Minkä tehoinen lämpöpumppu?

[wolkkari]

hei. Mikä olisi sopiva kw teho kun reikiä on kaksi 120m ja 110m eli aktiivisyvyyttä on n.220m reikä 115 mm halkaisijaltaan.Vanha hirsitalo joka peruskorjattu 2005.Patterit pääosin yksirivisiä.280 neliötä ja n.800kuutiota lämmitettävää.Nykyinen oljyn kulutus 4000l/vuosi menovesi ollut. n.45c.Tosin eipä ole ollut huippukylmiä talviakaan.Nykyinen oljypannu v.2004 ja samalta vuodelta oilon sekä ohman sunttisäätö.Talo porvoossa. aurinkoinen paikka kallion päällä.Paikallinen urakoitsija tarjosi thermia duo 9kw ja lisäksi lämminvesivaraajaa 200l (puskurivaraaja?)Kellarin korkeus 1.9m joka rajottaa tarjontaa. Mielestäni aika pieni kw.Eli onko haittaa tai hyötyä ostaa isompi pumppu varmuuden vuoksi ja puskurivaraaja vai lämminvesivaraaja sekä mikä ero em.Niin ja tarjottu hinta oli 13000e vaikka reiät on omasta takaa. Kalliilta tuntuu koska itse teen kaikenlisäksi kaivuutyöt.

[justus01]

Puskurivaraaja on varaaja, jossa ei ole lämmönvaihtimia(kierukoita) eikä vastuksia. Puskurivaraajaa käytetään lämmönjakoverkossa tasaamaan nopeita pötilavaihteluita. Tämä on usein tarpeen patteriverkossa.  

Lämminvesivaraajassa on yleensä lämmönvaihtimia x kappaletta ja x kW sähkövastus. Lämminvesivaraajaa käytetään lisäämään lämpimän käyttöveden kapasiteettia. Tämä on tarpeen mikäli lämpimän käyttöveden hetkellinen kulutus on "normaalia" suurempi. Mikä sitten on normaalia onkin vaikeampi kysymys. Käsittääksini aika monet pärjäävät pumppujen sisäisillä lämminvesivaraajilla 160L->. Käsittääkseni lähinnä kylpyammekäytössä tai suurperheissä lisävaraaja  tulee tarpeeseen.

Tuohon pumpun mitoitukseen en osaa ottaa kantaa, mutta sellainen asia tuli mieleen, että ovat kaivot millä etäisyydellä toisistaan? Mikäli ne ovat käyttövesikaivoiksi joskus porattu, voi niiden välinen etäisyys toisiinsa olla pienehkö lämpökaivokäyttöä ajatellen, jolloin niistä saatava energiamäärä ei ole sitä mitä pelkkä syvyystieto voisi antaa ymmärtää.

[wolkkari]

Kiitos selventävästä vastauksesta .Reiät ovat 25 m päässä toisistaan eli L.keruu etäisyys on ilmeisesti tarpeeksi suuri.Jos käyttää puskurivaraajaa niin kauanko kestää veden kuumeneminen taas sopivaksi esim .huomaako suihkussa että vesi selvästi viilenee liiallisen läträämisen kanssa.

[tomppeli]

Mikä olisi sopiva kw teho kun reikiä on kaksi 120m ja 110m eli aktiivisyvyyttä on n.220m reikä 115 mm halkaisijaltaan.Vanha hirsitalo joka peruskorjattu 2005.Patterit pääosin yksirivisiä.280 neliötä ja n.800kuutiota lämmitettävää.Nykyinen oljyn kulutus 4000l/vuosi menovesi ollut. n.45c.Tosin eipä ole ollut huippukylmiä talviakaan.Nykyinen oljypannu v.2004 ja samalta vuodelta oilon sekä ohman sunttisäätö.Talo porvoossa. aurinkoinen paikka kallion päällä.

4000 litraa öljyä vuodessa tarkoittaa noin 36.000 kWh lämmitysenergiantarvetta.
Rannikolla (Porvoo) se tarkoittaa noin 13kW tehoista lämmityslaitetta (= lämpöpumpun teho) täystehoiseksi mitoitettuna.
Alemmalla laitteen teholla joutuu kylmillä säillä turvautumaan johonkin lisälämmitykseen tai sitten pumppu lämmittää sen lisätarpeen kovimmilla pakkasilla omalla sähköpatruunallaan.

En voi olla suosittelematta ns suomipumppua, eli ns tulistuslämpöpumppua, koska kyseessä on patterilämmitteinen talo.
Suomipumppu käyttää useimmiten tuota Oumanin sunttisäätöä.
Näitä "suomipumppuja ovat esim. Ekowell, Lämpöässä, Gebwell, Geopro jne valmistajilla.
Huomaa kuitenkin, että niillä on myynnissä myöskin noita vaihtoventtiili- eli "ruotsalaispumppuja".

