LTO:n aurinkolämmitys kevättalvella

[Matias]

Aikoinaan kun vedin LTO koneelle ulkoa räystään alta tulevan raitisilmaputken niin en eristänyt sitä laisinkaan,ajattelin että putkessa on kumminkin sama lämpötila kuin vesikaton alla eristämättömässä kylmässä tilassa.
Niin se tietysti suurimman osan vuodesta onkin mutta kevättalvella ja nykyisin myös syksyllä kun aurinko paistaa niin vesikaton alla onkin huomattavasti lämpimämpää kuin ulkona.
Kun LTO:n eristämätöntä kierresaumattua 160mm putkea  on tuossa auringon lämmittämässä tilassa jotain 15m niin siinä näköjään tapahtuu tuloilman "esilämmitys"  auringon lämmöllä.
Eli putki lämpiää muutaman asteen ja samoin putken sisällä koneelle tuleva ilma.
Tajusin tämän ilmiön kun yks kevättalvi aurinkoisena päivänä ihmettelin tuloilman luonnottoman korkeata lämpötilaa.Myöskin Ouman näkyi reagoivan tähän ja alensi reippaasti patteriverkolle tulevan veden lämpöä.
Tämä ilmiö toimii vain kun aurinko paistaa ja katolla ei ole lunta
 

[mije]

Eikö se sitten hikoile ollenkaan?

[-Oboy]

Taitaa lämmittää myös kesähelteillä sisäilmaa aika reippaasti, veikkaan..(?)

[Matias]

Jaa,enpäs osaa sanoa putken hikoilusta,koitin vähän miettiä kastepistelämpötilan muodostumista ja kyllä siinä tosiaan on mahdollista että räystään alta varjoisalta puolelta saattaa tulla ilmaa joka on pakkasen puolella kun ullakolla on jo plussa-asteita ja olosuhteet kondensoitumiselle on olemassa.
Sitä en osaa sanoa kondensoituuko kosteus sitten putken ulko -vai sisäpinnalle kun putki kuitenkin lämpiää siinä määrin että mittarista on nähtävissä usean asteen lämpötilan kohoaminen tuloilmassa .
Ei kumminkaan ole mitään merkkejä alla olevissa kattotuoleissa tai villa kerroksessa että olisi vettä tiputellut tämän 22 vuoden aikana minkä systeemi on tuollaisena ollut käytössä.
Täytyypä kuitenkin keväämmällä aurinkoisena päivänä kipaista ullakolle  tutkimaan hikoileeko putken pinta

Taitaa lämmittää myös kesähelteillä sisäilmaa aika reippaasti, veikkaan.

Kyllä se putkessa tietysi lämpö nousee varmaan reilusti yli +30C:n hellepäivinä mutta toi kuutio LTO on siitä hassu että jos ulkoa tulee lämpimämpää kuin mitä sisäilma on niin se alkaa jäähdyttää tuloilmaa
Elikkä jos sisältä LTO:lle menevä poistoilma on vaikkapa +22C  ja ulkoa tuleva raitisilma on vaikkapa +32C niin suurinosa tuosta lämmöstä  siirtyy LTO kuution kautta jäteilmaan eli toimii  tavallan päinvastoin kuin talviaikaan.
Eiks vaan.
Hellepäivinä on sisällä selvästi viileempää kuin ulkona paitsi illemmalla ja nukkumaanmenoaikoihin,mutta luulen sen johtuvan tiiliseiniin päivän aikana varastoituneesta lämmöistä

[Matias]

Tuli tuollainen "irtoajatus" tuloilman ilmaisesta esilämmityksestä auringon vaikutuksesta että jos etelänpuolen vesikatteeseen muutamaan  kattopeltiin tekisi alapuolelle samaisesta pellistä ilmakanavan ja LTO:n raitisilma tulisi talviaikaan tuon kanavan kautta.
Siis että tuloilma imetään räystäältä tuon kanavan läpi harjalle jossa olisi putkiyhde LTO:lle.
Vesikatossa kun piisaisi neliöitä niin voisi saada auringon paistaessa huomattavia lämpötehoja ilmaiseksi.
Normaali peltikattolevyhän yltää harjalta räystäälle niin sen alle muutaman sentin päähän  vaikka samanlaisesta kattolevystä toinen pelti että muodostuisi  kenno jonka läpi raitisilma otettaisiin LTO:lle.
Alla voisi olla normaali aluskate mikä on muuallakin vesikatteen alla.
Tuossa olisi se hyvä puoli ettei tarvitsisi monimutkaisia rakenteita ja kerääjiä niinkuin varsinaisessa aurinkolämmityselementissä.
Eikä myöskään lämmösiirtoväliaineita vaan lämpö siirtyisi suoraan tuloilmaan silloin kun aurinko paistaa.
Ulkoahan se kuitenkin otetaan.
Täytyykin huomenissa könytä ullakolle ja laittaa lämpömittarin anturi aluskatteen ja vesikaton väliin että näkee miten siellä auringon vaikutus nostaa lämpöä  

