"kesätöitä"...

[Hese]

Koskapa porakaivo on kahtena talvena mennyt teräsputkiosuudelta ikävästi jäähän aiheuttaen ongelmia, niin ajattelimma tehdä asialle jotakin.

Muutama kuva linkkien takana, jotka selventänevät syy/seurausta:

http://www.aijaa.com/v.php?i=004407601025.jpg

ja

http://www.aijaa.com/v.php?i=000657601026.jpg


Eli, pitäisikö:
a) eristää pumpulta kaivoon menevä liuosputki teräsputkiosuudelta (20m)? Onnistuisiko poluyretaanin ruiskutus putkeen ilman, että liuosputket painuvat kasaan tai nousevat kaivosta pois, tarviiko lisäpainon?
b) Thermia Diplomat 8 liuospumppu vaihtaa tehokkaampaan malliin?
c) molemmat

Ps. mutasihti EI ole tukossa.

[seppaant]

Eli, pitäisikö:
a) eristää pumpulta kaivoon menevä liuosputki teräsputkiosuudelta (20m)? Onnistuisiko poluyretaanin ruiskutus putkeen ilman, että liuosputket painuvat kasaan tai nousevat kaivosta pois, tarviiko lisäpainon?
b) Thermia Diplomat 8 liuospumppu vaihtaa tehokkaampaan malliin?
c) molemmat

Ps. mutasihti EI ole tukossa.

Mielestäni ensimmäinen tehtävä on keruupiirin lämpötilaeron pudottaminen 8C -> lähemmäksi kolmea astetta.
Eli kohta b) vaihtaa tehokkaampi pumppu (onnistuu myös talvityönä) . Mikä pumppu siellä nyt on?
Ja sitten seurata, vieläkö jäätyy.

ATS

[Hese]

Eli, pitäisikö:
a) eristää pumpulta kaivoon menevä liuosputki teräsputkiosuudelta (20m)? Onnistuisiko poluyretaanin ruiskutus putkeen ilman, että liuosputket painuvat kasaan tai nousevat kaivosta pois, tarviiko lisäpainon?
b) Thermia Diplomat 8 liuospumppu vaihtaa tehokkaampaan malliin?
c) molemmat

Ps. mutasihti EI ole tukossa.

Mielestäni ensimmäinen tehtävä on keruupiirin lämpötilaeron pudottaminen 8C -> lähemmäksi kolmea astetta.
Eli kohta b) vaihtaa tehokkaampi pumppu (onnistuu myös talvityönä) . Mikä pumppu siellä nyt on?
Ja sitten seurata, vieläkö jäätyy.

ATS

Siellähän on liuospumppuna Wilo 25/7.

[seppaant]

Ote Thermian käyttöohjeesta:

2.6 Pyörintänopeuden ohjaus, Optimum-mallit
Jotta lämpöpumppu toimisi mahdollisimman tehokkaasti, lämmitysjärjestelmän ja lämmönkeruupiirin
olosuhteiden pitää olla ihanteelliset. Lämmitysjärjestelmän meno- ja paluulämpötilojen
välisen eron tulee olla 7–10 °C. Lämmönkeruupiirin meno- ja paluulämpötilojen välisen
eron tulee olla 3 °C. Tätä suuremmilla tai pienemmillä lämpötilaeroilla lämpöpumpun hyötysuhde
heikkenee ja säästöt ovat pienemmät.
Pyörimisnopeusohjatuilla kiertovesipumpuilla varustettu lämpöpumppu varmistaa, että lämpötilaerot
pysyvät ihannetasolla. Ohjausjärjestelmä havaitsee, jos tasapaino on katoamassa ja
suurentaa/pienentää kiertovesipumppujen pyörimisnopeutta tarpeen mukaan.

Hese
Sinullahan on Diplomaatti, jossa ilmeisesti ei ole pyörimisnopeusohjattuja pumppuja kuten Optimum malleissa.

Onhan liuospumpun teho asennossa 3?

Minulla on yhtä syvä kaivo kuin sinulla mutta minulla on 3-putkisysteemi ja pumppu on 10m päässä kaivosta.
Joten minulla on putkiston virtausvastus hieman pienempi kuin sinulla.
Mutta kuitenkin minulla on 7 kW pumpussa pykälää suurempi liuospumppu kuin sinulla 8 kW pumpussa.
Lämpötilaero minulla 3C sinulla 8C

Tämä tarkoittaa sitä, että sinun on saatava lisää virtausta keruupiiriin

ATS

[Matias]

Siellähän on liuospumppuna Wilo 25/7.

