Yläkerran kierto ei pelaa?

[Lapintyttö]

Noniin, kaikki asiantuntijat voi nyt nauraa itsellensä kuset pöksyyn, vaihtaa ne, ja sitten olisi ihana, jos palaisitte viestiin ja vastaisitte sen ilmiselvän jutun, mitä meidän perhe ei ole tajunnut. Eli idiootteja neuvomaan siis.

Tilanne siis tämä: Uusi talo, puolitoista kerrosta, täystehoinen Lämpöässä 10 asennettuna. Alakerrassa vesi tulee ja menee ja termostaatit toimii, yläkerrassa ei. Vaikka miten pyörität, niin jakotukin virtausmittarit pysyy nollissa. Tähän asti on pärjätty, mutta nyt tuli täällä Lapissakin hiukka vilu (-18) ja yläkerran lämpö alkoi laskea.
Toki soittelen meidän lvi-äijälle (joka ei ole perehdyttänyt meitä tuon laitteen saloihin hetkeäkään eikä ohjekirjasesta käsitä mittään, kun muutenkin tämä tekniikka hieman vierasta), mutta hän ei varmasti huomenna ehdi käymään ja kakaroilla on kylmä viikonloppu edessä yläkerrassa, jos ei jotain keksitä, kun tämä talvi pääsi taas yllättämään (vrt autoilijat ). Siis olisko jollakin heittää kikkakolmosta, missä pahisessä mättää. Onko joku sulku kiinni jossain tai muuta.

Miten ylä- ja alakerran lämmitykset yleensä erotetaan toisistaan. On yritetty tutkia, mutta sulkua ei ole löytynyt... Tai voisko olla termostaattien säädössä jotain hämärää. Yläkerrassa (jos siellä nyt mikään mihinkään liikkuu niin ) tulovesi +30, lähtövesi +20, alakerrassa vastaavat +30, +10.
Lisäksi alakerrassa jakotukki lirisee ja humisee, yläkerrassa se on kuin kuollut.

Ps. Ei tuu olemaan viimeinen tyhmä kysymys tältä suunnalta...

[Raid]

-Paljonko on painetta lämmityspiriissä?
- Millä nopeudella piirin pumppu?

[juippi]

Oliskohan ilmaa siellä yläkerran piirissä, joka estää veden normaalin kierron.

[Matias]

Lisäksi alakerrassa jakotukki lirisee ja humisee, yläkerrassa se on kuin kuollut.

Tuo viittaisi alhaiseen paineeseen/ilmaan putkistossa.
Jos lämmitysputkiston paine on liian alhainen tai putkistossa on ilmaa niin ensimmäisenä lakkaa veden kierto korkeammalta (yläkerta) kun ilmakuplat putkissa nousee luonnostaan ylöspäin.

Onko yläkerran lattiat milloinkaan lämmenneet asennuksen jälkeen?

[Lapintyttö]

Ei aavistustakaan paljonko on painetta lämmityspiirissä, mistä sellaisen saa selville? Samoin tuon pumpun laita, ei mitään tietoa... (lähtee etsimään pumppua)

Alan epäillä, että lattiat eivät ole lämmenneet lainkaan, tässähän on kesä takana ja ilmastoinnin esilämmitys (maalämpöpumpun kautta) on ehkä riittänyt pitämään yläkertaa lämpimänä tähän saakka. Yläkerrassa siis tuloilmat, alakerrassa poistot.

Mutta piirit on kuitenkin ilmattu.
Voisko olla sähkössä ongelma? Jos termostaatit ei anna mitään "käskyjä" tuohon jakopiiriin=ei virtauksia lattian alle=ei lämpöä?

[peki]

Onko sulla vihreät korkit niissä jakotukeissa
Yleensä koneen ulkopuolla on sellainen punainen mittari jossa paineasteikko ja musta viisari.

[Lapintyttö]

Ei oo vihreät korkit jakotukeissa, jos meinaat niitä, millä niitä virtauksia säädellään?

Meillä on pumppu kellarissa, kävin kattomassa, niin painesäiliön vieressä oli jonkun valtakunnan painemittari, sitä en tiedä osoittaako se juuri menoveden putkiston painetta, mutta punainen viisari oli 1,5 barin ja musta 0,9 barin kohdalla. Sisältä koneesta en painemittareita löytänyt.

[tomppeli]

Jakotukilta kuuluva lirinä taikka lorina kertoo, että lämmityksen kierrossa on ilmaa.
Asentaja kiireesti ilmaamaan lämmityspiirit.
Paineet oli riittävät, mutta aentaja tehnyt asennusvaiheessa huonosti ilmaamisen.
Risuja asentajalle, kuulusi jopa takuuna tulla korjaamaan laiminlyösntisä!