[Matias]

Jeps,tuli mittaukset tehtyä alkuiltapäivästä kun aurinko paistoi.

-ulkolämpö  -10,2C
-vesikatteen ja aluskatteen välissä -10,2C
-yläpohjan ja aluskatteen välissä -9,3C
Talossa on 1/3 aumakatto ja mittauksen aikana katolla oli lunta muutama sentti joten aurin vähäinen lämpö ei näköjään yhtään lämmitä vesikattoa.
Yläpohjan ilmatilassa aluskatteen ja lämpöeristeen välissä sensijaan oli vajaa aste lämpimämpää kuin ulkona.Todennäköisesti yläpohjan lämpöeristys,30cm villaa ,valskaa tuon verran.
Mittaushetkellä oli ihan tyyni ilma.
Täytyypä seuraava mittaus käydä tekemässä kun vesikaton päällä ei ole lunta niin ehkä auringon vaikutus tehostuu ..keväämmällä

[seppaant]

Tutkiskelin pari vuotta sitten myös tätä, että kuinka paljon aurinko lämmittää vinttiä. Silloin oli ajatuksena, jos laittaisi ilmalämpöpumpun, joka ottaisi vintiltä talosta sinne karannutta sekä auringon antamaa lämpöä.
Minulla on vanhan tasakaton päälle rakennettu tiilikatto. Harjakorkeus n. 1,7m vanhan katon pinnasta.
Mittauskohta oli parikymmentä senttiä harjan alapuolella.
Vertasin vintin ja ulkona varjossa olleita mittauksia. Oheisessa Exell- käyrästössä mittausarvot ovat vuorokauden min- ja max-arvojen keskiarvoja.
Johtopäätös:
-Syksyllä ei paista aurinko, vintillä ei lämpimämpää
-Talvella katolla lunta, vintillä ei lämpimämpää
-Keväällä kun lumet olivat sulaneet oli vintillä useita asteita lämpimämpää
-Kesällä huomattavasti lämpimämpää, mutta siitä ei olisi ollut hyötyä kun ei ollut lämmityksen tarvetta.
- Yhteenveto "Ei olisi kannattanut"
ATS

[tomppeli]

Hienoa, että joku tutkii ideoita. Toisinaan niistä saattaa löytyä ihan arvokkaitakin oivalluksia.
-----
Auringon energian hyödyntäminen täällä pohjolassa on ilmeisen vaikeaa.
Aurinkoa on silloin, kun lämmintä on muutoinkin.
Mökkisähköä siitä kesällä juuri ja juuri saa, mutta sitäkään ei tule talvella.
Katsokaapa vaikka joidenkin sääaseman mittauksia auringon säteilystä Kokkolassa ja tässä olisi toinen sääasema Joensuussa,
ja tässä vielä kolmas Mustiossa.
Olemattomia ovat säteilyarvot talvella.

Tuulienergian saatavuus on parempi, mutta se hyödyntäminen yksityisesti on kallista, eikä kannata yksityistaloudelle.
Sähköttömälle mökille tuuligeneraattori lie kuitenkin ihan järkevä hankinta.

[Matias]

Nykyisin syksy ja kevättalvella tässä Lahden tienoilla on tyypillistä että kerran-pari viikossa on suojakelit ja lumet sulaa.Jos sattuu pilvetön päivä niin aurinko paistaa maahan saakka ja lumeton katonlape (n70m2) muodostaa niin suuren kerääjän että kyllä siihen lämpöäkin pakosti jää sen aikaa kun aurinko paistaa ja tuo lämpö olisi helposti hyödynnettävissä LTO:n esilämmityksenä.
Ainakin uskoisin niin.
Muutoin kyllä samaa mieltä ettei lumen eikä pilven läpi auringon lämpö vaikuta.
Mutta palataan asiaan keväämmällä

