Maapiirin paine

[kojo]

Monella lienee sama ongelma kuin minulla, maapiirin
paine laskee 0 bariin.
Lienee yleinen vika lämpöässän pumpuissa.
Onko kellään tietoa mistä johtuu?.

[Forum Admin]

Minulla oli sama ongelma. Paine ei saisi olla alle 0,5 bar.

Pyysin putkimiestä tarkastamaan maapiirin liitokset ja vuotokohta löytyi suoraan pumpun ja maapiirin liitoksesta. Lisää  hamppua väliin ja kiinni on pysynyt.

Eli sinulla vuotaa vain jokin kohta maapiirissä, yritä löytää paikka.

Minä jouduin nostamaan painetta kerran kuukaudessa, kunnes tajusin että yksin on turha taistella ja putkimiestä tekeleitään tarkastamaan.

[assa]

käy haistelemassa kaikki liitoskohdat, vuotokohdan kyllä haistaa ja jos on messinkisiä liittimiä niin ne on hapettunut vihertäväksi vuotokohdasta.

putkimiehillä näkyy olevan sellainen vika että ne laittaa hampun lisäksi sitä kittiä ja se kitti liukenee litkun voimasta vesi ei liuota sitä.

kannattaisi käyttää paistettavia liittimiä ne on varmoja

[eco]

Joo kyllä minullakin mittari on nollassa. Asennusvaiheessa oli painetta. Kysyin aikoinani sitä putkimieheltä, ja se meinasi, että se toimii myös ilman painetta. Onko tuo paine sitten tarpeellinen, onko tietoa? Mihin vaikuttaa jos sitä ei ole vai vaikuttaako?

t: lapista

[Mosse]

kaippa se vaikutus on vain se että ilmaa ei pääse piiriin eikä synny kuplia.

[Pauli Ojanperä]

Onko tuo paine sitten tarpeellinen, onko tietoa?

Mitään en tiedä, mutta Forum Admin väitti tuossa yläpuolella näin:

Paine ei saisi olla alle 0,5 bar.

[Forum Admin]

Minun LämpöÄssässä ei saa paine laskea alle 0,5 barin muuten se alkaa "hajottamaan" maapiirin nesteen kiertovesipumppua.  Minkäänlaisia lorinoita ei myöskään tarvisi kuulua putkista, se on ilman merkki.

Kysy tehtaalta lisätietoja...

[Srsa]

Omassa lämpöässässä paineen putoaminen (ja jopa ilman tulo kiertoon) kävi niin että maapiirin pumpun pysähtyessä syntyvä paineisku tms.  imaisi ilmanpoistokellon kautta ilmaa kiertoon.
Putkimies lisäsi aikoinaan maalenkkien yhtymäkohtaan erilliset ilmanpoistokellot sekä tulo- että menopuolelle. En silloin ajatellut asiaa tarkemmin ja jätin niissä olevat ilmanpoistoruuvit auki (Jotta ilma poistuu.. ).
Lämpöässän sisäinen maapiirin ilmanpoisto on toteutettu eri tavalla joten sieltä tuskin ongelmia syntyy.

Em. ilmauskellon ruuvin kierre aiheutti hieman 'akuankkamaisen' tilanteen. Ilmausruuvi on kierteillä muovisessa holkissa joka on myös kierteillä  kellon messinkirungossa. Tarkoitus oli ottaa pelkästään ruuvi irti lähempää tarkastelua varten. Lentävää vettä, musta ruuvi, tummanruskea lattia jossa putkisälää, toisen käden etusormi suihkuavan veden tukkona, ei valoja. Vaikeuskerroin?

Hmm.. Tarkemmin ajatellen pelkästään ilmaa kiertoon lisäämällä painetta tuskin saa laskemaan.. Joka tapauksessa, omassa pumpussa myös paineet  olivat tuolloin liki nolla joten joku oikeutus tälle vinkille on olemassa.

Paineen uudelleen nostaminen ei välttämättä ole mikään suuria linjoja vaativa operaatio. Ilmaa kierrosta poistaessani (Pelkät ilmauskellot eivät auttaneet) jouduin kierrättämään lientä 'ilman kautta'. Täyttövaiheen kokemuksen mukaan 60l saavin pinta heitteli todella rajusti ja kuvittelin joutuvani virittelemään saman tilanteen tälläkin kertaa. Silkkaa laiskuuttani kokeilin kuitenkin läpinäkyvällä 20l kanisterilla johon aikoinaan ylijäämälitkun varastoin. Sopivasti tulopuolen venttiiliä kuristamalla neste kiersi kanisterin kautta mutta maalenkissä pysyi kuitenkin painetta sen verran ettei kanisterin nestepinta päässyt nousemaan liiaksi. Ilmautui hyvin ja paineet ovat pysyneet tismalleen siinä mihin sen jätin. Paineen nosto näin jälkikäteen vaati yllättävän vähän nestettä?

