Maalämpöpumpputesti

[Seagear]

Ruotsalaiset näyttävät käyttävän laskelmissaan öljylämmityksen hyötysuhteena 80 % (4300 L = 34300 kWh). Aika monen omissa laskelmissa se on 85% tai parempi.

Suomessa ympäristöministeriön ohjeissa on tavallisesti 87%.

No tämähän käytännössä tuottaa maalämpöön siirryttäessä usein "positiivisen yllätyksen" kun todellinen hyötysuhde on ollut alle laskennallisen, jolloin vastaavasti mlp:n sähkönkulutus on laskettua pienempi.

[Loppusijoituspaikka]

Hei viisaammat;
viittaan tuohon Ruotsin testiin tuossa edellä;
mites tuo pitäisi ymmärtää että lämpökerroin COP eri lämpötiloissa (maapiiri keruu) +-0  ja -5  ovat vaikka CTC:llä ja Nibellä 3.0 ja 2.7   vs   esim. Viessmannin  2.9 ja 2.6 tai Thermian 2.9 ja 2.5   mutta että silti vuotuinen hyötysuhde (SCOP)  on testissä toisinpäin eli viimemainituilla pikkuisen parempi [lattialämmitys osiota katselen] ?

[papi]

Uusin TM rakennusmaailma testasi taas pumppuja. Jokainen voi vetää omat johtopäätökset poissaolijoista. Onkohan jollain luurankoja kaapissa?

[naur1s]

Voisko joku heittää tiivistelmää testistä? Mitkä merkit oli edustettuna jne.

[commo73]

Voisko joku heittää tiivistelmää testistä? Mitkä merkit oli edustettuna jne.

Muuta tieto ei ole kuin, että kaikki suomessa myytävät merkit kutsuttu testiin. Lopulta testattu vain nerus ja nilan (PILP) joka varustettu mlp osalla.

[naur1s]

Onko ostamisen arvonen makasiini jos pelkän mlp testin takia ostaa?

[papi]

Ei mielestäni. Lehden tarkoitus oli kutsua testiin pumput jotka eivät olleet edellisessä testissä. Kuten jo mainittu, lähes kaikki kutsutut merkit kieltäytyivät testistä. Vain kaksi merkkiä ilmestyi testiin. Muilta pumpuilta todella huonoa mainosta.

[sam68]

Mitä hyötyä tuostakaan testistä olisi kun ei testata oikeasti merkityksellisiä asioita???
Hyötysuhteet on lähellä toisiaan ja se tiedetään testaamattakin.
Omakotiasujan kannalta merkityksellistä olisi tietää ainakin käyttöveden tuotto. Paljonko 40 asteista tulee ulos kun varaaja on juuri lämmitetty kuumaksi ja kuinka nopeasti hanasta tulee taas vaikka 50 asteista. Tässä nähtäisiin yksi huomattavasti merkityksellisempi asia kuin vaikka tuo kymmenyksen parempi hyötysuhde 0/35 lämpötiloilla.
Yksi iso asia olisi äänitaso kun ensin  laitteisto laitetaan pientä pannuhuonetta vastaavaan laatikkoon.
Yksi testi olisi kun soitetaan maahantuojalle ja kerrotaan että tarvitaan toiminnan kannalta välttämätön osa. Esim joku ohjainkortti. Milloin se on tällä ns. asiakkaalla. Samalla tavalla voisi soittaa haluavansa huoltomiehen käymään kun laitteisto ei toimi oikein eikä kylmämies löytänyt vikaa. Näinhän niitä autokorjaamojakin lehdessä testataan.
Lehdenhän on tarkoitus tehdä tällä rahaa, joten testinkin pitäisi antaa jotain uutta esim Ruotsin viimeiseen testiin. Ihan turhaa siis tuossa testi ympäristössä.

