Sähkön kulutuksen seurantaa

[evt752]

Ja edelleen MLP:n kulutusarvio alle 4000kwh/vuosi.

Onko tuossa kiertovesipumput yms. mukana, koko hoito?

Aika vähällä pääset, meillä menee 6000kwh vuodessa. Neliöitä 130 (alakerrassa, heikko eristys yläpohjassa).

[Wroooom]

Ja edelleen MLP:n kulutusarvio alle 4000kwh/vuosi. Just luin mittarit ja vertailin edellisen vuoden lukemiin.

...Jäänyt tämänkin foorumin seuraaminen vähemmälle, mutta kun lämmityksestä ei tarvii kantaa minkäänlaista huolta ja käyttökustannukset ovat varsin kohtuullisia, niin ei enää jaksa sillä tavalla kiinnostaa. Parempi niin
 

Voiko todella mennä noin pienellä? ex. suorasähkötalon kerran rakentanut
Oli aikanaan 155m2 / n. 500m3 ja kwh jotain 25-30k kWh...
Tuohon verrattuna, kohtalaisesti painaa LÄ / kaivo lämpöä  

edit: no arvioistahan vaan olet puhunutkin  
edit2: ja viismannista ei ole vielä kokemusta, vaan ainoastaan kova luottamus saksalaiseen täydellisyyteen  

[O.J.]

Voiko todella mennä noin pienellä? ex. suorasähkötalon kerran rakentanut
Oli aikanaan 155m2 / n. 500m3 ja kwh jotain 25-30k kWh...
Tuohon verrattuna, kohtalaisesti painaa LÄ / kaivo lämpöä  

edit: no arvioistahan vaan olet puhunutkin  
edit2: ja viismannista ei ole vielä kokemusta, vaan ainoastaan kova luottamus saksalaiseen täydellisyyteen  

Kaivo sattui hyvään paikkaan, porarien arvio tuotosta oli muistaakseni noin 15 kuutiota/h.

Kun saksalainen tekee jotain, niin se tehdään kunnolla  

Onko tuossa kiertovesipumput yms. mukana, koko hoito?

Aika vähällä pääset, meillä menee 6000kwh vuodessa. Neliöitä 130 (alakerrassa, heikko eristys yläpohjassa).

Korostan , että tuo on edelleen vain arvio, mutta kun koko talon sähkökulutus on alle 7000kwh/vuosi ja mittarinlukemia on seurattu vuosia jo ennen maalämpöä. En usko, että muussa kulutuksessa ois tultu alaspäin. Talo valmistunut 1979/80 vuodenvaihteessa ja eristyksissä ei ole tingitty. Puu-uuni löytyy ja sitä käytetään jonkin verran, mutta ei välttämättä edes joka viikko. Mutta eihän -06 vuosikaan ole ollut kovin kylmä, varsinkin tämä alkutalvi oli reilusti normaalia leudompi.

Semmonen vielä, että talon sähkömittari on -55. Vanhat mittarit mittaavat yhden huhun mukaan hitaammin, mitä nämä uudemmat.

[Tero Paananen]

Päivitin 2 vuoden tauon jälkeen "Matiakselle Koti" sähkön kulutukset.

Linkki ohessa:

http://www.rakennustyot.com/matiaksellekoti

Warmian toimilaitteet jakotukissa ovat poissa käytöstä. Jakotukista tulee snadisti vettä joka polttaa toimilaitteen.

[sailor]

@ tepaanan

Olen edelleen sinulle kaljan pystyssä  . Tervetuloa takaisin ja hyvä että olet jaksanut pitää kirjaa asetuksista ja kulutuksista.

Tuo alaminimin pudotus ja alaerotuksen kasvu ei sitten ilmeisesti pienentänyt kulutusta? Vai oletko muuttanut asetuksia montakin kertaa tällä välin? Onko tullut lisää perheen lisäystä tai muita vaikuttavia asioita? Onko pumppusi edelleen "2005 asetuksissa".

Itse "ajan" alaminimi 26 ja alaerotus 10 asteessa + kiertovesipumput täysillä (pakkaskaudella). Totesin että alaminimi 25, pumppu tahtoi käynnistyä mielellään jo ylälämmön mukaan.

Jani

[Tero Paananen]

Käyntiajat sain pidemmiksi mielestäni kun rukkasin alaminimiä ja ero-arvoja.

Vuonna 2006 oli samata asetukset mitä 2005. 2006 vuonna tosiaan Warmian jakotukit työntää "täysillä" vettä lattiakiertoon kun toimilaitteet rikki. Kesällä paneudun tohon toimilaitehässäkkään. Warmia antanut jo 3 uutta toimilaitetta, mutta taitaa olla vika jakotukin niissä venttiileissä jotka falskaa.

