkin lienevät sitä luokkaa ettei moiselle toiminnalle ainakaan meillä ole ollut koskaan tarvetta.

Lisäksi esim Nibehän pystyy tuohon 65 käyttöveteen ilman tulistusta, tosin tähän asti on 10 astetta viileämpikin käyttövesi on reilusti riittänyt...

Joten noilla tomppelin esittämillä perusteilla en välttämättä lähtisi halvempiakaan "ruotsalaispumppuja" hyljeksimään. Tietenkin haluttu kokonaisuus ratkaisee valinnan ja sehän on aina yksilöllistä.

[commo73]

Olen samaa mieltä Marcuksen kanssa. Ei se suomi välttämättä tarvitse olla.
Uskoisin Ruotsin puolella muutama patteritalonkin olevan.
Todennäköisesti   Ruotsin pojilla aika paljon enemmän kokemuta pumpuista ja niiden käyttötarpeista kuin kellään Tomppelin mainitsemista merkeitä.

Valitettavasti suomipoikien pumppujen kestävyyttä  ei voi kun vain arvailla, tulistinpumppuja sen kummemmin väheksymättä.

[Larux]

Dejavu. Kuukauden-Kahden välein foorumilla ryhdytään inttämään tulistin-ei tulistin/suomi-ruotsi juttuja. Eikö näistä voi todellakaan tehdä esim. wikiä tai jotain FAQ-tiedostoa jonne peruskuviot kirjoitettaisiin auki.

On tietysti mukavaa keskustella samoista asioista aina uudelleen, mutta olisi myös hyödyllistä rakentaa kumulatiivista tietopankkia nykyisille ja uusille maalämmittäjille.

[commo73]

Kyllä tuon luokan kommetteihin "Täytyy olla tulistinpumppu patteritaloon" tarinoihin pitää jo puuttua omalla mielipiteellä. Toki asialinjalla on tarkoitus vaihtaa kuulumisia. Periaattessa lämmönjako voidaan järjestää siten että yli 55 asteen lämpöihin ei ole tarvetta juuri mennä. Joten herää kysymys mihin sitä tulistusta sitten tarvitaan?

[Rauski]

Joten herää kysymys mihin sitä tulistusta sitten tarvitaan?

Mikähän näissä lämpöpumpun laitteista sitten olisi se "tulistin", jos se on kompressori, miten sitten sitä ei olisi ruotsalaistyyppisissäkin lämpöpumpuissa?

Ei mitenkään ainakaan voi sanoa lämmönvaihdinta jossa kuumakaasun lämpötilaa pudotetaan, suorittamatta olomuodon muutosta, tulistimeksi.

Koska määritelmä höyrytekniikassa tulistimelle on:
"Kylläisen höyryn lämpötilaa voidaan nostaa painetta nostamalla, mutta monestakin syystä tämä tapa ei osoittaudu aina tarkoituksenmukaiseksi. Parempiin tuloksiin päästään antamalla tulevan höyryn virrata lämmönlähteen kuumentaman putkiston läpi, jolloin sen lämpötila nousee, mutta paine pysyy muuttumattomana. Tällaista putkistolaitetta sanotaan tulistimeksi". (V. Nygren, Höyrykattilat ja Koneet)

Ns. tulistinpumpuissa toiminta on lämpötilan pudottamista ilman olomuodon muutosta kaasun kuumimmasta osasta, käyttöveden kuumentamiseksi ensimmäisessä lämmönvaihtimessa, ja varsinainen lämmöntalteenotto tapahtuukin toisessa lämmönvaihtimessa joka toimii lauduttimena.
Missä tuossa sitten on se tulistin, korkeintaan käänteinen sellainen, mikä kyllä johtaa käsitteenä mielestäni pahasti harhaan.
Pitäisikin varmasti puhua korkeintaan "ns. tulistinpumppu", lainausmerkeillä!

Lämpökertoimethan ovat noissa kuitenkin kutakuinkin samat, kuin ruotsalaistyyppisissä vaihtoventtiilikoneissa, mikä on ymmärtääkseni tärkein kriteeri.
Mikähän se sitten oikein tekee ne niin valtavan paljon muita paremmiksi? En ymmärrä. Hintako?