Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)  (Luettu 27397 kertaa)

Poissa PKU

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 37
2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« : 26.09.08 - klo:21:05 »
Mielenkiinnosta haluaisin tietää, että te joilla on 2 porakaivoa (yhtä syviä), niin onko teillä käytössä linjasäätöventtiilit?

Kuitenkin toinen kaivo on yleensä vähintään sen 15 metriä kauempana toisesta, niin tuleeko kaivoihin niin suuria eroja, että ne tarvisisivat noita venttiileitä?
------IVT Premium Line X-15--- +  2x160m TOIMIVAA aktiivi reikää.

Poissa Kuumaa_kalliosta

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 1 630
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #1 : 28.09.08 - klo:12:35 »
Täällä on linjasäätöventtiilit, kuten kuvasta näkyy:



Oikealla ylhäällä putket menevät kaivolle ja alhaalla toiselle, kauemmalle kaivolle.

Asentajat laittoivat ne pyytämättä. Näyttävän olevan kaikki täysillä auki, en ole niitä säätänyt. Venttiilien hinnan merkitys kokonaiskustannuksissa on mitätön ja niiden avulla voidaan tarvittaessa tasata virtauksia, jos kaivojen välillä on suuria lämpötilaeroja.

Poissa kiileppi

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #2 : 28.09.08 - klo:13:36 »
Nuo kyllä näyttävät ihan tavallisilta palloventtiileiltä.

Tuossa esimerkki linjasäädöstä:

http://www.oras.com/fi/professional/products/Pages/ProductVariant.aspx?productcode=4100[url]


Itse asennan linjasäätöventtiilit aina, jos keruupiirejä on useampi. Säätö on helppoa omin päin pintalämpömittareilla, eli samanaikaisesti samanlaiset mittarit putkiin ja jos piireissä on eri lämpötilat, on toisessa voimakkaampi kierto. Tuo palloventtiilillä säätäminen ei ole pitkäikäistä hommaa, vaan se tarvitsee säätöventtiilin. Palloventtiili jumittuu ns. puoliasennossa helposti ja sen teflontiivisteinen pesä alkaa vuotamaan sitä väännettäessä.

Poissa kiileppi

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 96
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #3 : 28.09.08 - klo:13:38 »
...niin ja kaivoissa olisi hyvä olla ilmaukset. Nekin parantavat huollettavuutta.

Poissa PKU

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 37
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #4 : 03.10.08 - klo:18:43 »
Mielenkiintoista... Asentaja sanoi minulle, että linjasäätöventtiileitä ei tarvita. Nesteellä on kuulemma sellainen ominaisuus että........

Itse olisin kyllä ehdottomasti halunnut noi venttiilit, mutta saahan ne tietenkin jälkeenpäinkin sikälimikäli on tarvetta. Mielenkiintoinen kuulla muidenkin mielipiteitä ja ennenkaikkea toteutuksia näistä asioista.
------IVT Premium Line X-15--- +  2x160m TOIMIVAA aktiivi reikää.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #5 : 03.10.08 - klo:21:59 »
Meillä asennettiin linjasäätöventtiilit tasaamaan kaivojen kuormitusta.
Pitäisin niitä tarpeellisina.

Poissa Artturi

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 4
  • Geopro SH13 + 700, 2 kpl 124 m TRE
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #6 : 30.11.08 - klo:21:31 »
Ehdottomasti kunnolliset linjansäätöventtiilit + tavalliset ventiilit, niin saa ilmattua kaivot erikseen ja ainakin minulla tarvitsee taspainottaa hiukan virtausta, kun toinen kaivo menee kylmemmäksi. Suosittelen kyllä kaivolle vielä ilmausproppuja tai kelloja, sain itse taistella toisen kaivon kanssa kun vaakaputkella oli mitätön nousu, tontin korkeus erosta johtuen ja toinen kaivo tehtiin optimaaliseen paikkaan. Näyttää muuten ketjun alussa olevassa kuvassa sellainen ilmapussi, jota ei saa helpolla ilmattua. :-?

Poissa JKn

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 51
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #7 : 10.12.08 - klo:16:05 »
Meillä kaksi kaivo toisessa putkea 92 metriä ja toisessa 72 metriä. Tekniseen tilaan laitettu linjasäätöventtiilit.
Venttiilien säätö on tehty vähän mutu periaatteella lämpötilan perusteella.
Kun pumppu tammikuussa startattiin kävi pumppu luonnollisesti aluksi useita tunteja putkeen. Huomasin, että toisen kaivon paluuputki huurtui huomattavasti enemmän. Kuristin toista linjasäätöä jolloin huurtuminen väheni.
Tuon tarkempaa säätöä en ole tehnyt, koska lämpöä on riittänyt.
Pitänee joskus mittailla putkien pintalämpöjä vielä mittarilla.

Poissa Believer

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 47
  • Geopro GS60
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #8 : 26.01.09 - klo:09:44 »
Hola!

Onko teillä kaikilla kaksikaivo-systeemin omaavilla nuo kaivot porattu n. 15m etäisyydelle toisistaan?

Meinaan kun meillä  niillä on etäisyyttä vain muutama metri ja linjasäätöventtiileitä ei ole vaikka kaivot eri syvyiset.