2006 vuonna on arkenakin ollut joku talossa, eli taloussähköä on mennyt varmasti enemmän kun asutaan päivällä ja laitellaan ruokia.

2 lasta ja 2 aikuista.

Mukava kun foorumi on vielä pystyssä ja jotkut jaksaa vielä kirjoittaa.

[cnc]

terve vaan pitkästä aikaa..

asuttu 2kk sähköä menny lämmitykseen 780kwh

[KimmoK]

Lokakuusta lähtien meillä Ylikiimingissä mennyt noin 8000kwh kaikkinensa + motti puuta. T8 pumpussa 1700 käyttötuntia. talossa noin 650m3, 30% normitaloa energiatehokkaampi talon runko.

Jännää on ollut huomata että maaliskuun jälkeen ei energiankulutus ole pienentynyt. Päinvastoin lämmitykseen on mennyt enemmän energiaa huhtikuun loppupuolella kuin maaliskuun alkupuolella. Se johtunee kylmistä keleistä ja siitä että alukuvuoden auringossa olleet ikkunat on nyt 100% varjossa ja auringon lämmittävä voima siksi pienentynyt rajusti.

[santeri1]

Meillä Juhannuksena tulee kolme vuotta täyteen, kun pumppu ja sähkömittari on ollut kytkettynä. Näyttää lukemat pysyvän samana kuin edellisinä vuosina. Sähköä on nyt mennyt 28 400 melkein kolmessa vuodessa, eli pysyy tuossa 10 000 huiteissa, mitä se on ollut per vuosi. Asukkaita vuoden sisällä on tullut yksi lisää ja valaistusta lisätty talon ulkopuolelle.

Talvihan on ollut leuto, joten se varmaan selittää miksi kulutus ei ole noussut.

[sailor]

Ensimmäinen täysi vuosi asuttu (siis mitattu):
-17.9.2005-17.9.2006
- päiväsähkö 8732 kWh (59,3%)
- yösähkö 5985 kWh (40,7%)

KAIKKI SÄHKÖ YHTEENSÄ: 14717 kWh

40,3 kWh/vrk

1177 euroa/vuosi
98,1 euroa/kk

Huomautukset:
- ILP:llä on jäähdytetty tänä kesänä runsaasti
- Tietokone 24/7 auki (ko. huoneessa lattialämpö käytännössä pois talvellakin)
- Uima-altaan pumppu (400W) 3kk 1/3 ajasta päällä.
- muutoin sähkölaitteita ehkä normaalia vähän enemmän
- APK ja PK pyörineet yösähköllä
- Emäntä ja poika kotona päivisin
- muutaman asteen päiväpudotuksia tehty lämmityskaudella

Olisin odottanut että yö/päivä ero suurenisi, mutta ilmeisesti ILP:n jäähdytys päiväsaikaan on tasannut eroa.

Jani

13.10.2006 - 14.10.2007 eli vuosi + 1pv
- päiväsähkö 9193 kWh (61.8%)
- yösähkö 5661 kWh (38.1%)

Yhteensä: 14854 kWh

Huomioita:
- päivisin 2 henkeä paikalla
- puita meni alle motti
- lauhempi talvi
- jäähdytyksessä ei säästelty (ILP)
- uima-altaan pumppu 400W kävi 5kk puolet ajasta

Kuten huomaamme...niin laiskuus yösähkön käyttöön (PPK + APK) on lisääntynyt  

Jani

EDIT: Huhuu....Missä on KimmoK?

[cnc]

no niin, minkäslaisilla kulutuksilla sitä asustellaan
näin talvea odotelles ? ?
täällä loka-marras menty aika-lailla  näin:
lämmitys/lämminvesi  loka-411kwh
marras-550kwh  . itse olen tyytyväinen.

mutta käyttö-sähkö muuten noussu kesästä paljon.....  sitä täsä vähän tuumailtu  
noin 900kwh per.kk hmmm......
piha/sisälamppuja/spotteja a-35w löytyy ja loistaa.
silti tuntuu aika paljolta... no katsotaan......

[pete]

tänään juuri panin Vantaan Energialle mittarinlukuilmoituksen:
Päivä 4712kWh, yö 5554 kWh.
Sähkön kulutus väheni n. 500 kWh viime vuodesta, siitä isoin osa vielä päiväsähköä.
Yksi iso tekijä lienee varastossa olleen 25 vuotiaan arkkupakastimen dumppaus ja korvaus A-luokan laitteella.
MLP:n osuus koko kulutuksesta jäänee tänäkin vuonna alle 5000kWh:n (vuoden alusta
on mennyt nyt 4266 kWh).

