Lauhduttimen delta-t cop:n kannalta

[ziffy]

Tervehdys foorumilaisille taas pitkästä aikaa. Nyt kun nuo pakkasetkin on jo vähän aikaa tuossa pyörineet ja säätöjä on haettu paikoilleen niin tuli mieleen seuraava asia.

Näissä vaihtoventtiilikoneiden yhden lauhduttimen sovelluksissa taidetaan yleensä pitää sellaista käsitystä yllä että lauhduttimen läpi menevän veden delta-t olisi noin 6 - 8 astetta jotta hyötysuhde olisi siltä osin parhaimmillaan. Tuota on perusteltu mm. R407C kylmäaineen "liuku-ominaisuudella" jotta se lauhtuisi täysin. Toisaalta olen myös lukenut käsityksestä että ainoastaan oikea kylmäainetäytöksen määrä suhteessa laitteiston komponenttien mitoitukseen vaikuttaa lauhtumisen onnistumiseen.

Ja jotkut vastavuoroisesti kertovat että kannattaa pitää mahdollisimman pieni delta-t lauhduttimen yli koska tällöin lauhduttimelta lähtevän veden lämpötila laskee ja täten cop paranisi kun työsentelypaine kompressorilla pienenee.

Olikos täällä sellaisia mlp- käyttäjiä jotka olisivat asentaneet energiamittarin laitteeseen jolla voisi todentaa mitä (ja kuinka paljon) käytännössä tapahtuu hyötysuhteelle jos lauhduttimen delta-t muutetaan vaikkapa 8 asteesta -> 3 asteeseen (kiertovesipumpun nopeutta säätämällä)?

Ainakin zadahilla muistaakseni taisi olla energiamittari asennettuna mutta mahtaakohan lukea aktiivisesti tätä palstaa?

[_zadah_]

Kyllähän täälläkin tulee seikkailtua.

Lauhduttimessa kannattaa pitää mahdollisimman suuri virtaus päällä. Eli käytännössä pieni delta t.  Maalämpöpumpun copin määrittää aina lauhtumislämpötila ja tähän päästään kun lauhdutin on aina mahdollisimman "kylmä".

[commo73]

Olen seuraillut zadah keskusteluja tuolla toisella puolella, mielestäni hän on erittäin tervetullut  lisä myös tämän foorumin keskusteluihin. Ammattitaito on meinaa sitä luokkaa että on ilo seurata kirjoituksiasi. Olen itse myös lukenut jos oikein muista Thermia huoto-ohjeesta ja siellä myös kerrottiin tuo 7ast ero meno ja paluun välillä. Tässä on nyt joku ristiriita miksi mlp valmistaja kehoittaa 7dt? jos pumpun nopeus on suuri ei vesi kerkeä jäähtyä pattereilla kun se virtaa nopeasti. Tuleeko vesi paluu puolelta tällöin kuumempana, se taas ei laske lauhduttimen lämpötilaa vai laskeeko?

[_zadah_]

Tuo 7 asteen dt on aikalailla parasta mihin pystytään kun vedetään pumpusta kuin pumpusta kiertovesipumppu täysille.. Yleensä tuo dt tuppaa kyllä olemaan suurempi ainakin tehokkaissa pumpuissa.

Tuolla ohjeella todennäköisesti haetaan sitä, että mikäli lämpenemä on paljonkin suurempi, tulee omistajan ryhtyä availemaan sihtejä/hakemaan ongelmia järjestelmästä.

[sam68]

Tuo 7 asteen dt on aikalailla parasta mihin pystytään kun vedetään pumpusta kuin pumpusta kiertovesipumppu täysille.. Yleensä tuo dt tuppaa kyllä olemaan suurempi ainakin tehokkaissa pumpuissa.

Tuolla ohjeella todennäköisesti haetaan sitä, että mikäli lämpenemä on paljonkin suurempi, tulee omistajan ryhtyä availemaan sihtejä/hakemaan ongelmia järjestelmästä.

Tasan näin ja Common kanssa samaa mieltä. Ole aktiivisesti täälläkin

[eko]

Tuo 7 asteen dt on aikalailla parasta mihin pystytään kun vedetään pumpusta kuin pumpusta kiertovesipumppu täysille.. Yleensä tuo dt tuppaa kyllä olemaan suurempi ainakin tehokkaissa pumpuissa.

