Sähkön kulutuksen seurantaa

[Tutkija]

Ensimmäinen asia pumpun kovaäänisyyteen. Tarkista, että pumpun alla olevat säädettävät tassut ovat sen verran ulkona, että ne joustavat eli vaimentavat ääntä ja resonanssia.

En nähnyt, mutta kuulin yhden pumpun ääniongelmien johtuneen yksistään näistä huonosti toimivista tassuista.

Toiseksi, katso ettei pumppu nojaa mihinkään seinään tms. johtaa/vahvistaa ääntä.

Kolmanneksi, mistä ääni kulkeutuu, onko esim. väliseinän yläosa/ulkoseinän vieri auki. (levyjen takana, voi olla hankala selvittää.)´

Pienikin reikä johtaa äänen.

Tuleeko ääni ilmastointikanavaa pitkin. Venttiiliin voi laittaa äänenvaimentimen. kysy / huoneiden välille putkistoon äänenvaimennin.

Voit testata sulkemalla ilmastoinnin ja teippaamalla venttiilit tukkoon.

Lopulta koko koneen voi koteloida rakentamalla sen ympärille ison kaapin, jonka sisäpinnoissa ääneneristemateriaalit.  Onnea etsintöihin.

[sailor]

Mittailin db-mittarilla suurimmat äänilähteet ja tulos on selvä: V-mallin äänieristys kannattaa aloittaa katon läpivientien tiivistyksellä. Tämän voi tehdä esim. katon päälle sijoitetuilla paksun kumimaton palasilla, johon leikkaa juuri putken menevät reiät.

Ovien avaamisella tai alaluukun poistolla ei ollut käytännössä mitään vaikutusta db-lukemiin. Asia on todettavissa myös korvalla kiipeämällä tikkaiden kanssa pumpun "päälle". Pumpun ääni (V15 ainakin) on hyvin matalataajuista, joten sen suunnan aistiminen on kohtuu vaikeaa korvakuulolta.

Täyty jossain välissä lyödä mittaustulokset pöytään ja äänieristää oma kone. Projektinahan tuo on hyvin helppo, mutta kun saisi aikaiseksi

Jani

P.S Aloitetaan tästä mieluusti uusi viestiketju...

[V9]

2 vuotta asumista ja kulutuskokemukset siitä(mittaukset MLP:n omasta kWh-mittarista):

Liukuva 12 kk 4982 kWh
päivä/yö-suhde  45%/55%

Kokonaiskulutus pienentyi n. 16% verrattuna edelliseen 12 kuukauteen

päiväkulutukset vaihteli välillä 1 kWh (31.7) - 36 kWh (19.1)

Kuukausittain kulutukset vaihteli heinäkuun 94 kWh:sta maaliskuun 709 kWh:iin

[pölötis]

Kysymys Vee Ysille!
Miten saat pumpun kulutuksen jaettuna niin että halvempaa yö-sähköä menee noin paljon enemmän?
Muutteletko yön ajaksi pumpun asetuksia?

[sailor]

Sulla on pv/yö-sähkö suhteet kohdallaan, meillä se on kokonaissähkönkulutuksessa 60% / 40%.

Meillä pyörii apk ja ppk yösähköllä ja 2 asteen lämpötilapudotus on päiväksi (sekä L1 ja L2 piirit).

Tietysti suihkussa käydään ja saunotaankin pv-sähkön aikana, mutta silti kuvittelin että varsinkin nyt pakkaskaudella tuo ero olisi parantunut enemmän edellisestä  1,5 vuoden keskivertolukemasta.

Helmikuun lukemat (kaikki sähkö) 638kWh / 890 kWh. 42% / 58%.

Jani

P.S Täytyisi tietysti takkakin lämmittää vasta aamulla, eikä vasta töistä tullessa  

EDIT: pölötis kerkesi väliin...

[V9]

Kaikenlaisia "virityksiä" olen yrittänyt keksiä ja kokeilla jne

Luin tuossa lukemapäiväikirjaa viimeisen vuoden ajalta ja ei sieltä oikeen mitään "erikoista" löydy.

Eli päivätiputuksella suurimmaksi osaksi eli talvella L1 ja L2 piireistä tiputetaan -2 astetta(ei kärsi enempää, koska alkaa liikaa lattiat päivällä jäähtyä. Syksyllä ja keväällä on tiputettu -3 astetta(silloin aurinko jo lämmittää päivällä mukavasti -> kompensoi tiputusta), kesällä ei tiputuksesta ole hyötyä kun ei muutenkaan lämmitykseen kulu mitään.

Takkaa olisi tosiaan hyvä poltella näinollen aamulla, mutta kun siellä töissäkin pitää käydä!

Oumanissa sais olla sellainen toiminto, jossa vois säätää käyttöveden lämpötilan ala-/ylärajaa + kellotoiminto, varsinkin ei lämmityskauden käyttöön.

