Uutiset:

Kirjoittaja Aihe: hyötysuhde patteriverkostossa  (Luettu 18133 kertaa)

Poissa teppojaakko

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 11
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
hyötysuhde patteriverkostossa
« : 07.01.11 - klo:20:21 »
moi kaikille,olen uusi täällä ja olen aloittamassa porakaivo projektia,niin kysyisin et kuinka toi pumppu pyörii kun ajatellaan et lattialämmitys verkostoon tarvii huomattavasti viileämpää vettä kuin patteriverkostoon niin kun tulee kovat pakkaset niin meneekö porakaivon hyötysuhde siihen et pumppu pöyrii about kokoajan (patterisysteemissä) kkitos etukäteen

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 608
  • Vanha pieru!
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #1 : 08.01.11 - klo:13:55 »
Hyötysuhde lienee alueella noin 2,8 - 3,2 riippuen keruupiirin ja lämmönjakoverkon lämpötiloista.
Jos lattialämmitys on ns. vaihtoventtiilikone käyttökelpoinen ratkaisu.
Jos patteriverkosto, on tulistuspumppu valmiimpi ja toimivampi ratkaisu.
Tulistuspumppu on aina kalliimpi, koska sen perushintaan sisältyy täydellisempi varustus patteriverkostoa varten.
Jos on runsas lämpimän käyttöveden tarve, on tulistuspumppu siihen parempi.
Tulistuspumpulla saadaan myöskin kuumempaa käyttövettä ilman sähkövastusten käyttämistä.
Siinä ei myöskään tarvita erityistä legionellakuumennusta, koska pumpun käyttövesi on tarpeeksi kuumaa tappamaan bakteeriston.
Tulistuspumpussa lisäksi vielä yleensä lämmin käyttövesi tuotetaan kierukalla, jolloin ei ole olemassa vesivarastoa, jossa bakteeristo voisi muhia.

Ota huomioon, että maalämpöpumpuilla ei saada juurikaan yli 55 -asteista kiertovettä patteriverkostoon.
Tarkkaile kovilla pakkasilla, kuinka kuumaa kiertovettä pattereihin (jos siis patteriverkosto!) talossasi joutuu ajamaan.
Jos menovesi joutuu olemaan kireimmillä pakkasilla yli 50 – 55 asteista, joudut suurentamaan muutaman patterin kokoa, jotta tarvittava kiertoveden lämpötila saadaan alemmaksi.

Patteritermostaatit aiheuttavat tarpeen nostaa kiertoveden lämpötilaa. Tee testi niin, että termostaatit ovat täysillä auki.!

Poissa teppojaakko

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 11
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #2 : 08.01.11 - klo:19:40 »
moi tompppeli , toi oli just mitä fundeerasin, mul on koko talossa uudet kakstehopatterit ja nyt kun on kovat pakkaset niin menovesi on noin plus 50 c ,onx sulla itellä porak. ja patteriverkosto ? MIKÄ TOI ON TOI TULISTUSTEKNIIKKA!!!!!!!!!? ja onko tulistustekniikka enemmän käyttöveden tarpeeseen kuin pattereihin
« Viimeksi muokattu: 08.01.11 - klo:19:48 kirjoittanut jaakkoteppo »

Poissa tomppeli

  • Yleismoderaattori
  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 8 608
  • Vanha pieru!
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #3 : 09.01.11 - klo:11:00 »
Lainaus
moi tompppeli , toi oli just mitä fundeerasin, mul on koko talossa uudet kakstehopatterit ja nyt kun on kovat pakkaset niin menovesi on noin plus 50 c ,onx sulla itellä porak. ja patteriverkosto ? MIKÄ TOI ON TOI TULISTUSTEKNIIKKA!!!!!!!!!? ja onko tulistustekniikka enemmän käyttöveden tarpeeseen kuin pattereihin
Patterien mitoitus pitäisi tosiaan olla niin, että kireimmilläkään pakkasilla ei verkkoon tarvitsisi ajaa koskaan yli 55 asteista kiertovettä. Sekin on jo aika paljon lämpöpumpulle.
Hyötysuhde (COP) -huononee menoveden lämpötilan noustessa.
...
Itselläni on tulistuspumppu (Oilon Geopro SH13 + 700 litrainen tulistusvaraaja SHAK702) ja patteriverkosto.
Verkosto oli mitoitettu 55 -asteen maksimi menolämpötilaan.
Vaihdoin kaksi isoa patteria 1 -levyisestä kolmilevyiseksi. Patterit ovat isoissa huonetiloissa, joista lämpö pääsee leviämään ympäröiviin tiloihin.  Tämä mahdollisti laskea pari kolme astetta menoveden lämpötilaa.
Vaihdan vielä pari patteria lisää.

Meillä porakaivoja 2 x 184 metriä. Yksi syvä porakaivo on parempi, kuin kaksi matalaa. Perusteena se, että syvemmällä maassa on korkeampi lämpötila. 200 metrin syvyydessä on noin 1 – 2 astetta lämpöisempää, kuin 50 metrin syvyydessä.

