Maapiirin pituus

[Julle]

Olen upottanut peltoon 2x300 m putkea ja minulle riittäisi Lämpöässän V 7 tai V9, mutta teknisten tietojen mukaan maapiirin maksimipituus niillä on 1x400 m. Pitänee alkaa katsella muita pumppuja..Onko antaa vinkkejä? Itse pumpun asennus jää ensi kesään.

[tomppeli]

No hätä!
Ei hätää..!
Pumppu pystyy ajamaan yhtä 400 metrin lenkkiä.
Nuo 2 x 300 metriä kytketään rinnakkain.
Eli, pumpusta tuleva maanesteputki haarotetaan ja kytketään kummankin lenkin alkupäähän.
Ja, kummankin lenkin loppupäät yhdistetään toisella haarotuskappaleella ja yhteinen paluuputki menee takaisin pumpulle.

Maanesteen kierto helpottuu, kun on kaksi rinnakkaista lenkkiä.
Eli 2 x 300 metriä rinnakkain on kiertopumpulle paljonkin helpompi, kuin 1 x 400 metriä.
Ei siis hätää ja ÄSSÄ toimii siinä hyvin.
Tämä 1 x 400 metrin maksimi kuorma on tavallinen kaikilla pumpuilla!

[kylmis]

No hätä!
Ei hätää..!
Pumppu pystyy ajamaan yhtä 400 metrin lenkkiä.
Nuo 2 x 300 metriä kytketään rinnakkain.
Eli, pumpusta tuleva maanesteputki haarotetaan ja kytketään kummankin lenkin alkupäähän.
Ja, kummankin lenkin loppupäät yhdistetään toisella haarotuskappaleella ja yhteinen paluuputki menee takaisin pumpulle.

Maanesteen kierto helpottuu, kun on kaksi rinnakkaista lenkkiä.
Eli 2 x 300 metriä rinnakkain on kiertopumpulle paljonkin helpompi, kuin 1 x 400 metriä.
Ei siis hätää ja ÄSSÄ toimii siinä hyvin.
Tämä 1 x 400 metrin maksimi kuorma on tavallinen kaikilla pumpuilla!

Jos tekee tuollaisen haaroituksen niin mikä mahtaa olla suositeltu etäisyys noiden kahden putken välillä (tarkoitan siis kahden menevän keruuputken väliä)?

Onkohan täällä foorumilla käsitelty tätä virtausvastusta? Tuntuis että tuo pumpulta lähtevä putki pitäisi olla paksumpaa jotta haaroituksesta olisi hyötyä, mutta selvästikään noin ei taida olla. Lisäys: Pikainen googletus tuotti tuolosta, eli virtausvastus käyttäytyy samoin kuin resistanssi sähköpiirissä. Eli rinnankytkennällä saadaan pienennettyä painehäviöitä.

[Matias]

googletus tuotti tulosta, eli virtausvastus käyttäytyy samoin kuin resistanssi sähköpiirissä.

Jos noin menee niin kahden rinnakkaisen putkilenkin virtausvastus olisi puolet vastaavanpituisen yhden putkilenkin virtausvastuksesta
Eli 2X300m:n putkilenkin virtausvastus on sama kuin 1X150m

Jos tekee tuollaisen haaroituksen niin mikä mahtaa olla suositeltu etäisyys noiden kahden putken välillä (tarkoitan siis kahden menevän keruuputken väliä)?

Meillä on 1,5m,muistelen että tuonverran olisi minimiväli joka kohdassa lämmönkeruukentässä.

Tuntuis että tuo pumpulta lähtevä putki pitäisi olla paksumpaa jotta haaroituksesta olisi hyötyä, mutta selvästikään noin ei taida olla.

Yleensä kahden putkilenkin päät tuodaan sisälle lämpöpumpun viereen,silloin T-kappaleesta höyrystimelle menevä matka on niin lyhyt ettei sillä ole merkitystä.
Jos lenkkien yhdistäminen tehdään kymmenien metrien päässä niin silloin kannattaa käyttää suurempaa putkea.

[seppaant]

googletus tuotti tulosta, eli virtausvastus käyttäytyy samoin kuin resistanssi sähköpiirissä.

Jos noin menee niin kahden rinnakkaisen putkilenkin virtausvastus olisi puolet vastaavanpituisen yhden putkilenkin virtausvastuksesta
Eli 2X300m:n putkilenkin virtausvastus on sama kuin 1X150m

Ei aivan näin.
Virtausvastus kasvaa virtauksen toiseen potensiin.
Joten kahden rinnakkaisen putkilenkin virtausvastus on neljäsosa vastaavanpituisen yhden putkilenkin virtausvastuksesta, jos kummassakin tapauksessa on sama kokonaisvirtaus.

ATS

[Matias]

Jaa,no ei ole sitten sama kuin kahden resistanssin rinnankytkentä....sähköiset ilmiöt kun yleensä on loogisia ja puuttuvan tiedon voi usein helpohkosti päätellä muista tiedossa olevista asioista.

Mutta ajatellaanpa tuota virtausvastusta,kyseessähän on jonkinlainen kitka nesteen ja putken seinämän välillä(?)
Todennäköisesti tämän aiheuttama virtausvastus putkessa tai nesteessä ei muutu vaikka rinnalle liitetään toinen samanlainen putkilenkki.
Kuitenkin jos yhdessä putkilenkissä virtausvastuksen vaikutuksesta virtaus on esim 1000l/h ja rinnalle liitetään identtinen putkilenkki niin tuntuisi että siinäkin virtaus asettuisi ihan samoihin lukemiin eli 1000l/h.
Eli yhdellä putkella 1000l/h ja kahdella rinnakytketyllä putkella 2X1000l/h
Nämä siis sillä oletuksella että syöttöpään paine pysyisi samana yhdellä tai  kahdella putkilenkillä.

Että mikä siinä kahden putkilenkin tapauksessa vaikuttaa siihen että virtausvastus onkin neljäsosa eikä puolet kun vertaa yhden putkilenkin tapaukseen?

Vai sisältyykö tuohon virtausvastukseen muita tekijöitä kuin nesteen ja putken seinämän välinen kitka?

[seppaant]

Kuitenkin jos yhdessä putkilenkissä virtausvastuksen vaikutuksesta virtaus on esim 1000l/h ja rinnalle liitetään identtinen putkilenkki niin tuntuisi että siinäkin virtaus asettuisi ihan samoihin lukemiin eli 1000l/h.
Eli yhdellä putkella 1000l/h ja kahdella rinnakytketyllä putkella 2X1000l/h
Nämä siis sillä oletuksella että syöttöpään paine pysyisi samana yhdellä tai  kahdella putkilenkillä.

Näinhän se on, jos syöttöpään paine pysyy samana kummassakin tapauksessa.
Mutta paine ei pysykään samana, koska keskipakopumpun nostokorkeus (paine) laskee virtauksen kasvaessa.

Virtausvastus kasvaa virtauksen toiseen potensiin.
Joten kahden rinnakkaisen putkilenkin virtausvastus on neljäsosa vastaavanpituisen yhden putkilenkin virtausvastuksesta, jos kummassakin tapauksessa on sama kokonaisvirtaus.

Että näin, eli me puhuttiin vähän eri asioista.
Jahka tässä ehtii, niin väännän asian vielä "rautalangasta"

ATS