Kokeilin viime keväänä myös kv-pumpun ohjausta kellolla, pätkisin päivällä ja yöllä kävi kokoajan ja paras "hyöty" tuli kun ajoi kv-pumppu asennossa 3 + päivätiputus.
En tiedä rasittaisiko tuollainen pitemmän päälle pumppua? yö-osuus nousi kuitenkin 60 %:iin tällä virityksellä.

Nyt ajan pumppuja 2 asennossa ilman kello-ohjauksia.

Tietysti nuo kylmemmät yöt ohjaa hieman kulutusta yölle, ja silloin olisi hyvä jos ajaisi pumppuja yöllä suuremmalla nopeudella niin ehtisi varautua lattiaan enemmän lämpöä. Miten sen vois hoitaa, en tiedä!

Vielä kuukausien yö-osuuden %
1. 54,9  2. 50,9  3. 54,2 4. 66,7  5. 57,1  6. 44,9  7. 26,6  8. 32,6  9.  48,9  10.  63,9  11. 62,3   12. 55,7
Loka/marraskuussa näkyy hyvin tuo -3 asteen pudotuspäivällä. joulukuussa tiputus vain -2 ja jopa -1 astetta.

Astianpesukonetta pyöritetään päivisin eli siinä sais pikkasen yö-painoa lisää,
 
Koko talossa menee 13000 kWh sähköä, pv/yö 55%/45% eli koko talon osalta menee suhteet päinvastoin. Suurin syöppö on talousrakennus, joka lämpiää sähköllä, syö 3000 kWh/a, ei hyvä!

[Tutkija]

Yhteen kohtaan tarttuisin. Lämpötilan pudottamiseen yöksi.

Kenellä auttaa - kannaattaa käyttää, riippuu pumpusta/varaajan koosta.

Ainakin yhden Aittomäen tutkimuksen mukaan sen vaikutus on marginaalinen.

Se saattaa tietää pumpulle epätasaisempaa käyntiä / ruotsalaispumpuissa sähkövastuksen apuun ottoa, kun lämpötila taas nousee ja näin hyöty menetetään.

Minulla oli pari vuotta yö-aika alhaisemmalla lämmöllä, ei haitannut viihtyvyyttä, mutta taloudellista merkittävää etua en huomannut, lisäksi kompressori käynnistyi useammin, mikä näkyy kestoiässä - nyt ajan vakiosäädöillä.

Yleensähän öisin on kylmempää, mikä luonnostaan ohjaa pumppua siihen suuntaan.

Ylipäätään kausisähkö/ yleissähkö ero on ainakin minun tilanteessa liki olematon. Voisi melkein siirtyä yleissähköön.

[JM]

Muutama päivä sitten tuli tasan vuosi täyteen muuttopäivästä. MLP:n kompura on käynyt tänä aikana 1950 h ja talon sähkönkulutus yhteensä 9100 KWh. Yösähkön osuus 6300KWh ja päiväsähkön 2800KWh.

Kun MLP kuluttaa noin 3kw, niin lämmityksen osuus näyttää olevan 5850 KWh ja taloussähkön 3250 KWh. Sähkön kokonaishinta on noin 9 snt/KWh, joten kokonaiskustannukset on vuodessa noin 820€. Mielestäni varsin kohtuulliset sähkökustannukset. Seuraavalla 12kk jaksolla on tarkoitus pudottaa sähkönkulutusta vielä jonkin verran MLP:n optimoinnilla.

Talon speksit: asuinpinta-alaa on 139,5m2, lämmin varasto+at =38m2.  IVK:ssa vesikiertoinen jälkilämmitys. Varaava takkauuni, jota lämmitetään pakkaskaudella joka päivä. Takan päältä lähtee IVK:lle lämmin kiertoilma. Sähkösauna, joka lämpenee keskimäärin kerran viikossa.

[powerage]

JM:lle: Onko sulla ollut ongelmia LTO:n vesipatterin jäätymisen kanssa? Merkki? Mulla myös tuo kiertoilma (ILTO 440 econo) ja kovilla paukkupakkasilla kyllä on kennon jäätänyt aika pahasti, varsinkin suihku tai saunaullan jälkeen..

[Maalampo]

Powerage: Vesipatteri ei varmaankaan jäädy kovinkaan helpolla koska jos veden lämpötila/sisään puhallettava ilma menee alle +10 asteen niin IV- koneen tulopuhallin pysähtyy ! Lämmöntalteenoton kenno saattaa mennä huuraan mutta siinäkin on oma lämpötila-antura joka koittaa estää huurtumisen ja katkoo tulopuhaltimen toimintaa jos lämpötila menee liian alhaiseksi! Oletko muuttanut noita asetuksia ?
Tai näin toimii ainakin ILTO 400 Econo jollainen on minulla ja ei ole minkäänlaisia ongelmia ollut !!!