[Seagear]

Erittäin hyviä pointteja tuossa sam68:n viestissä. Pitää osata nähdä metsä puilta. Joidenkin yksittäisten nyanssien tuijottaminen ja hierominen on kokonaisuuden kannalta täysin merkityksetöntä vaikka aina joku tietysti sellaisestakin saa jotain kiksejä. Ihmisillä vaan selvästi tuntuu olevan taipumus harrastaa osaoptimointia.

[sam68]

Lisätään vielä löylyä kiukaalle kun nuo testin järjestäjät käy kuitenkin täällä urkkimassa tietoa yms..

Otetaan yksi suuntaa antava esimerkki miten saataisiin testattua myös tulistinpumput.
Kytketään pumput esim. 10kW jäähdytykseen/kuormitukseen vuorokaudeksi ja samalla lasketaan käyttövettä vuorokauden aikana vaikka viisi henkisen perheen tarpeisiin. Aamulla 200L suihkuvettä, päivällä 50L, iltapäivällä 50L ja illalla 300L. Tämä testi ajetaan 0/55(PATTERI) lämmöillä ja toinen vrk 0/40(LL). Kytkentä niin että varaaja on kooltaan vaikka 700L kaksiosaisena, jolloin tulistuslämpö ajetaan yläosaan ja sen alkulämpötila on vaikka 20 astetta. Tästä saadaan nyt helposti laskettua hyötysuhde ja eroja tulisi varmasti. Toimittajien helppo valita tuon kokoluokan pumppu.
Koska tuo varaajan alkulämpötila ei palvele vaihtoventtiilipumppuja ne voitaisiin testata erikseen ja ne kytkettäisiin samaan kuormaan vaikka 200L puskuripöntöllä.

Sama testi sitten vaikka 1kW kuormalla plus noilla samoilla käyttövesikuormilla, jolloin saataisiin vähän kuvaa vuosihyötysuhteesta. Lämpötilat voisi olla vaikka 5/30. Edelleenkin tuo isompi tulistinvaraaja estää eri tekniikoiden suoran vertailun, mutta antaa kuitenkin hyvin suuntaa..

Vaikka testitulokset olisi lähellä toisiaan tulee se lopullinen ISO ero aina siellä loppukäyttäjän taloudessa. Miten asennusfirma osaa säätää lämmönjaon ja tuoton niin että ollaan lämpöpumpulle optimaalisessa olosuhteessa eli tehdään vain niin lämmintä vettä kuin kulloinkin on tarpeen. Esim termostaattien käyttö saattaa vaikuttaa hyötysuhteeseen todella paljon jos järjestelmää ei ensin ole säädetty ilman niitä.
Toisissa pumpuissa tuo säätö on todella hankala ja toisissa todella helppo. Sitä puoltakin voisi testissä vähän penkoa..

[Roori]

Vaikka testitulokset olisi lähellä toisiaan tulee se lopullinen ISO ero aina siellä loppukäyttäjän taloudessa. Miten asennusfirma osaa säätää lämmönjaon ja tuoton niin että ollaan lämpöpumpulle optimaalisessa olosuhteessa eli tehdään vain niin lämmintä vettä kuin kulloinkin on tarpeen.

tuohon "oikealämpöisyyteen" pääsee vain invertteripumpulla, kuten mm. tuo viimeisimmän testin nilani on...

Kurkkasin tuota viimeistä testiä kanssa ja turhalta tosiaan tuntuu tuommonen jo valmiiksi tiedetyn (dokumentoidun) "tarkistustestaus" eli kuten sami68 tuossa mainitsikin oikeaa elämää tulisi testissä pyrkiä mallintamaan. Jopa niin pitkälle kun tuo Nilani asian hoitaa LTO+IV+LKV+Lämmitys, ja vaikka 4 tyyppi olosuhdetta: 90%-kylmä talvipäivä, kevät päivä, kesä ja syksypäivä. Noista sitten vois taulukoida eri painoarvoilla käyrät, josta sitten kukin lukija vois arvioida omaa kohdettaan (osatehoisuutta sun muuta).

