Paineellinen keruupiiri.

[Maalampo]

Onko foorumilaisilla enemmälti käytössä paineellisia keruupiirejä (minusta ainakin Lämpöässä teki joskus keruupiiristä paineellisen). Onko tuosta keruupiirin paineelistamisesta mitään hyötyä (miksi käytetään) tai haittaa. Paljonko tuolla keruupiirissä yleensä pidetään painetta ?

[tomppeli]

Keruupiirissä syntyy maanestepumpun käynnistymishetkellä pumpun imupuolelle kohtalainen alipaine, kun pitää saada hetkessä noin 400 kiloinen nestepötkö liikkeeseen.
Alipaine saattaa aiheuttaa ilmavuotoa pumpun imupuolelle. Nestekierron ilma on tunnetusti haitallinen ja heikentää kierron tehokkuutta.

Toinen syy on pumppuun siivikon keskelle syntyvä kavitaatio ( ASIASTA  LISÄÄ TÄÄLLÄ ), huomattavan suuri alipaine, joka saattaa saada kiertonesteen helpoimmin höyrystyviä komponentteja (alkoholi) muuttumaan kaasumaiseen olomuotoon. Ja taasen pumpun pumppausteho huononee.

Järjestelmän ylipaineistamisella näitä molempia ilmiöitä voidaan vähentää, tai estää kokonaan.

[Maalampo]

Mutta kuinka yleisiä on nuo paineelliset keruupiirit ? Minun uudessa järjestelmässä on 2 kpl 130 metriä syviä lämpökaivoja sekä maakylmä kuuluu järjestelmään, maalämpöpumppu on ilmoitellut muutamia kertoja alipainehälytystä (eli ilmaa keruupiirissä) mutta piirit on ilmattu erittäin monee kertaan ja noissakin hälytystapauksissa pumppu on lähtenyt käyntiin ilman ongelmia kun maalämpöpumppu yrittää käynnistystä automaattisesti n 5 min kuluttua.  Jotenkin tuntuu siltä että minun järjestelmä tarvitsisi kalvopaineastian ja pienen ylipaineen !

[justus01]

Itse olen siinä luulossa, että on aika normaali käytäntö, että keruupiiriin jätetään asennuksen yhteydessä pieni ylipaine. Meillä oli maapiirissä asentajien jäljilta 0,5 bar paine.

[AAA]

Todellinen syy miksi paisuntasäiliö ja ylipainetta 1,5-2bar laitetaan on se, että silloin mikroilma ei eriinny liuoksesta ja aiheuta matalapaine hälytystä tms. ongelmia.

Pahimmillaan ilma kertyy kiertovesipumppuun ja sen siipi sulaa.

Jos asentaja on ammattitaitoinen ilmaa ei ole nimeksikään ensimmäisen täytön jälkeen. Vielä tärkeämpää on käyttää riittävän kokoista (virtaamalta ei paineelta) pumppua täytössä. Esim Grundfoss JP 6.
Täytössä on turha kierrättää ja vatkata ilmaa sinne keruupiiriin, vaan sammuttaa pumppu heti kun ilmaa tulee putkista, jottei se vatkaannu mikrokupliksi jne. Jotkut laittaa pumpun pyörimään esim 4 tuntia ja sen jälkeen varmasti ilma mukamas hävinnyt...ainkaan sitä ei silmin näe Isommissa kohteissa kannattaa käyttää esim. sähköistä Spirovent laitetta, jolla mikrokuplat poistetaan putkiston seiniltä ja höyrystimestä lämmönsiirtoa estämästä.

[peki]

Todellinen syy miksi paisuntasäiliö ja ylipainetta 1,5-2bar laitetaan on se, että silloin mikroilma ei eriinny liuoksesta ja aiheuta matalapaine hälytystä tms. ongelmia.

Pahimmillaan ilma kertyy kiertovesipumppuun ja sen siipi sulaa.