[jhr]

Luulin jo, että olen ainoa jonka pitää joka syksy lisätä painetta. Ilmeisesti on laitteen ominaisuus. Yleensä en nosta painetta kovin korkealle, ihan niukasti vihreälle asti. Siitä se sitten vuoden aikana tippuu tuonne 0,5 tietämille.

Maapiirin painevalo värisee punaista koneen käydessä, mutta hyvin se on vielä ainakin toiminut. Pitäisi varmaan rakennella ilmausastia niin että veden lisäyksen jälkeen voisi ilmata piirit.

Kuinkahan monta vuotta tuonne uskaltaa lisätä pelkkää vettä? Mielellään kun ei päästäisi piiriä jäähän.

[IPA]

Meillä kävi LÄ:n huoltomies päivittämässä Oumannin softan ja katto siinä samalla koko pumpun läpi. Lisäsi vielä maaliuokseenkin nestettä ja näytti miten se tehdään niin, ettei tartte erillisiä pumppuja ja saaveja. Pelkkä 70cm pitkä putki riittää  

Kaveri tuuppasi putkistoon 2,5bar paineet
Mutta kertoi siinä samassa, että putkisto kyllä kestää helposti ainakin 4bar, muttei suosittele 3bar ylityksiä. Ei tartte kuulemma jatkuvasti lisäillä paineita.  
Nooo, eipä tuota ole tarvinnu täyttää vasta kun tämän kerran käyttöönotto tarkistuksen jälkeen. Väliä siis 2v. Not bääd!

[Rasmus]

Onko kukaan laskenut paljonko maapiirinlämpötila vaikuttaa piirin paineeseen?

[assa]

meillä myös kävi huoltomies päivittämässä softan ja ilmas maapiirin kunnolla ja sen jälkeen paineet on pysynyt muuttumattomana. Eli minä luulen että vaikka olin omasta mielestä ilmannut maapiiriä kunnolla niin mahto olla se paineen laskemisen syy itsessä/ilmaajassa.

ps. aika pätevä se ilmaus konsti, kysyin miksei sitä oltu neuvottu ohjeessa niin kertoi että oli itse keksinyt systeemin.  jos muistat millä napilla se käynnisti ja sammutti ja miten muut kytkimet oli niin kerro muillekkin jotka painii ilmaus ongelman kans. tätähän konstia ei tarvitse kuin sellaiset käyttäjät jolla on vanhempi malli ilman säiliötä

[sailor]

Tästä voisi varmaa pistää oman topicin, mutta mitä nuo softapäivitykset tuo lisää?

Jani

[assa]

muistaakseni;

vaikuttaa varaajan ylä/ala arvoihin joka käynnistää/sammuttaa kompuran oli siinä jotakin muitakin kun vain muistas käyn kattelemassa jonain iltana pumpulta mitä muita ominaisuuksia tuli sen uuden softan mukana.

oumanin kaveri vain meinasi että uusi softa on huomattavasti kehittyneempi ja hyötysuhdekkin on parempi.

[O.J.]

Voikos tuon softan päivittää GSM-modeemin kautta?

[IPA]

Yksi miellyttävä ominaisuus päivityksessä oli se, että vikatilanteessa sähkövastuksen kytkeytyminen päälle aiheuttaa hälyytyksen -> GSM häly!!  Aikaisemmin ei imu/pressostaatti hälyt ole tulleet GSM:lle.

Softaa ei voi päivittää GSM:llä. Näytön taakse vaihdetaan se muistipiiri ja lisäksi tehdään pieniä kytkentämuutoksia Oumanniin.

[oppilas]

Ihan näin aluksi että kompurasta lähtevä kuumakaasu on "ylimääräistä tehoa" kun lähtölämpötila on noin 60-100 astetta ja siitä saadaan tulistettua varaajan yläosaan pitkällä/usealla käyntijaksolla käyttöveden priimaus. Toisin sanoen kuumakaasun tehollinen vaikutus on vain 10-20% maalämpöpumpun koko tehosta.
Yläsäiliön jälkeen kun kuumakaasun lämpötila on tippunut alemmaksi eli noin 55-45 asteeseen se johdetaan alasäiliöön jota se lämmittaa tarpeen mukaan.
Tämän jälkeen kuumakaasun lämpötila on tippunut noin 35-20 asteeseen jonka jälkeen se menee joko   paisuntaventtiilille tai alijäähdyttimeen.

Alijäähdytin on nimitys kolmannen lämpötilan ottamisesta käyttöön kylmäprosessista,jossa nestettä jäähdytetään alemmaksi mitä on tarvetta.
Siitä saadaan noin 20-35 asteinen kolmas lämpötila johonkin tarvittavaan käyttöön esim. käyttöveden esilämmitykseen. HUOM. vaatii erillisen varaajan.
Mutta alijäähdytyksen huonopuoli on vajaa suunnittelu/säästöbudjetti, koska ennen alijäähdytinvaihdinta pitäisi olla kylmäainevaraaja, joka katkaisee lauhdutus prosessin keskilämmön alenemisen. toisin sanoen jos alijäähdytys alkaa vaatimaan paljon enemmän tehoa kuumakaasun lämpötila notkahtaa alaspäin -> myös alavarajaan lämpötila notkahtaa hiukan.