[Maalampo]

Jos sen painesäiliön mittari näyttää 0.9 bar (musta viisari) niin vika voi olla myös siinä että asentaja ei ole alun perin säätänyt painesäiliön esipainetta oikeaksi. Jos oikein muistan niin noissa on uutena normaalisti se 1,5 bar paine ja sitä pitäs laskea jonnekin 0.5-0,7 bar luokkaan nyt jos siellä on 1,5 bar ja mittari näyttää 0,9 bar niin kalvo on säiliön seinämillä ja se ei toimi. Joten Asentaja pika pikaa tarkistamaan painesäiliön kalvopuolen paine (vesipuolen paine pitää silloin laskea pois) ja sitten ilmailemaan systeemiä. Lapintyttö siellä yläkerran jakotukilla on varmaan ilmausruuvvi josta voitte laskea vettä ja ilmaa sankkoon jolloin ilmat tulee kierrosta pois mutta samalla teidän on lisättävä lämmityspiiriin vettä (painetta) se taas tapahtuu maalämpöpumpun lähellä olevista venttiileistä (siellä pitäs olla sellainen kaksoisventtiili eli kaksi venttiiliä peräkkäin joista molempia pitää aukaista ja silloin vesi virtaa lämmityspiiriin ja paineen pitäisi nousta siinä painesäiliön mittarissa, paineen voit nostaa huoletta lähelle 1,5 bar sen jälkeen järjestelmässä on varmaan varoventtiili joka puhaltaa ylimääräiset paineet ulos).

[sailor]

Jos se asentaja ei ole tällä haavaa käymässä niin nappaa jakotukista ja siitä maalämpöpumpun ympäristöstä pari kuvaa ja laita ne vaikka aijaa.com palveluun http://www.aijaa.com/

Kuviin on helppo piirtää nuolet mistä mitäkin väännetään. Jakotukin ilmaaminen tahtoo olla sellaista, että sitä saa uudessa talossa tehdä sen seitsemän kertaa, ennen kuin ilmat on kunnolla pois.

Todennäköisesti sinulla on maalämpöpumpunkin asetukset tehtaan jäjiltä, jolloin sähköä kuluu enenmmän kuin olisi tarpeen, eli jakotukkiproblematiikan jälkeen menee vielä 10min kun laitat ne kuntoon. Siihen sitten myöhemmin.

[Raid]

kokeile ottaa jakotukilta irti se piirin säädin,( harmaa mötikkä mihin menee sähköjohto). Näin pääsee ainakin kaikki kierto jos vikaa on säätimien sähköissä. onko jakotukkiin laitettu ilmausventiilli.  Meillä ainakin laitettiin juurikin tämälaatuisten ongelmien välttämiseksi.
Tuntuuko lattiapiirin menoputki lämpmältä?.
säädin kuvassa valkoisena. kuvassa myös vas yläkulma ilmausventiili.
http://centuri.htk.fi/hursu/tmp_kuvat/jakotukki_www.jpg
Malli vaihtelee merkeittäin.
 
Tässä kuvassa ilmausventiili josta juuri suihkuaa vettä.
http://i10.aijaa.com/b/00268/7137501.jpg

[Maalampo]

Tuo ei kuitenkaan ole ilmausventtiili vaan automaattinen ilmanpoistaja joka on rikki koska vettä lentää (varmaan roska välissä)

[Raid]

Tuo ei kuitenkaan ole ilmausventtiili vaan automaattinen ilmanpoistaja joka on rikki koska vettä lentää (varmaan roska välissä)

automaattinen tai ei mut ilmapoistosta on kyse.

[Lapintyttö]

Kiitos teille.
Soittelin siis asentajaa, mutta jos ei tänään ilmaannu (en ihmettelis, pakkaa olemaan nämä pakkaspäivät lvi-miesten sesonkia), niin sitten aletaan itse hommin (yläkerrassa on enää +16 lämmintä). Tuo ilmaaminen on varmaan eka ja termostaattien testi toisena, jos ei ala pelittämään.