Kuvassa merkitty paikka uima-allas kierrolle. Siinä voi olla myöskin autotalli, mutta kiertävän nesteen tulisi kait olla pakkasen kestävää ja siinä piirissä pitäisi sitten olla oma, pienehkö paisunta-astia.

Tulistuslämpöpumppu tuottaa enemmän ja kuumempaa käyttövettä. Mutta siinä on lisäksi valmiina reippaasti varaajatilavuutta patteriverkoston kiertovedelle. Lisäksi siinä on valmiina sekoittajaventtiili kiertoveden lämpötilan vakioimiseen.
Tulistuspumpusta lähtee noin +/- 1–2 asteen tarkkuudella tasalämpöistä vettä patterikiertoon. Näin patterit ja verkosto pysyvät tasalämpöisinä, eikä verkosto napsu.

Varaajasäiliön alaosan lämpötila on ulkolämpötilan mukaan muuttuva.
Leudolla säällä alaosassa on vain 30-40 asteista vettä, mutta kovalla pakkasella alaosa on kuumempi. Ohjaustietokone (Ouman tai Siemens tai joku muu) ohjaa pumppua lämmittämään alaosan lämpötilan 2-3 astetta menoveden lämpötilaa korkeammaksi. Säiliö jäähtyy kompressorin käyntitauon aikana vastaavasti hiukan alle halutun menoveden lämpötilan. Näin saadaan hyötysuhde pysymään hyvänä.

Toinen hyöty on sinä, että pumppu käynnistyy harvemmin, käyntijaksot pitenevät. Kompressorin elinikä paranee vähentyneestä käynnistyksistä johtuen. Kompressorin voitelu on huono aina käynnistyshetkellä, koska öljyt ovat valuneet kompressorin pohjalle.
Tulistustekniikasta on hyötyä sekä käyttöveden tuottamisessa, että talon lämmittämisessä

Tulistuspumppuja ovat mm. Lämpöässä V ja T -mallit, Ekowell, Gebwell T-malli, Oilon Geopro SH -malli
« Viimeksi muokattu: 09.01.11 - klo:11:27 kirjoittanut tomppeli »

Poissa Hejä

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #4 : 11.02.11 - klo:17:18 »
Uusia ollaan täälläkin ja samat kysymykset!

Tomppeli: sinulla näyttäisi olevan samankokoinen systeemi kuin tänne olisi tarvetta, eli 4:n asunnon pienkerrostalo 2krs + kellarikerroksella, öljynkulutus kovana talvena 6500l, 8 asujaa mutta onneksi vain yksi suihku ja pesutila kellarissa. Vajaa 1000m3 lämmitettävä tilavuus ja 325m2 lämmitettävät neliöt.

Ajattelin kanssa kahta noin 180m kaivoa ja Lämpöässän V20 pumppua, mutta palautetta kaipailisin.

Patterit on pääosin kaksilaippaisia jostain 80-luvulta, eli koot huoneissa:

1:
 200x40 2laip
 200x40 2laip
 130x40 1laip

2:
 200x40 2laip
 200x40 2laip
 130x40 1laip

3:
 180x60 2laip
 180x60 2laip

4:
 180x60 2laip
 180x60 2laip

Rappukäytävässä
160x90 1laip jonka tilalle ajattelin kaksi tai kolmelaippaista (tosin turha rappukäytävää on lämmittää, menee yläkerran patterit toimettomiksi).

Kellarissa muutama yksilaippainen lisäksi.

Vanhimmissa pattereissa on vipusulku ja osa pattereista on ollut lähes kiinni ja jo -15 asteessa on lähtevän veden lämpötila 60 astetta ja asunnoissa hieman liian kuumakin. Jos vipupatterit vääntää nyt täysille tänne tukehtuu.

Ikkunat ja ulko-ovet on jo uudet ja sokkelin maanalainen osa eristetty 100mm EPS routa. Kattila ja poltinkin vaihdettii 04 kun edellinen vuoti, mutta tuolle danfossin termostaatille (ulkoseinässä) ja säätimelle ei ole tehty mitään ja taitaa olla vähän pielessä näihin parannuksiin nähden. Varsinkin yläkerrassa on teepaitakeli jatkuvasti.

Eli täytyisi saada kaikki patterit täysille ja jonkinsortin anturit säätämään kiertoveden lämpötilaa.

Pienillä parannuksilla, kuten kellarin autotallin lattian uusimisella ja eristämisellä (nyt hiekalle valettu) ja ilmavuotojen tiivistämisellä saa vielä melkoisesti kulutusta alemmaksi.

Öljylämmityksen voisi jättää vielä varajärjestelmäksi rinnalle kun tulisijoja ei ole kuin yksi saunan kiuas.

Tutkiskelin myös lattialämmityksen laittamista kun huoneistojen ja kellarin lattiat pitäisi muutenkin uusia huoneisto kerrallaan. Toisaalta vanhoilla pattereilla vanhat lattiat saisivat olla vielä vaikka 10-15 vuotta. Mutta voisin asentaa lattioihin putket valmiiksi samalla jos lattiat uusii.