[mikaora]

tänään juuri panin Vantaan Energialle mittarinlukuilmoituksen:
Päivä 4712kWh, yö 5554 kWh.
Sähkön kulutus väheni n. 500 kWh viime vuodesta, siitä isoin osa vielä päiväsähköä.
Yksi iso tekijä lienee varastossa olleen 25 vuotiaan arkkupakastimen dumppaus ja korvaus A-luokan laitteella.
MLP:n osuus koko kulutuksesta jäänee tänäkin vuonna alle 5000kWh:n (vuoden alusta
on mennyt nyt 4266 kWh).

Ihan mielenkiinnosta, kuinka paljon lämmitettävää alaa? Ja paljonko oli arvio lämmitysenergian tarpeesta (suoralla sähköllä)?

[pete]

Täyslämmintä alaa on lattianeliöinä 146,
josta osa yläkerran matalaa tilaa, asuinneliöitä on 136.
Lisäksi on autotalli-varasto, puolilämmin n. 15 astetta, 33 nettoneliötä.
Kerrosneliöinä laskien yhteensä 188.
Sähkölämmitysarvio n 18kWh lämmitykseen
ja käyttöveden lämmitykseen vuodessa.
Tämä oli MLP-toimittajan laskema, tosin käyttivät eristysarvoina v.2001voimassa olleita normeja,
mutta taloni täyttää kepeästi uudet 2003 normitkin.

[plevna]

Voi veljet v 15 käytössä tasan kolmekuukautta ja sähkönkulutus takamittarilla 4936 kw. Kompuran käyntitunnit 735. Talon koko 220 ja rakennettu 1991. Puolessa talossa lattialämmitys ja lisäksi patterit joka huoneessa. Käsittämätön kulutus ässän huoltopäälikkökin ihmettelee mutta eivät pääsekäymään pitkään aikaan kun on kiireitä ja joku huolto hemmo kipeenä. Kommenttia pliis

[@ntti]

Pari tyhmää kysymystä:

- onko takamittarin konffaus oikein (omaan analysaattoriin piti tehdä vähän konffaushommia ja kulutus laski kummasti)

- Paljonko tehon otto on takamittarin lävitse, kun kompura käy ja kun kompura ei käy. Ovatko luvut järkeviä?

- Paljonko MLP:n kulutus on koko huushollin kulutuksesta, onko se järkevä?

- Onko varaajassa, jokin "varavastus", joka on päälllä. Esim. erillisellä termarilla oleva vastus, jonka potikka niin isolla, että välillä vastus lämmittää

- Lämmitätkö kuuman veden kierrolla maaperää tai muuta vaikeasti lämmitettävää kohdetta.

- Tuntilaskelmat antavat käyntiaikasuhteeksi 34%, pitääkö se paikkansa muiden havaintojen kanssa.


Tuosta varavastuksesta vielä:

Itselläni on 1000 litran varaaja, jossa on MLP:n ohjaama lisävastus ja "varavastus", joka on suoraan sähkötaululta. Tämä pohjalla oleva varavastus voi selittää aika monen suomalaisen torpan sähkönkulutusta. Jos potikan vääntää sen mukaan, mitä katselee varaajan keskiosan lämpötilan olevan (esim. 30 astetta) , niin saattaa helposti unohtua, että varaajan pohjalle kerrostuu kylmää tavaraa lattialämmityksen paluuvirtauksesta, joka voi olla esim. 22 asteista.  Itselläni onneksi tiedonkeruu paljasti asian hyvin nopeasti  

[seppaant]

Paljoltahan tuo sähkön kulutus näyttää.
Itselläni on 140m2 talo vuodelta 1975 ja patterilämmitys, lämpöpumppuna L-Ässä V-7. Kulutus 15.10. -07 --15.1. -08 oli 2228 kWh mikä tekee 15,9kWh/m2, 220 m2 talossa vastaava kulutus olisi 3500kWh.
Eli sinun talosi kulutus on 40% suurempi kuin minulla.
Käyntiaika minulla 838 h kun sinulla hieman vähemmän. Käyntiaika näyttäisi olevan kohdallaan.

Mitkä ovat asetusarvot ja käyrän arvot? Ovatko edelleen tehdasasetukset?