Poissa TomiN

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 111
  • Geopro SH13+SHAK1002 porskuttamassa
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #9 : 07.02.09 - klo:11:01 »
Lainaus
Hola!

Onko teillä kaikilla kaksikaivo-systeemin omaavilla nuo kaivot porattu n. 15m etäisyydelle toisistaan?

Meinaan kun meillä  niillä on etäisyyttä vain muutama metri ja linjasäätöventtiileitä ei ole vaikka kaivot eri syvyiset.

Meillä etäisyyttä on 4 metriä, mutta kaivot on porattu vinoon. Arvioin että 3 metrin poravarren matkalla vinoutta oli n. 30 cm, eli 150 metrin syvyydessä etäisyys on 150/3*0,3 * 2 + 4 = 34 metriä. Luulisin riittävän.

Kummastakin kaivosta tulee sitten putket tekniseen tilaan.


Poissa Roori

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 239
  • Maalämpo... Ollakko vai Ei....KYLLÄ
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #10 : 08.02.09 - klo:18:18 »
Lainaus
Lainaus
Hola!

Onko teillä kaikilla kaksikaivo-systeemin omaavilla nuo kaivot porattu n. 15m etäisyydelle toisistaan?

Meinaan kun meillä  niillä on etäisyyttä vain muutama metri ja linjasäätöventtiileitä ei ole vaikka kaivot eri syvyiset.

Meillä etäisyyttä on 4 metriä, mutta kaivot on porattu vinoon. Arvioin että 3 metrin poravarren matkalla vinoutta oli n. 30 cm, eli 150 metrin syvyydessä etäisyys on 150/3*0,3 * 2 + 4 = 34 metriä. Luulisin riittävän.

Kummastakin kaivosta tulee sitten putket tekniseen tilaan.

Porareitten mukaan sen poran pää kairaa itsensä sinne minne helpoimmin pääsee ja kiemurtaa melkein minne lystää. Tuommoset kairamatkat sallivat jo kyllä "vääntymiä".

Poissa TomiN

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 111
  • Geopro SH13+SHAK1002 porskuttamassa
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #11 : 08.02.09 - klo:22:23 »
Lainaus
Porareitten mukaan sen poran pää kairaa itsensä sinne minne helpoimmin pääsee ja kiemurtaa melkein minne lystää. Tuommoset kairamatkat sallivat jo kyllä "vääntymiä".

Niinpä tuo saattaa kyllä olla... toivotaan että on mieluummin mutkitellut kauemmas kuin lähemmäs :)


Poissa jpa

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #12 : 13.02.09 - klo:19:30 »
Meillä kaivot 20 metriä toisistaan 2*160 m joissa molemmissa aktiivisyvyys 156 m, kaikki liitokset muovisia sähköllä hitsattuja, liitokset peitetty maahan ja tekniseen tilaan tulee vain yhdet putket, linjasäätöjä ei ole, enkä pääse linjojen lämpötiloja erikseen edes mittaamaan, lämmitettävää n 780 m3 kylmimmillään tulevan nesteen lämpötila on ollut +1,2 astetta, joten luulen, että molemmat kaivot antavat tasapuolisesti lämpöä, kohde poronhoitoalueella, toiminnassa marraskuun alusta ja parhaimmillaan pakkasta lähes -30 astetta.
kokeillaan ivt x15

Poissa KJK

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #13 : 29.12.09 - klo:21:28 »
Minkäslaisia kokemuksia on sellaisesta kahden kaivon systeemistä, jossa kaivot ovat sarjassa eli peräkkäin. Itselläni ensimmäisen kaivon poraus tökkäsi 60 m:n kallion halkeilun vuoksi (vesi lenteli ympäri pihoja). Toinen kaivo porattiin 100m. Yhteensä siis 160 m. Nyt olen alkanut epäillä järjestelmän toimivuutta.

Liuos kiertää ensin matalammassa kaivossa, jossa porarin mukaan vettä oli vähän liikaakiin kun taas jälkimmäinen kaivo olisi saanut (edelleen poraajan mukaan) tuottaa enemmänkin vettä. Kaivojen etäisyys n. 7 m. Kaivojen välissä putket suojaputkessa ilman sen kummempaa eristystä, tosin melko syvällä.

Onkohan kaikki kunnossa? :-/

Poissa Ceon

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 49
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #14 : 30.12.09 - klo:08:37 »
Lainaus
Minkäslaisia kokemuksia on sellaisesta kahden kaivon systeemistä, jossa kaivot ovat sarjassa eli peräkkäin. Itselläni ensimmäisen kaivon poraus tökkäsi 60 m:n kallion halkeilun vuoksi (vesi lenteli ympäri pihoja). Toinen kaivo porattiin 100m. Yhteensä siis 160 m. Nyt olen alkanut epäillä järjestelmän toimivuutta.

Allekirjoittaneella on lähes identtiset kaivot, tosin ovat kytkettynä rinnan. Oletko seurannut lämmitysjakson ajan keruupiirin lämpötiloja? Tässä yksi kirjoitus omasta tilanteesta:

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2685.msg28952#msg28952

Omissa kaivoissa ei oikeastaan ihmetytä muu kuin matalat lämpötilat.
« Viimeksi muokattu: 29.11.12 - klo:13:43 kirjoittanut tomppeli »

Poissa Kuumies

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 31
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #15 : 30.12.09 - klo:09:14 »
Luulisi että kaksi kaivoa rinnan kytkettynä ja tasaisesti kuormitettuna olisi paras vaihtoehto. Sarjaan kytkennässä tulee ensin mieleen että ensimmäisestä kaivosta otetaan liikaakin energiaa (jäätyy?), toisesta taas ei tarpeeksi.