Jos asentaja on ammattitaitoinen ilmaa ei ole nimeksikään ensimmäisen täytön jälkeen. Vielä tärkeämpää on käyttää riittävän kokoista (virtaamalta ei paineelta) pumppua täytössä. Esim Grundfoss JP 6.
Täytössä on turha kierrättää ja vatkata ilmaa sinne keruupiiriin, vaan sammuttaa pumppu heti kun ilmaa tulee putkista, jottei se vatkaannu mikrokupliksi jne. Jotkut laittaa pumpun pyörimään esim 4 tuntia ja sen jälkeen varmasti ilma mukamas hävinnyt...ainkaan sitä ei silmin näe Isommissa kohteissa kannattaa käyttää esim. sähköistä Spirovent laitetta, jolla mikrokuplat poistetaan putkiston seiniltä ja höyrystimestä lämmönsiirtoa estämästä.

Mitenkähän tuo nyt oikeasti on?
Meinaan vaan paineet häviää viimeistään siinä vaiheessa kun putsataan keruupiirin siivilä. Mulla ei ainakaan painetta ole ollenkaan ja siivilänkin voi puhdistaa pelkäämättä että nesteet tulee ulos.

[AAA]

Todellinen syy miksi paisuntasäiliö ja ylipainetta 1,5-2bar laitetaan on se, että silloin mikroilma ei eriinny liuoksesta ja aiheuta matalapaine hälytystä tms. ongelmia.

Pahimmillaan ilma kertyy kiertovesipumppuun ja sen siipi sulaa.

Jos asentaja on ammattitaitoinen ilmaa ei ole nimeksikään ensimmäisen täytön jälkeen. Vielä tärkeämpää on käyttää riittävän kokoista (virtaamalta ei paineelta) pumppua täytössä. Esim Grundfoss JP 6.
Täytössä on turha kierrättää ja vatkata ilmaa sinne keruupiiriin, vaan sammuttaa pumppu heti kun ilmaa tulee putkista, jottei se vatkaannu mikrokupliksi jne. Jotkut laittaa pumpun pyörimään esim 4 tuntia ja sen jälkeen varmasti ilma mukamas hävinnyt...ainkaan sitä ei silmin näe Isommissa kohteissa kannattaa käyttää esim. sähköistä Spirovent laitetta, jolla mikrokuplat poistetaan putkiston seiniltä ja höyrystimestä lämmönsiirtoa estämästä.

Mitenkähän tuo nyt oikeasti on?
Meinaan vaan paineet häviää viimeistään siinä vaiheessa kun putsataan keruupiirin siivilä. Mulla ei ainakaan painetta ole ollenkaan ja siivilänkin voi puhdistaa pelkäämättä että nesteet tulee ulos.

Se on juuri niinkuin kirjoitin. Jos ilmaa ei ole ja järjestelmä on paineetoon ei siitä mitään haittaakaan ole. Jos laite on alussa oikein ilmattu/täytetty. Täyttäessä käytetään täyttöpumpun imupuolella tiivistä suodatinta, joka jo siinä vaiheessa poistaa epäpuhtaudet.

Joten sihvilän saa heittää mäkeen vimmeistään ensimmäisen puhdistuksen jälkeen haittaamasta virtausta. Turhaa sitä on availla ja päästää ilmaa piiriin.


Sihvilä voi kyllä limoittua tms. ja kone käy alipaineisena, muttei pumppu vielä hälyytä ja COP laskee tietämättä.

[kylmis]

Se on juuri niinkuin kirjoitin. Jos ilmaa ei ole ja järjestelmä on paineetoon ei siitä mitään haittaakaan ole. Jos laite on alussa oikein ilmattu/täytetty. Täyttäessä käytetään täyttöpumpun imupuolella tiivistä suodatinta, joka jo siinä vaiheessa poistaa epäpuhtaudet.

Joten sihvilän saa heittää mäkeen vimmeistään ensimmäisen puhdistuksen jälkeen haittaamasta virtausta. Turhaa sitä on availla ja päästää ilmaa piiriin.

Sihvilä voi kyllä limoittua tms. ja kone käy alipaineisena, muttei pumppu vielä hälyytä ja COP laskee tietämättä.

Meillä keruunestettä pyöriteltiin astian kautta erillisellä pumpulla n tunti. Sen jälkeen katottiin tuo mutasihti ja siellä ei ollut oikeastaan yhtään mitään. Ilmaakaan ei tainnut jäädä putkistoon, ainakaan putket on ihan hiljaisia vaikka keruupumppu käy.