[JM]

> Powerage

Eipä ole ollut mitään ongelmia jäätymisen suhteen. Mulla on sama IVK kuin sullakin. Ehkä sulla ei jostain syystä toimi se automatiikka, jonka pitäisi estää jäätyminen? Voin illalla tarkastaa tuleeko koneeseen huurua.

[Tutkija]

Kenellä ongelmia jäätymisessä, tutkipa käyttöohjetta.

Ainakin Ilto ekono 400 on muistaakseni kara jolla voi säätää lämpötilaa milloin tulopuhallin pysähtyy.

Karan loveus toimii viisarina, asento taisi olla aika epäselvä / puuttui vanhasta ohjeesta, mutta ainakin kokeilemalla pääset eteenpäin.

[KimmoK]

Lämpötilan päiväpudotuksesta olen itse mielessäni luopunut.

Toisaalta se raskaassa kivitalossa ei vielä toisi epämukavaa  viileyttä iltapäivään mutta sillä tempulla yritettävä hyöty suurempana yösähkön osuutena ei hyödytä mitään suhteessa haittoihin.

Haitoiksi tulee lyhyemmät maalämpöpumpun käyntijaksot silloin kun laatan lämpöäa aletaan nostaa takaisin normaaliksi sekä se että lämmönnostoon käytettäneen normaalia korkeampaa menoveden lämpötilaa (esim. Ouman) ja se taas huonontaa hyötysuhdetta. Lisäksi voi lattialaatassa tulla enemmän lämpöliikettä joka rasittaa enemmän rakenteita ja lattialämmitysputkistoa (laatan halkeamien kohdilla).

Parhaimmalta tuntuu jos pumppu toimisi mahdollisimman tasaisesti.

[sailor]

Haitoiksi tulee lyhyemmät maalämpöpumpun käyntijaksot silloin kun laatan lämpöäa aletaan nostaa takaisin normaaliksi sekä se että lämmönnostoon käytettäneen normaalia korkeampaa menoveden lämpötilaa (esim. Ouman) ja se taas huonontaa hyötysuhdetta. Lisäksi voi lattialaatassa tulla enemmän lämpöliikettä joka rasittaa enemmän rakenteita ja lattialämmitysputkistoa (laatan halkeamien kohdilla).

Itselläni on käytössä parin asteen päiväpudotus. Ja aion pitää sen jatkossakin. Etuna:
1. kuivaa paikat iltasuihkun jälkeen
2. kuivaa paikat aamusuihkun jälkeen
3. kompensoi mukavasti yöllä laskevaa lämpötilaa

Yhdessä yöllä kiristyvän pakkasen kanssa pidentää käynnissäolojaksoja ja priimaa samalla käyttövettä kuumemmaksi. Käyntijaksot harvenevat aamupäivällä. ko. esimerkki on tietysti poikkeus siinä mielessä että mittaushetkellä oli kovat pakkaset, mutta homma toteutuisi varmaan pikkupakkasillakin, mikäli pumppu ei olisi yliteho-mitoitettu.

http://www.kanetti.fi/~sailor/v15/audacity%2019-20_1_2006.jpg (yösähkö starttaa päälle 2h mittauksen aloittamisen jälkeen)


Jani

[Tutkija]

OK. onneksi olkoon kun olet sen perustellut noin hyvin ja Sinun tapauksessa toimii.

Kun itse kahden vuoden jälkeen luovuin vastaavasta laski sähkövastuksen käyttötunnit pysyvästi 200 tunnista 100 h. Viimeiset 3 vuotta olen ajanut vakiona.

Meillä vaimo ollut paljon kotona lasten kanssa ja veden käyttö suurta päivällä. Lämpöä varastoitui yöllä niin paljon, ettei pumpun tarvinnut lämmittää päivällä - mutta kuuman veden takia joutui suotta käymään. Aina käynnistys kuluttaa.

Kun taas yöt kävi läpeensä.

Jos talossa ei olisi asuttu, eli vettä ei olisi käytetty tilanne olisi ollut hyvä.

Toinen huomio, meillä isot ikkunat ja paljon etelässä, kun yöllä oli ladattu lattiat ja talo lämpöiseksi ja aurinko lämmitti päivällä lisää - tuotettiin ylilämpöä eli pahinta energiahukkaa.

En ole huomannut mitään eroa pesutilojen lattian kuivumisessa sen suhteen.  

Mitä enemmän pakkasta sen lämpöisempi lattia toki toteutuu.

[V9]

KimmoK:lle
Uskaltaisin väittää, että ei ole ainakaan LÄ:n pumpussa vaikutusta käyntijaksoihin, likimäärin saman verran tulee käynnistyksiä vrk:ssa ajaako pumppua yöllä + 2 astetta vai ilman päivätiputuksia, ainoastaan pumpun käynnistykset sijoittuu tasaisemmin vuorokaudelle, kun ei tee päivätiputusta.
Sitten tuohon rakenteiden rasittavuuteen, + 2 astetta lisää tarkoittaa LÄ:n pumpussa +2 asteen nostoa menovedessä(ei vaadi rajumpia lähtölämpöjen nostoa), samanlainen lähtölämmön lisäys tulee kun ulkona pakkanen kiristyy joitakin asteita, riippuu tietysti käyrän asetuksista. Eli hyötysuhdekin pysyy samana!

