Maalämpöfoorumi
Lämpöpumput => Thermia => Aiheen aloitti: pena49 - 29.01.12 - klo:16:12
-
Olen muuttanut vastikään maalämpötaloon ja seuraillut pumpun toimintaan noin 5-10 asteen pakkaskelissä. Pumppu käy 18-20 tuntia vuorokaudessa, mikä vaikuttaa aika paljolta. Myös meno ja paluuveden lämpötilan vähäinen erotus ihmetyttää (30 ja 33 astetta). Olen myös polttanut varaavaa takkaa päivittäin ja lämmitettäviä neliöitä on noin 150 . Pumppuna on Thermia Duo6 ja talossa on vesikiertoinen lattialämmitys.Lämpötila talossa on sopiva 21-23 astetta. Olen ajatellut, että lämpöpumpun asetukset ovat jotenkin vinksallaan, mutta kun en oikein asiasta ymmärrä… Osaisikohan joku vähän kokeneempi sanoa onko jotain säädettävää?
Lämpökäyrän asetukset ovat seuraavat:
KÄYRÄ: 27
HUONE: 21
MIN: 22
MAKS: 45
KÄYRÄ5, KÄYRÄ0, KÄYRÄ -5 : kaikki nollassa
Lämpöpumpun asetukset ovat seuraavat:
INTEGRAALI A1: 60
LÄmpöt. ERO: 7
MAKS. PALUU: 50
KÄYNN. VÄLI: 5
Lämminvesiasetukset
KÄYNNISTYS 40
LÄMMINVESIAIKA 20
LÄMMITYSAIKA 20
H-KUUM. VÄLI 14
H-KUUM POIS 60
-
Muuta ainakin integraali arvo -120, kun on lattialämmitys. Huone oletus arvo 20,mutta kun sisällä mukavat lämpölukemat, voi olla nykyinenkin. Minimi arvo näin talvella voisi olla 25. H kuumennuksen välin voit muuttaa 28 päiväksi huoletta.
Pumppujen nopeudet?
Keruupiirin paluu/meno lämmöt ?
-
Kiitos vinkeistä. Muutin integraalin ja minimin sekä otin pumpun käyttötunnit ylös. Keruupiriin paluulämpötila on nolla ja menolämpötila -4 astetta. En osaa vielä sanoa pumppujen nopeudesta.
-
Tuo maksimi paluun voit nostaa myös 55c. Kiertopumput koneen sisällä. Keruupumppu alempi, on kolme nopeutta valittavana. Suosittelevat suurinta nopeutta käytettäväksi normaalisti. Lämmitys kv-pumppu ylempänä, myös 3-nopeuksinen. Lämmitysjakson aikana meno/paluun ero 6-7 astetta ok.
Nämä diplomat malliin,jossa normaalit kv-pumput. Optium ja G2 mallit taas oma lukunsa.
-
Mulla Diplomat Duo:ssa ( & 200 UKV puskurivaraaja ) puskurivaraajalle menevän kierron lähdön ja paluun lämpötilaero Thermian kiertovesipumpun nopeudella III oli n. 3 astetta ja säädin käyttöohjeessa suositellun 7-10 asteen lämpötilaeron vuoksi pumpun nopeudelle II.
...lämpötilaero kasvoi lähelle suositusta eli 6-7 asteeseen.
Meninkö säädöillä metsään, kun tässä suositeltiin kiertovesipumpulle III nopeutta?
-
Lauhduttimen ja varaajan dt 6-7c
puskurivaraajan meno/paluu lämmityskirrosta ero dt 3c
Näin minä tämän ymmärtäisin.
-
...eli kun mulla mlp:ltä purkurivaraajalle meno- ja paluulämmön ero 6-7 astetta, olisi se ok.
Vaikka kiertovesipumpun nopeus II
-
Onko sulla toinen kiertopumppu lämmityskierrossa?
-
Thermian ja puskurivaraajan välillä vettä kierrättää tietysti mlp:n kiertovesipumppu ja purkurivaraajan takana olevia 2 x lattialämmitys- sekä patteripiireissä kierron hoitaa 2 x Grunfors.
