Vuoto ulkokierrossa?

[Hannes]

Eli ensimmäinen viesti ko. foorumille...

Muutaman viikon ajan olen lämmittänyt rakenteilla olevaan tupaani maalämmöllä. Pumppu on 8kw nibe figther 1240:n. Seinän takana on kaksi kallioreikää joista toinen 70 ja toinen 60 metriä. Talossa on neliöitä 211 (autotalli ja tekninen tila talossa kiinni). Laskennallinen poraussyvyys oli muistaakseni 160 metriä, mutta porari ja niben mies molemmat sanoivat että sen verran on vettä reiässä että 130 m pitäisi riittää.

Mutta siis asiaan.

Olen joutunut muutamana otteeseen lisäämään ulkokiertoon nestettä (vettä olen laittanut kun täyttövaiheessa laitoin suoraan 60 prossasta vaikka ilmeisesti 30 prossanenkin olisi riittänyt). Nyt vielä parinkin viikon päästä pinta on välillä laskenut hieman (ehkä pari desiä viikossa tms.) Tällä viikolla en ole vielä käynyt katsomassa mikä on tilanne. Pitääkö tässä nyt huolestia vai voisiko asian selittää jollain muulla kuin reiällä?

[seppaant]

Pitääkö tässä nyt huolestia vai voisiko asian selittää jollain muulla kuin reiällä?

Pinnan vajentumisesta ei tässä vaiheessa ole syytä huolestua. Lämpökaivohan saavuttaa tasapainolämpötilansa vasta parin kolmen käyttövuoden käytön jälkeen. Näin aluksi kaivon ja keruunesteen lämpötila laskee varsin nopeasti ja keruunesteen lämpökutistuminen aihettaa tilavuuden pienenemistä, mikä on 60% seoksella vielä voimakkaampaa kuin 30% seoksella.

Laskennallinen poraussyvyys oli muistaakseni 160 metriä, mutta porari ja niben mies molemmat sanoivat että sen verran on vettä reiässä että 130 m pitäisi riittää.

Enemmänkin olisin huolissani porarin ja Nibe-miehen ammattitaidosta, jos laskennallinen syvyys on 160m ja porataan yhteensä 130m? Minkälainen kauppa teillä oli kaivosta?
Lisäksi 60% liuoksen lämpökapasiteetti on huonompi kuin 30% seoksen, mikä vielä huonontaa kaivon tuottoa.
ATS

[Hannes]

Pitääkö tässä nyt huolestia vai voisiko asian selittää jollain muulla kuin reiällä?

Pinnan vajentumisesta ei tässä vaiheessa ole syytä huolestua. Lämpökaivohan saavuttaa tasapainolämpötilansa vasta parin kolmen käyttövuoden käytön jälkeen. Näin aluksi kaivon ja keruunesteen lämpötila laskee varsin nopeasti ja keruunesteen lämpökutistuminen aihettaa tilavuuden pienenemistä, mikä on 60% seoksella vielä voimakkaampaa kuin 30% seoksella.

Laskennallinen poraussyvyys oli muistaakseni 160 metriä, mutta porari ja niben mies molemmat sanoivat että sen verran on vettä reiässä että 130 m pitäisi riittää.

Enemmänkin olisin huolissani porarin ja Nibe-miehen ammattitaidosta, jos laskennallinen syvyys on 160m ja porataan yhteensä 130m? Minkälainen kauppa teillä oli kaivosta?
Lisäksi 60% liuoksen lämpökapasiteetti on huonompi kuin 30% seoksen, mikä vielä huonontaa kaivon tuottoa.
ATS

Kiitokset nopeasta vastauksesta.

Loistava homma, eli en paina vielä tässä vaiheessa paniikkinappulaa laskevan pinnan osalta.

Itsekin vähän ihmettelin 130 metrin riittävyyttä, mutta porarikin oli niin varma asiastaan että ei voinut meikäläinen muutakuin uskoa. "On siellä niin perk&%¤sti vettä että lämmönsiirto on keskimääräistä huomattavasti parempaa ... " ei suora lainaus  

Porafirmahan täytti reiät itse, eli laitoin tuota 60:stä ainoastaan reikien ja pumpun "välille". Siihenkin jouduttiin lisäämään jonkin verran vettä eli uskoisin että neste on tällä hetkellä n. 40 volttista. Kuinka paljon 10 prossaa vaikuttaa lämmöntuottoon?