Tutkijalle:
Tätä päiväpudotusta ei mielestäni voi verrata esim tutkimukseen, jossa yöllä varataan lattiaa yli normaalilämmön ja sitä sitten puretaan päivällä.
Miksi: No, koska päivätiputuksessa minulla ainakin, päivällä tiputetaan normaalilämmöstä 2 astetta ja yöllä palataan normaalin käyrän mukaiseen lämpöön. Silloin jos lämpöä ladataan yli tarpeen näitä lisäkustannuksiakin syntyy + lattia lämpenee enemmän(sähkölämmittäjät).

Summa summaarum:
Jos pumppu vie 5000 kWh:n verran tai tätä luokkaa sähköä ja yö suhde on 40%/60% tai 60%/40% niin näillä kulutuksilla voitto/tappio on kympin parin luokkaa vuodessa. Nämä kaikki "voitot" haihtuu tuhkana tuuleen kun vaikka ostaa ison taulu-tv:n joka hotkasee esim. 500 W tehon.

Niissä pumpuissa, joissa on lisävastukset niin tarina onkin toinen!

[Tutkija]

V9 puhuu asiaa viimeisessä kappaleessa (toki muutenkin)

Lämmityskulujen viimeisen tipan tiristäminen on sitä ettei näe metsää puilta.

Näin kylmässä maassa tasainen ja haluttu lämmitys on elinehto ja maalämpölämmittäjillä sen kustannusosuus vuosimenoista on vähäinen. (ei lask. investointia)

Kuvaputkellinen tietokone joka päällä aamusta iltaan kuluttaa aivan hirveästi sähköä, jää toki (yli)lämmöksi.

Sen sijaan pelkkien kännykkälaskujen (meillä 4kpl)summalla lämmittää helposti talon !!

[Tutkija]

Kevätkokemuksia...

Ikkunoista tulviva lämpöenergia aiheuttaa sisälle liikaa lämpöä - ei sille mitään voi.

Sama ylilämpö näkyy takkaa lämmitettäessä.

Lämmönsiirtymisen mukaanhan lattiassa kiertävä vesi rupeaa jäähdyttämään ja tasaamaan ylilämpöä, mutta betoni silti varastoinut liikaa.

Tälle ongelmalle ei varmaan mahda lattilämmitystalossa juuri mitään.

Kesällä aurinko paistaa korkeammalta ja yöt lämpöisiä ei ongelmaa.

1. Tehokas ilmastointi toki auttaa hiukan.

2. Sisälämpötila-anturi auttaa myös. Vaikka yö kylmäkin niin sisällä sopiva lämpö ja pumppu ei lämmitä lattioita liika-kuumiksi.  Ajettaessa pelkällä ulkoanturilla lattialaattaa ongelma olisi isompi.

3. Ikkunaverhot, puusto yms.

4. Avoimen ikkunapinta-alan määrästähän lopulta on kysymys.

[Maalampo]

Juuri noiden ylilämpöjen takia olen luopunut takan lämmittämisestä omassa kohteessani, vaikka meillä on ns. osatehoinen pumppu ! Ensimmäisenä vuonna lämmitin takkaa ja huomasin että sähkönkulutukseen on niin pieni vaukutus tuolla takan lämmittämisellä (Jos ei jaksa lämmittää sitä joka päivä)  ettei se kannata ainakaan ostetuilla puilla ja sisälämpötila pysyy pelkällä lattialämmityksellä todella tasaisena kun uunin lämmitys aiheutti suuria vaihteluita !

[Jarno]

Kevätkokemuksia...

Ikkunoista tulviva lämpöenergia aiheuttaa sisälle liikaa lämpöä - ei sille mitään voi.

Sama ylilämpö näkyy takkaa lämmitettäessä.

Lämmönsiirtymisen mukaanhan lattiassa kiertävä vesi rupeaa jäähdyttämään ja tasaamaan ylilämpöä, mutta betoni silti varastoinut liikaa.

Jos lattiaan ajetaan esim. 28 asteista vettä, lähtee lämpöä pois veden mukana vasta kun huonelämpötila on yli 28. Huonekohtaisella termostaatilla saadaan lattiapiiri poikki ja sitä kautta tuleva lämpö seis, kun lämpöä tulee tarpeeksi/liikaa muualta (aurinko, takka).

Erikoislasit etelä- ja länsijulkisivuilla helpottaa myös.

  Jarno

[Tutkija]

Aivan oikein.

1. Mutta jos betoni jo varattu vaikka  +32 yön aikana  niin +28 asteinen vesi jäähdyttää sitä.

2. vaikka lattiapiiri suljettaisiin, betoni luovuttaa lämpöä kuten iso varaava takka kunnes ilma ja betoni ovat samassa lämpötilassa.

