Keruupiirin / kaivon maksimiantotehon arviointi

[kylmis]

Rupesin miettimään että voisiko kaivosta saatavaa maksimitehoa arvioida jotenkin. En ainakaan pikaisesti hakemalla löytänyt täältä mitään menetelmiä.

Ajatus olisi siis arvioida paljonko tehoa omasta kaivosta voi ottaa, ilman että se jäätyy. Eli jos pitkään otetaan yli maksimituoton niin voisi olettaa että kaivo jäätyy. Lisäksi kaivon hyvyyttä voisi seurata vuosittain.

Ensimmäisenä tuli mieleen tuo keruunesteen pyöritys hullunkierrolla ja sen perusteella voisi laskea ottotehon kaivosta, mutta omat laskelmat ainakin antoivat niin pienen tuloksen että alkoi epäilyttää josko tulos oli ensinkään maksimiteho (0,8kW sain..).

[tomppeli]

Taitaa olla aika pulmallinen tehtävä.
Lyhyt, esimerkiksi 1 vuorokauden mittausperiodi ei vielä kerro koko totuutta. Kaivon termodynamiikka riippuu lisäksi vuodenajasta, eikä pelkästään vuodenajan lämpötilasta, vaan myöskin sateista ja pohjavesien kierrosta.
Hiukan pitempiaikainen, viikkojen koekuormitus antaisi varmaan jo aika lähelle totuutta menevää tietoa.

Mielenkiintoinen ajatus. Onkohan netistä googlattavissa jotain testituloksia.?
Valitettavasti vain kaikki kaivot ovat lämmöntuotto-ominaisuuksiltaan niin yksilöllisiä, että hyvääkään tutkimustulosta ei voi yleistää kaikkiin muihin lämpökaivoihin.

Tässä olit etsimässä oman kaivosi rajoja. Jos löydät mielenkiintoisia tuloksia, kerro meille muillekin.

[AAA]

10 kW antoteho
COP 4
Eli kaivosta 8kW

Kaivo antaa 40W/m

8000W / 40W/m = 200m

Aika simppeliä. Kaivosta saatu teho saadaan tarkaksi vain mittaamalla. Mittauksia tekee mm. Rototec Oy. Niitä tehdään lähes aina isoimmissa kohetiessa jotta mitoitus saadaan mahd. tarkaksi.

Tästä vekkuli aasinsilta... miksi jotkin laitevalmistajat tekevät lyhyitä kaivoja  

[kylmis]

10 kW antoteho
COP 4
Eli kaivosta 8kW

Kaivo antaa 40W/m

Sitten jatkokysymys tähän, että miten kauan tuosta kaivosta voi ottaa 8kW tehoa, ennen kuin se jäätyy?

Eli oikeastaan ajattelin jotain sen suuntaista, että paljonko kaivosta on otettavissa energiaa lämmityskauden aikana (ilman että kaivo jäätyy). Ja olisiko tuon arviointiin jotain menetelmää.

[AAA]

Ei siihen ole muuta tapaa kuin kuormittaa kaivoa kovalla teholla jne.

Kotikonstein tutkimukset jää puolitiehen, kuten itsekin sait todettua.

Kompa onkin käyntiajat, jos L-pumppu on täysitehoinen se "pätkii" ja antaa kaivon elpyä. Osatehoinen saa sen taasen jäähän. Huom. vaikka pumpun ottoteho kaivosta on sama eli osatehoisena kaivo tuleekin laskea otetun energian mukaan eikä tehon.

Tämä korostuu isoissa kohteissa.

Esim Tehontarve 100kW

100 kW Täysitehoisena 10*200m reiät

Jos tuohon kohteeseen laittaa osatehoisen 50Kw L-pumpun 5*200m ei riitäkään vaan tarvitaan about 8*200m.

jne.

[seppaant]

Piirtelin ylläolevan käppyrän, missä ennustetaan kaivosta saatava teho (W/m) kaivon veden lämpötilan ollessa 0C.

Kaivosta otetun energian mittaan "Kamstrupp" energiamittarilla.
Kaivon lämpötilan mittaan 25m maanpinnasta ja 15m vedenpinnasta olevalla 1-Wire mitta-anturilla

Trendin mukaan kaivon lämpötilan saavuttaessa oC on saatava teho 34 W/m.