Laita KJK ihan mielenkiinnosta tänne viestejä miten kaivot käyttäytyy. Jos osoittautuu toimivaksi, on se ainakin asennushintansa vuoksi kaikille mielenkiintoinen vaihtoehto.

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #16 : 30.12.09 - klo:11:26 »
Lainaus
Luulisi että kaksi kaivoa rinnan kytkettynä ja tasaisesti kuormitettuna olisi paras vaihtoehto. Sarjaan kytkennässä tulee ensin mieleen että ensimmäisestä kaivosta otetaan liikaakin energiaa (jäätyy?), toisesta taas ei tarpeeksi.

Laita KJK ihan mielenkiinnosta tänne viestejä miten kaivot käyttäytyy. Jos osoittautuu toimivaksi, on se ainakin asennushintansa vuoksi kaikille mielenkiintoinen vaihtoehto.
Näin ihan varmasti on.
Sarjaan kytkeminen saa aikaan myöskin varsin pitkän putkilinjan, joka ei ole helppo maakiertopumpulle.
Kyllä kaivot pitää kytkeä rinnan ja varustaa lisäksi linjasäädöillä.

Tulossa taasen uudenvuoden jälkeen kovia pakkasia.
Lämpökaivot ja pumput joutuvat koetukselle.
Hyvät ystävät!
Rakentaa mieluiten hiukan ylimitoitusta sekä kaivoon, että pumppuun.
Maksaa vähän enemmän, mutta takaa rauhallisemmat yöunet!

[size=24]Hyvää Uutta Vuotta 2010 Kaikille![/size][/u][/b]
Toivottelee se vanha, toope Tomppeli Pohojanmaalta!

Poissa KH

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 5
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #17 : 31.12.09 - klo:10:30 »
Meillä on kaksi lämpökaivoa. Molempien syvyys on 150 m. Aktiivisyvyyttä yhteensä 278 m. Mietimme putkimiehen kanssa linjansäätöventiilien laittamista, mutta emme sellaisia sitten laittaneet kun putkien pituus oli lähes sama molempiin lämpökaivoihin. Olen joskus katsonut, että molempiin kaivoihin menevät putket huurtuvat aivan samalla tavalla ja tästä tehnyt sen johtopäätöksen, että tasapainossa ovat. En tiedä saisiko jollakin systeemillä asian varmemmin mitattua, tai että olisiko käytännön kannalta jotain hyötyä hienosäätää virtauksia? Lämpöä riittää näinkin. Luulisin, että lämpökaivojen syvyydellä pitäisi olla selvä ero, että virtauksien säädöllä saisi hyötyä aikaan?

Poissa sam68

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 2 225
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #18 : 31.12.09 - klo:19:47 »
Lainaus
Meillä on kaksi lämpökaivoa. Molempien syvyys on 150 m. Aktiivisyvyyttä yhteensä 278 m. Mietimme putkimiehen kanssa linjansäätöventiilien laittamista, mutta emme sellaisia sitten laittaneet kun putkien pituus oli lähes sama molempiin lämpökaivoihin. Olen joskus katsonut, että molempiin kaivoihin menevät putket huurtuvat aivan samalla tavalla ja tästä tehnyt sen johtopäätöksen, että tasapainossa ovat. En tiedä saisiko jollakin systeemillä asian varmemmin mitattua, tai että olisiko käytännön kannalta jotain hyötyä hienosäätää virtauksia? Lämpöä riittää näinkin. Luulisin, että lämpökaivojen syvyydellä pitäisi olla selvä ero, että virtauksien säädöllä saisi hyötyä aikaan?

Ole huoleti jos putkistot on ~yhtäpitkät niin homma kyllä pelaa. Sulkuventtiilit on hyvä olla aina jotta ilmaus on helpompi tehdä..
* Maalämpöjä Oulusta Kalajoelle * Uusiolämpö Oy Raahe *

Poissa KJK

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #19 : 01.01.10 - klo:20:38 »
...Jatkona edelliseen kirjoittamaani:

Keruuliuoksen lämpötilat ovat jatkuvasti -2, -4. Jatkuvasti siis tarkoittaa sitä, että pumppu käy melkein 24/7. Lisälämpöäkin haukaa lähes päivittäin jokusen tunnin nyt kun pakkasta on yli 10c. Jokin ei nyt taida olla kunnossa!?

Pumppu ollut lämmityskäytössä rakennusaikanakin. Nyt yhteensä noin vuoden. Rakennusaikaisella lämpötilalla kaikki näytti menevän hyvin. Tosin edellistalvena en lämpötiloja edes seuraillut. Nyt kuitenkin kun nostan asetuksilla lämmön tuvassa noin 22 asteeseen aletaan mennä pumpun äärirajoilla. Eristykset on kunnossa. Siporex-talo.