Jos Hesellä on samanlainen Wilo TOP-RS 25/7 kiertopumppu kuin tuossa kuvassa niin tyyppikilvessä on 1-ja 3 nopeudet väärin.Kannattaa varmistaa nopeudenmuutosta tehtäessä vaikka pitkällä meisselillä kuuntelemalla nopeutuuko vai hidastuuko pumpun pyörimisnopeus.
Meillä tämän liuospumpun nopeudenvalintakytkimen merkinnät on oikein mutta tyyppikilvessä väärin

[sam68]

Siinähän on vakiona 7-3 C pumppu ja 10kW=> on WILO TOP S25/10.
Jotenkin tuntuu oudolta tuo kun paluu on kuitenkin 2. Virtausvastusta on jokatapauksessa liikaa jostain syystä.
Jos kesällä tilanne on ok niin silloin tuo rutistuminen voisi olla se syy.
8kW:n liuospumppu on tosiaan hieman tehoton ja usein lpt-ero on 5. Tuon isomman pumpun vaihdolla tilanne kyllä paranee mutta saako tuolla säästettyä sen ostohinnan on toinen juttu. Ongelman poistumiseen tuolla en usko.
Putken eristäminen esim tuon 20m matkalta kannattaa kokeilla.

[Hese]

Siellähän on liuospumppuna Wilo 25/7.

Jos Hesellä on samanlainen Wilo TOP-RS 25/7 kiertopumppu kuin tuossa kuvassa niin tyyppikilvessä on 1-ja 3 nopeudet väärin.Kannattaa varmistaa nopeudenmuutosta tehtäessä vaikka pitkällä meisselillä kuuntelemalla nopeutuuko vai hidastuuko pumpun pyörimisnopeus.
Meillä tämän liuospumpun nopeudenvalintakytkimen merkinnät on oikein mutta tyyppikilvessä väärin

Wilo 25/7, max teho 120 tahi 130W nopeudella, eli ei ihan samanlainen.
Tein kuuntelutestin viime talvena, tosin kuuntelin liuospumpun ääniä korva kiinni paisuntasäiliössä.
Kyllä siellä ääni muuttuu... ja lämpötilaero kasvaa...

Vaihdatan liuospumpun tehokkaampaan - tuntuisi äkkiseltään siltä, että jos kaivolta tulo on +2 ja lämpötilaero saataisiin 3-4 asteeseen niin luulisi -1...-3 paluulla jäätymisen huomattavasti/tarpeeksi vähenevän...?
Kyselen vielä asentajat mukaan "kesätöihin"...

[seppaant]

Vaihdatan liuospumpun tehokkaampaan - tuntuisi äkkiseltään siltä, että jos kaivolta tulo on +2 ja lämpötilaero saataisiin 3-4 asteeseen niin luulisi -1...-3 paluulla jäätymisen huomattavasti/tarpeeksi vähenevän...?
Kyselen vielä asentajat mukaan "kesätöihin"...

Minä olen mietiskellyt tämän jäätymisasian näin:
Hitaalla virtausnopeudella kylmä (-6C) liuos viipyy pidemmän ajan kaivon yläosassa, teräsputkiosuudella, ja jäähdyttää tehokkaasti lyhyttä matkaa kaivon yläosassa.
Samoin hitaasti ylöspäin virtaava liuos jäähtyy kylmässä yläosassa.

Nopeammalla virtausnopeudella ensinnäkin kaivoon menevän liuoksen lämpötila on korkeampi.
Ja suuremmasta nopeudesta johtuen jäähdyttävä vaikutus jakautuu pidemmälle matkalle.

Virtauksen lisäämisellä on täten kaksi toisiaan tukevaa vaikutusta, jotka pienentävät jäätymisriskiä.

ATS

[Hese]

Vaihdatan liuospumpun tehokkaampaan - tuntuisi äkkiseltään siltä, että jos kaivolta tulo on +2 ja lämpötilaero saataisiin 3-4 asteeseen niin luulisi -1...-3 paluulla jäätymisen huomattavasti/tarpeeksi vähenevän...?
Kyselen vielä asentajat mukaan "kesätöihin"...