Minulla on alaosan asetus 30C ja alaero 8C
Yläosan asetus 50C ja yläero 8C
Käyrä (patterilämmitys):
 20C->32C
   0C->37C
-20C->46C
Latauspumppu asennossa 2, tulistuksen säätöventtiili n.33% auki
Säädöt ovat edelleen hakusessa, kun ei ole ollut kunnon pakkasia.
ATS

[sailor]

Voi veljet v 15 käytössä tasan kolmekuukautta ja sähkönkulutus takamittarilla 4936 kw. Kompuran käyntitunnit 735. Talon koko 220 ja rakennettu 1991. Puolessa talossa lattialämmitys ja lisäksi patterit joka huoneessa. Käsittämätön kulutus ässän huoltopäälikkökin ihmettelee mutta eivät pääsekäymään pitkään aikaan kun on kiireitä ja joku huolto hemmo kipeenä. Kommenttia pliis

Minua kiinnostaa tästä kohteesta seuraavat asiat:
- paljonko energian kulutus on ollut edellisellä lämmitysmuodolla
- millä paikkakunnalla talo sijaitsee
- lämpökäyrän asetukset
- alaminimin asetus
- sisälämpötila
- kuinka patteri/lattialämmitysten ohjaus on toteutettu (onko 2 piirijärjestelmä)

Jani

[plevna]

Eli tampereella talo sijaitsee, vanha kaksoiskattila (puu/öljy) vei noin 4000 l öljyä vuodessa aika vähän ottaen huomioon kaksoikattiloiden hyötysuhteen.Itsekkin ajattelin että olisiko vastus jäänyt jotenkin päälle ja tarkistin asian pihtimittarilla suoraan päävirtakytkimesta. Tulos kompuran käydessä se haukkasi noin 6 kw ja kun kompura hiljeni kulutus oli 230w, eli aika järkeviä lukuja?Kyseesähän on lä:n uusin malli V 15 kahdella lämmityspiirillä ja on täystehokone. Mökissä lämmintä 21,5 mulle riittäis mutta muijalle ei. Lämmin vesi ei ole kierrossa vielä, mutta valmius on. Olen vertaillut takamittarin ja päämittarin lukemia ja nekin on aika linjassa.

L1   -20  53
          0  39
        20  18

L2    -20  32
          0   27
         20  21

ylä min 51
ala min 40
sähkövyläero  10

Sekin ihmetyttää vaikka mittaukset ovat asetusarvojen yläpuolella kompura lähtee silti käyntiin

[cnc]

täällä 223m2  joulukuu 813kwh vanha 10v
piisais varmaan v9.kin...toukokuussa  ensimmäinen  mitattu vuosi täyteen..

[plevna]

se jäi vielä sanomatta että talossa on vielä 90 m2 alakerta mutta sielä on patterit kiinni. Alkaa käydä mielessä olisiko pumpun mitoitus väärä ei liian iso

[plevna]

Tarkoitin liian iso

[@ntti]

Moro!

Sanoit, että mielestäsi pumppu lähtee väärään aikaan käyntiin. Onko pumppusi konffattu täysi- vai osatehoiseksi valikoista? Oletko tsekannut manuaalin logiikkasääntöjen mukaan käynnistymishetken lämpötilat (pari kaljaa, muistiinpanovälineet ja kello kellarin mukaan, jos ei ole tiedonkeruuta)?  Jos L1 piirin lämpötilapyynti on pikkupakkasilla jo yli 40 astetta, niin alaosan mukaan tapahtuvaa käynnistymistä ei enää ohjaa alaosan minimilämpötila vaan L1 piirin setpointti (pumppu käynnistyy alaosan mukaan, kun alaosan lämpötila laskee alle arvon "L1 piirin setpoint + 5 - alaero")

Antti

[mlverkko23]

En tiedä mikä olisi oikea tapa näyttää kuvia tällä foorumilla, mutta tässä on nyt yksi (ison puoleinen, mutta en osannut muuttaa). Minä olen katsellut talon lämmitysenergian kulutusta jakamalla kuukausikulutukset talon kuutioilla (tai kerrosneliöillä).

Tällä tavalla nämä vertailut hiukan helpottuisivat kun päästäisiin talon koon vaikutuksesta eroon. (Kulutuslukemien väritys tulee automaattisesti Excel2007:n ominaisuuksista, punainen vähäistä kulutusta, sininen suurta). Joulu 2000 ja tammi 2001 lukuihin pääsi vaikuttamaan pelkällä vastuksella lämmitys.

Jos ja kun taloihin joskus tulevat energiatodistukset niin niissähän pitäisi luokituksen pohjautua tämäntyyppisiin tunnuslukuihin. Isot talot aina kuluttavat enemmän kuin pienet, mutta asiaa pitäisi tarkastella suhteessa kokoon. Toisaalta sitten sekoittavat ilmastoinnit ja taloussähkö, takat yms. jotka vaikuttavat.

Jotkut täällä esitetyt kulutuslukemat tuntuvat suurilta ja toiset taas pieniltä. Tilanteet niin erilaisia ja vertailu on hankalaa. Mahtaisiko tällainen auttaa?