Osaisiko joku neuvoa. Säädöt tällä hetkellä lämpökäyrä 34, huonelämpö 17. Lämpimän veden säädöt on tarkistettu kuntoon myös. Tällä hetkellä (pariin viikkoonkaan) en ole edes saunonut/käynyt kotona suihkussa energiaa säästääkseni. Urakoitsijan mukaan: "keruuliuoksen (tulo) keskilämpötila on laskennallisesti juurikin tuo -2 astetta ja -29 asteen pakkasella laskennallisesti pumppu käy koko ajan. Uusissa taloissa, varsinkin siporex-taloissa näitä ongelmia on".

???

Edittiä:  Sen verran vielä lisäyksenä, että urakoitsijan mitoittama kaivon syvyys on 149 m. Porautin kuitenkin hätävaraksi 160m, jotka ovat kahtena kaivona 60+100m. Tällä osastolla kapasiteettiä pitäisi siis kyllä olla!
« Viimeksi muokattu: 01.01.10 - klo:20:40 kirjoittanut KJK »

Paikalla tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 604
  • Vanha pieru!
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #20 : 02.01.10 - klo:12:38 »
KJK kirjoitti, lainaus.: (Thermia Diplomat TWS 8 pumppu)
”Minkäslaisia kokemuksia on sellaisesta kahden kaivon systeemistä, jossa kaivot ovat sarjassa eli peräkkäin. Itselläni ensimmäisen kaivon poraus tökkäsi 60 m:n kallion halkeilun vuoksi (vesi lenteli ympäri pihoja). Toinen kaivo porattiin 100m. Yhteensä siis 160 m. Nyt olen alkanut epäillä järjestelmän toimivuutta.

Liuos kiertää ensin matalammassa kaivossa, jossa porarin mukaan vettä oli vähän liikaakin kun taas jälkimmäinen kaivo olisi saanut (edelleen poraajan mukaan) tuottaa enemmänkin vettä. Kaivojen etäisyys n. 7 m. Kaivojen välissä putket suojaputkessa ilman sen kummempaa eristystä, tosin melko syvällä.
Onkohan kaikki kunnossa?

...Jatkona edelliseen kirjoittamaani:

Keruuliuoksen lämpötilat ovat jatkuvasti -2, -4. Jatkuvasti siis tarkoittaa sitä, että pumppu käy melkein 24/7. Lisälämpöäkin haukkaa lähes päivittäin jokusen tunnin nyt kun pakkasta on yli 10c. Jokin ei nyt taida olla kunnossa!?

Pumppu ollut lämmityskäytössä rakennusaikanakin. Nyt yhteensä noin vuoden. Rakennusaikaisella lämpötilalla kaikki näytti menevän hyvin. Tosin edellistalvena en lämpötiloja edes seuraillut. Nyt kuitenkin kun nostan asetuksilla lämmön tuvassa noin 22 asteeseen aletaan mennä pumpun äärirajoilla. Eristykset on kunnossa. Siporex-talo.

Osaisiko joku neuvoa. Säädöt tällä hetkellä lämpökäyrä 34, huonelämpö 17. Lämpimän veden säädöt on tarkistettu kuntoon myös. Tällä hetkellä (pariin viikkoonkaan) en ole edes saunonut/käynyt kotona suihkussa energiaa säästääkseni. Urakoitsijan mukaan: "keruuliuoksen (tulo) keskilämpötila on laskennallisesti juurikin tuo -2 astetta ja -29 asteen pakkasella laskennallisesti pumppu käy koko ajan. Uusissa taloissa, varsinkin siporex-taloissa näitä ongelmia on".

???
Edittiä: Sen verran vielä lisäyksenä, että urakoitsijan mitoittama kaivon syvyys on 149 m. Porautin kuitenkin hätävaraksi 160m, jotka ovat kahtena kaivona 60+100m. Tällä osastolla kapasiteettia pitäisi siis kyllä olla!”

***********************
Vastaan.:
Kaikki ei ole hyvin.
Ehkä varsinainen syy kaivoissa.
Kaivoista tulevan maanesteen lämpötila on liian matala.
Kaivojen sarjaan kytkeminen ei ehkä ole ihan hyvä juttu.
Toisaalta kaivot ovat liian lähellä toisiaan. Etäisyyden tulisi olla vähintään 15 metriä, mieluummin jopa 25 metriä.
Yksi syvä kaivo on parempi, kuin kaksi matalaa. Kallioperän lämpötila nousee syvemmälle mentäessä.
Mielestäni urakoitsija pitää saada vastaamaan teostaan.
Aloita ensin kirjallisella vaatimuksella, josta itselle kopio.
Seuraavaksi yhteys kuluttajavirastoon
http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/asuminen/
Kysy ohjeita ja pyydä apua sieltä.
Olet luottanut kauppiaaseen asiantuntijana. Hän on velvollinen selvittämään syyn ja korjaamaan vian / puutteen. Hän on vastuussa.

Poissa kkuukkeli

  • Vanha jäsen
  • ****
  • Viestejä: 265
  • Thermia Diplomat TWS 10, 175m, 139+38 m2
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #21 : 02.01.10 - klo:12:53 »
Lainaus
...Jatkona edelliseen kirjoittamaani:

Edittiä:  Sen verran vielä lisäyksenä, että urakoitsijan mitoittama kaivon syvyys on 149 m. Porautin kuitenkin hätävaraksi 160m, jotka ovat kahtena kaivona 60+100m. Tällä osastolla kapasiteettiä pitäisi siis kyllä olla!