...tässä olen siis tiputtanut mlp:n kiertovesipumpun nopeutta III --> II, jolloin sain kasvatettua tätä lämpötilaeroa ( onko se nyt sen lauhduttimen ja varaajan välillä )
-
Aika pieneksi menee tuo dt kolmosella? Nyt vaan tekemään omakohtaisia mittauksia siitä kumpi on kannattavampaa.
Itse olen järkeillyt siten että mitä enemmän tavaraa menee lauhduttimen läpi (järkevällä dt:lä) niin sitä parempi. Mutta onko tuo kolme astetta enää järkevän rajoissa on vaikeampi kysymys.
-
Olen muuttanut vastikään maalämpötaloon ja seuraillut pumpun toimintaan noin 5-10 asteen pakkaskelissä. Pumppu käy 18-20 tuntia vuorokaudessa, mikä vaikuttaa aika paljolta. Myös meno ja paluuveden lämpötilan vähäinen erotus ihmetyttää (30 ja 33 astetta). Olen myös polttanut varaavaa takkaa päivittäin ja lämmitettäviä neliöitä on noin 150 . Pumppuna on Thermia Duo6 ja talossa on vesikiertoinen lattialämmitys.Lämpötila talossa on sopiva 21-23 astetta. Olen ajatellut, että lämpöpumpun asetukset ovat jotenkin vinksallaan, mutta kun en oikein asiasta ymmärrä… Osaisikohan joku vähän kokeneempi sanoa onko jotain säädettävää?
Lämpökäyrän asetukset ovat seuraavat:
KÄYRÄ: 27
HUONE: 21
MIN: 22
MAKS: 45
KÄYRÄ5, KÄYRÄ0, KÄYRÄ -5 : kaikki nollassa
Lämpöpumpun asetukset ovat seuraavat:
INTEGRAALI A1: 60
LÄmpöt. ERO: 7
MAKS. PALUU: 50
KÄYNN. VÄLI: 5
Lämminvesiasetukset
KÄYNNISTYS 40
LÄMMINVESIAIKA 20
LÄMMITYSAIKA 20
H-KUUM. VÄLI 14
H-KUUM POIS 60
H-KUUM. VÄLI täällä 28, sulla 14...
-
Pete1000
Keruupumppu alempi, on kolme nopeutta valittavana. Suosittelevat suurinta nopeutta käytettäväksi normaalisti.
Keruupumpun nopeus on eri asia kuin lämmitys pumput.....
Lämmitys pumpun nopeudesta kirjoitin on 3-nopeuksinen. On eri asia kuin kolmosella....
-
Olen nyt muuttanut asetuksia seuraavasti MIN 22>25 ja INTEGRAALIA1 60>120. Laskin vielä huone asetusta asteella kahteenkymmeneen, mutta silloin tuli talossa liian kylmä. Nyt lattialämmityksen meno ja paluuveden lämpötilan erotus on neljä astetta, ja lämpötila töllissä on hyvä. Termostaatit ovat joka huoneessa täysillä.
Osaako joku sanoa, onko taloudellista säätää koneellisen ilmanvaihdon tuloilman esilämmitys (vesikiertoinen patteri maalämmöstä) maksimille?
Entä, jos koetan laskea käyrää vielä pykälällä 27>26, onko huone (21) ja käyrä asetuksen suhde silloin järkevä?
Huippukuumennusväli ja paluuveden max. lämpötila on seuraavat muutokset.
-
Muuttuivatko käyntijakson pituudet mihin suuntaan?
Käyrän lasku saattaa tehdä pakkasten kiristyessä hieman viileää, omat kokemukset. Laatan lämmön nostaminen taas ylemmäksi vie oman aikansa. Tietysti asiaa voi kokeilla, nämähän ovat hieman talokohtaisia asioita....
-
Olen seurannut pumpun käyntiaikoja vuorokausitasolla ja noin 18 tunnissa mennään (pakkasta on ollut noin 7-17 astetta). Tilapäinen huone asetuksen lasku asteella laski käyntiajan 12 tuntiin, mikä on ihan loogista. Tarkoitatko käyntijakson pituudella aikaa, jonka pumppu käy kerralla (mistäköhan sen näkee vai muutanko vaimon mieliksi "pannuhuoneeseen" kellon kanssa?)
-
Tuo kommentti vaimon mieliksi..on hyvä! Näin tulee tehtyä itsekin joskun. Muistiinpano vehkeet mukaan ja pumpun käynnistyessä tiedot ylös.