3. voitaisiinko ajatella lattiakierron tasoittavan varjon ja auringon puoleisten tilojen lämpötiloja.

[Jarno]

Aivan oikein.

1. Mutta jos betoni jo varattu vaikka  +32 yön aikana  niin +28 asteinen vesi jäähdyttää sitä.

2. vaikka lattiapiiri suljettaisiin, betoni luovuttaa lämpöä kuten iso varaava takka kunnes ilma ja betoni ovat samassa lämpötilassa.

3. voitaisiinko ajatella lattiakierron tasoittavan varjon ja auringon puoleisten tilojen lämpötiloja.

1. Miksi ihmeessä ajaa lattiaan yöllä noin paljon lämpimämpää vettä? Ulkolämpötila pitää keskiarvoistaa pidemmälle ajalle, riippuen varaavan massan määrästä.

2. Mutta suljettu piiri ei tuo laattaan enää lisää energiaa.

3. Kun kussakin tilassa on omat piirit (kuten pitää olla), niin ei, jos/kun shuntilla säädetään kiertoon lähtevän veden lämpötila.

"Kesäsulun" aikana 3. voi toimia, kun lattiassa kiertää keskimäärin huoneenlämpöistä vettä, eikä sitä lämmitetä lisää.

[KimmoK]

@Tutkija

" Ikkunoista tulviva lämpöenergia aiheuttaa sisälle liikaa lämpöä - ei sille mitään voi. "

Asiaanhan voi vaikuttaa monin tavoin. Mutta halpoimmin rakennusvaiheessa, esim. valitsemalla taloon raskaat runkorakenteet (kivitalo). Tällöin auringon päivällä antama lämpöteho ei kerkiä nostaa sisälämpötilaa merkittävästi ennen yön viilentävää vaikutusta. Samoin myös lattialaatan massan varauskyky jää vähäpätöiseksi haitaksi verrattuna kivitalon rungon massan varauskykyyn.


Tulisijan tapauksessa puutalossa valitaan tulisijaksi massiivinen (minimi 2000kg) kuoritakka. Kivitalossa ei niin suurta merkitystä koska takan varaava massa on mitätön talon omaan varaavaan massaan verrattuna.


Varaava lattialämmityshän ei enään kannata. Harmi vain että niitä saadaan ihmisille vieläkin myytyä.

[Tutkija]

Vyö ja henkselit vähän hassunoloista.

Kalliin investoinnin ja halvan energian maalämmölle ei tarvita pariksi puilla lämpiävää huoneenkokoista kivikasaa eli kahta lämmitysjärjestelmää.

Toinen investointi on turha, se kivikasa ei ikinä maksa itseänsä, jos maksaa niin maalämpö ei maksa.

Jos puilla haluaa lämmittää kannattaa valita sähkö tai puulämmitys.

Takan/tulisijan funktio on VARALÄMMITYSLÄHDE ja JUURI OIKEAAN TARPEESEEN lämmöntuonti.

Lauantaiaamuna haluan istua lämpöisen takan vieressä ja viettää aikaa.  Jos uuni on lämmin vasta 10 tunnin päästä ei se oikein ilahduta minähän  haluan tuntea sen lämmön aamupäivällä.

Kivitalo.

Maalla asuvat tietävät että metrisellä kiviseinällä rakennettu navetta on aina viileä, mutta.

1. kaikille tonteille kivitalo ei sovellu

2. kaava ei välttämättä salli

3. investointi voi olla selvästi isompi

4. kaikki ei halua kivitaloa

5. siihen asiaan voi olla myöhäistä vaikuttaa

6. kivitalossa on myös haittapuolia

[Jarno]

Kivitalo.

Maalla asuvat tietävät että metrisellä kiviseinällä rakennettu navetta on aina viileä, mutta.

1. kaikille tonteille kivitalo ei sovellu

2. kaava ei välttämättä salli

3. investointi voi olla selvästi isompi

4. kaikki ei halua kivitaloa

5. siihen asiaan voi olla myöhäistä vaikuttaa

6. kivitalossa on myös haittapuolia

Kivitalo soveltuu tontille kuin tontille, eikä kaavakaan sitä rajoita. Laitetaanhan niihinkin puuverhouksia. Ja riittävän useat nimenomaan haluavat kivitalon. No kyllä massiivipuutalokin kelpaisi, jos lämmöt sisällä pysyy...

[Tutkija]

Toinen tykkää äidistä toinen tyttärestä.

Hyvä jos jokainen saa rakennettua sen minkä katsoo järkevimmäksi omalla kohdallaan.

[KimmoK]

@Tutkija

>Kalliin investoinnin ja halvan energian maalämmölle ei tarvita pariksi puilla lämpiävää huoneenkokoista kivikasaa eli kahta lämmitysjärjestelmää.