Onko tosiaan niin että tuo sihti voi jotenkin limoittua ja alkaa näin ollen haittaamaan kiertoa? Tuntuu hiukan oudolta jos noin käy, kun tuskin siellä viinan seassa mikään levä tai bakteerikasvusto alkaa jyllään. Onko tuo yleistä tosiaan että sihti otettaisiin pois ja tilalle vaan tavallinen messinkitulppamutteri tms?

[hoohöö]

roskasihdistä; itse en menisi niitä poistamaan, taisi nimittäin olla niin että kun minulla takuukorjaus tuossa tehtiin vuotavan keruupumpun liitoksen vuoksi niin huoltomies mulkaisi että onhan siellä pireissä roskasihdit kuten niben kytkentäkuvissa vaadittu

[sam68]

Roskasihdit voi ottaa pois jos haluaa lyhentää laitteen käyttöikää ja laskea tehoja. Harvoin näin halutaan tehdä..

[AAA]

Roskasihdit voi ottaa pois jos haluaa lyhentää laitteen käyttöikää ja laskea tehoja. Harvoin näin halutaan tehdä..

No ei nyt todellakaan ole noin. Mitä ihmettä tekee roskasihti muoviputkipiirissä ja RST levylämmönsiirtimessä, jossa ei ole roskia?

Vastaus: Haittaa virtausta ja nostaa lämpötilaeroa! (ja Laskee COP:tä)

[Raid]

Roskasihdit voi ottaa pois jos haluaa lyhentää laitteen käyttöikää ja laskea tehoja. Harvoin näin halutaan tehdä..

No ei nyt todellakaan ole noin. Mitä ihmettä tekee roskasihti muoviputkipiirissä ja RST levylämmönsiirtimessä, jossa ei ole roskia?

Vastaus: Haittaa virtausta ja nostaa lämpötilaeroa! (ja Laskee COP:tä)

Vastaan tähän vaikka asia ei minulle kuulukkaan: Siksi se sihti tarvitaan koska ne putket tehdää muutakin käyttöä varten kuin MLP maapiriin. Niiden sisään jää kaikenlaista valu ym. roskaa joka irotaa ajan kuluessa. esim meillä oli ensimmäisen 2 vuotta sihtissä oli n 6kk välein jonkin verra roskia vaikka asennusvaiheessa putki ilmattiin hyvin(n. 2h kierratystä asennusvaiheesa). Pumpun COP:ksi n laskettu 3,7 täälläkin erään kerran kun lämmitin 15m3 vettä kerralla yhtä soittoa . Aika riskaapelia jättä nuo sihdit pois. Nyt olen enään pitänyt 2vuoden huoltoväliä noiden sihtien puhdistuksessa kun niissä ei ole enää mitään ollut.  

[Raid]

Tässä kuva maapiirista ja tuo erotus on pysynyt koko ajan 3,5-4 asteen välissä

[AAA]

Roskasihdit voi ottaa pois jos haluaa lyhentää laitteen käyttöikää ja laskea tehoja. Harvoin näin halutaan tehdä..

No ei nyt todellakaan ole noin. Mitä ihmettä tekee roskasihti muoviputkipiirissä ja RST levylämmönsiirtimessä, jossa ei ole roskia?

Vastaus: Haittaa virtausta ja nostaa lämpötilaeroa! (ja Laskee COP:tä)

Vastaan tähän vaikka asia ei minulle kuulukkaan: Siksi se sihti tarvitaan koska ne putket tehdää muutakin käyttöä varten kuin MLP maapiriin. Niiden sisään jää kaikenlaista valu ym. roskaa joka irotaa ajan kuluessa. esim meillä oli ensimmäisen 2 vuotta sihtissä oli n 6kk välein jonkin verra roskia vaikka asennusvaiheessa putki ilmattiin hyvin(n. 2h kierratystä asennusvaiheesa). Pumpun COP:ksi n laskettu 3,7 täälläkin erään kerran kun lämmitin 15m3 vettä kerralla yhtä soittoa . Aika riskaapelia jättä nuo sihdit pois. Nyt olen enään pitänyt 2vuoden huoltoväliä noiden sihtien puhdistuksessa kun niissä ei ole enää mitään ollut.  