Meillä Carrier C9:ssä P2:n asennolla 1 lämpöero 7.3C, III oli n. 5C. Sisäisiä anturien lämpero (kun kompura ei köy) on 0.1C, joten lukeman pitäöisi olla melko oikea (käydessäkin).

Valitettavasti en ole saanut MLP-energiamittaria vielä PC:n taakse, mutta dataloggerin mukaaan molemmilla asennoilla LL-piirin lämpöero pysyi samana (meillö hullunkierto ilman varaajaa).

[_zadah_]

Tuo 7 asteen dt on aikalailla parasta mihin pystytään kun vedetään pumpusta kuin pumpusta kiertovesipumppu täysille.. Yleensä tuo dt tuppaa kyllä olemaan suurempi ainakin tehokkaissa pumpuissa.

Meillä Carrier C9:ssä P2:n asennolla 1 lämpöero 7.3C, III oli n. 5C. Sisäisiä anturien lämpero (kun kompura ei köy) on 0.1C, joten lukeman pitäöisi olla melko oikea (käydessäkin).

Valitettavasti en ole saanut MLP-energiamittaria vielä PC:n taakse, mutta dataloggerin mukaaan molemmilla asennoilla LL-piirin lämpöero pysyi samana (meillö hullunkierto ilman varaajaa).

Näin nopeati analysoituna 3-asennolla pitäisi virtaaman olla kaksinkertainen 1-asentoon verrattuna, eli sinun tapauksessasi saat paremmat tehot 3- asennolla.

[ÄssäS15]

Eli kun tuolla toisaalla kysyin lauhduttimen pumpun nopeudesta ja kerroin pudottaneeni sitä 3 -> 2, niin huonompaan suuntaan on menossa?
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2132.msg21798#msg21798

[ziffy]

No niin, takaisin reissusta. Meillä näyttää kiertovesipumpun 1-nopeudella lauhduttimen delta-t olevan 6 asteen luokkaa. 2-nopeudella 4 astetta ja 3-nopeudella 3 astetta.

Lieneekö johtuvan sitten siitä että meillä on pieni pumppu, nimellisteholtaan 6 kW (0/35). Lisäksi lattialämmityksen virtaukset on tasapainotettu ja suhteutettu max. virtaaman kautta. Niitä kuristelemalla tietysti lauhduttimen deltaa saa kasvatettua mutta eipä taida ainakaan tehon kannalta olevan järkevää.

1-nopeudellakin jaksaa torpan pitää lämpöisenä mutta täytyypä jossain vaiheessa testailla tarkemmin kuinka paljon menolämpötilaa voi muuttaa kiertovesipumpun nopeutta lisäämällä.

[Roori]

Tulipa napattua käyrät tosta dT:stä samalla kun väänsin COP laskenta ohjelmia...jotka näyttäis pelittävän.
Siitä tuli niin sopeva (mielestäni) tähän aiheeseen että laitan ne tänne.

Tuossa:
-Punainen ottoteho sähköverkosta
-Vihreä antoteho varaajaan
-Ruskea lauhduttimen dT
-Musta COP
Tuossa kohtaa kun dT "romahtaa" 7>>>6C:hen voi huomata että se ei näy oikeastaan yhtään COP:ssa kun nuo tehot kumminkin pysyvät samoina. Tuo romahdus johtuu varaajakierron muutoksesta nopeudesta 2 nopeuteen 3.
Tuo COP:n hiljalleen hiipuminen johtuu kun varaajan lämpötila nouseen ja maapiiri huononee käynnin aikana.

Näyttäis siis olevan ihan "ojasta allikkoon" eli se ja sama onko se dT 6C vai 7C....Pitää koittaa joskus vielä sillä nopeudella 1, sen luulisin jo nostavan dT liian isoksi ja sitä kautta COP:ia huonontavaksi.
Olis tossa nuo varaaja/maa käyrätkin mutta ne taitaa vain sotkea tätä joten en laita niitä nyt tähän.
Odotin itseasiassa että tuo muutos 7>>>6 olis nostanut COP:ia mutta niin ei käynyt.