[mikke]

mlverkko23
lasketko kerrosalan ja kuutiot eristeiden ulkopinnasta? vai sisäpinnoista.

[mlverkko23]

Kerrosala ja kuutiot tulevat pääpiirustuksista, joissa ainakin siihen aikaan kun tämän talon kuvat on tehty kerrosalalla tarkoitettiin seinien ulkopintojen mukaan laskettua alaa. Kuutioiden arveleisin tulevan vastaavalla tavalla.

Kerrosala on sitä alaa, jota verrataan rakennusoikeuteen. Tosin minulla on hämärä mielikuva, että siihen on jossain vaiheessa tullut muutoksia. Olikohan se niin, että ulkoseiniin tarvii laskea enää vain 25 cm? Jotain tällaista muistelen. (No poikkeuksen tekee taas ne matalat tilat, joita ei lasketa kerrosalaan, mutta joita kuitenkin lämmitetään).

Mutta minusta ulkopinnat ovat luonteva raja kun lasketaan sitä "möykkyä", jonka sisäpuolta yritetään pitää lämpimänä.

Mutta vaikka näissä laskentatavoissa nyt vähän virhettä olisikin niin kulutusvertailujen suurin vaikuttaja, talon koko, saataisiin pääosin minimoitua.

Omakotitaloissa on kaksi neliömääritelmää, kerrosala ja huoneistoala. Huoneistoalaa voidaan käyttää kun verrataan pinta-alaa esim. kerrostalojen huoneistoihin. Näin muistelen. Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki saattaa täsmentää näitä, en ole tutustunut.

[JariA]

Mutta vaikka näissä laskentatavoissa nyt vähän virhettä olisikin niin kulutusvertailujen suurin vaikuttaja, talon koko, saataisiin pääosin minimoitua.

Olen samaa mieltä. Jotta kulutusvertailut olisivat paremmin keskenään vertailukelpoisia, ne voisi ilmoittaa vaikka ostetun sähköenergian kulutuksena rakennuksen tilavuuden suhteen, siis kwh/kuutiometri/vuosi.

Ongelma on se, miten tilavuus lasketaan ja ilmoitetaan. Viranomaisohjeissa määritellään rakennuksen tilavuudeksi tila, jota rajoittavat ulkoseinien ulkopinnat, alapohjan alapinta ja yläpohjan yläpinta. Rakennuksen ilmatilavuus on sen sisäpintojen rajoittaman tilakappaleen tilavuus. Väliseiniä ja välipohjia ei lasketa ilmatilavuuteen.

http://www.finlex.fi/fi/viranomaiset/normi/700001/29520

Jos noita kwh/kuutio kulutuksia ilmoitetaan, niin olisi kuitenkin hyvä tietää, millä tavalla tilavuus on laskettu, muuten luvuissa on laskutavasta johtuvia aika isoja heittoja.

Esimerkiksi omassa talossani (eteläisellä Pirkanmaalla) ilmatilavuuden suhteen laskettu vuoden kokonaisenergiankulutus oli (syyskuu 06 - syyskuu 07 ajalla ) noin 24,5 kwh/kuutio ja rakennuksen kokonaistilavuuden suhteen laskettuna 19 kwh/kuutio.

Energiankulutus/pinta-ala on vielä vähemmän tarkka vertailuluku, koska huonekorkeus vaihtelee.

t. Jari

[seppaant]

mlverkko23
Esittämäsi tapa, millä lasketaan talon ominaiskulutus, on hyvä. Tälläisilla tunnusluvuilla on helppo vertailla erilaisten talojen energiankulutusta.
Minulla on 1975 valmistunut talo, jossa seinissä 175mm, katossa 250mm ja lattiassa 100mm villaa. Lämmityssähkön kulutus on ollut n. 33% suurempi kuin sinulla. Ero selittynee sillä, että talosi on rakennettu ilmeisesti vuoden 2000 vaiheilla senhetkisten eristyspaksuusnormien mukaan.

Plevna
Vertasin oman ja sinun talosi öljynkulutusta olettaen talosi tilavuudeksi n. 620m3 ja kattilasi hyötysuhteeksi 70%. Oma kattila oli "Laka" öljykattila, jonka hyötysuhteeksi valmistaja lupasi yli 90%, mutta laskelmissa käytin arvoa 85%. Sinulla öljynkulutus on ollut noin 3% suurempi kuin minulla, eli meidän kummankin talon ominaiskulutus on yhtä suuri.
Lämpöpumppusi on kuitenkin kuluttanut viimeisen kolmen kuukauden aikana 52% enemmän sähköä kuin minulla.

Tähän voi olla noin kaksi syytä:
1) Lämpöpumppu on rikki
2) Lämpöpumpun säädöt pahasti pielessä ja se käy huonolla hyötysuhteella.