Nimenomaan, kun se on hyvin putsattu ja ekan lisäputsauksen jälkeen sen voikin heittää roskiin.

Mietitäänpäs millaisen % alan se roska tukkii sihdissä ja estää virtausta verrattuna se sama roska levylämmönsiirtimessä. Siellä se ei haittaa mitään ja se on levylämmönsiirrin valmistajan kanta asiaan

[sam68]

Roskasihdit voi ottaa pois jos haluaa lyhentää laitteen käyttöikää ja laskea tehoja. Harvoin näin halutaan tehdä..

No ei nyt todellakaan ole noin. Mitä ihmettä tekee roskasihti muoviputkipiirissä ja RST levylämmönsiirtimessä, jossa ei ole roskia?

Vastaus: Haittaa virtausta ja nostaa lämpötilaeroa! (ja Laskee COP:tä)

Jos joskus näet vanhan putsaamattoman keruupuolen roskasihdin tai vanhassa talossa lämmityspuolella olleen sihdin niin tietäisit mitä se "aine" tekee lämmönsiirtimille. Uudet talot ei ole uusia kovin kauaa vaan sitä töhnää alkaa sinne kiertoon tulla. Toinen on asennuksen hamput ym joiden vuoksi sihti tukkeutuu. Lue vaikka tuolta Thermian osastolta ihan tuore tapaus muutaman vuoden vanhasta talosta.
Ei kannata täällä viisastella asioilla, jotka on ihan jokaisessa asennuskaaviossakin aika selkeästi tuotu esille.

[AAA]

Roskasihdit voi ottaa pois jos haluaa lyhentää laitteen käyttöikää ja laskea tehoja. Harvoin näin halutaan tehdä..

No ei nyt todellakaan ole noin. Mitä ihmettä tekee roskasihti muoviputkipiirissä ja RST levylämmönsiirtimessä, jossa ei ole roskia?

Vastaus: Haittaa virtausta ja nostaa lämpötilaeroa! (ja Laskee COP:tä)

Jos joskus näet vanhan putsaamattoman keruupuolen roskasihdin tai vanhassa talossa lämmityspuolella olleen sihdin niin tietäisit mitä se "aine" tekee lämmönsiirtimille. Uudet talot ei ole uusia kovin kauaa vaan sitä töhnää alkaa sinne kiertoon tulla. Toinen on asennuksen hamput ym joiden vuoksi sihti tukkeutuu. Lue vaikka tuolta Thermian osastolta ihan tuore tapaus muutaman vuoden vanhasta talosta.
Ei kannata täällä viisastella asioilla, jotka on ihan jokaisessa asennuskaaviossakin aika selkeästi tuotu esille.

Voin sen verran valottaa, että on tullut nähtyä muutama sihti vuosien mittaan ja putsaamattomia. Äläkä sekoita asiaan lämmityspuolen sihtiä.

Keruu puolelle ei tule lisää roskia.
Lisäksi normi kuluttaja ei putsaa sihtiä niinkuin me "harrastajat". ja se lämpöpumppu raukka voi käydä VUOSIA alipaineisena huonolla hyötysuhteella kenenkään siitä tietämättä. Jos haluat lisätietoa soita ALFA LAVAL ja siellä Euroopan tuotejohtaja Johan Braun ja kysy suoraan. piste ja kiitos.

[kylmis]

Kyllä taitaa iltsellä tuo sihti pysyä paikoillaan, täytyy vaan putsata vaika pari kertaa nyt kahden eka vuoden aikana.

Tuo sihdin "limaantuminen" jäi vaille vastausta, onko AAA:lla tai jollain muulla kokemusta siitä, että vanhat sihdit olisivat tukossa limasta tai limaisia ylipäätään?

[sam68]

Kyllä taitaa iltsellä tuo sihti pysyä paikoillaan, täytyy vaan putsata vaika pari kertaa nyt kahden eka vuoden aikana.

Tuo sihdin "limaantuminen" jäi vaille vastausta, onko AAA:lla tai jollain muulla kokemusta siitä, että vanhat sihdit olisivat tukossa limasta tai limaisia ylipäätään?