Näyttöön saa näkyviin lokin kun valitsee kohteen menojohto, lämpötila valikosta ja painaa oikean puoleista nuolinäppäintä.oletuksena näkyy 90 minuutin jakso. Jakson pituutta voi muuttaa samasta valikosta jossa muutetaan integraali asetusta(lämpöpumppu). Näkyy kun menee valikossa alaspäin, sanamuoto mittausjakson väli.....korostaa lukemaa ja muuttaa esim. 2.Jolloin näkyy 3 tunnin tilastot pumpun toiminnasta.
-
osaatko vielä sanoa, kannattaako vesikiertoisen ilmanvaihdon esilämmityksen termostaatti laittaa täysille? Maalaisjärjellä ajatellen näin voisin saada meno ja paluuveden erotuksen (nyt 4 astetta) hieman lähemmäksi optimaalista 6-7 astetta?
-
Muuttuivatko käyntijakson pituudet mihin suuntaan?
Mistä nämä pumpun käyntijakson pituudet selviävät?
edit: kirjoitin viestiäni hieman yli tunnin ja vastaus onkin jo tuossa ylempänä. Jakson pituus selvitetään istumalla.
-
Tuohon meno/paluu veden erotukseen lämmityksen kiertopumpun nopeuden alentaminen tulisi äkkisiltään mieleen. Jos nyt kolmosella, pudota kakkoselle. Seuraavalla käyntijaksolla pitäisi korjaantua eroksi yli 5 astetta.
Onhan lämmityspiirien säädöt kohdallaan jakotukeilla ja ilmanpoisto systeemistä tehty?
Ilmanvaihdon osalta jää arvailujen varaan. Kennohan ottaa pakkasilla esilämmitykseen omansa. Tulevan ilman lämpötila huonetiloihin n.18c alkaa olla mukavuus rajalla. Viileämpi alkaa tuntua vetona.
-
Tulevan ilman lämpötila huonetiloihin n.18c alkaa olla mukavuus rajalla. Viileämpi alkaa tuntua vetona.
Meillä 90-luvun lopun MUH Ilmava sen aikaisella LTO:lla ja jälkilämmityspatterilla;
Mittailin perinteisellä elohopeamittarilla ilmanvaihdon tulevan ilman lämpötilaa, eikä se ollut lähelläkään Saimaanrannan kuvaamaa 18 c astetta...lähempänä kymmentä.
...eikä muuten tunnu vedolta ja sisällä raikas 21-22 c lämpötila
-
Täällä -20c pakkasta, lämpöpumppu näyttää käyvän jatkuvasti. Onkohan normaalia, että pumppu käy jatkuvasti -20c pakkasella?
sisälämpötila n. 19c
Huoneasetus 20
käyrä 29 (36 menoveden lämpötila)
integraali -130
170m2 lämmitettävää
diplomat 8
-
Täällä sama lämpötila ulkona. Sisällä mukavan lämmin.
Pumppu käy neljä tuntia kerralla ja huilaa neljä tuntia.
-
Täällä -20c pakkasta, lämpöpumppu näyttää käyvän jatkuvasti. Onkohan normaalia, että pumppu käy jatkuvasti -20c pakkasella?
Jos pumppu käy nyt jatkuvasti ja ulkona, kun -20C, tarkoittaa se, että pumpun teho ei riitä kylmempään.
Pumppu on mitoitettu osatehoiseksi. Jotkut nimittävät tätä optimi mitoitukseksi.
Pumppu on alitehoinen taloonne.
Kovemmilla pakkasilla pumppu joutuu ottamaan sähkövastukset käyttöön tuottamaan lisätehoa. Muutoin tupa alkaa viilenemään.
-
Äläpä nyt Tomppeli pelottele turhaan. Vaihtoventtiilipumput tulee yleensä mitoittaa niin että vastukset käyvät apuna ihan äärikeleissä. -20 ilman lisälämpöä on hyvä tilanne ja vuositasolla lämmityskulut on kohdallaan.
Jos laitetaan täystehopumppu eli ei koskaan vastukset päällä, pitää olla reippaasti varaajatilavuutta lisättynä=>10kW pumppu +500€, keruu porakaivolla +30M=900€ ja puskurivaraajakytkettynä +600€ min. Yht: ~2000€ jolla maksaa aika paljon sitä 3kW vastuksen apuna olemista ja saa kaupanpäälle kompuralle pidemmän käyttöiän.