Kyllä se asentaja on jotain varmaan siihen koneeseen säätänyt, mutta siihen säätöhommaan varmasti kaipaan jatkossa sitten apua. Tosi mahtavaa, jos te voitte auttaa. Tehdessä oppii, mutta näin alussa nuo ylä- ja alaminit on niin hepreaa ettei tosikaan. Säätökäppyrän jotenkin käsitän. Ja mulla on kyllä tavoitteena käsittää ihan itsekin, miten tuo vehje toimii. Lapin pakkasissa ei auta naisihmisenkään alkaa blondiksi, vaikka varaava pönttöuuni onkin tuon pumpun kaverina ja yläkertaan tulee pieni kamina.
En olla noihin säätöihin oikein vielä tutustututtu, ensimmäisenä on opiskeltu tuota ilmastointikonetta, joka sekään ei ole mikään maailman helpoin vehje, vaikkakin maalämpöpumppuun verrattuna yksinkertainen. Meillä siis Valloxin se lämpöpumppumalli.
Hurjasti ei ole minusta mennyt nytkään sähköä, mittari vaihdettiin maalis-huhtikuun vaihteessa ja asumaan on muutettu kesäkuun lopussa. Sähköä on tähän mennessä mennyt yhteensä noin 4000 KWh.  Ja meitä on siis tässä viisi (ennen joulua jo kuusi) ja kissat ja koirat päälle. Vai onko tuo paljon?

[Lapintyttö]

Asentaja ehti viikonlopun aikana juosta meillä mukan. Ja ilmaaminen auttoi. Nyt on asialliset lämmöt ylä- ja alakerrassa, jotka noudattelee termostaattien lämpöjä.

Nyt pitäisi varmaan paneutua sitten siihen, että saa säädettyä tuon kamppeen toimimaan optimisesti, elikkä mahdollisimman hyvin mahdollisimman vähällä energialla. Ajatuksena oli lämmittää alakertaa noin 18-20 asteeseen pumpulla ja siitä sitten 22 asteeseen pönttöuunilla. Nyt on termostaatit siis säädetty 20 asteeseen ja joka päivä on lämmitelty uunia. Massaa on uunilla noin 1000 kiloa, joten mahdottomia se ei varaa.
Mitä säätöjä tuohon pumppuun kannattaa nyt tehdä tai mistä säätäminen aloitella? Siihen ei varmaan ole kovin ihmesäätöjä tehty. Ja me eletään siis napapiirin pakkasen puolella, elikkä kylmä saattaa joskus olla. Talossa puulattiat ja lattiakierto paitsi eteisessä, pesuhuoneessa ja kylppärissä kaakeli, jotka ei ole säädetty termostaateilla, vaan erikseen. Tämä siksi, että pysyvät kuivina ja miellyttävinä jalalle.

Kannattaako maalämmön kanssa pudottaa yöksi huonelämpötilaa, vai reagoiko se niin hitaasti, ettei siinä ole järkeä. Takalla kait tuo hoituu muuten, mutta kannattaako koneeseen/termostaatteihin tehdä jotain säätöjä sen suhteen?

Ja millä tavalla vaikuttaa tuo maalämmön vesikierto ilmastoinnin esilämmityksessä. Millaiset asteet siinä on järkeviä. Nyt olen pitänyt se samassa kuin huonelämpötila on termostaateissa, ettei tulisi vetoa.

[Xargo]

Ja millä tavalla vaikuttaa tuo maalämmön vesikierto ilmastoinnin esilämmityksessä. Millaiset asteet siinä on järkeviä. Nyt olen pitänyt se samassa kuin huonelämpötila on termostaateissa, ettei tulisi vetoa.

Jos sulla tosiaan on vesikierto iv:n esilämmityksessä niin äkkiä pois moinen viritys (siis ei pois päältä, vaan purku). En kyllä usko, että näin on. Jos on vesikierto niin kyseessä on varmaankin jälkilämmityspatteri tai jos on nestekiertoinen esilämmityspatteri niin sitten siellä pitäisi kiertää maalämmön keruuliuos. Jos esilämmityspatterissa kiertää vesi niin etenkin lapissa reilusti pakkasen puolella oleva raitisilma vetää kennossa kiertävän veden jäähän ja se rikkoo kennon.

Oletetaan nyt, että siellä esilämmityspatterissa kiertää keruuliuos, eli silloin kierto kannattaa säätää niin, että iv-koneelta pihalle menevä jäteilma on nollan paikkeilla. Tällä pyritään estämään talteenottokennon jäätyminen (joka ei mikään katastrofi ole vaikka jäätyisikin, kun siellä ei kierrä neste). Pyöriväkennoisella iv-koneella jäteilma voi hyvin olla pakkasen puolellakin.

Jälkilämmityspatterilla taas nostetaan talteenottokennon jälkeen mahdollisesti turhan viileä ilma sopivaksi, jotta sen kehtaa viedä huonetilaan. Jos jälkilämmitys on maalämmöllä tuotetulla vedellä, niin itse laittaisin tavoitelämpötilaksi muutaman astetta alle tavoitellun huonelämpötilan. Näin siksi, että raitis ilma sekoittuu paremmin huoneilmaan kun se on hieman viileämpää. Jos taas jälkilämmitys on sähköpatterilla niin se kannattaa säätää niin alas kuin mahdollista, kuitenkin niin, että ei esiinny häiritsevää vedontunnetta.