Ykköskohtaan en usko, koska käyntitunnit ovat "linjassa"
Jotta pumppu kävisi hyvällä hyötysuhteella pitää sitä ajaa mahdollisimman kylmänä.
1) Pudota varaajan alaosan asetusarvo 30C:een, tällöin pumppu käy LJ1:n (lämmönjakopiiri 1) ohjaamana ellei ole lämpimän käyttöveden tekotarvetta.
2) Pudota LJ1:n säätökäyrä mahdollisimman matalalle ja lämmitä taloa mahdollisimman paljon latialämmityksellä, LJ2:lla.
3) Varaajan yläosan lämpötilaakin voisi pudottaa asteella tai parilla, riippuen lämpimän veden tarpeesta.
4) Tulistinpiirin säätö. L-Ässän uusissa V-malleissa on tulistinpiirin lämpötilan säätö hoidettu käsittämättömän huonosti. Säätö hoidetaan onnettomalla varaajaan menevässä putkessa olevalla linjaventtiilillä. Olen yrittänyt hakea sille osavaa asentoa, tällä hetkellä se on n. 33% auki.
Jos venttiili on liian paljon tai kokonaan auki, johtaa se siihen, että varaajan yläosaan menee kylmempää vettä kuin yläosan asetusarvo on niin kauan kunnes alaosa on lämmennyt lähelle yläosan lämpötilaa. Tämähän johtaa siihen, että varaajan alaosa käy tarpeettoman kuumana ja pumppu käy huonolla hyötysuhteella.

Kertokaapa muutkin uusien V-mallien käyttäjät säätö- ja asetusarvoistanne sekä kokemuksistanne
ATS

[mlverkko23]

Vastauksia edellisiin: Muistelinkin, että tuo linkin laskentaohje on olemassa ja siellähän niitä määritelmiä oli joka lähtöön. Mun tapauksessa oikeat nimet olisivat rakennuksen lämmitysenergia ja rakennustilavuus. Onhan niitä talotekniikan laiteita jokaisella koko joukko, jotka lämmittävät myös, mutta kukas niiden käyttöajat selvittää?

Jos lasken ostoenergialle vastaavat luvut niin ne noin kaksinkertaistuvat, mutta jotenkin en halua laskea sitä miten paljon mulla menee energiaa auton lämmitykseen, porakaivopumppuun, pihavalaistukseen, sirkkeleihin yms per kuutio. Ne ovat omat kulutuseränsä.

Vaikuttaa melkoiselta selvittelytyöltä lähteä soveltamaan ko. ohjetta pilkuntarkasti.
Luulen, että rakennustilavuus ja lämmitysenergian määrä riittävät meidän vertailuihin. Tällä karkealla vartailutavalla voi arvioida mitä lp kuluttaa, millainen talo kullakin on ja mitä sijainti mahdollisesti voisi vaikuttaa. Jos taloissa on jotain erikoisuuksia niin niillä voi sitten selittää poikkeamia.

Laskentatavan puutteista huolimatta tämä tapa on minusta parempi kuin pelkkä kWh/v.

[tomppeli]

Tulistinpiirin säätö. L-Ässän uusissa V-malleissa on tulistinpiirin lämpötilan säätö hoidettu käsittämättömän huonosti. Säätö hoidetaan onnettomalla varaajaan menevässä putkessa olevalla linjaventtiilillä. Olen yrittänyt hakea sille osavaa asentoa, tällä hetkellä se on n. 33% auki.
Jos venttiili on liian paljon tai kokonaan auki, johtaa se siihen, että varaajan yläosaan menee kylmempää vettä kuin yläosan asetusarvo on niin kauan kunnes alaosa on lämmennyt lähelle yläosan lämpötilaa. Tämähän johtaa siihen, että varaajan alaosa käy tarpeettoman kuumana ja pumppu käy huonolla hyötysuhteella.
ATS

Tämä on sitten tehty eri tavalla, kuin Geopro SH pumpuissa.
Geopro SH -malleissa mitataan varaajan yläosaan menevän tulistetun veden lämpötilaa
ja sen perusteella Ouman säätää moottoriventtiilillä tulistetun veden virtausta yläosaan.
Se on vissiin se aktiivinen tulistus.
......
Vielä niille, jotka arvelevat, että tulistuspumppu tekisi kesällä huonommin lämmintä käyttövettä.
Geopro SH pumppu käyttää ympäri vuoden koko varaajansa kapasiteettia käyttöveden tuottamiseen.
Eli 700 litraisella SHAK702 varaajalla varustettu pumppu käyttää sitä koko vesitilavuutta käyttöveden tuottamiseen.
Kylmä vesijohtovesi menee ensin varaajatankin alemmassa osassa olevan kierukan läpi,
jossa kylmä vesijohtovesi lämpiää alaosan lämpötilaan.
Alaosan kierukasta ulostuleva, lämmennyt vesi menee vielä varaajan yläosassa olevan kierukan läpi ja "tulistuu", eli kuumenee siellä yläosan lämpötilaan.
Kesällä varaajan alalämpötila pysyy noin 30 asteen tuntumassa.
Talvella alaosan lämpötila tietenkin "kelluu" lämmitystarpeen mukaan.
Varaajan yläosassa on vuoden ympäri tulistimen ansiosta 60-65 asteista vettä, riippuen tietenkin asetuksista.