Itse mitoitan/pyrin mitoittamaan niin, ettei alle -20 mene vastukset päälle kuin yhteispäätöksellä, mutta kuten tuossa kerroin niin vastustenkäyttö äärikeleissä on perusteltua näissä vehkeissä.
Tuo vastuksen voi tietysti estää myös tulisijalla jos sellaisen on hankkinut.
-
Miten muilla vastaavanlaisella kokoonpanolla? Osalla tuntuu pumppu huilaavan puolet ajasta -20c pakkasellakin..
Tuon tulisijan käytön vaikutus pumpun käyntijaksoihin taitaa olla aika minimaalinen ilman huonelämpöanturia, vai?
-
Miten muilla vastaavanlaisella kokoonpanolla? Osalla tuntuu pumppu huilaavan puolet ajasta -20c pakkasellakin..
Tuon tulisijan käytön vaikutus pumpun käyntijaksoihin taitaa olla aika minimaalinen ilman huonelämpöanturia, vai?
Kyllä oma ainakin hyrskyttää melkein kokoajan tällä kelillä ja vastukset on olleet päällä 49h ~5v aikana eli melkein täysteho. Integraali oli välillä -300 kun teki käyttövettä jonkin aikaa.
Paluuvesi lämpenee eli kuormitus pienenee jos talossa lämmintä=>huilia..
-
Miten muilla vastaavanlaisella kokoonpanolla? Osalla tuntuu pumppu huilaavan puolet ajasta -20c pakkasellakin..
Tuon tulisijan käytön vaikutus pumpun käyntijaksoihin taitaa olla aika minimaalinen ilman huonelämpöanturia, vai?
Talo mallia 2010
-175m2 lattialämmitys
-käyrä 27
-huone 21
-integraali A1=140, A2=700
-huonelämpö suht tasainen 22 astetta.
pakkasta 24 ja pumppu käy 1,5h ja huilaa ½h.
Ei ole kertaakaan käyttänyt vastuksia lämmitykseen (käyttöönoton jälkeen n.2vuotta). Mitoituksessa taisi olla, että -16 kohdalla tarvitaan lisäenergiaa... :)
-
Täällä mennään 50 min käyntijaksolla ja 40 min huililla (viimevuorokaudet -23-26c pakkaset). Eli paukkuja on vielä jäljellä, on hieman ylitehoinen. Vrk kulutus oli 23 kwh.
Tilannetta auttoi uunin lämmitys eilen aamupäivällä. Varmasti olisi muutoin tauot olleet lyhyempiä. Ja huoneantura pudotti menovettä 2c alemmaksi, kun sisällä talossa +23c. Toimiva systeemi on. Nyt taitaa olla säädöt kohdillaan.
-
No niin näyttäs olevan :)
Pistäppä 8 kertaa vuorokaudessa ilma vaihtuu talossasi niin voi olla vähän eri juttu.
-
No niin näyttäs olevan :)
Pistäppä 8 kertaa vuorokaudessa ilma vaihtuu talossasi niin voi olla vähän eri juttu.
Puhumattakaan vähintään 12 kerrasta/vuorokausi, minkä rakennusmääräykset edellyttävät. ;)
-
IV-kone,lämmön talteenotolla vaihtaa ilmaa tälläkin hetkellä minimi nopeudella, mutta riittävästi. Säädetty virtaukset vuosi sitten, samalla kanavat nuohottiin. eikä maksanut kuin 500€..
ps. ulkona -23,4c. Tänään ajelin Liperin suunnalla, siellä aamulla ollut -32c.
-
Puhumattakaan vähintään 12 kerrasta/vuorokausi, minkä rakennusmääräykset edellyttävät. Wink
Onko ne niitäkin kiristäneet?
Mulla on ohjeessa kerran 2.5h:ssa
-
Mitä sitä hyvää lämmintä ilmaa vaihtamaan.
-
Puhumattakaan vähintään 12 kerrasta/vuorokausi, minkä rakennusmääräykset edellyttävät. Wink
Onko ne niitäkin kiristäneet?