Lisäksi piirsin trendin pumpun käyntiajasta.
Sen mukaan kaivon lämpötilalla 1,7C käy pumppu jatkuvasti.
Joten minun tapauksessa kaivo ei voi jäätyä ja maksimi kaivosta otettava teho on 27 W/m

ATS

[tomppeli]

Hyvä tutkimus.!
Tämän voisit jopa toimittaa vaikkapa Motivalle ja Sulpu'lle.

[peki]

Piirtelin ylläolevan käppyrän, missä ennustetaan kaivosta saatava teho (W/m) kaivon veden lämpötilan ollessa 0C.

Kaivosta otetun energian mittaan "Kamstrupp" energiamittarilla.
Kaivon lämpötilan mittaan 25m maanpinnasta ja 15m vedenpinnasta olevalla 1-Wire mitta-anturilla

Trendin mukaan kaivon lämpötilan saavuttaessa oC on saatava teho 34 W/m.

Lisäksi piirsin trendin pumpun käyntiajasta.
Sen mukaan kaivon lämpötilalla 1,7C käy pumppu jatkuvasti.
Joten minun tapauksessa kaivo ei voi jäätyä ja maksimi kaivosta otettava teho on 27 W/m

ATS

Selvennäppä vielä kun ei oikein auennut.
Siis kaivo antaa enemmän tehoa 0c kuin 1.7c?
Eikö kaivo muka jäähdy enempää kuin tuohon 1.7c?
Tuli vaan mieleen Matiaksen huoli ylilämpöisestä keruupiirin lämpötilasta tänä kesänä.

[peki]

Re: Keruun ja LJ:n vaikutus MLP:n suorituskykyyn
Reply #88 - 14.06.2011 at 17:44:09 Quote
Aikamoinen vaikutus näyttää keruunesteen lämpenemisellä olevan antotehoon.Harmi vaan että on kesäaika eikä lämpöä tartte kuin käyttöveden lämmitykseen.
-keruu maasta +9,1
-keruu maahan +6,8
-lauhtumislämpö +52
-antoteho 10,7kw
-ottoteho 2,8kw

Viime talvena meni noin:
Quote:
5min käynnin kohdalla +36C ja antoteho 7,5kw /keruu -0,3 /-2,6

40min käynnin kohdalla +38C ,antoteho 7,1kw /keruu  -0,7/-3,7

80 min käynnin kohdalla +40C,antoteho 6,5kw /keruu -1,3 /-3,9
Back to top       
Tuossa jostain ketjusta mitattuja tehoja.

[AAA]

Re: Keruun ja LJ:n vaikutus MLP:n suorituskykyyn
Reply #88 - 14.06.2011 at 17:44:09 Quote
Aikamoinen vaikutus näyttää keruunesteen lämpenemisellä olevan antotehoon.Harmi vaan että on kesäaika eikä lämpöä tartte kuin käyttöveden lämmitykseen.
-keruu maasta +9,1
-keruu maahan +6,8
-lauhtumislämpö +52
-antoteho 10,7kw
-ottoteho 2,8kw

Viime talvena meni noin:
Quote:
5min käynnin kohdalla +36C ja antoteho 7,5kw /keruu -0,3 /-2,6

40min käynnin kohdalla +38C ,antoteho 7,1kw /keruu  -0,7/-3,7

80 min käynnin kohdalla +40C,antoteho 6,5kw /keruu -1,3 /-3,9
Back to top       
Tuossa jostain ketjusta mitattuja tehoja.

Miten laskit antotehon? Millä (virtaus/lämpötila) mittareilla?

[peki]

Nuo mittaukset eivät ole mun. Lainasin ne.

[Matias]

Miten laskit antotehon? Millä (virtaus/lämpötila) mittareilla?

Pollucom Qn2,5 lauhdutinputkessa

[seppaant]

Selvennäppä vielä kun ei oikein auennut.
Siis kaivo antaa enemmän tehoa 0c kuin 1.7c?
Eikö kaivo muka jäähdy enempää kuin tuohon 1.7c?
Tuli vaan mieleen Matiaksen huoli ylilämpöisestä keruupiirin lämpötilasta tänä kesänä.

Trendistö parustuu viime lämmityskauden (lokakuu 2010 - toukokuu 2011) mittaustuloksiin.
Lämpötilat ja tehot ovat vrk.-keskiarvoja.