Kaikkien asuntojen pattereiden uusiminen vastaavankokoisiin Purmon PC33:iin maksaisi vajaa 5000e ja taas lattioiden uusiminen kipsilevysoirotettuna 3krs kipsilevyllä ja 20mm putkella saman verran kun tekee itse kaiken paitsi putkituksen, ja samalla saisi jykevät lattiat ja parhaan hyötysuhteen. Lämmönvaihtolevyillä ja 2x kipsillä 7000e+. Eli tuo kaikkien pattereiden vaihtaminen on vähiten järkevää.

Kiitos!  :)
« Viimeksi muokattu: 11.02.11 - klo:18:25 kirjoittanut Joergen »

Poissa 3xJ

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 196
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #5 : 11.02.11 - klo:19:38 »
Kyllä tuo kaavailemasi 20kW pumppu on varmaankin riittävä kiinteistöönne. Meillä on samankokoinen laitteisto, ja tuntuu riittävän tuonne -25 saakka ihan hyvin. Tietty jokainen kiinteistö on erilainen. Voittehan myös tarvittaessa auttaa kovimmilla pakkasilla nykyisellä öljyjärjestelmällä.

Äkkiseltään arvioiden uskon, että nykyiset patteritkin riittävät. Meillä on suht harva talo isoilla ikkunoilla ja pääasiassa yksilevyisiä. Yhteensä muistaakseni 29 patteria. Tietty hyötysuhdetta saa parannettua pattereita vaihtamalla, mutta jos suurin osa on jo kaksilevyisiä, en usko että investointi kannattaa. Itse ajattelin vaihtaa jatkossa makuutiloihin kaksilevyiset ja laittaa yhden puhallinkonvektorin seinällä toiseen päätä taloa. Laskin joskus nopeasti, että tämän kokoisessa kiinteistössä säästää n. 350€ vuodessa, jos saa kiertävän veden lämpöä 10 astetta alas, joten tästä voit arvioida patteri/lattiaremottien kannattavuutta. Tämä säästö siis hyötysuhteen parantumisesta.

Jos haluat pelata varman päälle, testaa joskus kylmillä ilmoilla esim. 50 asteisella menovedellä kaikki patterit auki kuinka lämpö riittää nykyisellä varustuksella.

Onko kaikki patterit samassa linjassa, vai voiko esim. eri kerroksiin syöttää tarvittaessa erilämpöistä vettä.

Asujia on kuitenkin reilusti, että kannattaa kiinnittää huomiota varaajan kokoon ja lämminvesikierukoiden mitoitukseen.
------------------
MLP: Gebwell T20/1000l G-energy HP
Lähde: 3x400m savimaassa
Kohde: 385m2 + 50m2 puolilämmintä, v. 1963

Poissa Hejä

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #6 : 11.02.11 - klo:20:40 »
Kiitoksia.

Tuosta kierrosta en ole ihan varma kun ei ole kuvia, mutta talo on symmetrinen eli toisen päädyn asunnot on peilikuvana toisella puolella ja muuri/kattilahuone kokolailla keskellä taloa. Näyttäisi näin maallikon silmillä että kattilan lähtö ja tulo haarautuu T-haaralla molempiin puoliskoihin taloa ja palaavat rinnakkain menoputkien kanssa T-haaralla kattilalle, samasta kierrosta on haarautettu kellarin molemmat puoliskot siten että kellarin pattereiden paluut tulee erikseen kellarin alapohjan sisässä takaisin kattilalle.

Veikkaisin että on ollut painovoimainen kierto ja kellarin patterit on lisätty myöhemmin kiertopumpun kera.

Yläkerran pattereiden meno- ja tuloputket on paljaallaan näkyvissä vaatekomeroissa molemissa päädyissä taloa, mutta en tiedä onko nekin haaroitettu runkolinjasta vai onko ne itse runkolinja, eli jos niitä kuristaa hiipuuko kierto koko talon puoliskossa.

Kattilahuoneessa on Danfossin toimilaite tms. jossa on luukun alla maks ja min lämpösäätö liuku (nyt molemmat maksimissa) ja toinen liuku asetuksille päivä (normaalilämpötila?), yö (pudotuslämpötila?), jokin venttiilin kuva (shuntin?) viiva pystyssä, viiva vaaka (täysille, kiinni?). Tuohon ei liene kukaan koskenut 30 vuoteen  :-[

Voisiko tuosta toimilaitteesta laskea tuota maksimilämpöä, shuntti tottelee, seurata menoveden mittarista että se on 50 tai alle ja rukata pattereita täysille?   :-? Säätökäyriä ei taida olla, tuon danfossin rasian kyljessä on toinen samanlainen rasia jonka luukun takana on musta muovi eikä mitään merkkivaloja.