Minä olen mietiskellyt tämän jäätymisasian näin:
Hitaalla virtausnopeudella kylmä (-6C) liuos viipyy pidemmän ajan kaivon yläosassa, teräsputkiosuudella, ja jäähdyttää tehokkaasti lyhyttä matkaa kaivon yläosassa.
Samoin hitaasti ylöspäin virtaava liuos jäähtyy kylmässä yläosassa.

Nopeammalla virtausnopeudella ensinnäkin kaivoon menevän liuoksen lämpötila on korkeampi.
Ja suuremmasta nopeudesta johtuen jäähdyttävä vaikutus jakautuu pidemmälle matkalle.

Virtauksen lisäämisellä on täten kaksi toisiaan tukevaa vaikutusta, jotka pienentävät jäätymisriskiä.

ATS

Näinhän se vaikuttaisi seurannankin mukaan menevän...
Lämpötilaero on minun Diplomaatti 8silla "normitilanteissa" tuo sami68 mainitsema 5 astetta, ei koskaan esim. 3 astetta.

Pakkasjaksot tekevät sitten tepposen ja kelin huomattava lauhtuminen lievittää tilannetta vain hieman:
http://www.aijaa.com/v.php?i=000477607509.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=005667607510.jpg

Dataa lauhemmilta keleiltä:
http://www.aijaa.com/v.php?i=004627607512.jpg
http://www.aijaa.com/v.php?i=007397607511.jpg

"Ajettiin" kokeeksi asentajan pyynnöstä ilman mutasihtiä (virtauksen parantaminen), ei auttanut.
Ehdottivat toisen paisuntasäiliön asennusta alkuperäisen "jatkoksi", mutta sehän ei poista varsinaista ongelmaa...

Muttei auta jaaritella, tarvii tehdä jotakin ja jossakin järjestyksessä ennen ensi talvea  

[Hese]

Tuli pakkaset (-19 ... -33) ja kaivon yläosa alkoi jäätymään (neste nousi illalla paisuntasäiliössä maksimiin).

Viime kesänä tehtyä:
- Pumpulta kaivoon (160m, josta 20m teräsputkea. Vesi 2m maanpinnasta) menevän liuosputken eristys 14m matkalta, koska merkkejä jäätymisestä näkyi 7m matkalla.
- Keruuliuoksen pakkasenkestävyyden tarkistus
- ilmaus, jne

Talossa
- HUONE 21 (sisälämpötila 21-22 astetta)
- Käyrä 26
- Hystereesi 4
- Autotallin lämpö n. +10 astetta

Muutama kuva:




ja



Ei oo keruupuolen lämpötilaero vielä paha, mutta...

Lämpötila-anturi alkoi vielä näyttämään omiaan viime viikolla - 32 pyynnillä anturi näytti välillä 35, välillä 32, jne. -> pumppu tahkosi "turhaan" tuntikaupalla (kuka tietää, kuinka pitkään?!).

Jatketaan harjoituksia...  

[sailor]

Auttaisiko jos keruuliuoksen KV-pummpua pyörittäisi koko ajan. Minusta kannattaisi kokeilla.

Tämä tietysti sillä oletuksella että MLP pitää kuitenkin välillä taukoa.

[sam68]

Ei oo keruupuolen lämpötilaero vielä paha, mutta...

Lämpötila-anturi alkoi vielä näyttämään omiaan viime viikolla - 32 pyynnillä anturi näytti välillä 35, välillä 32, jne. -> pumppu tahkosi "turhaan" tuntikaupalla (kuka tietää, kuinka pitkään?!).

No ei oo joo ku on ihan normaali. Itsellä nyt esim. 0 ja -5. Sitten ku alkaa olla -3 -7 niin kannattaa miettiä mille alkais..

Menovesianturi? Oliko sisällä kuuma?

[Hese]

Ei oo keruupuolen lämpötilaero vielä paha, mutta...

Lämpötila-anturi alkoi vielä näyttämään omiaan viime viikolla - 32 pyynnillä anturi näytti välillä 35, välillä 32, jne. -> pumppu tahkosi "turhaan" tuntikaupalla (kuka tietää, kuinka pitkään?!).

No ei oo joo ku on ihan normaali. Itsellä nyt esim. 0 ja -5. Sitten ku alkaa olla -3 -7 niin kannattaa miettiä mille alkais..

Menovesianturi? Oliko sisällä kuuma?

Ei, normi lämpötila.
Anturi toimi "lämpötilaa alentavasti" (ainakin sillä kertaa): esim. pyynti 32 pumppu lämmitti menoveden 35-36 asteeseen, josta sitten "romahti" esim. 32, jopa sen alle, kesken syklin -> integraali ei vähentynyt
Liian suuri arvo ei olisi niin paljoa haitannut...