"Siis kaivo antaa enemmän tehoa 0C kuin 1,7C"
Asia pitää ymmärtää niinpäin että kaivo antaa sen mitä sieltä otetaan.
Eli mitä enemmän otetaan sitä enemmän kaivo jäähtyy.
Jos otetaan 27 W/m (vrk.-keskiarvona), kaivo jäähtyy lämpötilaan 1,7C
Jos otetaan 34 W/m (vrk.-keskiarvona), kaivo jäähtyy lämpötilaan 0C.

"Eikö kaivo muka jäähdy enenpää kuin tuohon 1,7C"
Koska L-Ässä V-7 maksimi ottoteho kaivosta talviolosuhteissa on n. 4.1 kW, stabiloituu kaivon lämpötila tuohon 1,7C lämpötilaan. Tämä viime talven lämpötilaolosuhteissa.
Tietenkin, jos on erittäin pitkä pakkasjakso ja pumppu käy jatkuvasti päiväkausia, putoaa kaivon lämpötila jonkin verran 1,7C:sta alaspäin.

ATS

[kylmis]

Pitää pähkäillä tuota Seppaantin käppyrää, kuitenkin taitaa tuo kaivon arviointi ilman pitempiaikaisia mittauksia olla tosi hankalaa.

Seppaantin käyrässä keruuneste näyttäisi jäähtyvän n. 3K kun kaivosta otetaan n. 18W/m. Tuota samaa arvoa voisi haarukoida omasta kaivosta, se kertoo jo jotain.

[Pekka5]

onko kukaan mittaillut liuospiirin virtausta pollucomilla ?

[peki]

Selvennäppä vielä kun ei oikein auennut.
Siis kaivo antaa enemmän tehoa 0c kuin 1.7c?
Eikö kaivo muka jäähdy enempää kuin tuohon 1.7c?
Tuli vaan mieleen Matiaksen huoli ylilämpöisestä keruupiirin lämpötilasta tänä kesänä.

Trendistö parustuu viime lämmityskauden (lokakuu 2010 - toukokuu 2011) mittaustuloksiin.
Lämpötilat ja tehot ovat vrk.-keskiarvoja.

"Siis kaivo antaa enemmän tehoa 0C kuin 1,7C"
Asia pitää ymmärtää niinpäin että kaivo antaa sen mitä sieltä otetaan.
Eli mitä enemmän otetaan sitä enemmän kaivo jäähtyy.
Jos otetaan 27 W/m (vrk.-keskiarvona), kaivo jäähtyy lämpötilaan 1,7C
Jos otetaan 34 W/m (vrk.-keskiarvona), kaivo jäähtyy lämpötilaan 0C.

"Eikö kaivo muka jäähdy enenpää kuin tuohon 1,7C"
Koska L-Ässä V-7 maksimi ottoteho kaivosta talviolosuhteissa on n. 4.1 kW, stabiloituu kaivon lämpötila tuohon 1,7C lämpötilaan. Tämä viime talven lämpötilaolosuhteissa.
Tietenkin, jos on erittäin pitkä pakkasjakso ja pumppu käy jatkuvasti päiväkausia, putoaa kaivon lämpötila jonkin verran 1,7C:sta alaspäin.

ATS

Et ehkä voi ymmärtää että vaikeeksi meni tuon ymmärryksen kanssa (Ihan kuin vaimokkeen kanssa)
Kertooko tuo että kaivosi on liian syvä tai mahdollisesti pumppu liian pieni?
Tai vaihtoehtoisesti et tarvitse kuin 27w/m?
Ja kesällä tehoa kaivossa/ maapiirissä on liikaa ja pumppu sanoo poks?

Ajoitko testejäsi aina samalla kaivon kiertopumpun nopeudella?

[peki]

Ei siihen ole muuta tapaa kuin kuormittaa kaivoa kovalla teholla jne.

Kotikonstein tutkimukset jää puolitiehen, kuten itsekin sait todettua.

Kompa onkin käyntiajat, jos L-pumppu on täysitehoinen se "pätkii" ja antaa kaivon elpyä. Osatehoinen saa sen taasen jäähän. Huom. vaikka pumpun ottoteho kaivosta on sama eli osatehoisena kaivo tuleekin laskea otetun energian mukaan eikä tehon.