Yllä kuvattu lp:n suoralauhdutus.
Seuraavana kylmäaine menee nestemäisenä n.20-40 asteisena paisuntaventtiilille joka alentaa paineen n.24 bar  --> 5 bar josta se johdetaan höyrystimeen jossa se lp tapauksissa maaliuoksilla höyrystetään (eli ei yhtään nestettä, vain kaasua)
josta se menee kompuran imukaasuputkeen, ja taas lenkki lähtee alusta.


Ja jos jollain on alkanut lp katkoa korkeista paineista, niin LÄMMITYSVERKKO EI OLE  lämmön varauspaikka. SITÄ VARTEN ON LÄMMINVESIVARAAJAT.
Josta se sitten jaetaan kulutus paikkoihin.

"Kokeiles ajaa autoa lämppäritäysillä kokotalvi, ihan samaa heilumista on tossakin."

 Välillä ajetaan koneesta lähtevä 50 asteinen lattialämmitykseen (suositus meno max 40astetta) ja sitten ootellaaa vaan et milloin paluuvesi alkaa soutaa jonnekkin päin et mitäs siellä tapahtuu oikein.
Ne hajoitaa kompuran vain / omistaja etusormen kuittailu painikkeen painamiseen.

Jos kompura katkoo korkeista paineista niin kannattaa ottaa yhteyttä huoltomieheen joka tarkistaa koneen / kylmäpiirin. Kyllä noitten päälle pitäis pölykertyä, sen verran huolettomia noi pitäis olla.


(oma mielipide)
Mutta kyllä se on paljon parempi että lp:stä ajetaan lämpö varaajan ja siitä sitä jaetaan kulutus pisteisiin hallitusti.
Niin kyllä menoveden säätö lämmityspiirissä pitää tapahtua ulkolämpötilaan nähden esim oumannin sääätimellä ja kompura porskuttaa varaaja lämpöjen laskiessa lämpimäksi.

[KimmoK]

@oppilas

Tässä on tainut prestostaatit laueta juuri varaajan yhteydessä.
Ja puskeeko net ruottalaiset kuitenkaan kuin max 35 asteista sinne lattiaputkiin???


On muuten Thermiallakin nykyisin alijäähdytin. Heillä sen läpi menee varaajalta/lämmitysverkosta palaava vesi ennen normaalia lauhdutinta.


Patentti A:
Voisikohan alijäähdyttimen funktion korvata asentamalla pikku lisävaraajan varaajalta pumpulle menevään paluuputkeen & käyttää tuota varaajaa KV esiesilämmitykseen.


Patentti B:
Voisikohan alijäähdyttimen funktion korvata asentamalla isohko lämmönvaihdin varaajalta pumpulle menevään paluuputkeen & käyttää tuota vaihdinta esim. varast0n sulanapitoon glykolikiertoisena (kierto käy vain kun MLP käy)


Patentit poistaa myös ylipaine prestostaatin laukeamiset 100%sti, etenkin jos systeemeitä käytetään myös kesällä.

Vuan oiskos nuista haittaa.

(taloudellinen hyöty toki mitätön)



Patentti X:
Autotalliin (puolilämmin) 100L tynnyrillinen (maatalouden AIV säiliö)  autonpesuvettä. Eristämätön tai kevyesti eristetty pönttö. Vettä otetaan uppopumpulla ja/tai painepesurin imuletkulla. Tynnyrissä happidiffuusiosuojattua letkua kiepillä ja samainen letku kulkee tekniseen tilaan varaajan ja pumpun välissä olevaan lämmönvaihtimeen. Kierto painovoimaisena ja/tai kiertovesipumpulla.

Patentti Y:
Kuten edellä mutta lisäksi myös autotallin vesihanan kylmävesiputki tekee kiepit kyseisessä säiliössä.

Patentti Z:
Teknisessä tilassa 200L eristämätön AIV pönttö täynnä vettä.
Varaajalta MLP:lle menevä paluuputki tekee kiepit kyseisessä säiliössä ennen pumppua.
Käyttöveden putki tekee kiepit säiliössä ennen esilämmityskierukkaa.

PatenttiZ+:
Myös poreammeelle menevä kylmän veden putki tekee kiepit tuossa pöntössä.
Samoin saunaan menevä löylyveden putki.
Samoin autotalliin menevä kylmän käyttöveden putki.


Patentit pitää rakenta itse kaatopaikkaosista muutoin homma ei varmuudella kannata.


(((lauteiden alla oleva tila on vielä hyödyntämättä ja se on teknisen tilan seinän takana, vain 70cm etäisyydellä maalämpöpumpusta, sen tilan huono puoli on alijäähdytys patenttien näkökulmasta siinä että sauna on "ainavalmis" jolloin siellä vallitsee noin 30 asteen lämpö eikä alijäähdytys siksi onnistune eristämättömällä AIV pöntöllä)))