Kuvien meno/paluu -arvoilla menty tähän aikaan vuodesta, muinakin vuosina...

[Hese]

Auttaisiko jos keruuliuoksen KV-pummpua pyörittäisi koko ajan. Minusta kannattaisi kokeilla.

Tämä tietysti sillä oletuksella että MLP pitää kuitenkin välillä taukoa.

Ei pitänyt enää taukoa -32 pakkasella...
Pyynti = menoveden lämpötila.

Ei ota vastuksia avuksi, koska integraali ei pienene eikä suurene.
Eikös LämpöÄssässä ota vastukset avuksi tuommosessa tilanteessa tietyn ajan jälkeen?

[sam68]

Ei, normi lämpötila.
Anturi toimi "lämpötilaa alentavasti" (ainakin sillä kertaa): esim. pyynti 32 pumppu lämmitti menoveden 35-36 asteeseen, josta sitten "romahti" esim. 32, jopa sen alle, kesken syklin -> integraali ei vähentynyt
Liian suuri arvo ei olisi niin paljoa haitannut...

Oliko vastus päällä yhtäaikaa?

[sam68]

Ei pitänyt enää taukoa -32 pakkasella...
Pyynti = menoveden lämpötila.
Ei ota vastuksia avuksi, koska integraali ei pienene eikä suurene.
 

Tuohan toiminta riippuu täysin siitä mikä integraalin arvo on. Jos ollaan lisälämmön integraalin pahemmalla puolella niin silloin tottakai vastuksien avulla oikaistaan notkahdus. Oletuksella että kompura+vastus riittää siihen oikaisuun..

[Hese]

Ei pitänyt enää taukoa -32 pakkasella...
Pyynti = menoveden lämpötila.
Ei ota vastuksia avuksi, koska integraali ei pienene eikä suurene.
 

Tuohan toiminta riippuu täysin siitä mikä integraalin arvo on. Jos ollaan lisälämmön integraalin pahemmalla puolella niin silloin tottakai vastuksien avulla oikaistaan notkahdus. Oletuksella että kompura+vastus riittää siihen oikaisuun..

Tuo kuvio meni testissä silleen, että
- integraaliarvo (80) ylitettiin
- pumppu alkaa käynnistymään
- integraali kasvaa vielä muutaman pykälän ennenkuin kompura käynnistyy
- integraali taisi olla -94, kun menoveden lämpötila saavutti pyyntilämpötilan (-33 asteessa taisi olla 35).
- pumppu junnasi -94, läksin töihin...
- iltapäivällä integraali oli mennyt 0, osin sään lauhtumisen vuoksi (-33 asteesta -22).

Lisälämmön integraali asetettu 200 - en näe tarvetta laitella lisälämmön integraaleja 900, koska ei oo ikinä näkyny -260 matalampia lukemia.

3 kW vastus on joskus todistetusti käynyt kompuran apuna, eikä se pitkään ole päällä, sen verran joutuisasti menoveden lämpötila nousee...
Eikä minua haittaa yhtään, jos vastukset käy päällä.

[Hese]

Ei, normi lämpötila.
Anturi toimi "lämpötilaa alentavasti" (ainakin sillä kertaa): esim. pyynti 32 pumppu lämmitti menoveden 35-36 asteeseen, josta sitten "romahti" esim. 32, jopa sen alle, kesken syklin -> integraali ei vähentynyt
Liian suuri arvo ei olisi niin paljoa haitannut...

Oliko vastus päällä yhtäaikaa?

Ei, pumppu teki lämmitysvettä...

[Hese]

Kävin pyörittämässä liuospumppua 20 minuuttia - liuospiirin meno/paluu vakiintui 2 asteeseen...
Anturit joskus kalibroitu Fluken yleismittariin kiinnitettävällä lämmityspäällä, joten näyttävät asteen tarkkuudella minkä näyttävät...  

[258m2]

Ei oo keruupuolen lämpötilaero vielä paha, mutta...

Lämpötila-anturi alkoi vielä näyttämään omiaan viime viikolla - 32 pyynnillä anturi näytti välillä 35, välillä 32, jne. -> pumppu tahkosi "turhaan" tuntikaupalla (kuka tietää, kuinka pitkään?!).