Paljonko lämmitettäviä neliöitä/kuutioita?

Poissa puhti

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 43
  • Nibe 1240-12kw+ UKV 300  2*160m kaivo
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #22 : 02.01.10 - klo:14:20 »
”Minkäslaisia kokemuksia on sellaisesta kahden kaivon systeemistä, jossa kaivot ovat sarjassa eli peräkkäin. Itselläni ensimmäisen kaivon poraus tökkäsi 60 m:n kallion halkeilun vuoksi (vesi lenteli ympäri pihoja). Toinen kaivo porattiin 100m. Yhteensä siis 160 m. Nyt olen alkanut epäillä järjestelmän toimivuutta.

Liuos kiertää ensin matalammassa kaivossa, jossa porarin mukaan vettä oli vähän liikaakin kun taas jälkimmäinen kaivo olisi saanut (edelleen poraajan mukaan) tuottaa enemmänkin vettä. Kaivojen etäisyys n. 7 m. Kaivojen välissä putket suojaputkessa ilman sen kummempaa eristystä, tosin melko syvällä.
Onkohan kaikki kunnossa?




Poraustodistuksesta selviää kaivojen vesimäärä tunnissa ja miltä syvyydeltä vesi tulee. Oletko saanut poraajalta  poraustodistuksen?
« Viimeksi muokattu: 02.01.10 - klo:14:21 kirjoittanut puhti »

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #23 : 02.01.10 - klo:20:07 »
Olen mietiskellyt tätä rinnan ja sarjakytkentää virtauksen turbulenttisuuden näkövinkkelistä.
Rinnankytkennässähän on periaatteessa 4-putkisysteemi ja virtausnopeus n. puolet verrattuna vastaavaan sarjakytkentään.
Tässä on ilmeisesti vaarana laminaari virtaus ja huonompi lämmönsiirto.

Tietääkö kukaan mikä on etanolin viskositeetti lämpötilan funktiona?
Vielä parempi, jos saisi etanoli-vesiseosten (28-p%) viskositeetin?

Tämän kun tietäisi voisi laskea laminaarin ja turbulentin virtauksen raja-arvon.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa KJK

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 7
  • YaBB 1G - SP1 on Kuningas!
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #24 : 02.01.10 - klo:20:33 »
Lainaus
Paljonko lämmitettäviä neliöitä/kuutioita?

Lämmintä asuintilaa 136 neliötä, 620 kuutiota. Puolilämmintä varastoa lisäksi 19 neliötä, 70 kuutiota. Yhteensä siis 155 neliötä ja 690 m^3.

Onko kaivo tai pumppu mitoitettu väärin?

Seuraavaksi maanantaina toimin seuraavasti: 1. porarilta poraustodistus 2. urakoitsijalta selvitys järjestelmän toiminnasta (3. reklamaatiot).

Kiitoksia neuvoista. Mikä muuten olisi se karka raja liuoksen lämpötiloille, jonka voisi jollain konstilla ajatella olevan "kunnossa"? Ajattelin vaan kun urakoitsija aloittaa kuitenkin saman vanhan laulun että kaikki on kyllä kunnossa, mutta...
Lainaus
Lainaus

Poissa Rauski

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Optimum 6
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #25 : 02.01.10 - klo:20:42 »
Lainaus
Olen mietiskellyt tätä rinnan ja sarjakytkentää virtauksen turbulenttisuuden näkövinkkelistä.
Rinnankytkennässähän on periaatteessa 4-putkisysteemi ja virtausnopeus n. puolet verrattuna vastaavaan sarjakytkentään.
Tässä on ilmeisesti vaarana laminaari virtaus ja huonompi lämmönsiirto.

Tietääkö kukaan mikä on etanolin viskositeetti lämpötilan funktiona?
Vielä parempi, jos saisi etanoli-vesiseosten (28-p%) viskositeetin?

Tämän kun tietäisi voisi laskea laminaarin ja turbulentin virtauksen raja-arvon.

ATS

Tuskimpa tuo seos nyt vedestä niin valtavasti poikkeaa, koska jo aivan mitätönkin virtaus vedellä antaa tuon turbelentin.
Näin aiemmassa viestissäni:

"Lähde: water.tkk.fi/wr/kurssit/verkkokirja/hydrauliikka

"Putkivirtausta luonnehtii parhaiten Reynoldsin luku Re, joka ilmaisee hitausvoimien suhteen kitkavoimiin.
Pyöreille putkille Re = vd/n, missä v on virtausnopeus, d on putken halkaisija ja n on veden kinemaattinen viskositeetti (m2 s-1). Empiiristen tutkimusten perusteella voidaan sanoa, että jos Re < 2300, niin virtaus putkessa on laminaarista, mutta suuremmilla Re:n arvoilla virtaus on turbulenttista."


veden kinemaattinen viskositeetti; n = 1,307 10-6 m2/s   ( t = 10°C)
virtausnopeus;  v = 0,5 m/s
putken halkaisija;  d = 0,035 m

vd/n = Re

Jos noilla arvoilla ja tuolla kaavalla lasketaan tulee arvoksi:

0,5 m/s x 0,035 m / 1,307 10-6 m2/s = 13390

Vasta 0,085 m/s ollaan Re luvussa 2276, jolloin virtaus tuon ylläolevan mukaan olisi laminaarista esimerkkinä käytetyllä putkikoolla, halkaisija 40 mm, 2,5 mm seinämä. Tämä oli siis puhtaaseen veteen, mutta ei tuo pirtuseos ainakaan niin merkittävästi jäykempää ole, etteikö tämä sattuisi hyvin lähelle totuutta.