[_zadah_]

Tuossa minun tulokset:

III   dt 4 C   COP 3,1   lauhtumispaineet  13,5 bar  
II    dt  5 C  COP 3,0   lauhtumispaineet   13,6 bar
I     dt  7 C  COP 2,9   lauhtumispaineet   14,0 bar

Mittaukset tehty kaukolämmönenergiamittarilla, ja 3-vaihe sähkömittarilla (sisältää kiertovesipumput).  Pumpun annettu käydä joka asennolla 15 min, jotta lämmöt tasaantuu. Pumppu siis lattialämmitysmoodissa ja kiertoveden paluulämpötila 29 astetta, ulkona -27

Tuosta näkyy selvästi se, että I nopeudella alkaa lauhduttimen teho kärsimään merkittävästi, koska lauhtumispaineet nousee. II ja III nopeuden ero tulee todennäköisesti siitä, että III nopeudella saadaan paremmin alijäähdytys energia talteen.

[eko]

Meillä Carrier C9:ssä P2:n asennolla 1 lämpöero 7.3C, III oli n. 5C. Sisäisiä anturien lämpero (kun kompura ei käy) on 0.1C, joten lukeman pitäöisi olla melko oikea (käydessäkin).

Näin nopeati analysoituna 3-asennolla pitäisi virtaaman olla kaksinkertainen 1-asentoon verrattuna, eli sinun tapauksessasi saat paremmat tehot 3- asennolla.

LL-piirin lämpöero pysyi dataloggerin mukaan samana (P1 virtaus ei muutu, kun P2 muutttuu), joten MLP:n tuotto ei muutunut.... Meillä MLP:n LP-puolella lämpöero P2 I / II siis 7.3 / 5 = 146%, joten senkin virtaus-eron luulisi olevan samaa luokkaa => III max. 50% lisää virtaamaa (ei tuplat)  :-/
ja tuskin se COP noin paljoa muuttuisi - arviosi mukaan tuotto-ero 200%/146%=> 40% parempi tuotto III:lla

Meillä asennoilla P3 III / P2 III / P1 II (asentajan jäljiltä) MLP-kWh / keskikulutus (ml. kaikki MLP-sähkö, myös LKV-kierto) oli (1/2v jakso) 2.7kWh/h (C9 9kW  nimellisesti, lienee 8.xkW, toteutunut käyttöaika 30%). Nyt kokeilussa seuraavat 1/2v toisaan  P3 II / P2 I / P1 II.... ) . Perästä luuluu sanoi Peräsmies  

Meillä MLP lähtö / paluu (P2) yhdessä heti MLP:n päällä, jossa P1 määrää LL:n virtauksen / lämpöeron:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3065.0 (kuvassa konfig.)
=> joa haluaa pudottaa MLP:n yli olevaa deltaa, P2 ja P1 virtausten oltava "synkassa" isompia. Muuten MLP saa paluuseen suoraan osan lämmittämäänsä vettä => COP laskee.
(Hullun kierron varaajallakin olisi sama asia, mutta viivellä?)
=>> oikea nupit kaakkoon vaihtoehto olisi siis
P3 III / P2 II / P1 III (jolla LL-putket kohisee hifistin korvaan   )

Vielä kun saisi Enermet:n mittarin vihdoin PC:n taakse, niin saisi vertailu-lukuja Roori:lle.

[eko]

Tuossa minun tulokset:

III   dt 4 C   COP 3,1   lauhtumispaineet  13,5 bar  
II    dt  5 C  COP 3,0   lauhtumispaineet   13,6 bar
I     dt  7 C  COP 2,9   lauhtumispaineet   14,0 bar

Sulla deltan muutos suurempi kuin meillä. Onko teillä erikseen MLP-LP-pumppu (P2) ja LL-lkierto (P1)? Pysyikö MLP-LP-paluu ja maapiiri-paluu samassa koko mittauksen ajan?
Jos lisäät deltaan COP:n yhden desimaalin lisää, miltä näyttää (vertailuluvuissa antaisi paremmin muutoksen suunnan/muodon....)

[ziffy]

Kiitoksia Zadahille ja Roorille vaivannäöstä. Yksi asia joka mietitytti, oli tuo hyötysuhteen muutoksen suuruusluokka. Nämä todelliset mittaukset käytännön olosuhteissa ovat aina tosi hyviä.