Lämmin käyttövesi on hyvin riittänyt Jämän 20kw kattilalla jossa on lämminvesikierrukka ja pieni (160l?) sisäinen varaaja kun suihkuja on vain yksi. Se lähtee käymään kun suihkuttelu alkaa ja jaksaa kyllä lykätä lämmintä.

Tuo eurojen säästö hyötysuhteesta on mielenkiintoinen, toisaalta jos lattiat uusii menee kipsilevykerroksia 2 ja samat pintamateriaalit kuitenkin. Ero on noin 1500 euroa putkia ja yksi lisäkerros kipsiä (ja täyttölaasti) TAI lämmönluovutuslevyt +3600e, eli reilu 2500e (roilottamalla keskimmäinen kipsi) tai 5000e (lämmönluovutuslevyillä) jonka takaisinsäästäminen 350e/v olisi 7-15 vuotta.

Toki tuossa ajassa energia kallistuu ja euromääräinen säästö kasvaa jatkuvasti.
« Viimeksi muokattu: 11.02.11 - klo:22:38 kirjoittanut Joergen »

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 586
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #7 : 11.02.11 - klo:21:00 »
Lainaus
Kattilahuoneessa on Danfossin toimilaite tms. jossa on luukun alla maks ja min lämpösäätö liuku (nyt molemmat maksimissa) ja toinen liuku asetuksille päivä, yö, jokin venttiilin kuva viiva pystyssä, viiva vaaka.

Voisiko tuosta toimilaitteesta laskea tuota maksimilämpöä, shuntti tottelee, seurata menoveden mittarista että se on 50 tai alle ja rukata pattereita täysille?
Kannattaa kokeilla,luultavasti max ja min lämpösäätöliuku on menoveden lämpötilan säätö niin siitä pienemmälle kunnes menovesi on +50C.Mikähän tuon säätöyksikön ja shuntin  malli/tyyppi on?
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa sumu

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 65
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #8 : 11.02.11 - klo:22:20 »
Aikaisempiin vastauksiin liittyen; miten se nyt on selitttävissä että tuttavani saa Niben vv koneella yli 60 asteista, ainakin 62 verkostoon? Siis ei tulistuksia. Ja eikös tulistus ole optimaalinen vain talvikäytössä?
Invertteri vv onkin sitten kait omaa kastia? Aina riittä jos max. mitoitus ok.

Poissa Hejä

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #9 : 12.02.11 - klo:22:49 »
Lainaus
Kannattaa kokeilla,luultavasti max ja min lämpösäätöliuku on menoveden lämpötilan säätö niin siitä pienemmälle kunnes menovesi on +50C.Mikähän tuon säätöyksikön ja shuntin  malli/tyyppi on?

Haa kannen alta paljastuikin monipuolisempi laite (Danfoss ECT 5006), eli Tmax ja Tmin ja lineaarinen säätökäyrä, ja ilmeisesti punainen vipu on normaalitilaa varten ja sininen vipu pudotuslämpötilaa varten. Noihin ei ole kukaan koskenut sen jälkeen kun ne on asennettu ja kuitenkin kattila on vaihdettu ja ikkunat ja ovet uusittu yms.

http://aijaa.com/v.php?i=009577493488.jpg
(vara: http://dl.dropbox.com/u/14275105/danfoss.jpg )

http://aijaa.com/v.php?i=001447493527.jpg
(vara: http://dl.dropbox.com/u/14275105/danfoss2.jpg )

Nyt kolmisen tuntia tuon kanssa seurailin, laskin ensin pudotuslämpötilan vipua jonkin verran alemmas ja laitoin pudotuslämpötilan päälle, odottelin että lähtevän veden lämpö laskee ja sitten hienosäädin sen noin 50 asteeseen. Sitten laskin hieman säätökäyrääkin.

50 asteen lähtevällä ja -13 pakkasella tuloveden lämpötila oli halpismittarin mukaan noin 42-43 astetta, kun pattereissa oli termostaatit niissä asennoissa kuin tähänkin asti, eli patterit oli alapäästään viileitä.

Huomasin maalämpöä ajatellen ongelman kellarin kierrossa, etenkin autotallin patterissa, kun se on otettu paksulla putkella heti itäpäädyn lähdön alusta, ja menee yhden putki/viuhkapatterin läpi noin 12m lenkin ja palaa heti takaisin kattilalle, jos tuon tallin patterin vipuventtiili on vähänkin liikaa auki, on paluuvesi tallista yhtä kuumaa kuin menokin ja tuo kierto kait varastaa itäpäädyn tai koko yläkerrosten virtausnopeutta. Eli jos tallin venttiili on selällään, tulee yläkerrosten paluuputkessa (ennen kellarin paluuseen yhtymistä) kädenlämpöistä vettä 43 asteen sijaan. Kun tallin venttiili on kiinni, yläkerran paluussa kättä poppaa.

Nyt on kellarin kierrot pienellä, ja menovesin 50 asteista (kun se ennen kopelointia oli 60 asteista). Katsotaan paleleeko ihmiset enemmän.  :-/ Tai siis, oikeati pitäisi laittaa huonelämpömittarit muistilla, kun ihmisten subjektiiviset tottumukset eivät paljoa merkitse (lihavat hikoilee ja laihat haluaa olla munasillaan 26 asteisessa kämpässä).