Elikä riittävä lämmönkeruunesteen nopeus saavutetaan tuossa jo 0,082 L/s määrällä, mikä jo pienimmissäkin maalämpöpumpuissa ylittyy."
Jos tuo nyt meni oikein niin eipä huolta tuon virtauksen laadusta, vaikka sitä viinaa onkin joukossa.

Ja ainakin mulla ittellä mukava pyörre nielussa käy, kun noita prosentteja kurkkuun kippaa. Taitaa kyllä vähäsen pienempi reikä olla käytössä, vaikka kuinka ahneena........

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #26 : 03.01.10 - klo:19:15 »
Lainaus
Tuskimpa tuo seos nyt vedestä niin valtavasti poikkeaa, koska jo aivan mitätönkin virtaus vedellä antaa tuon turbelentin
Näinhän minäkin luulin....
...mutta luulo ei ole tiedon väärtti.

Nyt kun oli kunnon pakkaset ajattelin testata maaliuoksen pakkasen kestävyyttä.
Otin paisuntasäiliöstä pulloon liuosta ja vein yöksi ulos.
Illalla kun pakkasta oli -15 - -20C ei jäätynyt mutta aamulla kun pakkasta oli -26C oli neste umpijäässä. Eli pakkasenkestävyys on riittävä.

Siinä kun neste suli huomasin sen liikkuvan pullossa huomattavan tahmeasti.

Tein kokeen: Rakensin astian, jonka pohjaan laitoin 4mm putken, pituus 60mm. Kaadoin astiaan vakiomäärän eri lämpötilaista maanestettä ja vettä sekä kellotin astian tyhjentymisajan.

Mittaukset osoittivat, että maaviina on huomattavasti jähmeämpää kuin vesi ja jähmeys (=viskositeetti) kasvaa huomattavasti nopeammin kuin vedellä lämpötilan laskiessa. Seuraavassa tyhjentymisaikojen suhteita.
T (C)  Suhde
0       1,40
5       1,32
10      1,26
15     1,21
20     1,18
25     1,15
30      1,13
Vasta n. 30C lämpötilassa oli maaviinan tyhjenemisaika sama kuin nolla-asteisen veden. Eli 30C maaviinan viskositeetti = n. 1,8 mm2/s

Laskin myös kokeeni perusteella maaviinan viskositeetin lämpötilan funktiona. Sen mukaan maaviina virtaa lähes aina maalämpösovellutuksissa laminaaristi ?????

Kommentteja, epäillä saa

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 584
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #27 : 03.01.10 - klo:20:10 »
Toi saattaisi olla syynä kun joillakin  porakaivon meno- ja paluulämpötilat on aikalailla pakkasella jo alkutalvesta.
Eli maaliuoksen kierto voisi hidastua kesäaikaan verrattuna jos liuoksen viskositeetti muuttuu .(?)


Varmaan muutkin varttuneemmat on tehneet samantapaisia havaintoja kun votkapullo on pakastimessa pitempään niin kyllä neste on selvästi jähmeämpää kuin jääkaappilämpöinen aine ;)
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Rauski

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Optimum 6
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #28 : 03.01.10 - klo:20:43 »
Lainaus
...mutta luulo ei ole tiedon väärtti.

Nyt kun oli kunnon pakkaset ajattelin testata maaliuoksen pakkasen kestävyyttä.
Otin paisuntasäiliöstä pulloon liuosta ja vein yöksi ulos.
Illalla kun pakkasta oli -15 - -20C ei jäätynyt mutta aamulla kun pakkasta oli -26C oli neste umpijäässä. Eli pakkasenkestävyys on riittävä.

Siinä kun neste suli huomasin sen liikkuvan pullossa huomattavan tahmeasti.

Tein kokeen: Rakensin astian, jonka pohjaan laitoin 4mm putken, pituus 60mm. Kaadoin astiaan vakiomäärän eri lämpötilaista maanestettä ja vettä sekä kellotin astian tyhjentymisajan.

Mittaukset osoittivat, että maaviina on huomattavasti jähmeämpää kuin vesi ja jähmeys (=viskositeetti) kasvaa huomattavasti nopeammin kuin vedellä lämpötilan laskiessa. Seuraavassa tyhjentymisaikojen suhteita.
T (C)  Suhde
0       1,40
5       1,32
10      1,26
15     1,21
20     1,18
25     1,15
30      1,13
Vasta n. 30C lämpötilassa oli maaviinan tyhjenemisaika sama kuin nolla-asteisen veden. Eli 30C maaviinan viskositeetti = n. 1,8 mm2/s

Laskin myös kokeeni perusteella maaviinan viskositeetin lämpötilan funktiona. Sen mukaan maaviina virtaa lähes aina maalämpösovellutuksissa laminaaristi ?????