1) 2000m2 tulisija mahtuu 1m2 tilaan
2) varalämmitysjärjestelmä tulee suomessa olla, toivotttavasti se joskus tulee myös pakolliseksi

(meillä tulee lisäksi kiertoilmakanavat tulisijoihin jotta pystytään säätämään lämmitystehoa isommaksi sähkökatkojen aikaan)

>Toinen investointi on turha, se kivikasa ei ikinä maksa itseänsä, jos maksaa niin maalämpö ei maksa.

Epäolennaista.
Mutta hyvin herkästi se 2000€ kivikasa maksaa itsensä jos siltä tontilta jäi reilusti ilmaista polttopuuta.
Ja jos puuta polttaa niin maalämpö huilaa eikä kulu.

>Jos puilla haluaa lämmittää kannattaa valita sähkö tai puulämmitys.

Mielestäni puilla lämmittäminen on hauskaa VAIN jos sen voi tehdä vapaaehtoisesti.

>Takan/tulisijan funktio on VARALÄMMITYSLÄHDE ja JUURI OIKEAAN TARPEESEEN lämmöntuonti.

Jaa, mie luulin että tämä " Sama ylilämpö näkyy takkaa lämmitettäessä.  " oli negatiivinen asia. (siksi mainitsin tuon massiivisen tulisijan) Mutta se olikin positiivinen.

Mutta ihan oikeasti, kyllä tuo massiivinenkin antaa nopeaan lämpöä, mutta vain luukun suuntaan.

>Lauantaiaamuna haluan istua lämpöisen takan vieressä ja viettää aikaa.  Jos uuni on lämmin vasta 10 tunnin päästä ei se oikein ilahduta minähän  haluan tuntea sen lämmön aamupäivällä.

Meidän takka on vielä autotallissa mutta ainakin tuo 3500kg leivinuuni antaa mukavasti lämpöä suuluukun kautta 30 minuuttia sytyttämisen jälkeen. Samoin naapurin varaava takka jossa on erkkeriluukut (tunninpäästä se on niin kuuma että alle 2m etäisyydellä tulee hiki).

Leivinuunin ohi kävellessä tuppaa menemään suu virneeseen, osittain siksi että se hohkaa aina mukavan lämpöisesti ja ehkä siksi että siellä muhii taas jotain mukavaa evästä.   ;-)

>Kivitalo.
...

otin kivitalon esille koska valitettiin sisälämmön heilumista. Jos muut arvot on tärkeämpiän niin sitten sopii kärsiä vaihtolämpöisestä ilmasta tai laittaa sähköpatterilämmitys.

[Tutkija]

Hyvä Kimmo K

Selvästikin tiedät mitä haluat, hyvä niin, en jatka ettei mene väittelyksi  

Oikein Aurinkoista Kevättä !

[Maalampo]

Ollaan varmaan hieman lipsuttu alkuperäisestä aiheesta mutta esim: meillä tuo lähes 3000 kg vuolukivi takka/leivinuuni yhdistelmä on vain varalla jos jotain häikkää tulee varsinaiseen lämmitysjärjestelmään ! Se tuntuu turhalta investoinnilta mutta onpahan valmiina jos vaikka seuraava asuja tykkää lämmitellä uunia ! Ja kivitaloon sen verran että minulla on nyt ollut kaksi puurunkoista taloa ( yksi elementeistä ja yksi paikallatehty) ja seuraavaksi tulee kivitalo ! Ei sen takia että puurunkoiset olisivat huonoja vaan aivan mielenkiinosta !

[sailor]

3.1.2005 - 3.1.2006 13197kWh sisältäen kaiken sähkön.
- 7915 kWh pv-sähkö 60%
- 5282 kWh yö-sähkö 40%

- 36,2kWh/vrk

Koko sähkönkulutuksen kustannus yhteensä 949?/vuosi -> 79 euroa/kk

Pinta-ala 267m2, joka kaikki lämmintä. Yläkerrasta 100m2 korotettua tilaa. Rinnetalo, jossa Lammi (350mmm) alakerta puoliksi maan sisällä. Yläkerta puurunkoinen suurelementti.
Sisälämmöt:
- alakerrassa 21
- yläkerrassa 23
- kosteat tilat 23
- autotalli 19

Huomautukset:
- 3.1.2004 -> 9/2005 10cm palavillaa välipohjassa.
- 3.1.2004 -> 7/2005 talossa ei ole asuttu (ei ilmanvaihtoa, eikä lämmintä käyttövettä)
- 9/2005 puhallusvilla 30-35 cm yläpohjaan
- kuutio LTO-kone  vesipatterilla
- kesän helteet on/off ILP:llä jäähdytetty, kosteat tilat ilman lämpöä
- 2 henk (+ toukka 29.8.2005->)
- sähkösauna IKI 7,5kW noin. kerran viikossa a´3h
- kodinkoneet a tai a+ luokkaa
- kuivauskaappi
- höyrykaappi 3 kW 1-2 krt/vko
- varaava tulisija, syksyn aikana noin 1,5m3 sekalautaa yms.
- Ylitehokone Lämpö Ässä V15, Warmia lattialämmitys
- MLP:n asetuksia muutettu useasti vuoden aikana

Ensi syyskuussa saadaan sitten ekat vertailulukemat kokonaan "asutusta" vuodesta.