Tuohon Danfossiin ei ole enää ohjeita, ja näköjään netissä on muutkin niitä kaipaillut. Toisaalta muita ongelmia ei ole ollut kuin se, että ilmojen ollessa nollan tuntumassa on kämpissä aika kuuma, eli säätökäyrää pitää ja olisi pitänyt roplata kun ikkunat vaihdettiin. Voi olla että tuon vehkeen viivasuora säätökäyrä ei ole muutenkaan ihan optimaalinen.
« Viimeksi muokattu: 12.02.11 - klo:23:18 kirjoittanut Joergen »

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 586
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #10 : 13.02.11 - klo:00:30 »
Lainaus
Huomasin maalämpöä ajatellen ongelman kellarin kierrossa, etenkin autotallin patterissa, kun se on otettu paksulla putkella heti itäpäädyn lähdön alusta, ja menee yhden putki/viuhkapatterin läpi noin 12m lenkin ja palaa heti takaisin kattilalle, jos tuon tallin patterin vipuventtiili on vähänkin liikaa auki, on paluuvesi tallista yhtä kuumaa kuin menokin ja tuo kierto kait varastaa itäpäädyn tai koko yläkerrosten virtausnopeutta. Eli jos tallin venttiili on selällään, tulee yläkerrosten paluuputkessa (ennen kellarin paluuseen yhtymistä) kädenlämpöistä vettä 43 asteen sijaan. Kun tallin venttiili on kiinni, yläkerran paluussa kättä poppaa.
Tuo vaikuttaa tosiaan putkipatterilta.Maalämpötaloissa noita on käytössä  patteriverkosta tulevan paluuveden lämmöllä.Eli kaikki patteriverkosta tuleva paluuvesi menee putkipatterin läpi maalämpökoneelle.Varmaan imaisee helposti koko talon kierron jos putkipatteri on menovesiputkessa ja virtausta avataan liikaa.

Lainaus
Haa kannen alta paljastuikin monipuolisempi laite (Danfoss ECT 5006), eli Tmax ja Tmin ja lineaarinen säätökäyrä, ja ilmeisesti punainen vipu on normaalitilaa varten ja sininen vipu pudotuslämpötilaa varten. Noihin ei ole kukaan koskenut sen jälkeen kun ne on asennettu ja kuitenkin kattila on vaihdettu ja ikkunat ja ovet uusittu yms.
Outo on tyyppi.Tuollainen vaikutelma tuli valokuvastasi että vasemmalta ensimmäinen sininen liuku (T-min) saattaisi olla menoveden alin lämpötila ja seuraava oikealle (T-max) ehkä menoveden maksimilämpötilaC

Lainaus
Nyt on kellarin kierrot pienellä, ja menovesin 50 asteista (kun se ennen kopelointia oli 60 asteista).
Saitko menoveden lämpötilan laskettua tuolla punaisella t-max liukusäätimellä?


Lainaus
Tuohon Danfossiin ei ole enää ohjeita, ja näköjään netissä on muutkin niitä kaipaillut. Toisaalta muita ongelmia ei ole ollut kuin se, että ilmojen ollessa nollan tuntumassa on kämpissä aika kuuma, eli säätökäyrää pitää ja olisi pitänyt roplata kun ikkunat vaihdettiin. Voi olla että tuon vehkeen viivasuora säätökäyrä ei ole muutenkaan ihan optimaalinen.
Onko tuo "viivasuora säätökäyrä" tuossa ECT 5006 kojeessa vai jossain muualla.Vaikuttaa ihan toimivalta tuo Danfossin järjestelmä,onkohan mitä vuosikertaa?
Mites teillä on nykyisen öljykattilan+oheislaitteiden kanssa suunnitelma?Siis jääkö varalle ja paikoilleen vai onko tarkoitus purkaa esim tilanpuutteen takia pois.Nykyisin suositellaan useilla tahoilla että jos öljykattila+säätöautomatiikka on toimintakunnossa ja tilaa on niin kannattaa jättää varalle.Mikä on talon ja öljykattilan käyttöönottovuosi?
« Viimeksi muokattu: 13.02.11 - klo:00:34 kirjoittanut mattiolavi »
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Hejä

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #11 : 13.02.11 - klo:01:20 »
Säädin tuota kiertovettä nyt tuolla pudotuslämpötilalla ("loma"-asetus) ja pari milliä säätökäyrää laskemalla. Eli en koskenut Tmax lukemaan. Siis oletan että tuo "kuu" on vain yksi asento joka siirtää lämpökäyrää alemmas halutun verran juuri esim lomalle lähtiessä.

Lainaus
Tuo vaikuttaa tosiaan putkipatterilta.Maalämpötaloissa noita on käytössä  patteriverkosta tulevan paluuveden lämmöllä.Eli kaikki patteriverkosta tuleva paluuvesi menee putkipatterin läpi maalämpökoneelle.Varmaan imaisee helposti koko talon kierron jos putkipatteri on menovesiputkessa ja virtausta avataan liikaa.