Kommentteja, epäillä saa

ATS

"Muutamien Newtonilaisten ......... nesteiden kinemaattisia viskositeetteja

aine            viskositeetti (Pa·s)

etyylialkoholi      0.248 × 10-3
metanoli            0.59 × 10-3
vesi                  1.0020 × 10-3"


Miten tämä sitten selittyy, tiedot Wikipediasta?
Jos kyse olisikin glykoolipakkasnesteestä, niin se kyllä on vettä jäykempää, vaikka onkin tunkeutuvampaa, pienemmän pintajännityksen vuoksi.

Mullakin on valmista keruunesteseosta useita litroja astiassa, pitää ehkä suorittaa sama testi tuon virtausajan toteamiseksi. Jos tulos on toistokelpoinen, niin pitää sitten ottaa lusikka kauniisti käteen ja uskoa.
Tältä istumalta kyllä uskoisin vielä noihin Wikipedian tietoihin.

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #29 : 03.01.10 - klo:21:25 »
Lainaus
Tältä istumalta kyllä uskoisin vielä noihin Wikipedian tietoihin.
Minä epäilen, että Wikipedian etanolin viskositeetissa on dekadin virhe?
Etsipä muista tietolähteistä etanolin viskositeetteja niin vastaan tulee varsin epämääräistä seurakuntaa.

Vai onko mahdollista, että liuoksen viskositeetti käyttäytyy täysin erilailla kuin liuksen osa-aineet??

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #30 : 03.01.10 - klo:22:14 »
Lainaus
Muutamien Newtonilaisten ......... nesteiden kinemaattisia viskositeetteja

aine            viskositeetti (Pa·s)
Pa*s on muuten dynaamisen viskositeetin yksikkö
Kinemaattisen viskositeetin yksikkö on m2/s

Se siitä Wikipediasta

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Rauski

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 185
  • Optimum 6
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #31 : 04.01.10 - klo:14:01 »
Lainaus
Näinhän minäkin luulin....
...mutta luulo ei ole tiedon väärtti.
..........

Siinä kun neste suli huomasin sen liikkuvan pullossa huomattavan tahmeasti.

Tein kokeen: Rakensin astian, jonka pohjaan laitoin 4mm putken, pituus 60mm. Kaadoin astiaan vakiomäärän eri lämpötilaista maanestettä ja vettä sekä kellotin astian tyhjentymisajan.

...........
Laskin myös kokeeni perusteella maaviinan viskositeetin lämpötilan funktiona. Sen mukaan maaviina virtaa lähes aina maalämpösovellutuksissa laminaaristi ?????

Kommentteja, epäillä saa

ATS

Tein muuten tuon saman kokeen, tosin 250 mm pitkin ja 3,5 mm sisähalkaisijan letkulla.

Nesteen määrä oli 0,55 L

Lämpötila:
      vedelle +3
      keruunesteelle -3
Virtausajat:
      vesi 45 s
      keruuneste 75 s

Tuosta tulee virtausaikojen suhteeksi 75/45 =1,67
edelleen päätellen noiden nesteiden kinemaattisten viskositeettien olevan samamassa suhteessa:
eli jos vesi on kinemaattiselta viskositeetiltään 1,307 10-6 m2/s,
olisi tuo keruuneste 1,67 x 1,307 10-6 m2/s = 2,178 10-6 m2/s

keruunesteen kinemaattinen viskositeetti; n = 2,178 10-6 m2/s
virtausnopeus;  v = 0,5 m/s
putken halkaisija;  d = 0,035 m

vd/n = Re

Ja laskettuna tulee arvoksi:

0,5 m/s x 0,035 m / 2,178 10-6 m2/s =8035

luku on suurempi kuin 2300, jolloin virtaus olisi edelleen turbelenttinen, myös neliputkisissa systeemeissä.

Noista viskositeeteistä sinänsä; kinenemaattinen viskositeetti = dynaaminen viskositeetti / tiheys,
ei kai siitä sen kummempaa.
Toisaalta Wikipedia on VAPAA tietosanakirja, ja jos sieltä löytää virheellistä tietoa voi siitä ilmoittaa ja asia oikaistaan, tai oikaista itse (onko enää mahdollista?).

Se miksi tuo keruuneste tuntuu käyttäytyvän oudosti, voisi selitys löytyäkin sen muista ainesosista kuin etanolista,
siinähän kun on mukana vielä denaturoimisaine sekä korroosiosuoja-aine. Jospa ne ovatkin ne sitkaa aiheuttavat ainesosat.

Sinänsä sangen kiinnostava aihe, ehkäpä lisätietoa saadaan piankin.


Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #32 : 06.01.10 - klo:20:20 »
Lainaus
Sinänsä sangen kiinnostava aihe, ehkäpä lisätietoa saadaan piankin.
Näin on :o

Rakentelin koelaitteiston, jolla pystyin määrittämään veden viskositeetin puhtaasti koetuloksista laskemalla, tarvitsematta käyttää "insinöörikerrointa"

MaaWiinan viskositeetin määrittäminen olikin jo paljon hankalampaa, koska virtaus mittaputkessa oli laminaaria lämpötilaan n. 15C asti ja sen jälkeen tuli sekavaihe missä vuorotteli laminaari ja turbulentti virtaus n.22C asti minkä jälkeen vasta oli puhtaasti turbulentti virtaus.

