Meillä lämmönjaossa noin 60 litraa vettä, mutta veden ympärillä oleva 12-15m3 "kylmää" betoni pitää aika hyvin huolen siitä, että paluuveden lämpötila ei noude kovinkaan rivakasti. Smiley
Tuossa Raksaajan kommentti aikaisemmin.
Jäin ihmettelemään tuota litra määrää lämmönjaossa. Kuinka pieni piiri sulla on?
Joku toinen Niben omistaja väittää että 20 litraa per kw pumpulta olisi minimivaatimus.
Tämä 20 litraa / kilowatti on tarkoitettu jonkinlaiseksi ohjeeksi patterilämmitteiselle talolle.
Patterilämmitteisessä talossa muodostuu ongelmaksi pienestä kiertovesimäärästä johtuva vähäinen lämmön varaamiskyky.
Tuosta vähäisestä lämmön varastointikyvystä on seurauksena puolestaan liian nopea patteriverkoston lämpeneminen ja jäähtyminen.
Lämpötilan vaihtelu pattereissa on liian suurta ja liian nopeaa.
Ja seurauksena siitä puolestaan on putkiverkoston lämpölaajenemisen vaihtelu ja kuuluva, häiritsevä napsuminen pattereista.
Toinen harmillinen seuraus on lämpöpumpun ns. "pätkäkäynti".
Kompressori käy lyhyeen, kun lämpötila nousee nopeaan.
Lyhyen käynnin jälkeen kompressori pysähtyy ja pitää sitten vain lyhyen tauon, koska patteriverkoston veden jäähtyminenkin tapahtuu liian nopeaan.
Tule se pätkäkäyntikone, joka käy monta jaksoa tunnissa.
Pätkäkäynti kuluttaa enemmän kompressoria ja aiheuttaa asumiselle epämukavuutta.
Siksi tarvitaan varaaja kiertovedelle.
Sitä parempi, mitä isompi varaaja, tiettyyn järkevään rajaan saakka.
Se maksimi raja tavallisessa omakotitalossa lienee siellä parin tuhannen litran tienoilla. Jos varaajatankki on kunnolla eristetty, se saa olla isokin. Joskus varaajalle ei vain löydy tilaa talosta.!
Mitä suurempi kiertoveden määrä, sitä "rauhallisempi" systeemistä tulee.
Kompressori käy harvoin ja pitää pitkät tauot.
Sellainen säästää kompressoria ja asukkaan hermoja.
Asiaa parannetaan vielä sillä, että patteriverkkoon menevän kiertoveden lämpötilaa vakioidaan 3 -tie sekoittajaventtiilillä ja sen termostaattiohjauksella.
Tulistuslämpöpumppu, toiselta nimitykseltään ns. suomipumppu on varustettu sekä kiertoveden varaajalla, että kolmitiesekoittajalla (tai nelitiesekoittajalla).
Siitä syystä tulistus/suomipumppu on valmiimpi ratkaisu patteritaloon.
Vaihtoventtiilikoneestakin saa rakennettua patteriverkostolle soveltuvan, kun siihen lisätään tarpeeksi iso varaaja kiertovedelle ja se sekoittajaventtiilikin. Kuuman käyttöveden tulistusta siinä ei kuitenkaan ole, lukuun ottamatta Thermian / Danfossin tulistinmallin pumppuja. Niissä on tulistin kuumalle käyttövedelle, mutta ei varaajaa patteriverkoston kiertovedelle.
Betoniin varaava lattialämmitys on ihan eri juttu.Tuossa sitaatissa
"noin 60 litraa vettä, mutta veden ympärillä oleva 12-15m3 "kylmää" betoni" on kyse juurikin betoniin varaavasta lattialämmitys, jolloin kiertoveden tilavuudella ei ole merkitystä.
Se ei toimi varaajana, vaan tuo betonilattian
suuri kiviainesmassa on se varaaja. Vaihtoventtiilikone puolestaan on hyvä ja hinnaltaan edullinen ratkaisu tuohon betoniin varaavaan lattialämmitykseen.