Kyllä se ongelma on nimenomaan tuo limoittuminen ja jos sihtiä ei ole niin lima on siellä lämmönsiirtimessä. Laitteiden käyttöiäksi ajatellaan varmaan se 30v joten itse ainakin nukun yöni aika paljon paremmin kun se sihti siellä on ja pysyy. Eri asia jos ei tarvisi vastata tekosistaan enää esim. 10v päästä.

[peki]

Nyt on pumppu käynyt 7 vuotta ja 3kk ja Minkäänlaista limaa ei siivilään ole tullut. Ensimmäisellä puhdistuskerralla löytyi siivilästä putkesta irronneita paloja kun putkea oli lyhennetty asennusvaiheessa.
Toisella kerralla, viime talvena ei siivilässä ollut mitään.
Toisaalta tuota siivilää ei ehkä tarvita, mutta kyllä se minullakin paikallaan pysyy.
Voi tosin olla eroa noilla litkuilla joita kiertoon laitetaan.
Enemmän kiinnittäisin huomiota tuohon veden laatuun johon viina sekoitetaan.  

[AAA]

Nyt on pumppu käynyt 7 vuotta ja 3kk ja Minkäänlaista limaa ei siivilään ole tullut. Ensimmäisellä puhdistuskerralla löytyi siivilästä putkesta irronneita paloja kun putkea oli lyhennetty asennusvaiheessa.
Toisella kerralla, viime talvena ei siivilässä ollut mitään.
 

Nimenomaan. Mistäköhän limasta pojat puhuu  

No saahan noita asentaa miten haluaa.

[Maalampo]

Minulla toinen talo jossa maalämpö, ensimmäisessä keruupiiri pintamaassa n.400m eikä kertaakaan mitään ongelmia keruupiirin kanssa (siis ei paineellinen piiri) nyt toisessa talossa 2 kpl 130 m syviä kaivoja ja järjestelmässä maaviileä, piirit on täytetty erillisellä pumpulla ja ilmattu hyvin asentaessa ja minun ymmärtääkseni kaivojen pitäisi ilmaantua helpommin kun pintaputkiston. Tämä järjestelmä on aiheuttanut muutamia alipainehälytyksiä ja syytä ei ole oikein saatu paikallistettua, neste ei häviä mihinkään ja se kiertää hyvin molemmissa piireissä. Olen miettinyt että tuo piirien lievä paineistus voisi auttaa asiaa.

[AAA]

Laita sinne 1,5 -2 bar painetta. Varo lienee 3bar.

[seppaant]

Tällaiselta näytti sihti vuosi sitten n. vuosi edellisen puhdistuksen jälkeen.
Pumppu otettu käyttöön heinäkuussa 2007.
Eli kolmen käyttövuoden ja yhden välillä tapahtuneen puhdistuksen jälkeen näytti tältä.
Töhnä oli helposti irtoavaa limaista ainetta, samantapaista mitä saostuu kesälaatuisesta polttoöljystä kovalla pakkasella (parafiinia?).

Suodattimen rakenteesta pitää tietää se, että suodatinverkon reikien yhteenlaskettu pinta-ala on moninkertainen putken virtauspinta-alaan nähden.
Perstuntumalla voisin sanoa, että suodattimesta saa olla tukossa 3/4 osaa ennen kuin se alkaa kuristaa virtausta.

Ei ole mitään syytä jättää suodatinta pois.

ATS
 

[sam68]

No saahan noita asentaa miten haluaa.

Jokainen voi asentaa omansa miten haluaa, mutta ainakin yrittäjänä joutuu tekemään kaiken just eikä melkein kuten pitää ihan tuon vastuun vuoksi.