Vaihtoventtiilikonekin käy, mutta sitä joutuu enemmän rakentelemaan, koska se on suunniteltu betoniin varaavalle lattialämmitykselle.
Sen perustoimitukseen ei kuulu varaajaa kiertovedelle, josta syystä pattereille menevän veden lämpötila vaihtelee pumpun käynnistysten ja taukojen mukana.
Patteriverkon lämpövaihtelu aikaansaa jatkuvaa putkiston lämpölaajenemisen vaihtelua ja siitä johtuvaa pattereiden napsumista.

Niissä ei myöskään ole sunttisäätöä. Joihinkin voidaan sellainen lisähinnasta sovittaa.
Kellarin korkeus (1,9m) rajoittaa suurimpien varaajien hankintaa.

[wolkkari]

Hei.lueskelin vanhoja keskusteluja ja näin mielenkiintoisen ehdotuksen jossa vanha öljypannu (oma vm 2004)jäisi puskurivaraajaksi ja lämpöpumpulla lämmitettäisiin pannua. Onko kukaan toteuttanut kyseistä kytkentää ja kärsiikö kattila mahdollisesta ali lämmöstä.Nykyisin kattila lämpiää 80 asteeseen.Eli ml toimisi ns.öljypolttimena.

[Matias]

Ei siitä kattilasta taida kovin hyvää varaajaa saada.Tietysti jos kattilan vesitilavuus on jotain 200l ja siinä olisi kayttövesikierukka valmiina niin asiaa kannattaa selvittää.
Tuossa -60 luvun lopulla muutettiin peltikuorisia pönttöuuneja varaavalla yösähköllä toimiviksi niin ainakin niissä tukittiin hormi kovalla villalla ettei lämmöt menisi piipun kautta harakoille.Jotain samaa varmaan kattilassakin pitäisi tehdä.
Maalämpökoneille on saatavana käyttövesivaraajia joissa on erityisesti huomioitu MLP:lle tyypillinen matalalämpötekniikka eli siinä varaajassa on jotenkin saatu varaajan yläosan lämpötila niin korkeaksi että käyttövesikierukasta sitten piisaa lämmintä käyttövettä ja samaisen varaajan alaosa toimii puskurivaraajana.
Lämpimän veden kerrostuminen on käytetty hyväksi ja erilämpöisten vesikerrosten sekoittuminen estetty joten tuollaisen varaajan alaosan lämpö saa olla huomattavan paljon alhaisempi ,tämä vaikuttaa paljon pumpun hyötysuhteeseen.
Uskoisin ettei öljykattilassa näitä asioita ole huomioitu kun siinä normaali käyttölämpötila on niin korkea puhtaan palamisen saavuttamiseksi että tarvitaan säätötekniikkaa kattilaveden lämpötilan alentamiseksi käyttövesi ja lämpöjohtoverkolle sopivaksi.
Jos tilanpuutetta ei ole niin voishan sen kattilan jättää varalle ja vaikka käsiventtiilillä valita lämmittääkö pumpulla vai kattilalla

[wolkkari]

kattilan vesitilavuus on 270 l. ja siinä on kuparikierukka käyttövedelle.sekä 6kw sähkövastus valmiina. Jämä 1030ks malli.shuntti on valmiina ouman säädöllä.

[Roori]

Laita varaaja jota lämmität MLP:llä (kelluvalla lauhutuksella) ja josta otat lämmitysvedet taloon ja esilämmität siinä kierukalla käyttövettä ja priimaat sen ö-kattilassa jos kerran sen jätät.
Mahtuuko kaikki, se on sitten eri asia....

[volkkari]

Kattilaa huonompaa varaajaa tuskin on, se on huonosti villalla eristetty, hormiin häipyy uskomaton määrä lämpöä vaikka pelti olisi kiinni, kierukka on mitoitettu kuumemmalle vedelle.
Kytkin ilmasta-veteen värkin kattilaan laite käynnistyi parinkymmenen minuutin välein vaikka lämpö ja vesijohdot oli kiinni.
Kattila heivattiin pihalle, tilalle lp:n oma varaaja ja siihen loppuivat turhat käynnistykset

[wolkkari]

Hei.Taitaa kai olla selvempää laittaa lämminvesivaraaja ja ml pumppu erikseen ja myydä pannu sekä oilon eniten tarjoavalle.Ilmeisesti nibe 1140-12 sekä vpa300/200 on se yhdistelmä jolla talo lämpiää tulevaisuudessa.Ainakin kun on saanut tarjouksia em. on hinta- laatu suhteelta parhaat.