[seppaant]

Tämä on sitten tehty eri tavalla, kuin Geopro SH pumpuissa.
Geopro SH -malleissa mitataan varaajan yläosaan menevän tulistetun veden lämpötilaa  
ja sen perusteella Ouman säätää moottoriventtiilillä tulistetun veden virtausta yläosaan.  
Se on vissiin se aktiivinen tulistus.

Täysin käsittämättömän alkeellinen tämä L-Ässän käsisäätöinen tulistuksen säätö. Eihän siinä mikään vakiovirtaussäätö voi toimia järkevästi, kun tulistetun kaasun lämpötila ja energiasisältö riippuvat lauhdutuslämpötilasta ja -paineesta, mitkä muuttuvat koko ajan käyntijakson aikana.

Mihin lämpötilaan Ouman tai sinä olette säätäneet varaajan yläosaan menevän veden lämpötilan?

Kumpa saisi jostain n.60C:ssa avautuvan auton syylärin termostaatin, niin rakentelisin siitä tulistukseen "Pelle Peloton" automaattisäädön!!!!
ATS

[sailor]

Täysin käsittämättömän alkeellinen tämä L-Ässän käsisäätöinen tulistuksen säätö.

Onko? Ottaisitko sinne mieluummin kolmitieventtiilin jumittumismahdollisuuksineen? Asioissa on yleensä kaksi puolta.

Jani

[tomppeli]

Kumpa saisi jostain n.60C:ssa avautuvan auton syylärin termostaatin, niin rakentelisin siitä tulistukseen "Pelle Peloton" automaattisäädön!!!!
ATS

Kuulostaa hyvältä ja yksinkertaiselta idealta.
Eikä ole kallis konstruktio.
Toteuttamaan vain.
Et taida saada patenttia enään, kun paljastit tuon meille muillekin.

[@ntti]

Moro!

Mielenkiintoisia nuo tilavuuteen verrannolliset kulutukset. Tilavuuslaskemissa oman vivahteensa tuovat myös tilat, jotka ovat maapaineseinällä (esim. rinnetalon kellarikerros). Siellähän lämmönsiirtyminen ulospäin on talvella huomattavasti pienempää. Tilavuudeltaan suuressa talossa käyttösähkön määrä ei myös välttämättä skaalaudu kuutioiden suhteessa, jos perheessä on kulttuurina sammuttaa valot ja härvelit huoneesta poistuessa.

Toisiin taloihin vertaaminen on tietysti hyvä lähtökohta asioiden tutkimiselle, mutta itse olen laittanut paukkuja oman energian kulutuksen seurantaan käyntiaikasuhteiden laskennan kautta. Tiedonkeruun ohella lasketaan jokaiselle käyntijaksolle käyntiaikasuhde. Käyntijakso on määritelty siten, että se alkaa, kun kompressori sammuu ja loppuu kompressorin käynnistyessä uudelleen eli ensin lepo- ja sitten käyntijakso. Kun käyntiaikasuhdetta peilaa ulkolämpötilaan, niin alkaa näkemään hyvin takapolton vaikutukset ja muut mielenkiintoiset asiat.

Oheisessa kuvassa ylempänä on raaka kuva käyntisyklien käyntiaikasuhteista ulkolämpötilan funktiona. Kuvassa on noin 4800 käyntijaksoa alkaen syksyltä 2006. Alempana on laskettu 30 viimeisen käyntijakson painotettu keskiarvo.

http://www.kolumbus.fi/nissinen.antti/KAS.jpg

Pidemmän ajan tilasto on siinä mielessä hyvä, että pikkuhiljaa tulevat poikkeamat (esim. maapiriin sihdin tukkeutuminen) näkyvät ajautumisena suuremmille käyntiaikasuhteille tietyllä ulkolämpötilan arvolla. Tämä voisi olla Ouman trendin tekijälle vinkkinä uusista piirteistä :-)

Käyntiaikasuhdeseuranta on aiheuttanut meillä pari toimenpidettä:

- Oumanin syyskuivaustermi meni nollille molemmissa piireissä. Ainakin DLL rajapinnan kautta näkyvät edellisen vuorokauden ja sitä edellisen vuorokauden keskilämpötilat ovat ihan poskellaan ja niitä taidetaan käyttää myös syyskuivaus logiikassa.