Jani

Jyväskylän MLK

Ensimmäinen täysi vuosi asuttu (siis mitattu):
-17.9.2005-17.9.2006
- päiväsähkö 8732 kWh (59,3%)
- yösähkö 5985 kWh (40,7%)

KAIKKI SÄHKÖ YHTEENSÄ: 14717 kWh

40,3 kWh/vrk

1177 euroa/vuosi
98,1 euroa/kk

Huomautukset:
- ILP:llä on jäähdytetty tänä kesänä runsaasti
- Tietokone 24/7 auki (ko. huoneessa lattialämpö käytännössä pois talvellakin)
- Uima-altaan pumppu (400W) 3kk 1/3 ajasta päällä.
- muutoin sähkölaitteita ehkä normaalia vähän enemmän
- APK ja PK pyörineet yösähköllä
- Emäntä ja poika kotona päivisin
- muutaman asteen päiväpudotuksia tehty lämmityskaudella

Olisin odottanut että yö/päivä ero suurenisi, mutta ilmeisesti ILP:n jäähdytys päiväsaikaan on tasannut eroa.

Jani

[Lauri]

Kivitalo soveltuu tontille kuin tontille, eikä kaavakaan sitä rajoita. Laitetaanhan niihinkin puuverhouksia. Ja riittävän useat nimenomaan haluavat kivitalon. No kyllä massiivipuutalokin kelpaisi, jos lämmöt sisällä pysyy...

Joskus ihmettelen, miksi niin monet suunnittelevat kivitalon rakentamista, mutta kuitenkin lopulta rakentavat itselleen betonitalon.

[Tero]

Huomautukset:
- ILP:llä on jäähdytetty tänä kesänä runsaasti
.

Jani

Jani, Kuten maakylmäkeskusteluissa olemme oppineet. Ei ILP kuluta oikeastaan mitään.

[sailor]

Jani, Kuten maakylmäkeskusteluissa olemme oppineet. Ei ILP kuluta oikeastaan mitään.

Hyvä että oppi alkaa menemään sinullekin perille. Sähkön kulutus varmaan nousee seuraavalla kaudella, koska viime syksyn ja talven aikana tuli poltettua pari kuutiota jätelautaa/paneelia yms. pois terassilta. Nyt puiden polttoon ei ole "pakottavaa" tarvetta.

Toinen syy saattaa aiheutua pikkumiehen (1V 1kk) kovasta kylpyinnostuksessa

Jani

[mlverkko23]

Olin elokuun lopussa reilut pari viikkoa matkoilla. Talossa ei ollut lämpö päällä eikä käyttövettä käytetty.

Otin LP:n kulutuslukemat ylös ennen lähtöä. LP oli käyttänyt sähköä 19 päivän aikana 17 kWh. Siis n. 0,9 kWh/vrk ja sen perusteella laskettu käyntiaika n. 9 min/vrk.

Voisiko tämä kulutus tulla lämminvesivaraajan (V15) lämpöhäviöistä? Onko muilla vastaavia lukemia?

Kiertääkö lämmönjakopiireissä vesi vaikka kiertovesipumppu ei ole päällä. Joskus olin havaitsevinani, että yläkerrassa oli jakotukki lämmin vaikkei kiertovesipumppu ollut päällä.

Pertti

[MSH]

Tervehdys kaikki arvon raatilaiset.On hienoa että meille maalämpöväelle on tällainen palsta ,jossa voimme vaihtaa mielipiteitä ja kokemuksia.Pitäkäämme se tällaisena asiallisena ja kehittävänä josta itse kukin voisi jotain oppia.
Sitten asiaan:
Meillä Jyväskylän mlk:ssa yksi-tasoinen 2005 valmistunut puurunkoinen vakioeristyksillä oleva talo.Aika kulmikashan tuosta tuli ,10 ulkokulmaa ja 7 sisäkulmaa eli ei todellakaan mikään
suorakaiteen muotoinen ekotalo.720 kuutiota.
Huoneistoala 161 neliöö+AT ja varasto=194 neliötä.
Kaikki pidetään täysissä lämmöissä n.20-22 astetta.
Lämpöässä V10+vajaa 600 metriä putkea pellossa.
Warmia lattialämmitys joka paikassa.
 IV-kone Vallox sähkösellä jälkilämmöllä.
Kiuas 8kw (päällä n.4h/vko)
Varaava takka (lämmitys pakkasilla n.3 krt/vko)
Kaksi pakastinta +muut perus kodinkoneet.
2 aikuista ja 2 lasta.
SÄHKÖNKULUTUS 6.11 2005-5.11 2006=14 674 KWH
Kompressori päällä 1821 h
Vastus 0 h
Pumpun asetuksia en ole paljon säädellyt.
-20 35 astetta
 0   31 astetta
+20 24 astetta
Ylä-ja alaero 6  astetta (kannattais varmaan nostaa)
Antakaa vähän mielipiteitä kulutuksesta,varsinkin joilla on Lämpöässän  pumppu että onko edes suurinpiirtein kohdallaan.
Mulla meni välillä nuo putket melkein 1,5 metriin,niin vähän jänskättää lämpeneekö maa kesällä tarpeeksi vai tuleeko pihaan jääkausi?
Pistäskö joku mulle sen huoltokoodin niin pääsis nostaan ylä/alaeron 10 asteeseen?