Olin tuossa illan käynnistämässä 42kW pumppua, jossa on 2100m maapiiriä ja tuli tovi painittua tuon keruupiirin kanssa. Maapiiri oli ilmattu huolella ulkoisella pumpulla ja lämpöpumpun omalla liuospumpulla vielä lisää. Ongelmaa kuitenkin tuli keruun lpt-eron kanssa, jossa hälyraja oli kuusi astetta. Ero kasvoi lähes kymmeneen ja syyllinen oli nimenomaan tämä sihti. Katsoin sitä heti alkuun lampulla kuitenkaan irroittamatta sitä ja näytti olevan ok. Lopulta otin sen kuitenkin irti ja töhnää+hamppua siinä tietenkin oli. Ilman sihtiä ero pieneni 4,5 asteeseen. Huomenna pitää laittaa sihti takaisin kun saadaan tilat ensin lämpimäksi ja pumppu huilaamaan. Mielenkiintoinen nähdä mikä on ero puhtaalla sihdillä. Venttiili on 1 1/2" tuumainen eli sihti on aika iso, joten tuon ei pitäisi hirveitä jarrutella. En ole näissä kiinteistöpumpuissa törmännyt aiemmin tällaiseen, mutta nyt onkin ekakertaa 2*500m ja 2*550m maapiirit. Virtausvastusta tulee kyllä noistakin..

[AAA]

No saahan noita asentaa miten haluaa.

Jokainen voi asentaa omansa miten haluaa, mutta ainakin yrittäjänä joutuu tekemään kaiken just eikä melkein kuten pitää ihan tuon vastuun vuoksi.

Olin tuossa illan käynnistämässä 42kW pumppua, jossa on 2100m maapiiriä ja tuli tovi painittua tuon keruupiirin kanssa. Maapiiri oli ilmattu huolella ulkoisella pumpulla ja lämpöpumpun omalla liuospumpulla vielä lisää. Ongelmaa kuitenkin tuli keruun lpt-eron kanssa, jossa hälyraja oli kuusi astetta. Ero kasvoi lähes kymmeneen ja syyllinen oli nimenomaan tämä sihti. Katsoin sitä heti alkuun lampulla kuitenkaan irroittamatta sitä ja näytti olevan ok. Lopulta otin sen kuitenkin irti ja töhnää+hamppua siinä tietenkin oli. Ilman sihtiä ero pieneni 4,5 asteeseen. Huomenna pitää laittaa sihti takaisin kun saadaan tilat ensin lämpimäksi ja pumppu huilaamaan. Mielenkiintoinen nähdä mikä on ero puhtaalla sihdillä. Venttiili on 1 1/2" tuumainen eli sihti on aika iso, joten tuon ei pitäisi hirveitä jarrutella. En ole näissä kiinteistöpumpuissa törmännyt aiemmin tällaiseen, mutta nyt onkin ekakertaa 2*500m ja 2*550m maapiirit. Virtausvastusta tulee kyllä noistakin..

Virtaus tuon kokoluokan laitteessa keruupuolella on luokkaa noin 10-11m3/h. Riittääkö mielestäsi 1 1/2" venttiilli?

Laitatko isoon laitteeseen keruupiiriin "glykolipiirin täyttöryhmän" ?

[sam68]

Virtaus tuon kokoluokan laitteessa keruupuolella on luokkaa noin 10-11m3/h. Riittääkö mielestäsi 1 1/2" venttiilli?
Laitatko isoon laitteeseen keruupiiriin "glykolipiirin täyttöryhmän" ?

Tuo koko siihen on järjestelmäkaaviossa laitettu ja sen mukaan on edetty. Uskoisin että sen tekijällä on ollut tietoa aika reipaasti. Koko kyllä riittää kun se on aiemminkin riittänyt ja kolmen asteen erolla on kiertänyt keruupuoli.

Ei kai näissä ole mitään täyttöryhmää jos oikein ymmärrän mitä tuolla meinaat. Venttiilit täyttöä varten ja kalvopaisunta jne..

[Lämpöä Auringosta]

Varmaankin nousee tuo erotus vielä kun lämpötilat piirissä laskevat, ettei vain tulisi ongelmia? Viidennen piirinhän tuo selvästi kaipaisi jo näppituntumallakin.

[sam68]

Varmaankin nousee tuo erotus vielä kun lämpötilat piirissä laskevat, ettei vain tulisi ongelmia? Viidennen piirinhän tuo selvästi kaipaisi jo näppituntumallakin.

Yleensä käy kyllä päinvastoin eli yli 10 asteen maapiireillä tuo erotus on kasvanut. Onko jollain vastaavia kokemuksia?
Tuossa oli 2*550m jo valmiina vanhalla Geothermillä käytettynä ja lisättiin siihen sitten rinnalle 2*500m. Ei optimitilanne mutta varmasti toimiva kuitenkin. Pienissä pumpuissa olisi eri tilanne.