Tuo tallin putkipatteri pitäisi siis maalämmön kanssa laittaa mieluummin kierron paluuputken lisälauhduttimeksi, eli ohjata kierto kokonaan sen läpi? Voisi varmaan olla ihan hyvä juttu, ja tuskin tulisi liian kuumakaan kun nyt sen läpi on mennyt 60-asteinenkin vesi. Putkipatterille menevä putkien paksuus on kyllä riittävä, ja paluuputket näkyvissä kellarin katossa. Kaksi lisäreikää tallin ja pukuhuoneen väliseinään, itäpäädyn paluu poikki, ohjaus putkipatterin kautta ja uusi parinmetrin pätkä + liitos vanhaan paluuputkeen. Vanha lattiansisässä menevä paluuputki putkipatterilta lienee haperossa kunnossa niin tulisi sekin samalla ohitettua.

Patteri on siis jokseenkin kuin tämä, mutta 3 metriä pitkä ja 160mm halk, vesitilan halk jotain 100mm luokkaa. http://www.cosyroomsltd.co.uk/images/zeb.jpg

Lainaus
Onko tuo "viivasuora säätökäyrä" tuossa ECT 5006 kojeessa vai jossain muualla.Vaikuttaa ihan toimivalta tuo Danfossin järjestelmä,onkohan mitä vuosikertaa?
Nykyisin suositellaan useilla tahoilla että jos öljykattila+säätöautomatiikka on toimintakunnossa ja tilaa on niin kannattaa jättää varalle.Mikä on talon ja öljykattilan käyttöönottovuosi?

Talo on 62 valmistunut rapattu lekaharkkotalo ja eristyskyvyssä on tietysti toivomisenvaraa. Kattila on Jämä Nova S vuodelta 2004 ja poltin saman ikäinen Oilon Junior mutta tuo Danfossi lienee jotain 70-luvun loppua. Mistään en löytänyt tietoja.

Säätökäyrä on tuo keskimmäinen tai kolmas vasemmalta, jossa on "harppi" ja kaksisuuntainen nuoli välissä. Päättelin säätökäyrän suoruudesta vain siitä kun missään ei toisinkaan sanota, voihan se olla käyräkin, eikai ne tanskalaiset ihan pöhköjä olleet tuolloinkaan. "Murtopisteen" säätöä ei taida olla.

Vivut vasemmalta oikealle: Tmin, Tmax, säätökäyrä, pudotuskäytön "siirto", normaalikäytön "siirto", ajo/ohjelma (normaali, pudotuslämpö, ajastus, shuntti auki, shuntti kiinni, manuaalinen).

Olisi erikiva tietää miten tuokin ajastetaan kun eihän moisessa analogitoosassa ole edes RTC piiriä. "Manuaalinen" taitaa olla lämpökäyrän ja ulkotermostaatin ohitus sitten. EDIT: ahaa kas, vasemman luukun mustan pinnan takaa paljastuu analogiraksutinkellolle paikka. "pff, nuoret.." :-[ Analogisuuden ansiosta kukaan ei poloista laatikkoa ole edes huomannut 30 vuoteen.

Tässä tämänpäivän danfossissa on kokolailla samat perustoiminnot ja symbolit, sivuilla 11 ja eteenpäin
http://lampo.danfoss.com/PCMPDF/VIKTG320_130_ECL110.pdf

Tilaa on kyllä kattilahuoneessa, ja öljykattila olisi tarkoitus jättää varajärjestelmäksi.

Nyt on pakkasta -19
« Viimeksi muokattu: 13.02.11 - klo:01:57 kirjoittanut Joergen »

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 586
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #12 : 13.02.11 - klo:10:29 »
Lainaus
Säädin tuota kiertovettä nyt tuolla pudotuslämpötilalla ("loma"-asetus) ja pari milliä säätökäyrää laskemalla. Eli en koskenut Tmax lukemaan. Siis oletan että tuo "kuu" on vain yksi asento joka siirtää lämpökäyrää alemmas halutun verran juuri esim lomalle lähtiessä.
Yleensä aurinko symbolia on käytetty päiväajan ja kuu symbolia yöajan lämpötilasäätöön.Periaatteessa siten että päivälämpötila on normaali ja yöajaksi sitä pudotetaan 1-2 astetta.
Tyypillistä noille 70-80 luvun säätimille on että eri vivulla valitaan päivä/yö/kello ym ohjaustapa ja sitten lisäksi erillisillä säätimillä päivälämpötila ja yölämpötila.Tämä tuli meillä mieleenjäävästi testattua kun 2000vuoden joulukuussa lähdettiin Fuerteventuralle pariksi viikoksi niin lähtiessä napsautin lämpötilapudotuksen päälle.En kuitenkaan huomannut että pudotuslämpötilan asetusarvo(eri liukusäädin) oli jostain syystä 0 asteessa.Kun joulun jälkeen kotiuduttiin niin talossa oli +1,4 astetta sisälämpötila ja ulkona -15 pakkasta.Meillä oli silloin Landis&Gyr keskusyksikkö ja shuntti.
Tässä arvaus säätimien toiminnoista.Uskoisin että T-max liukua säätämällä 50 kohdalle menoveden lämpötila on enintään +50C
« Viimeksi muokattu: 13.02.11 - klo:11:12 kirjoittanut mattiolavi »
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Hejä