Onko muuten Zadah nuo lauhtumispaineet laskettuja vai oletko rakennullut jnkn systeemin jolla mitata paineet?

[_zadah_]

Oma pumppuni on IVT:n eli vaihtoventiilipumppu.

En ole mittaillaut maapiirin deltaa vielä, koska saan laskettua copin suoraan antoteho / sähköteho.

Lauhtumispaineet mittaan suoraan painemittareilla, ei sitä oikein muuten saa selville.

 COPpi määräytyy suoraan lauhtumispaineiden mukaan ja kuten omista mittauksistani näkyy 2 ja 3 nopeuden välinen ero on mitätön, sen sijaan 1:llä paineet nousevat reilusti, eli lauhduttimen teho loppuu ikäänkuin kesken.

1 nopeudella virtaus on 0,5 m3/h 2:lla 0,74 m3/h ja 3:lla 0,88 m3/h

eli 1:n ja 3:n välinen ero on 1,76 kertainen

[seppaant]

Minäkin tein pienen kokeen:
Ajoin "latauspumppua" 1 ja 3 asennolla, jolloin lämpötilaero lauhduttimen yli muuttui 5,8C-->3,2C.

Virtauksen kasvaessa COP huononi 0,06 yksikköä.
Vaikutus päinvastainen kuin esim "Zadah'illa"

Lukemat otettu käyntijakson lopussa, jolloin varaaja oli kuumimmillaan ja kaivo kylmimmillään. Huono COP johtuu tästä ja siitä, että pattereihin pitää ajaa lähes 50C vettä näillä pakkasilla.

ATS

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5532342.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00917/5532342.jpg[/IMG][/url]

[Matias]

Lauhtumispaineet mittaan suoraan painemittareilla, ei sitä oikein muuten saa selville.

Ekowellissa laukesi korkeapaine pressostaatti alle minuutissa kun pienensin lauhdutuspumpun kierrosnopeuden 3:sta kahteen

[_zadah_]

Lauhtumispaineet mittaan suoraan painemittareilla, ei sitä oikein muuten saa selville.

Ekowellissa laukesi korkeapaine pressostaatti alle minuutissa kun pienensin lauhdutuspumpun kierrosnopeuden 3:sta kahteen

No jopas... Sinulla saisi kiertoa lisätä reilusti vielä siitä 3:stakin..

Seppaanilla menee ilmeisesti varaajassa vedet sekaisin suurella nopeudella, koska 3 nopeudella paluun lämpötila on useita asteita korkeampi.  Tuohan itseasiassa selittää tuon COPin "huononemisen".

[Roori]

Tulipa napattua käyrät tosta dT:stä samalla kun väänsin COP laskenta ohjelmia...jotka näyttäis pelittävän.
Siitä tuli niin sopeva (mielestäni) tähän aiheeseen että laitan ne tänne.

Tuossa:
-Punainen ottoteho sähköverkosta
-Vihreä antoteho varaajaan
-Ruskea lauhduttimen dT
-Musta COP
Tuossa kohtaa kun dT "romahtaa" 7>>>6C:hen voi huomata että se ei näy oikeastaan yhtään COP:ssa kun nuo tehot kumminkin pysyvät samoina. Tuo romahdus johtuu varaajakierron muutoksesta nopeudesta 2 nopeuteen 3.
Tuo COP:n hiljalleen hiipuminen johtuu kun varaajan lämpötila nouseen ja maapiiri huononee käynnin aikana.

Näyttäis siis olevan ihan "ojasta allikkoon" eli se ja sama onko se dT 6C vai 7C....Pitää koittaa joskus vielä sillä nopeudella 1, sen luulisin jo nostavan dT liian isoksi ja sitä kautta COP:ia huonontavaksi.
Olis tossa nuo varaaja/maa käyrätkin mutta ne taitaa vain sotkea tätä joten en laita niitä nyt tähän.
Odotin itseasiassa että tuo muutos 7>>>6 olis nostanut COP:ia mutta niin ei käynyt.