Tämä korostuu isoissa kohteissa.

Esim Tehontarve 100kW

100 kW Täysitehoisena 10*200m reiät

Jos tuohon kohteeseen laittaa osatehoisen 50Kw L-pumpun 5*200m ei riitäkään vaan tarvitaan about 8*200m.

jne.

Ai miten niin jäähän? Pieni pumppu ei yksinkertaisesti pysty saamaan kaivoa jäähän, kuten Seppaantin testit osoittavat.
Ongelma mitoituksessa ei ehkä olekkaan talvella vaan kesällä.

[seppaant]

Et ehkä voi ymmärtää että vaikeeksi meni tuon ymmärryksen kanssa Pelästynyt (Ihan kuin vaimokkeen kanssa)
Kertooko tuo että kaivosi on liian syvä tai mahdollisesti pumppu liian pieni?
Tai vaihtoehtoisesti et tarvitse kuin 27w/m?
Ja kesällä tehoa kaivossa/ maapiirissä on liikaa ja pumppu sanoo poks? Hymiö

Ajoitko testejäsi aina samalla kaivon kiertopumpun nopeudella?

Aloitetaan helpommalla vastauksella:
- Testit ajoin aina samalla liospumpun nopeudella.

- Kaivo ei ole liian syvä vaan riittävän syvä.
- Pumppu ei ole liian pieni vaan sopivan kokoinen. Viime talvena kylmimpänä päivänä n. -29C pumppu kävi jo parhaimmillaan lähes puoli päivää yhtä kyytiä.

Talon lämmittämiseen -29C pakkasella riittää, kun kaivosta otetaan 4,1 kW teho (27W/m*153m = 4,1 kW)
Mutta jos kaivo olisi vain 103 m syvä saman 4,1 kW:n tehon saamiseksi pitäisi kaivosta ottaa 40W/m teho. Mutta tällöin kaivo jo todennäköisesti jäätyisi.

Pitää edelleen muistaa, että lämpöpumppu vetää kaivosta tarvitsemansa määrän energiaa. Eli kaivo ei tuuppaa pumppuun energiaa. Kesällä otetaan keskimäärin vähemmän kuin talvella.
"Köydellä on hyvä vetää mutta huono työntää"

ATS

[AAA]

Mikä on V7 koneen manuaalin antoteho 0/35?

[seppaant]

Mikä on V7 koneen manuaalin antoteho 0/35?

0/35C Otto 1,74 kW
0/35C Anto 7,9 kW

0/50C Otto 2,27 kW
0/50C Anto 7,2 kW

Verratuna omiin mittauksiini ovat tehtaan ilmoittamat tehot, etenkin ottoteho, varsin optimistisia.
Seuraavassa parit mittausarvot:

Maasta  tuleva  1,2C       4,7C
Lauhduttimelta  52,9C     35,9C
Otto         teho 2,79 kW   2,18 kW
Kaivosta   teho 4,09 kW   5,70kW

ATS

[peki]

Mulla aivan samankokoinen kompura ja kulutukset on juuri ilmoitettuja.
Olen täällä monta kertaa kysynyt ja kysyn taas tarvitseeko ns. jälkitulistus tuon tehon erotuksen joka esim. meidän pumpuissa on ottotehon osalta?
Kiitos kun jaksoit taas vääntää rautalangasta. Jopa meikäläinenkin oppi aika oleellisen asian ml pumpusta tai lähinnä kaivosta.
Paljonko sulla oli häyrystimen yli lämmöt kun mittauksia teit?
Tuli vaan äkkiä  mieleen että jos haluaa täysteholaitteen niin kannattaisi ehkä tehdä kaivosta sellainen kuin että ostaisi ylisuuren pumpun?

[Kale]

Kompa onkin käyntiajat, jos L-pumppu on täysitehoinen se "pätkii" ja antaa kaivon elpyä. Osatehoinen saa sen taasen jäähän.

Kyllä tämä on juuri toisinpäin! Osatehoinen/pieni kuormittaa tasaisemmin kaivoa kuin täystehoinen/suuri L-pumppu ja tästä syystä kaivo ei jäädy pienellä pumpulla yhtä herkästi. Tosin käytänössä eroa ei todennäköisesti juurikaan ole...