[AAA]

Kyllä pituus riittää, jos mitoitus on täysitehoinen.

Minua askarruttaa painehäviöt ja kuinka ison monster pumpun joutuu laittamaan.

Optimi olis 6 piiriä ja 2100m savimaassa.

[justus01]

Kyllä pituus riittää, jos mitoitus on täysitehoinen.

Minua askarruttaa painehäviöt ja kuinka ison monster pumpun joutuu laittamaan.

Optimi olis 6 piiriä ja 2100m savimaassa.

Nibe 40 kW pumpulle suositellaan 5*450m - 7*450m keruupiiriä. Keruupiirin kiertovesipumpun ottotehoksi ilmoitetaan 890W. Ehkä 4*550m keruupiiri voisi vaatia +20...+30% järemmän kiertovesipumpun. Onkohan noissa isoissakin Nibeissä jokin Grundfosin peruspumppu kierrättämässä keruunestettä...

[Lämpöä Auringosta]

Painehäviötä juuri tarkoitinkin, pituus on varmastikin ihan ok. Nyt tuossa joutuu pyörittämään liuospumppua täydellä teholla eikä taida ihan riittääkään. Vaatii kyllä aika järeän pumpun joka tapauksessa.

Paljonko kyseisen pumpun suositeltu maksimi painehäviö on?

[sam68]

Sihti paikoillaan ja ero pysyi samana kuin ilman eli 4,5 astetta.

Yhden mielenkiintoisen huomion tein kun pumppu teki 58 astetista menovettä. Kuumakaasun lämpötila oli "vain" 96 astetta. Olen ihmetellyt kun monissa suomipumpuissa (tämä vastaa teknisesti niitä eli on "aito tulistinpumppu") kuumakaasu on reippasti yli sata astetta kun menovesi on tuota tasoa. Kylmäteknisesti yli sadan asteen kuumakaasun lämpötiloja tulisi välttää ainakin jos kylmäaine on 407C??

[Matias]

Yhden mielenkiintoisen huomion tein kun pumppu teki 58 astetista menovettä. Kuumakaasun lämpötila oli "vain" 96 astetta.

Jos tuo menovesi on lämpöjohtoverkon menovettä niin esim Lämpöässä tekee tuon ottamalla 4-tieventtiilillä tulistinvaraajasta kuumempaa vettä lämpöjohtoverkon menoveden sekaan.
Sillä saa nostettua menoveden lämpöä tulistilämmöllä joten  lauhtumislämpöä tarvitse nostaa.
Yleensä tuota ominaisuutta tarvitaan patteritaloissa kovilla pakkasilla.

Jos tuo menovesi on käyttövesivaraajan lämmitykseen tulistinvaihtimella niin tuollainen on suht nomaalia tulistinpumpuissa.
Siis jos kuumakaasu on 98C niin tulistinvaihdin jäähdyttää sitä n 20-25C ja tuolla lämpöteholla käyttövesivaraajan menovesi nousee 60 asteen paikkeille.

[AAA]

Ei se tulistuslämpö auta kuin hetken alussa, jos sitä on ladattu säiliön yläosaan.

Tulistus pumpun kokonaislämpötila patteriverkoston menoveteen on sama kuin vaihtuvalauhdutteisella.

[Matias]

Ei se tulistuslämpö auta kuin hetken alussa, jos sitä on ladattu säiliön yläosaan.

Tulistuslämmön käyttäminen talon lämmitykseen on järkevintä huippupakkasten aikaan.
Tuolloinhan lämpöpumpun käyntiaika on yleensä lähes jatkuvaa joten tulistuslämpöäkin tulee enemmän kuin käyttöveden lämmitykseen tarvitaan.Varsinkin patterilämmityksissä joutuu menoveden lämpöä nostamaan kovemmilla pakkasilla joten hyötysuhteen kannalta on taloudellisinta käyttää siihen ylimääräistä tulistinlämpöä niin lauhtumislämpöä ei tarvitse nostaa.
Lauhtumislämpötilan nostaminen heikentää hyötysuhdetta ja pumpun antotehoa.

