Jäin ihmettelemään kyllä oikeesti tota sun yhden pumpun systeemii.
Mulla pelkkä laatankierto 45,65 ja 90w ja lauhduttimella oma wilo 30,46 ja65w. Sulla käsittääkseni on laatassa pikkasen enemmän putkeekin?
Niin mäkin oon puolestani ihmetellyt, miksi jotkut laittaa ulkoisen pumpun.
Se nyt ainakin on selvä, että "pelkkä lauhdutin" ei omaa pumppua kaipaa. Ymmärtääkseni ulkoinen pumppu laitetaan kun halutaan ylläpitää kiertoa myös lämpimän käyttöveden teon aikana. Mullahan silloin lattiavettä ei kierrätä mikään pumppu. Vaikka kyllä se varmaan silti luonnonkierrolla pikkasen liikehtii. Toinen juttu on sitten se, että tokihan se pumpun kapasiteetti jossain vaiheessa tulee vastaan, mutta tässäpä vähän speksiä omasta tapauksestani:
Putkea on suunnitelmista lukien 758m ja piirejä 7 + 7 kahdessa kerroksessa. Pisin piiri 81m (autotalli). Suunnitelmissa on esitetty virtausnopeudeksi 0,264l/s ja painehäviöiksi jakotukeilla 5,1kPa ja 7,9kPa. Danfoss on suuressa viisaudessaan piirtänyt DHP-H:n teknisiin tietoihin myös lauhduttimen painehäviön virtaaman funktiona eli noilla tiedoilla (ja kiertovesipumpun käppyröillä) sain laskettua teoreettiset virtaamat kaikilla pumpun nopeuksilla. Nyt ei ole tuota laskelmaa tässä työkoneella, mutta tosiaan ulkomuistista tuosta 0,264l/s lukemasta mennään yli jo ykkösnopeudella. Kaivoin tuolta viestihistoriasta lukemia, mutta ykkösnopeutta en löytänyt:
"kolmosella n. 0,41l/s ja kakkosella 0,32l/s"
Eli reilusti yli suunnitelmien myös kakkosnopeudella.
Summa summarum, ei tämä lisää pumppuja kaipaa ainakaan lämmönjaon puolelle.
Niinkuin olet muutamaan kertaan maininnutkin lämmöt tippuu kakkosella.
Johtuuko se lauduttimen virtauksen vai itse laatan kierron pienemisestä?
Luulisinpa, että lämmöt tippuu kakkosella enemmänkin siitä syystä, että menoveden lämpötila nousee, jolloin asteminuutit kuolee nopeammin. Eli käyntijaksoista tulee lyhyempiä. Toki tällöin myös lepojaksoista pitäisi tulla lyhyempiä, mutta eipähän riitä ohjauksen resoluutio taas tähänkään.
Eli kun mulla paluuveden lämpötila vaihtelee välillä 21-25 kun ulkolämpötila vaihtelee välillä +10 - -27, niin lepojaksojen pituus määräytyy käytännössä pyynnin mukaan. Näin tottakai kaikilla muillakin, mutta eiköhän kuitenkin niin, että heti käyntijakson alussa paluuvesi (eli myös menovesi) on vaikka 32C ja laskee sitten suht nopeasti muutaman asteen ja sitten hitaammin vielä jonkin verran? Mulla käy niin, että jakson lopussa paluu on vaikka 23C, laskee suht nopeasti arvoon 21C ja on sitten edelleen se 21C kun seuraava käyntijakso alkaa. Ulkolämpötila ei tuohon paljoa vaikuta.
Eli siis lepojakson pituuden voi mun tapauksessa laskea suurinpiirtein näin "Integraali / (Pyynti - 21C)". Sitten kun vielä heitetään soppaan loiva käyrä niin lepojakson pituus vaihtuu mulla karkeasti ottaen aina kuuden ulkolämpötilan asteen muutoksen välein.
Yksinkertaistettuna mulla käy niin, että pumpun ohjaus ei tue niin tarkkaa hienosäätöä kun mun kohde vaatisi. Eli kun lasken kakkosnopeudelle niin on loogista, että menovesi on kuumempaa, mutta vastaavasti tästä aiheutuvalla lyhyemmällä käyttöjaksolla siiretään kuitenkin pienempi energiamäärä, jolloin lepojaksolla menoveden lämpötilan pitäisi olla pienempi kuin vauhdikkaammalla kierrolla. Näin varmasti onkin, mutta ero on arviolta alle puolen asteen luokkaa, jota pumpun ohjaus ei sitten ota mitenkään huomioon, jolloin lepojakson pituus ei muutu. Lepojaksosta pitäisi siis tulla lyhyempi, mutta ei tule. Tästä syystä kämppä viilenee.
Asia on kyllä helppo korjata nostamalla pyyntiä ja näin teinkin (nostin käyrää 24 -> 25). Jos pyyntiä ei nosteta niin koko talo viilenee. Tuon viilenemisen ajan näyttää siltä, että MLP toimisi loistavalla hyötysuhteella, kun ei kerran joudu hommiin ja kämpässä silti lämmin. Sitten kun rakenteet ovat viilenneet niin, että ohjaus asettuu johonkin kivaan kokonaislukuun niin pumppu kuluttaa taas normaalin verran sähköä. Tästä syystä varoittelin, että jos äkkiseltään näyttää, että pienemmällä kierrolla sähköä kuluisi vähemmän niin se voi johtua siitä, että energiaa myös siirtyy vähemmän. Tämä kaikki on tietenkin hyvin tapauskohtaista.