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #13 : 13.02.11 - klo:19:44 »
Kyllä pattereissa ainakin lauhdutustehoa riittää, eli -20 hujakoilla 50 asteinen kierto on paluussa jo 15 astetta viileämpää, mutta sitä ei tiedä riittääkö tällä virtausnopeudella 50 asteinen kiertovesi 30 asteen pakkasella. Verkosto on kyllä isoa putkea, painovoimaiselle tehty aikanaan.

Täytynee laittaa tuolla tmaxilla meno 50 asteeseen kun tulee -29 pakkasia ma-ti, ja seurata riittääkö.

Öljynkulutusta ei pysty seuraamaan kuin 20kw kattilan käyntitiheydestä, se kyllä käy melkein yhtätyönään 30 asteen pakkasella. Ei taida vajaatehosilla (15-17kw) pumpuilla ja matalilla kaivoilla kannattaa leikkiä.
« Viimeksi muokattu: 13.02.11 - klo:19:50 kirjoittanut Joergen »

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 586
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #14 : 13.02.11 - klo:23:46 »
Lainaus
Öljynkulutusta ei pysty seuraamaan kuin 20kw kattilan käyntitiheydestä, se kyllä käy melkein yhtätyönään 30 asteen pakkasella. Ei taida vajaatehosilla (15-17kw) pumpuilla ja matalilla kaivoilla kannattaa leikkiä.
Tiedän ainakin yhden isomman kohteen missä MLP ja vanha öljypannu on kytketty periaatteessa noin.Eli MLP tekee lämpöä +50 asteeseen saakka ja jos ei riitä niin shuntti kääntää virtauksen vanhan öljykattilan kautta ja siinä lämpöä nostetaan vielä +20C joten menovesi on siten +70C.Ihan tarkkaan en tiedä mistä shuntin ohjaus on mutta periaatteessa vaihtoventtiilin tapaan toimii. ;)

9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Hejä

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #15 : 14.02.11 - klo:00:21 »
Näillä öljynhinnoilla tuntuisi järkevämmältä tehdä tuo lämpötilaero vastuksella suoraan maalämmön varaajassa tai puskurivaraajassa, jossa ei ole mitään öljykattilan haittoja eli hukkaavaa ylimääräistä vesivaraajaa kattilassa, pakokaasua, lämmitetyn korvausilman imemistä ja polttimen käyttämistä. Myös kattilahuoneen tuuletushormin voisi tukkia.

Toki tuo öljy on niin häilyväinen ja poukkoileva että jos sattuisi saamaan tankit täyteen poikkeuksellisen halvalla niin sitten tuo taas kannattaisi. Mutta eiköhän nuo öljyn halpuudenpäivät ole tältä vuosituhannelta nähty.

Poissa 3xJ

  • Täysjäsen
  • ***
  • Viestejä: 196
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #16 : 14.02.11 - klo:07:40 »
Yksi vaihtoehto on kytkeä öljypannu MLP varaajan yläosaan, ja ohjata sitä MLP sähkövastuksen releellä. Eli, kun MLP pyytää esim. yli 50 asteista vettä, sähkövastuksen sijasta apuun tulee öljy. Etuna suhteellisen yksinkertainen kytkentä ja ohjaus. Vaatii vaan muutaman lisäputken ja sulun öljy ja MLP järjestelmien väliin ja molemmat pysyvät käyttökelpoisina myös yksinään.

Ainakin sulla sattui ihanteellinen testijakso patteriverkon lämmönluovutuksen testaamiseen! Jos saat 50 asteisen veden riittämään -25 asteeseen saakka niin se on jo ihan hyvin tuon ikäisessä kohteessa.
------------------
MLP: Gebwell T20/1000l G-energy HP
Lähde: 3x400m savimaassa
Kohde: 385m2 + 50m2 puolilämmintä, v. 1963

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 586
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #17 : 14.02.11 - klo:19:38 »
Lainaus
Näillä öljynhinnoilla tuntuisi järkevämmältä tehdä tuo lämpötilaero vastuksella
Joo,varsinkin kun kyseessä on vara/lisälämmitys.Kannattaa kuitenkin varmistaa miten kiinteistön pääsulakkeet on mitoitettu.Isotehoiset vastukset haukkaa reippaasti sähköä.
Teho     virta
11kw= 3X16A
14kw= 3X20A
17kw= 3X25A
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m

Poissa Hejä

  • Nuorempi jäsen
  • **
  • Viestejä: 9
  • Maalämpöfoorumilta tietoa
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #18 : 14.02.11 - klo:22:42 »
Nyt tuli taas kyttäiltyä ja pidettyä kiertoveden lähtö noin 51-52 asteessa ja ulkona -25. Paluu oli 41 asteista ja asunnoissa suht normaali lämpötila, kellarissa viileätä.