Nyt olen sitten ajellut dt7:lla kun sillä tulee inan parempi COP...ehkä vain kiertopumpun dkWh verran.
On noilla mittauksilla ihan mieltä rauhoittava vaikutus...tietää missä "hiihdetään". Ja toisena jos tulee joku vika sydeemiin niin se näkyy heti COP arvossa koska siinä peilautuu koko systeemi.
Pitää vielä tarkistaa dT absoluuttinen arvo jotta saa tuon COP arvon tasoon jotain "varmuutta" eli anturien arvojen oikeellisuutta pitää varmistaa.

[seppaant]

Zadah

III   dt 4 C   COP 3,1   lauhtumispaineet  13,5 bar  
II    dt  5 C  COP 3,0   lauhtumispaineet   13,6 bar
I     dt  7 C  COP 2,9   lauhtumispaineet   14,0 bar

1 nopeudella virtaus on 0,5 m3/h 2:lla 0,74 m3/h ja 3:lla 0,88 m3/h

Minua kiinnostaa tämä lauhduttimen paineen ja lämpötilan korrelaatio.
Löytyykö sinulta lisää mittausarvoja missä on
-Paine, tuleva ja lähtevä lämpötila sekä virtaus.

Ylläolevan taulukon mukaan on teho vähän yli 4 kW.
Mikä ja minkätehoinen kone sinulla on?

ATS

[_zadah_]

Tuossapa tuota, testiä 2 ja 3 nopeudella. 1 nopeutta en kehdannut ajaa tuossa ajossa, koska se on ollut aina huonompi.  

Pumppuni on IVT:n 6 kw:n malli.

edit vesi sisään/ulos on väärinpäin...

[Rauski]

Tuossa minun tulokset:

III   dt 4 C   COP 3,1   lauhtumispaineet  13,5 bar  
II    dt  5 C  COP 3,0   lauhtumispaineet   13,6 bar
I     dt  7 C  COP 2,9   lauhtumispaineet   14,0 bar

Mittaukset tehty kaukolämmönenergiamittarilla, ja 3-vaihe sähkömittarilla (sisältää kiertovesipumput).  Pumpun annettu käydä joka asennolla 15 min, jotta lämmöt tasaantuu. Pumppu siis lattialämmitysmoodissa ja kiertoveden paluulämpötila 29 astetta, ulkona -27

Tuosta näkyy selvästi se, että I nopeudella alkaa lauhduttimen teho kärsimään merkittävästi, koska lauhtumispaineet nousee. II ja III nopeuden ero tulee todennäköisesti siitä, että III nopeudella saadaan paremmin alijäähdytys energia talteen.

"Seppaant" kun toi tuon tehoasian esille, niin mitenkä tämä sitten  korreloi, kun oletettavasti pumppauslitrojen noustessa ottotehokin kasvaa, pitäisi copinkin pudota, jos kerran anto laskee ja otto nousee?

III   dt 4 C   COP 3,1;       880 L/h, anto lauhduttimelta 4,11 kW, otto 1,96 kW ?, teho 6,06 kW ?
II    dt  5 C  COP 3,0;       740 L/h, anto lauhduttimelta 4,32 kW, otto 2,16 kW ?, teho 6,48 kW ?
I     dt  7 C  COP 2,9;       500 L/h, anto lauhduttimelta 4,08 kW, otto 2,15 kW ?, teho 6,23 kW ?

Vai menikö ajatukseni solmuun ja laskut väärin, kun sain tuollaisia tuloksia?

[seppaant]

Minun mielestä pitäisi olla näin:

III   dt 4 C   COP 3,1;       880 L/h, maasta 2,79 kW, otto 1,32 kW ?, anto lauhduttimelta 4,11 kW ?
II    dt  5 C  COP 3,0;       740 L/h, maasta 2,88 kW, otto 1,44 kW ?, anto lauhduttimelta 4,32 kW ?
I     dt  7 C  COP 2,9;       500 L/h, maasta 2,68 kW, otto 1,40 kW ?, anto lauhduttimelta 4,08 kW ?

Oikeastaan näin ei saisi laskea, koska dt on annettu liian epätarkasti.
Esim dt 4C voi olla 3,5--4,5C. Tästä laskien saadaan tehohaarukka 3,59--4,62kW.