[JAYL]

Nuo SAM68 testaus-vinkithän pitäisi "ilmiantaa" TM:lle seuraavaa ISOA pumppuvertailua varten. Ottaisivat oikean kuluttajankin tarpeet mukaan noihin testeihin. Aika turha oli tuo viimeisin testi edes painoon laittaa!

[papi]

Tulee muistaa, että lämpöpumppuasiat ovat vielä kaikilta osin suht uusia, varsinkin testaus. Testien lapsellinen boikotointi ei ainakaan edesauta testien kehittymistä kuluttajaystävällisempään suuntaan. Edelleen tämä oli vasta toinen kansallinen testi, joka jäikin harmillisen tyngäksi. Siitä oliko testistä mitään hyötyä, on jokaisen lukijan arvioitava se omalta kohdaltaan. Se on totta, että siitä ei ollut ainakaan mitään haittaa. Kumpa vaan muitakin merkkejä olisi osallistunut.

[samnyrhi]

Osaatteko kertoa tuosta ruotsin testistä, että mistä johtuu CTC ja Bosch pumppujen suuri lämminvesivaraajan lämpöhukka verrattuna muihin? Minulla on CTC eikä se mielestäni ulkopuolelta juurikaan lämpene. Tuo reipas 1000kWh tuntuu kohtuu suurelta ja jos tietäisi mihin se katoaa niin voisi koittaa tilannetta jotenkin korjata.

[justus01]

1000 kWh vuodessa tarkoittaa noin 115w jatkuvaa tehoa. Kun tuo teho jaetaan kokolaitteen ulkokuorelle, niin eipä siinä taida lämpötila montaa astetta ympäristöä lämpimämpi olla. Nibe 1217:lla ruotsalaiset mittasivat häviötehoksi 89w ja syyllinen löytyy helposti ainakin meidän pumpusta. Varaajan eristys on silmämääräisesti aika onneton (1-3cm uretaania). Lisäksi lämmönvaihtimen ja varaajan väliset putket osittain eristämättä.

[Matias]

 

että mistä johtuu CTC ja Bosch pumppujen suuri lämminvesivaraajan lämpöhukka verrattuna muihin?

Ei se lämpöhäviö kyllä suuri ole,tasavrk:n mukaan laskien 2,7kwh/vrk.
Ei taida missään lämpöpumppu tai varaajamerkissä olla sen kummempi.

Esim meillä on 1250l:n varaaja jossa 90mm:n uretaanieristys niin lämpöhäviö on n 7kwh/vrk

Tuo lämpöhäviöhän tulee lämpöpumpun antotehosta joten sen vaikutus sähkönkulutukseen on kolmasosa tuosta.

[Tuoskik]

Näyttäisi testin perusteella Viessmannin pumppu olevan paras lattialämmitystaloon testissä mukana olleista.
Sain tarjouksen kauppiaalta jossa oli niben ja viesmannin pumput samaan hintaan, kannattaako siis ottaa Viessmann vai turvautua nibeen?
Käsittääkseni Viesmann on jonkin verran kalliimpi. Mitä on raati mieltä?

[euroshopperi]

No mulla on sellainen Viessmannin 300 G malli ja siinä on 390 L käyttövesivaraaja. Huom. ei siis mikään kierukka, vaan käyttövettä sen 390 L. 500 L puskurivaraajassa on lämminvesikierukka, joka esilämmittää käyttöveden ennen tuota varaajaa sellaiseksi n. 35-40°. Sellainen huomio on nyt tullut, että suihkuttelut ei oikein vaikuta mitenkään veden lämpöihin ja saa lasketella sen poreammeenkin täyteen huoletta. Eli tuo ainakin pelaa aivan mainiosti ittellä. käyttövesivaraajan lämpöpyynti on 50°, eikä tee oikein mieli sitä laskea tuosta, kun haluan keittiön hanastakin edes pikkaisen polttavaa vettä, jotta saa rasvat irti helpommin tarvittaessa. Lämpimän veden tuotto näyttää menevän COP 3,2:lla ja se on MIELESTÄNI ihan jees.