Esim:
Jos tulistinvaihtimen teho on 2kw niin 10h:n vuorokauden käyntiajalla tulistintehoa kehittyy n 20kwh jolla käyttövesi lämpiää.
Jos huippukuorman aikaan vuorokauden käyntiaika onkin 20h niin tulistintehoa kehittyy n 40kwh joten siitä voi hyvinkin käyttää  20kwh
talon lämmitykseen ja 20kwh käyttöveden lämmitykseen.

[AAA]

Ei se noin mene. Talon lämmityksessä.

Esim. Kompura teho on 10kW on se sitten tulistus tai vaihtuva lauhdutteinen.


Tilanne vaikkapa -26 ja tehontarve lämmitykseen 10kW ja menovesi 55C.

Tulistuksessa otetaan tulistuksen poisto siirtimellä 2 kW pytyn yläosaan ja lauhduttimella 8kW. Yläosasta shuntataan nelitieventtiilillä menoveteen.

Vastaavasti lämpötilat vaikkapa tulistimelta +70 ja lauhduttimelta + 52

Menovesi 55C teholla 10kW, (kun ylä säiliö on tyhjenetty)

Sama tilanne vaihtuva lauhdutteisella menoveden lämpötila 55C
ja teho 10 kW

COP, teho ja energia. Kaikki täsmälleen samoja.

Tulistus ei tuo mitään ylimääräistä energiaa tai tehoa.

[Matias]

Tulistus ei tuo mitään ylimääräistä energiaa tai tehoa.

Näinhän se on.
Eroa tulee siitä että tulistuksella saatavan korkeamman lämpötilan tuoton aikaansaamiseksi ei lauhtumislämpötilaa tarvitse nostaa.

Edit:Tässä tredi viime talvelta kun kovemmilla pakkasilla käänsin n 50% tulistinvaihtimen lämpötehosta talon lämmitykseen.

[AAA]

Tulistus ei tuo mitään ylimääräistä energiaa tai tehoa.

Näinhän se on.
Eroa tulee siitä että tulistuksella saatavan korkeamman lämpötilan tuoton aikaansaamiseksi ei lauhtumislämpötilaa tarvitse nostaa.

Niinpä ja tämä nimenomaan käyttöveden tekemisessä EI siis lämmityksessä.

Käyttöveden teossa tuo COP hyöty toteutuu jos pumppu käy pitkiä pätkiä ja lauhduttimelta saatava teho / lämpötila riittää pitäämään radiaattorit ja talon tyytyväisenä. Silloin tulistustunutta energiaa latautuu pieni osa varaajan yläkertaan ja odottamaan käyttöveden tarvetta. Tällöin pumpun tulee olla osatehoinen, jotta hyöty saadaan kattamaan suuren osan vuotta.

Lämmityksessä tuo hyöty ei toteudu, koska yläosaan latautunut energia määrä ei riitä kuin hetken aluksi ja sen jälkeen tilanne on tasan.

Tulistuksen poisto siirrin sijaitsee "kuvannollisesti" lauhduttimen yläosassa ja tulistuksen poistosiirtimellä erotetaan tuo osa lämmönsiirtimestä. Tulistus energia tulee sitten eroitella koko energiasta.

Samoin kuin alijäähtynyt energia tulee eroittaa ja siirtää se alempaan lämpötilaan. Alijäähtynyt energia ei tosin lisää ottotehoa vaan se tulee kokonaan maasta (PH log).

[3xJ]

Itse olen huomannut, että tuolla nelitiejakajasysteemillä saa hetkellisesti "varastettua" vajaajan yläosaan kertynyttä energiaa lämmönjakoverkkoon, jolloin hystereesin voi säätää isommaksi ja saa huilijaksot pidemmiksi.

Ja jos tarvitaan kuumaa vettä kiertoon, tulistimen/nelitiejakajan etu on, että se tekee huilin jälkeen sitä kuumaa nopeasti muutamassa minuutissa käynnistymisen jälkeen, jolloin samanpituisilla huilijaksoilla saadaan pidettyä kiertovesi tasaisempana verrattuna tilanteeseen, jossa otetaan lämmönjakoon vesi vain lauhduttimelta.