Mulla on piha vielä ainakin tämän talven vielä "auki", eli ei mene nurmikko pilalle jos pitää vielä tehdä jotain maalämmölle. Mikä olisi paras tapa tarkastaa kaivojen syvyyden riittävyys (no sähkölasku tietysti). Voiko esimerkiksi ulkokierron sisään ja ulosläpötilan erosta päätellä mitään? Tai kompuran / vastuksen käyttöajoista?

[sam68]

Tuo nesteen vajoaminen on alussa normaalia mutta porakaivolla tilanne tasoittuu yleensä viikossa. Painekokeella sen mahdollisen vuodon näkee ja tietysti kun käy kaikki liitokset läpi niin saattaa syy löytyä heti.
130m ei kyllä ole kummoinen kaivojen syvyys ja kun ne metrit ovat vielä kahdessa reiässä niin tilanne on vielä huonompi tuli vettä sitten miten hyvänsä. 160m aktiivina on varmaan minimimitoitus teille.
Nesteen prossat on aika ok kun lisäilet jatkossa vettä. Tietysti jos teillä on pitkät vaakaputket niin litku on aika terävää..

[Hannes]

Tuo nesteen vajoaminen on alussa normaalia mutta porakaivolla tilanne tasoittuu yleensä viikossa. Painekokeella sen mahdollisen vuodon näkee ja tietysti kun käy kaikki liitokset läpi niin saattaa syy löytyä heti.
130m ei kyllä ole kummoinen kaivojen syvyys ja kun ne metrit ovat vielä kahdessa reiässä niin tilanne on vielä huonompi tuli vettä sitten miten hyvänsä. 160m aktiivina on varmaan minimimitoitus teille.
Nesteen prossat on aika ok kun lisäilet jatkossa vettä. Tietysti jos teillä on pitkät vaakaputket niin litku on aika terävää..

OK. Hemmetti jos tässä pitää vielä kolmattaa reikää väsätä tmv. Onko mitenkään mahdollista että toi 130m riittää? Vedentuotto on kuitenkin melkoisen kovaa. Veden pinta on noin puoli metriä putken päästä ja esimerkiksi 1. reiästä tuli vesi itsestään ulos vielä muutaman päivän poraamisen jälkeenkin.

Sattui muuten hauska homma toista reikää poratessa. 1. reiästä löi taivaalle semmosen 10 -15 metriä korkeen vesipatsaan useammaksi minuutiksi. Kun vesipatasta ei ollut niin 2. reikää poratessa tuli poran vedenpoistoputkesta (125mm) hirveellä paineella vettä joka lensi suoraan n. 10 metrin päässä olevaan ojaan.

[seppaant]

Jos vaakaputkea on yhteensä esim. 40m ja pystyputkea 260m, niin seoksen pitoisuus on n. 34% joten siinä ei ole ongelmaa.

Suuri vedentulo poratessa ei välttämättä merkitse suurta käytönaikaista veden vaihtuvuutta kaivossa. Suuri veden vaihtuvuushan tuo energiaa kauempaa ja tällöin riittää matalampi kaivo. Kaivothan mitoitetaan periaatteessa "kuivakaivon" mukaan eli sellainen kaivo missä on vettä mutta se ei vaihdu.

Nyt sinun pitää vain seurata kaivosi toimintaa. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi vielä rakennusaikana tehdä, koska energiankulutus on yleensä suurempaa kuin normaalin asumisen aikaan.

-Jos kaivosta tulevan ja sinne menevän liuoksen lämpötilaero 3C +/-1C (=2 -- 4C), on liuoksen virtausmäärä kohdallaan.
-Jos liuoksen keskilämpötila on suurempi kuin +3C, kaivon tuotto hyvä.
-Jos liuoksen keskilämpötila on n. 0C, on kaivon lämmöntuotto normaali.
-Jos keskilämpötila on pienempi kuin -3C, tällöin kaikki ei ole kohdallaan.

Nämä eivät ole exakteja raja-arvoja mutta kuitenkin suuntaa-antavia, joiden mukaan voi arvioida lämpöpumppujärjestelmänsä toimintaa.