No ei oo joo ku on ihan normaali. Itsellä nyt esim. 0 ja -5. Sitten ku alkaa olla -3 -7 niin kannattaa miettiä mille alkais..

Menovesianturi? Oliko sisällä kuuma?

Ootko Sami sitä mieltä, että lämpökaivon "alaraja-arvot" olis tuollaiset -3 ja -7 ?

[sam68]

Ootko Sami sitä mieltä, että lämpökaivon "alaraja-arvot" olis tuollaiset -3 ja -7 ?

Tuon jälkeen saattaa tulla ongelmia tai jo tuossa. Noilla arvoilla mitoitus tai kuormitus on pielessä. Voi olla kyllä molemmat..

[sailor]

Auttaisiko jos keruuliuoksen KV-pummpua pyörittäisi koko ajan. Minusta kannattaisi kokeilla.

Tämä tietysti sillä oletuksella että MLP pitää kuitenkin välillä taukoa.

Ei pitänyt enää taukoa -32 pakkasella...
Pyynti = menoveden lämpötila.

Ei ota vastuksia avuksi, koska integraali ei pienene eikä suurene.
Eikös LämpöÄssässä ota vastukset avuksi tuommosessa tilanteessa tietyn ajan jälkeen?
 

Kerron kun pakkanen laskee alle 60 asteen ja tulee raja vastaan  

[Hese]

Ootko Sami sitä mieltä, että lämpökaivon "alaraja-arvot" olis tuollaiset -3 ja -7 ?

Tuon jälkeen saattaa tulla ongelmia tai jo tuossa. Noilla arvoilla mitoitus tai kuormitus on pielessä. Voi olla kyllä molemmat..

Noilla lämpötiloilla tulee ongelmia porakaivon kanssa.

[Hese]

Kävin pyörittämässä liuospumppua 20 minuuttia - liuospiirin meno/paluu vakiintui 2 asteeseen...
Anturit joskus kalibroitu Fluken yleismittariin kiinnitettävällä lämmityspäällä, joten näyttävät asteen tarkkuudella minkä näyttävät...  

No niin, lämmitin taloa ja tein lämmitysvettä lisävastuksilla 24h(tarvitsee näemmä vain 3kW vastusta talon lämmitykseen).
25 min liuospumpun pyöritys ja pumppu näytti keruuliuoksen lämpötilaksi 2 astetta.

Pumppu tulille ja ensimmäinen lämmityssykli seurantaan:
-30 astetta pakkasta, Integraali 80, pyynti 35 ja siitä laskemaan vähennyslaskua ruotsalaisen laskuopin mukaan...

Seurailemaan keruuliuoksen lämpötiloja:
- Integraali n. -50 kohdalla meno/paluu +2/-1
- Integraalin loppukympillä meno/paluu +2/-2

Tänä aamuna pakkasta -33, lämmityssykli menossa, pyynti 37
- Lämmityksen meno/paluu 38/31
- Integraalin ollessa -14 liuospiirin meno/paluu 0/-4

Tuo 0/-4 näkyy olevan aika vakio näillä keleillä tähän vuoden aikaan näillä main...

Tuosta tulikin mieleen kysymys, että onko kukaan tutkaillut minkälainen on liuoksen viskositeetti +2 asteessa tai 0 asteessa ja -4 asteessa tai kylmemmässä?



 

[seppaant]

Tuosta tulikin mieleen kysymys, että onko kukaan tutkaillut minkälainen on liuoksen viskositeetti +2 asteessa tai 0 asteessa ja -4 asteessa tai kylmemmässä?

Laitoin tuonne Tekn. kysymyksiä_Yleistä osioon muutaman trendin, joissa on esitetty maaviinan ominaisuuksia.

ATS

[Hese]

Thermiassa on nyt  2 paisuntasäiliötä, "kakkossäiliö" asennettu alkuperäisen jatkoksi.
Oletteko konkarit vastaavaa nähneet/kokeilleet?

Paisuntasäiliön asennuksen jälkeen alkoi teknisessä tilassa haista illalla viina - vuotokohta löytyi venttiiliryhmästä, tarkemmin sanottuna paisuntasäiliön alla oleva hana (säiliön sulku) alkoi nyt vuotamaan.
Asentaja käytti hanaa kiinni "kakkossäiliön" asennuksessa ja sitä se ei kestänyt...

Voi olla, että pitää kesällä kunnostaa tämä laitos perusteellisesti, kaivosta lähtien... Kaivaa tarvittaessa kuvetta...
Ei oikein enää riitä huumori noihin "korjaustoimenpiteisiin"...