ATS

[Rauski]

Minun mielestä pitäisi olla näin:

III   dt 4 C   COP 3,1;       880 L/h, maasta 2,79 kW, otto 1,32 kW ?, anto lauhduttimelta 4,11 kW ?
II    dt  5 C  COP 3,0;       740 L/h, maasta 2,88 kW, otto 1,44 kW ?, anto lauhduttimelta 4,32 kW ?
I     dt  7 C  COP 2,9;       500 L/h, maasta 2,68 kW, otto 1,40 kW ?, anto lauhduttimelta 4,08 kW ?

Oikeastaan näin ei saisi laskea, koska dt on annettu liian epätarkasti.
Esim dt 4C voi olla 3,5--4,5C. Tästä laskien saadaan tehohaarukka 3,59--4,62kW.

ATS

Joo, kyllähän se vaan näin on, lauhduttimella pitäisi olla kerättynä koko potti. Niin ja jos sääntöjen mukaan mennään epätarkinhan määrää tuloksen tarkkuuden, siinäkin olet aivan oikeassa.

Muokkaan vielä kerran, kun ajatukseni näköjään harhaili höyrystimen annossa, silloin ottoteho olisi puuttunut, näinpä vaan näkyy käyneen, sori!

[_zadah_]

Ei noita delta t arvoja tosiaan kannata noin sokeasti tuijottaa.sillä ne oli "noin" arvoja. copit sen sijaan oli tarkkoja laskettuja. Itseasiassa coppi näkyy suoraan taloautomaatio logiikan näytöltä.

tarkat arvot hetki sitten kokeiltuna 3 nopeus dt 4,7   2 nopeus dt 5,2,  virtaamat 0,88 ja 0,75 m3

[Roori]

Onko tuo viimeinen kuvasi taloautomaatiosi näytöltä?

[seppaant]

Alla olevassa kuvassa hyötysuhde ja selityksiä.

http://[URL=http://www.aijaa.com/v.php?i=5542661.jpg][IMG]http://www.aijaa.com/img/b/00443/5542661.jpg[/IMG][/url]

Pisteet on laskettu mitattujen vuorokausikeskiarvojen mukaan.

Kelluvan lauhdutuksen vaikutus näkyy selvästi, kun varaajan lämpötilaa ohjataan käyrän mukaan.

Taitekohta n.8C kohdalla johtuu siitä, että kesällä on lämpimän veden tuotto määräävä kun tulistuslämpö ei yksinään riitä ja kone käy varaajan yläosan ohjaamana. Varaajan alaosan lämpötila nousee korkeammaksi kuin mitä käyrä pyytää.

Ulkolämpötilan laskiessa 8C alapuolelle riittää tulistuslämpö pelkästään lämpimän veden tuottoon ja kone käy varaajan alaosan mukaan. Alaosan ja lauhduttimelle menevän veden lämpötila taas määräytyy käyrän mukaan eli kelluu ulkolämpötilan mukaan.

Patteritalo kun on nousee varaajan lämpötila näillä pakkasilla n. 50C:een jotta talo pysyisi lämpinänä. Tästä seurauksena huono COP kovilla pakkasilla. Samaten kesällä kun lämmitystarvetta ei ole nousee alaosan lämpötila lähelle 50C ja seurauksena yhtä huono COP kuin kovilla pakkasilla.

Kokeilin lauduttimen virtauksen vaikutusta COP:iin
Nostin neljäksi vuorokaudeksi latauspumpun tehon 1-->3. Kuvassa punaiset pisteet.
Virtausen kasvattaminen huononsi COP:ia 0,06 yksikköä. Muutos on sama kuin edellisessä lyhytaikaisessa kokeessa.
Syynä lienee se, että lauhduttimelta lähtevän veden lämpötilan pitää pysyä samana, jotta lämmitykseen menevä lämpötila ei muuttuisi.
Vastaavasti lauhduttimelle menevä lämpötila nousee kun dt pienenee.
Lahduttimen keskilämpötila nousee, paine kasvaa, COP laskee.

Mitenkä on kokonaisuus vaihtoventtiilikonella kun otetaan huomioon koko "baletti" virtaus, lauhduttimen tulo- ja lähtölämpötila, käyrä, asteminuutit ->käyntiaika, laatan lämpötila, talon lämpötila.  
Kyseessä on niin monta muuttujaa, suuret massat ja aikaviiveet, että alta vuorokauden mittaisilla seurantajaksoilla ei kannata tehdä johtopäätöksiä.