[Matias]

tomppeli kirjoitti:

Tuulienergian saatavuus on parempi, mutta se hyödyntäminen yksityisesti on kallista, eikä kannata yksityistaloudelle

Kyllä se tuulen vähäisyys taitaa suurin haitta olla täällä sisämaassa Jos olisi yhtä "tukevat tuulet" kuin rannikolla niin aika pienellä rahalla saisi värkättyä generaattorin jolla ajaisi tuulienergiaa LV-varaajan vastukseen.
Ei tarttis juuri säätö ym tekniikkaan vaan sähkö kuin sähkö kelpaisi vastukselle ,oli sitten tasa- tai vaihtosähköä eikä jännitteestä tai taajuuksista tarttis välittää.Vastus voisi periaatteessa olla suoraan generaattorin perässä ja lämpöä tulisi sen mitä tuulesta irtoaa tehoa.
Se on eriasia jos haluaa muuhun käyttöön tuuligeneraattorin sähköä,silloin pitää voltit ja hertsit olla just kohillaan ja nuo säätölaitteet on varsin arvokkaita

[tomppeli]

Aika tavalla OFF TOPICS tämä seuraava,...sorry..!
Yksinkertainen tuuligeneraattori.
- Henkilöauton perä, kardaani akseli alaspäin.
- Hitsataan toisen takarenkaan akseli kiinni, pyörimättömäksi ja siihen peräsin.
- Potkuri toisen takarenkaan tilalle.
- Järjestetään peräpää kääntyvälle alustalle.
- Kardaaniakseli sojottaa alaspäin ja sen jatkeeksi torniin kiinnitetty kolmivaihemoottori, jossa päittäispaineen kestävä laakerointi.
- Moottori kytketään tähteen.
- L1, L2, ja L3 (=R,S,T) väleihin sopivan kokoiset moottorikonkat.
Siinä itseherättävä kolmivaihegeneraattori.
Varmatoiminen.

[Matias]

Hyvin hoksattu toi auton perän käyttö kääntyväksi voimansiirroksi.Kestää varmasti isommankin tehon siirron.
Oletko rakentanut tuollaisen toimivan systeemin?

[tomppeli]

En ole itse rakentanut.
Muutamat tutut ovat tehneet, meren rannikolla kun asustan.
Oma mökki liitetty yleiseen sähköverkkoon.
Noin saa tehdyksi aika tehokkaan ja kestävän generaattorin.
Siitä vaan rakentelemaan.
Tämän systeemin etuna on paikoillaan kiinteästi pysyvä generaattori, joka kaiken lisäksi on alempana mastossa.
Generaattorina voi käyttää vaikkapa vanhaa Strömbergin 7,5 kW kolmivaihemoottoria.
Joissakin Strömbergin vanhoissa kalentereissa on ollut moottorikondensaattoreiden kokoa varten taulukko.
Ei tule sähkönsiirtoon ongelmia, kun ei tarvitse mitään liukurengasrakenteita.

Sähkön voi siirtää vaikka maalämpöpumpun tankissa olevaan lämmitysvastukseen, jolloin tuulienergia korvaa lämpöpumpun käyttöä.

Joskus voi käydä niin, että generaattori ei eka käynnistyksellä herääkään, eli siis ei ala tuottamaan sähköä.
Liimaamalla kestomagneetti generaattorin staattorin levypakkaan, saadaan syntymään pieni "remanenssimagneetti", joka herättää generaattorin.
Tosi varma ja yksinkertainen systeemi.
Muistakaa vaan, että tämä sähkö on yhtä vaarallista, kuin se tavallinenkin valtakunnan verkon sähkö!

[Matias]

Joskus voi käydä niin, että generaattori ei eka käynnistyksellä herääkään, eli siis ei ala tuottamaan sähköä.
Liimaamalla kestomagneetti generaattorin staattorin levypakkaan, saadaan syntymään pieni "remanenssimagneetti", joka herättää generaattorin.
Tosi varma ja yksinkertainen systeemi.

Toinen konsti olisi että syöttää 12voltin tasasähköä (auton akusta tms) käämin läpi n 5 minuutin ajan.
Mä olen herätellyt tällä vanhoja agrekaatteja jotka on 1vaihe oikosulkumottorista tehtyjä.
Tätä ei parane käyttää uudemmissa elektronisilla säätimillä tehdyissä agrekaateissa,tuhoutuu säätöyksikkö.