- Lattialämmityspiirien asetusarvon pudottaminen yhdellä asteella tarkoittaa noin 7-10 % käyntiaikasuhteessa. Käyrää tuli pudotettua tuon tiedon perusteella niin paljon, että löytyy hyvä motivaatio polttaa puupinoa pihalla pienemmäksi :-)

@ntti

[mlverkko23]

Minä olen joskus seurannut lämmitysenergian kulutusta myös näin. Tämä on jostain viiden vuoden takaa kun seurasin lämpötiloja käsipelillä.
 Laskennallinen kulutus pohjautui noihin rakenteiden k-arvoihin. Ostettu kulutus LP:n omaan kWh-mittariin. Mullahan on tuo käyntiaikasuhde ollut aina pieni johtuen ylimitoituksesta.

http://www.mlverkko23.muusi.net/energia/ilmaisenergia.jpg

tai näin:

http://www.mlverkko23.muusi.net/energia/kasuhde.jpg

(Osaako joku sanoa miten kuvista saisi parempia. Tämä on tehty siirtämällä excelistä powerpointiin ja tallettamalla jpegiksi. Alun perin ne ovat hyvänlaatuisia, mutta siirrossa heikkenevät).

[tomppeli]

En tiedä, kuinka hyviä .PDF -kuvia EXCEL tekee, mutta ainakin OpenOffice/LINUX tekee aika hyviä.
Koeta.

[Kuumaa_kalliosta]

Unohda Powerpoint, tiedon kaatopaikka. Todellakin, kuten Tomppeli yllä sanoo, jos haet OpenOfficen, sillä saat Excel-tiedostot sievästi auki ja saat tehtyä suoraan pdf:n.

Helpointahan elämä on meillä Macin käyttäjillä, koska joka ohjelmasta saa tuotettua pdf:t suoraan.

[plevna]

noniin mulla oli viikonlopun käytössä ammattilaisten antamat asetukset Ylä 43 ala 45 Tulos mylly kävi tunnin enemmän / vrk vertailu kelpoinen koska kellit on ollu samanlaisia. Mistä tietää koska tulistinpiirin venttiili on oikein kuristettu? Tuleeko putkissa olla suuri lämpötilaero vai pieni

[seppaant]

noniin mulla oli viikonlopun käytössä ammattilaisten antamat asetukset Ylä 43 ala 45 Tulos mylly kävi tunnin enemmän / vrk

Non niin tästä viestiketjusta sen jälkeen, kun sinä tulit mukaan en löytänyt ylläolevia asetusarvoja.
Yläosan asetusarvo matalampi kuin alaosan --- eihän siinä ole mitään tolkkua --- toivottavasti on kirjoitusvirhe.
Kokeile seuraavaa:
L1 säätökäyrä
-20C -> 50C
   0C -> 35C
+20C ->20C
Ylä asetus 49C, yläero 6C
Alaminimi 30C, alaero 6C

Näillä asetusarvoilla pumppu käy seuraavasti ulkolämpötilan ollessa nollan vaiheilla.

Kriteeri                    Start            Stop

Yläosa                 <46C             >52C
Alaosa                 <30C             >35C
Säätökäyrä <34C             >40C

Pumppu käynnistyy sen kriteerin mukaan, mikä ensimmäisenä tulee voimaan ja pysähtyy sen mukaan, mikä viimeisenä poistuu.

Tulistuspiirin "säätöventtiili"
Mielestäni asennon pitää olla sellainen, että pumpun käynnistyttyä tulistimelta varaajan yläosaan menevän veden lämpötilan pitää viimeistään parin minuutin kuluessa ylittää varaajan yläosan pysäytysrajalämpötila (tässä tapauksessa 52C), mutta ei kuitenkaan ylittää 70C käyntijakson lopussa.
ATS

[Tero]

Tulistuspiirin "säätöventtiili"
Mielestäni asennon pitää olla sellainen, että pumpun käynnistyttyä tulistimelta varaajan yläosaan menevän veden lämpötilan pitää viimeistään parin minuutin kuluessa ylittää varaajan yläosan pysäytysrajalämpötila (tässä tapauksessa 52C), mutta ei kuitenkaan ylittää 70C käyntijakson lopussa.
ATS

Geopro SH mallissa aktiivisessa tulistuksessa yläosaan ajetaan tarkasti yläosan pyynti + 5C.