ATS

[ziffy]

Mitenkä on kokonaisuus vaihtoventtiilikonella kun otetaan huomioon koko "baletti" virtaus, lauhduttimen tulo- ja lähtölämpötila, käyrä, asteminuutit ->käyntiaika, laatan lämpötila, talon lämpötila.  
Kyseessä on niin monta muuttujaa, suuret massat ja aikaviiveet, että alta vuorokauden mittaisilla seurantajaksoilla ei kannata tehdä johtopäätöksiä.

ATS

Joskus syksyllä kun kokeilumielessä muuttelin kiertovesipumpun nopeuksia niin silloin lauhduttimen keskilämpötila pysyi kutakuinkin samana. Silloin ei pumpulla ollut paljon työskentelytarvetta.

II -> I : paluulämpötila laski ja menolämpötila nousi
II -> III : paluulämpötila nousi ja menolämpötila laski

Nyt pakkasilla kun rakennus vaatii enemmän lämpöä ja pumppu työskentelee paljon enemmän (ja varsinkin jos lämmitystarpeen tavoitelämpötila on noususuunnassa)  niin tällöin lauhduttimen keskilämpötilaa tuntuu saavan laskettua kiertovesipumpun nopeutta nostamalla (paluulämpötila ei nouse mutta menolämpötila laskee). Mutta tätäkin on tullut testailtua vain muutaman kerran pitkähköjen käyntijaksojen sisällä.

Lisäksi tässä mun vanhassa 1210 mallissa ei näy kymmenyksiä missään lämpötilojen arvoissa joten virhemarginaali on suuri tämänkin johdosta.

Eli johtopäätöksiä ei tuon pohjalta voi tehdä mutta tulipa nyt kuitenkin ihmeteltyä asiaa . Vaatisi pidempi aikaista dataloggausta kuten seppaant jo mainitsi.

[_zadah_]

Onko tuo viimeinen kuvasi taloautomaatiosi näytöltä?

Ei ole. se on excelistä otettu kaappaus

Itse olen jurnuttanut noita pumppuja aika paljon eri nopeuksilla ja tullut siihen tulokseen, että suurin virtaama on paras "suoralämitteisessä" eli vaihtoventtiili koneessa. Paluuveden lämpö ei nouse yhtä paljoa kuin menoveden laskee, lisäksi lauhduttimen sisällä oleva lämpötilaprofiili muuttuu tehokkaammaksi, joten pelkkä keskilämpötila tarkastelukaan ei kerro ihan koko totuutta.  

[Roori]

Noin se varmaan onkin että pieni dT kun lattia on "varaajana" se menovesi menee niinsanotusti "putkeen" eli hyvään lämpötilahaarukkaan... ei tule isoja lämpötila heittoja ja käyntiaikakin taitaa silloin "venyä" pitkäksi.

[peki]

. Kiitos Juntille.

[peki]

Meillä Carrier C9:ssä P2:n asennolla 1 lämpöero 7.3C, III oli n. 5C. Sisäisiä anturien lämpero (kun kompura ei käy) on 0.1C, joten lukeman pitäöisi olla melko oikea (käydessäkin).

Näin nopeati analysoituna 3-asennolla pitäisi virtaaman olla kaksinkertainen 1-asentoon verrattuna, eli sinun tapauksessasi saat paremmat tehot 3- asennolla.

LL-piirin lämpöero pysyi dataloggerin mukaan samana (P1 virtaus ei muutu, kun P2 muutttuu), joten MLP:n tuotto ei muutunut.... Meillä MLP:n LP-puolella lämpöero P2 I / II siis 7.3 / 5 = 146%, joten senkin virtaus-eron luulisi olevan samaa luokkaa => III max. 50% lisää virtaamaa (ei tuplat)  :-/
ja tuskin se COP noin paljoa muuttuisi - arviosi mukaan tuotto-ero 200%/146%=> 40% parempi tuotto III:lla

Meillä asennoilla P3 III / P2 III / P1 II (asentajan jäljiltä) MLP-kWh / keskikulutus (ml. kaikki MLP-sähkö, myös LKV-kierto) oli (1/2v jakso) 2.7kWh/h (C9 9kW  nimellisesti, lienee 8.xkW, toteutunut käyttöaika 30%). Nyt kokeilussa seuraavat 1/2v toisaan  P3 II / P2 I / P1 II.... ) . Perästä luuluu sanoi Peräsmies  