[evt752]

Mulla meni välillä nuo putket melkein 1,5 metriin,niin vähän jänskättää lämpeneekö maa kesällä tarpeeksi vai tuleeko pihaan jääkausi?

En oikein jaksa uskoa, että noin voisi käydä (eli että putkien ympärille tulisi ikirouta). Meillä alunperin oli putket noin metrissä, mutta sittemmin pihaan on tehty täyttöjä ja paikoin putket saattavat nyt jopa kahdessakin metrissä jostain kohtaa. Meillä on kuitenkin varsin aurinkoinen tontti, joten lämpöä maa saa kesässä aika paljon.

Sen verran asiaa on kuitenkin tullut mietittyä, että jos jonkinlaisen maaviileän joskus laittaisi, sillähän saa auringon lämpöä takaisin maahan siihen putken ympärille.

[MSH]

Jäipä laittamatta vielä nämä:
Varaaja ylä min.47 astetta (kesällä) Nyt 52 astetta
             ala min.30 astetta

[colibri]

 -Puuverhoiltu tupa Lapualla ja alakerrassa 144neliöä lämpöisenä (22ast)  
-yläkerrassa 360cm leveänä 68neliöä hieman viileämpänä(18ast/ei valmis)
-Autotalli 75 neliöä ja lämpötilana noin 16-18astetta
-Tupa  otettu käyttöön 05 ja autotalli 06
-Ei ammetta, yksi suihku
-Ilmanvaihto lämpiää sähköllä
-Sauna 2x2-3h/vko (6kW)
-Maapiiri 2x295m savikossa (tupa tolpilla)
-2x tietämysmasiina päällä jatkuvasti

Viimeisen vuoden aikana sähköä kulutettu 16880kWh josta osa oli autotallin sähkölämmitystä.
Nyt viimeisen 12kk keskiarvo on 926kWh/kk
käyntiaikoja en ole kirjannut kun viimeisen kuukauden ajalta.

Linkistä seurantakuva
http://colibri.yi.org/kulutus.gif

-Pumppu käynnistetty 11.10.2004
-Muutettu 17.3.05
-Ulkorakennus lämmitetty sähköllä ennen vesien laskemista lämmitysputkeen 22.12.2005
-27.12.2005 ulkorakennus maalämmitykseen
-15.5.2006 sähkömittarin vaihto.
-9.6.2006 asennettu pumpulle oma mittari
-Kaikenkaikkiaan kompuran käyntiaikaa 2332h/25kk
Viimeisen 3kk aikana keskimäärin 39% sähkönkulutuksesta mennyt lämmitykseen

[cnc]

lapualta kans    muutama viikko sitten lähti V10 tulille porskuttamaa... tai siis jääkaapilta toi näyttää    nyt innolla odotellaan koneen tuomaa hyötyä ,jos siis sitä on odotettavissa  
tehtiin toi halli/talli ensin. tärkeysjärjestys  
tupaa tehään parasta aikaa, sisällä lämpö jo pysyy, saa kohta ajaa lattiaankin lämpöisen kierron.

pitää laittaa kulutuksia kanssa ylös.

talli 75m2 sisä kork.3,5m
tupa 149m2 yhessä kerroksessa.
pumppu tallissa liitettynä porakaivoon  

tallinseinät - 175mm villaa +tuulensuojalevy-puuverhous
yläpohja 400mm

tupa 200mm + 25mm leijona- puuverhous
yläpohja 400-450mm

[O.J.]

Luen mittarit aina vuoden viimeinen päivä ja nyt MLP:n arviokulutus on 2005 alle 4000kwh. Viime kevättalvi ja erityisesti syksy olivat lauhoja, joten jos joskus tulee vielä "kunnon talvia", niin kulutus kasvanee. En pidä kuitenkaan pahana.

Talo edelleen sama, neliöitä 180

Ja edelleen MLP:n kulutusarvio alle 4000kwh/vuosi. Just luin mittarit ja vertailin edellisen vuoden lukemiin.

...Jäänyt tämänkin foorumin seuraaminen vähemmälle, mutta kun lämmityksestä ei tarvii kantaa minkäänlaista huolta ja käyttökustannukset ovat varsin kohtuullisia, niin ei enää jaksa sillä tavalla kiinnostaa. Parempi niin