Huomasin myös, että kun tuo autotallin kierto avattuna tosiaan syö selvästi yläkerran virtausta ja toivoin lisää virtausta, Grundfossin kiertovesipumppu (40W [2], TR 20-35) oli asennossa 2. Asentoja on 2 3 4 5 MAX, mutta se vipu pumpun selässä on jumissa enkä tohtinut sitä mätkiä. Pumpun kyllä voi vaihtaa kun siinä on sulut molemmin puolin. Pumpun omat liitännät on ylivoimaisesti verkon kapein kohta, eli rankempaakin pumppua sopisi laittaa.

Nopeammalla kierrolla saisi varmaan kellarinkin sulkuja avattua ja kellarin mukavan lämpimäksi (joka ei tietysti ole tarpeellista).

Lainaus
Kannattaa kuitenkin varmistaa miten kiinteistön pääsulakkeet on mitoitettu.Isotehoiset vastukset haukkaa reippaasti sähköä.

Noista sulakkeista en ole ihan varma mutta seuraavat merkinnät löysin autotallin sulaketaulusta:

-Sähkövastus 5x1,5 10A
-Sähkövastus 5x1,5 10A
-Sähkövastus 5x1,5 10A

-Voimarasia 4x6 20A
-Voimarasia 4x6 20A
-Voimarasia 4x6 20A

-Maad kosketin 3x2,5 16A
-Maad kosketin 3x2,5 16A

-Kattilahuone 10 (astemerkki?) 25A
(kattilahuoneessa vanha mittari ja sulaketaulu jossa kv pumpun, polttimen ja valojen sulakkeet.)

Eli autotallissa on voimavirtatöpseli. Autotallin sähkökeskuksesta menee ainakin 2cm paksu mmj tuonne kattilahuoneeseen.
« Viimeksi muokattu: 14.02.11 - klo:23:01 kirjoittanut Joergen »

Poissa Matias

  • Konkari
  • *****
  • Viestejä: 4 586
Re: hyötysuhde patteriverkostossa
« Vastaus #19 : 14.02.11 - klo:23:49 »
Kiinteistön pääsulakkeet löytyy yleensä kwh mittarin läheltä pääkeskuksesta.Luultavasti teillä on 3X63A.Pääsulakekoko on sama kuin sähköliittymän koko ja liittymän hinta määräytyy sen mukaan.
Se pitää omana hommanaan selvittää minkä verran kiinteistön kulutusta kärsii lisätä että pääsulakkeet vielä kestää.Kiinteistön kaikki sähkö menee  pääsulakkeiden kautta ja kuormitusvirran pitäisi jäädä alle sulakkeen virrakestoisuuden .
Alakeskuksia ja niissä sulakkeita voi olla hyvinkin paljon mutta alakeskuksien sulakkeet on enempi selektiivisyyden takia.Käytännössä sen takia että jos jotain piiriä kuormitetaan liikaa niin palaa vain sen piirin sulakkeet eikä pääsulakkeet.

Lainaus
Huomasin myös, että kun tuo autotallin kierto avattuna tosiaan syö selvästi yläkerran virtausta ja toivoin lisää virtausta, Grundfossin kiertovesipumppu (40W, TR 20-35) oli asennossa 2. Asentoja on 2 3 4 5 MAX, mutta se vipu pumpun selässä on jumissa enkä tohtinut sitä mätkiä. Pumpun kyllä voi vaihtaa kun siinä on sulut molemmin puolin. Pumpun omat liitännät on ylivoimaisesti verkon kapein kohta, eli rankempaakin pumppua sopisi laittaa.
Kannattaa ensisijaisesti kuristaa putkipatterin virtausta että yläkertaan jää riittävä virtaus pattereille.Nuo kiertopumppujen nopeudenvaihtokytkimet on jotain "kuttaperkkaa" ja kannattaa käsitellä hellävaraisesti tai muuten räksähtää kappaleiksi ja pumppu voi pysähtyä.Se on aika yleistä että jumittuu jos vuosiin ei liikuteta.Joku CRC 5-56 saattaa auttaa mutta sitä on vaikea saada kytkimen liikkuviin osiin.

Lainaus
-Kattilahuone 10 (astemerkki?) 25A
Jos tuo astemerkki on neliön muotoinen niin se tarkoittaa johdon poikkipinta-alaa (mm2).Erään aikakauden merkintätapa.Jos kattilahuoneeseen menee 4X10mm2 kaapeli niin sen pitäisi riittää MLP:n syöttöön(max 35A) ja tehovuorottelukytkennällä myös vastuksille.Siis päällä voi olla joko MLP tai vastukset,ei yhtäaikaa.
9kw Ekowell EPT400 vuodesta 1998
Jämä Kantikas 1250l Keruu 2X200m