Meillä MLP lähtö / paluu (P2) yhdessä heti MLP:n päällä, jossa P1 määrää LL:n virtauksen / lämpöeron:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=3065.0 (kuvassa konfig.)
=> joa haluaa pudottaa MLP:n yli olevaa deltaa, P2 ja P1 virtausten oltava "synkassa" isompia. Muuten MLP saa paluuseen suoraan osan lämmittämäänsä vettä => COP laskee.
(Hullun kierron varaajallakin olisi sama asia, mutta viivellä?)
=>> oikea nupit kaakkoon vaihtoehto olisi siis
P3 III / P2 II / P1 III (jolla LL-putket kohisee hifistin korvaan   )

Vielä kun saisi Enermet:n mittarin vihdoin PC:n taakse, niin saisi vertailu-lukuja Roori:lle.

Missä tässä mennään?

[jylppy1982]

Tuossa minun tulokset:

III   dt 4 C   COP 3,1   lauhtumispaineet  13,5 bar 
II    dt  5 C  COP 3,0   lauhtumispaineet   13,6 bar
I     dt  7 C  COP 2,9   lauhtumispaineet   14,0 bar

Mittaukset tehty kaukolämmönenergiamittarilla, ja 3-vaihe sähkömittarilla (sisältää kiertovesipumput).  Pumpun annettu käydä joka asennolla 15 min, jotta lämmöt tasaantuu. Pumppu siis lattialämmitysmoodissa ja kiertoveden paluulämpötila 29 astetta, ulkona -27

Tuosta näkyy selvästi se, että I nopeudella alkaa lauhduttimen teho kärsimään merkittävästi, koska lauhtumispaineet nousee. II ja III nopeuden ero tulee todennäköisesti siitä, että III nopeudella saadaan paremmin alijäähdytys energia talteen.

Onko sama patteriverkostotaloissa?

[höyryjyrä]

Moi!


Mielenkiintoista keskustelua täällä. Meillä on IVT HT+ C7 kiinni ohituksella varustetussa lattialämmityksessä. Pumpun oma ja lattiakierron kiertovesipumppu ovat Wiloja, joissa maksiminostokorkeus on 6m. Lattiapiireistä reilu puolet on termostaattiohjattujen toimilaitteiden takana. Testasin nyt kevään lähestyessä, mitä tapahtuu jos suljen termostaateilla piirejä. Lattiapumpun asennolla III ja "latauspumpun" asennolla I piireistä saattoi sulkea vain yhden, minkä jälkeen vesi alkoi kiertää ohituksessa väärään suuntaan. Muutin latauspumpun asennoksi I, jonka jälkeen pystyi sulkemaan pari piiriä lisää. Kuitenkaan en voi sulkea läheskään kaikkia termostaattiohjattuja piirejä ilman tuota hullunkiertoputken virtaussuunnan vaihtumista.

Kesäaikaan haluaisin lämmittää vain noita vapaan kierron tiloja ja sulkea muut pois. Nyt se ei kuitenkaan oikeastaan onnistu. Onko ajatuksia, miten tilanteen voisi korjata?

LJ delta latauspumpun asennolla II oli 5 astetta ja asennolla I 7,5 astetta.

[Matias]

Jos ohitusputkeen lisäisi yksisuuntaventtiilin siten että sallii virtauksen paluuputkesta menoputkeen mutta estää virtauksen menoputkesta paluuputkeen niin ainakin virtaussuunta pysyisi samana

[höyryjyrä]

Kokeilin vielä piirien sulkemista ja periaatteessa pärjäisin nyt tällä asetuksella, jossa latauspumppu on asennossa I ja lattiapumppu asennossa III. Ohjekirja kuitenkin kehottaa välttämään latauspumpun asentoa I. Liittyneekö se juuri tähän tehokkuuteen? Sinänsä kahden pumpun järjestelmässä latauspumppu ei varmaan joudu taistelemaan suurtakaan painehäviötä vastaan, minkä vuoksi pienikin asetus varmistanee riittävän virtauksen.