[Hese]

Pakkasta -37 astetta.
Käyrä 26, menoveden pyyntilämpötila 37, HUONE 21 (sisällä 21,5 astetta)
Pumppu on alkanut pitämään taukoja (15 min molemmin puolin) - onhan se puskenut  "tavanomaista" lämpimämpää" vettä laattaan jo reilun viikon ajan, joten eiköhän ala vastautumaan...

Ollaan viime yönä menty keruuliuoksen meno- /paluulämpötiloissa taas ns. surkeaan tilanteesen, 0/-7 (oli pitkään 0/-4 astetta)
 -> alkoi paisunta-astia nro. 2 täyttymään...

Kelien lauhtuminen pelastaa...

[saimaanranta]

Jospa nostaisit käyrällä 27 menoa, taitaa 26:lla tulla raja vastaan noilla keleillä. Vastuksia tueksi, saisi kaivo lepoaikaa elpyä seuraavaan pakkasjaksoon, joka näyttäisi olevan tulossa.....

[Hese]

Jospa nostaisit käyrällä 27 menoa, taitaa 26:lla tulla raja vastaan noilla keleillä. Vastuksia tueksi, saisi kaivo lepoaikaa elpyä seuraavaan pakkasjaksoon, joka näyttäisi olevan tulossa.....

Tuli tehtyä viime talvena - muiden testien ohessa- tuokin, eikä auttanut...
Vastukset ovat mukana, jos/kun tarvitaan.

Ei oo enää säädöistä kiinni, korjattava systeemi.

[Hese]

Pakkaset hellitti ja kaivo rupes sulamaan - pumppu pitää taukoja ja paisunta-astiassa neste laskee, ei kuitenkaan ole vielä normaali tasolla...

Kovimmilla pakkasilla keruuliuoksen meno/paluu oli lämmityssykleissä 0/-6, kun jää kuristi kiertoa.
Tänään, -8 asteen pakkasella, meno/paluu +2/-4 lämmityssyklin lopussa.
Jää kuristaa edelleenkin kiertoa...

[Hese]

Tarina jatkuu...

Eli edellisistä postauksistani käy ilmi, että lämpökaivoa "korjattiin" viimeksi lisäämällä paisuntasäiliön jatkoksi toinen paisuntasäiliö.
Tämän jälkeen on ollut pumpun toimittajan suunnalta hiljaista, vaikka toinenkin paisuntasäiliö täyttyi kovilla, vuoden 2012 Tammi-Helmikuun pakkasjaksoilla.

Vesikiertoinen lattialämmitys autotallissa, epäilin tätä syylliseksi kaivon jäätymiseen (niin taisi epäillä sam68:kin, kun puhui aikoinaan "lämmön vuotamisesta johonkin").
Autotallissa on nyt harrasteauto talvisäilytyksessä, joten eristin kokeeksi autotallin oven 50 mm Finnfoamilla (palat pystyssä, kiilattuna, nostokiskojen välissä).
Lisäksi laitoin 100 mm Styrox palaset autotallin oven ulkopuolelle, oven alareunaan.
Autotallin sisälämpötila +10 ... +12 astetta.

Kaivo ei ole jäätynyt pakkasilla - liuos paisuntasäiliössä pysynyt samalla tasolla.
Liuoksen meno/paluu lämpötila dt 3 astetta. Lämmityspuolen lämpötilaero 6-7 astetta.
Kaikkein ovelinta oli myös huomata (loogiset) "muutokset" talon sisälämpötiloissa (lue asumismukavuudessa) kovilla pakkasilla - tasaisempi lämpö ja nopeampi reagointi lämmitystarpeeseen vaihteluissa. Lisäksi khh, ph ja saunan lattiat ovat mukavan lämpimät paukkupakkasillakin.
Otin huonetermostaatit käyttöön, mikä osaltaan selittää pesutilojen lämpimät lattiat...
IV-koneellekin "riittää" lämmintä kiertovettä paremmin, joten vedontunne kovilla pakkasilla on poistunut. Herjailee jopa TULOILMA KUUMAA välillä, koska sähköohjattu sulkuventtiili kennolle ei näemmä pelaa lähellekään täydellisesti...

Mutta, katsotaan vielä Tammi- ja Helmikuun pakkaset, ennenkuin reklamoidaan asentajalle alimitoitetusta järjestelmästä...