Tulosten saaminen vaatii vielä koelaitteiston trimmaamista ja uusia kokeita.
Alustavasti näyttää siltä, että lämpötilassa n. 0 -- +5C kinemaattinen viskositeetti olisi suuruusluokaltaan 6 mm2/s

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh

Poissa Ettan

  • Tulokas
  • *
  • Viestejä: 3
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #33 : 19.01.10 - klo:14:49 »
Meillä kaks kaivoo 162m ja 99m ja linjansäätöventiilit löytyy.
Mittaaja kävi säätämässä noi kaivot, että virtaisivat samaa vauhtia.
syvempää kaivoa kuristettiin 10->9:siin ja huomasin että matalampi meno huurtuu ja hommasin mittarit tuloihin ja matalammasta kaivosta tuli pakkasilla 1,8*C ja syvemmästä 4,8*C ja alkoi jännittämään jäätyykö matalampi kaivo.

sitten alkoikin sääteleminen ja lopuksi otin syvemmästä kaivosta ton kuristuksen pois ja kuristin matalampaa kaivoa 10->6
ja nyt on alkanut tulemaan kummastakin kaivosta melki saman lämpöistä tavaraa.

tossa on mittauksia

käynti/min.  Kaivo1 99m   Kaivo2 162m  kaivoille paluu
0                    4,2                   4,4              1,2
1                     4                     4,4              0,6
5                    4,1                   4,4              0,6
10                  3,9                    4,1              0,3
15                  3,5                    3,9             -0,1
20                  3,4                    3,8             -0,4
25                   3                      3,1             -0,7
30                   3                      3                -0,9
32                   3,2                   3,1             -0,9

pakkasta oli -18*C
täytyy seurailla lisää...

Poissa Pete H

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 46
  • Nibe 1210, 8.5 kW, kaivo 175 m
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #34 : 27.07.10 - klo:14:11 »
Itsekin ruvennut miettimään toisen porakaivon laittamista, vaikkakin maata ennen kalliota onkin se 40 m. Toki 2/3 "energiariittoisuus" nykyisessä kaivossa ja jokatalviset jäätymiset ovat toisella puolen vaakakuppia, joten takaisinmaksuaika olisi suht kohtuullinen (alle 10 v ilman risupakettilisää sähkön hinnassa :-) ).

Nyt vain nykyiset talon puoleiset putket ovat n. 30 cm päässä kaivonrenkaan seinämästä, joten tuohon väliin ei taida saada venttiileitä mahtumaan, ainoastaan uudelle kaivolle päin saisi mahdutettua venttiilit. Lisäksi tuo vanha kaivo pitäisi varmaan liittää T-tai 180-asteen liittimillä, mahtaako hitsattava Y-liitin muhveineen mahtua ja toinen ongelma on tuon muoviputken taivutus ahtaassa tilassa. Mutta oma oletukseni olisi T-liitin ja venttiilit vain uudelle kaivolle, ja ilmeisesti varsinainen linjasäätöventtiili paluuputkessa (esim. http://www.oras.com/fi/professional/products/Pages/ProductVariant.aspx?productcode=4100 ) ei olisi tarpeen mikäli kaivot ovat samansyvyisiä?

Toinen pähkäilyn aihe on tuon nykyisen maaliuospumpun riittävyys (Grundfos UPS 25-80, n. 245 W). Mittasin kierrosajaksi 15 minuuttia, joten virtausnopeus olisi 1 kaivossa 0,4 m/s ja kahdella kaivolla 0,2 m/s (n. 370 m / 900 s)? Seppaantin arvolla (6mm/s) tuo nykyinenkin virtaus olisi jomelkein laminaarista, 2333 tulisi arvoksi. Rauskin arvolla (2,178) tulisi 1 kaivolle 6428 ja 2 kaivolle 3213 eli vielä turbulenttia? Vai onko tuo laminaarisuus suurikin ongelma, etenkin Seppaantin arvoilla?

Paikalla seppaant

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 5 227
  • L-Ässä V-7
Re: 2-porakaivoa (Linjasäädöllä vai ilman?)
« Vastaus #35 : 27.07.10 - klo:18:47 »
Lainaus
Vai onko tuo laminaarisuus suurikin ongelma,
Mielestäni maalämpökeräimessä ei laminaarisuus ole ongelma, koska satoja metrejä pitkässä putkessa keruuliuoksen kaikki osaset ovat useasti kosketuksissa putken seinämään ja koko nestemäärä osallistuu lämmönsiirtoon.

Toisin on esim. tuubilämmönvaihtimessa. Koska tuubit ovat lyhyitä, menee laminaarissa virtauksessa putken keskellä virtaava neste "raakana" lämmönvaihtimen läpi osallistumatta lämmönsiirtoon.

ATS
L-Ässä V-7.0 vm.2007
Kaivo 163m, akt.153m
Talo 150m2, patterit, v.1975
Aurinkopaneelit 2x10x275 W=5,5 kWp, kaakko/lounas
Arvioitu vuosituotanto 4500 kWh