Tässä vaiheessa kannattaa vielä varmistaa, mitä kaivoista on sopimukseen kirjoitettu ja mistä on maksettu, jos myöhemmin osoittautuu, että kaivojen lämmöntuotto ei ole riittävä.
ATS

[sam68]

Muistappa muuten pitää lämmöt alhaalla raksalla, ettei pumppu käy 24/7.
Näin siis voi käydä jos eristeet on reilusti vajaat ja tulee pakkaset.

[Hannes]

Jos vaakaputkea on yhteensä esim. 40m ja pystyputkea 260m, niin seoksen pitoisuus on n. 34% joten siinä ei ole ongelmaa.

Suuri vedentulo poratessa ei välttämättä merkitse suurta käytönaikaista veden vaihtuvuutta kaivossa. Suuri veden vaihtuvuushan tuo energiaa kauempaa ja tällöin riittää matalampi kaivo. Kaivothan mitoitetaan periaatteessa "kuivakaivon" mukaan eli sellainen kaivo missä on vettä mutta se ei vaihdu.

Nyt sinun pitää vain seurata kaivosi toimintaa. Pitkälle meneviä johtopäätöksiä ei voi vielä rakennusaikana tehdä, koska energiankulutus on yleensä suurempaa kuin normaalin asumisen aikaan.

-Jos kaivosta tulevan ja sinne menevän liuoksen lämpötilaero 3C +/-1C (=2 -- 4C), on liuoksen virtausmäärä kohdallaan.
-Jos liuoksen keskilämpötila on suurempi kuin +3C, kaivon tuotto hyvä.
-Jos liuoksen keskilämpötila on n. 0C, on kaivon lämmöntuotto normaali.
-Jos keskilämpötila on pienempi kuin -3C, tällöin kaikki ei ole kohdallaan.

Nämä eivät ole exakteja raja-arvoja mutta kuitenkin suuntaa-antavia, joiden mukaan voi arvioida lämpöpumppujärjestelmänsä toimintaa.

Tässä vaiheessa kannattaa vielä varmistaa, mitä kaivoista on sopimukseen kirjoitettu ja mistä on maksettu, jos myöhemmin osoittautuu, että kaivojen lämmöntuotto ei ole riittävä.
ATS

Kiitos vastauksesta. Toivotaan että vaihtuvuutta löytyy sen verran ettei tarvitse enää lisäreikiä porailla tai laittaa vielä kenttäänkin putkea.

Muistaakseni tähän mennessä kylmimmällä säällä (n. -5) sisään tulevan ja ulos menevän veden lämpötilaero oli hieman yli kolme astetta. Plussalla kun mennään niin lämpötilaero on kyllä lähempänä viittä astetta.

Tässä vaiheessa tilannetta on hankala seurata kun olen työmaalla ainoastaan iltaisin ja kompura on niin harvoin / vähän aikaa päällä ettei oikeen pysty kovin kattavaa otantaa tekemään. Olen laittanut menoveden maksimilämpötilaksi 15 astetta ja minimiksi 12. Käyttövesi on 30 astetta, turhahan sitä on lämmitää kun se ei ole edes vielä käytössä. Veikkaisin että vasta kun käyttövesi otetaan käyttöön voi tehdä jotain luotettavampia huomioita.

Mistä muuten kaivan liuoksen keskilämpötilan? Ero löytyy kyllä helposti mutta mistä luvusta keskilämpötilan saa?

ja kiitos taas vastauksista.

[Ceon]

Muistappa muuten pitää lämmöt alhaalla raksalla, ettei pumppu käy 24/7.
Näin siis voi käydä jos eristeet on reilusti vajaat ja tulee pakkaset.

Tämä on hyvä huomio.

Kts. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1371.0

[Hannes]

Muistappa muuten pitää lämmöt alhaalla raksalla, ettei pumppu käy 24/7.
Näin siis voi käydä jos eristeet on reilusti vajaat ja tulee pakkaset.

Tämä on hyvä huomio.

Kts. http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1371.0 

Luinkin tuon säikeen jokin aika sitten. Talon pitäisi olla nyt kyllä niin tiivis kuin vain voi (villat välikatossa ja muutenkin ovet ja seinät tiiviit).  Sisään tuleva lius on myöskin pysynyt vielä tässä vaiheessa reilusti plussan puolella.