Mulla on ohjeessa kerran 2.5h:ssa
Motivan sivuilta löytyi tämmöinen pätkä:
"Ilmanvaihto mitoitetaan yleensä RakMK:n osan D2 taulukon 1 mukaisesti. Asunnon ilmanvaihtokertoimen on oltava vähintään 0,5 1/h eli talon ilmatilavuuden on vaihduttava kerran kahdessa tunnissa."
http://www.motiva.fi/rakentaminen/rakentajan_ohjeet/hyva_talo/ilmanvaihto
Tuolla se varmaan jossain kohti sanotaan:
http://www.finlex.fi/data/normit/34164-D2-2010_suomi_22-12-2008.pdf
-
Niin se taitaa olla. Nämä nykytalot on sellaisia pulloja että ei nuo määräykset ihan hatusta voi olla.
-
Niin se taitaa olla. Nämä nykytalot on sellaisia pulloja että ei nuo määräykset ihan hatusta voi olla.
No onneksi tämä meidän "nelikymppinen" on kaukana pullosta ;D
Mutta näin maalaisjärjellä ajatellen ei tunnu kauhean fiksulta lämmittää neljännesmiljoonaa ilmalitraa joka tunti -20:stä + 20:een ja puhaltaa pihalle. Ei ihme että lämmön talteenotto poistoilmasta on keksitty.
-
Yritäpä kertoa vanhemman polven ihmisille että talvellakin pitäisi ilmaa vaihtaa. Kyllä joka rako tukitaan huolella ja räppänät laitetaan kiinni. Oikeassahan tuo vanha kansa yleensä on.
-
Näistä pikku jutuista nämä eliniän pitenemiset yleensä johtuu.
-
Paluuvesi lämpenee eli kuormitus pienenee jos talossa lämmintä=>huilia..
Tiedossa on, mutta eipä taida selvitä kuin kokeilemalla minkä verran päivittäinen takan lämmittäminen vaikuttaa paluuveden lämpötilaan. Eli , nouseeko huonelämpötila takan läheisyydessä esim 30 asteeseen ennenkuin paluuvesi lämpenee yhden asteen..
-
Miten muilla vastaavanlaisella kokoonpanolla? Osalla tuntuu pumppu huilaavan puolet ajasta -20c pakkasellakin..
Tuon tulisijan käytön vaikutus pumpun käyntijaksoihin taitaa olla aika minimaalinen ilman huonelämpöanturia, vai?
Talo mallia 2010
-175m2 lattialämmitys
-käyrä 27
-huone 21
-integraali A1=140, A2=700
-huonelämpö suht tasainen 22 astetta.
pakkasta 24 ja pumppu käy 1,5h ja huilaa ½h.
Ei ole kertaakaan käyttänyt vastuksia lämmitykseen (käyttöönoton jälkeen n.2vuotta). Mitoituksessa taisi olla, että -16 kohdalla tarvitaan lisäenergiaa... :)
Mikä on menoveden pyynti lämpötila?
-
Miten muilla vastaavanlaisella kokoonpanolla? Osalla tuntuu pumppu huilaavan puolet ajasta -20c pakkasellakin..
Tuon tulisijan käytön vaikutus pumpun käyntijaksoihin taitaa olla aika minimaalinen ilman huonelämpöanturia, vai?
Talo mallia 2010
-175m2 lattialämmitys
-käyrä 27
-huone 21
-integraali A1=140, A2=700
-huonelämpö suht tasainen 22 astetta.
pakkasta 24 ja pumppu käy 1,5h ja huilaa ½h.
Ei ole kertaakaan käyttänyt vastuksia lämmitykseen (käyttöönoton jälkeen n.2vuotta). Mitoituksessa taisi olla, että -16 kohdalla tarvitaan lisäenergiaa... :)
Mikä on menoveden pyynti lämpötila?
36 astetta pyynti ja 38 menee. Paluu 31. Maapiiri +1-0 sisään ja -3-4 takaisin maahan.
-
Kannattaako muuten säätää mitä asetusta tuolta huoltovalikosta kun pumpun ulkolämpötilan mittari näyttää yli -15 pakkasissa 3 astetta liian vähän?
Eli ULKO anturin kalibrontia vai ULK-vaikutus kohtaa. Ja miten noi vaikuttaa pumpun käyttäytymiseen?
-
Ulkoanturin kalibroinnista kohdalleen. Jos nousee lämmöt liikaa sisällä, loivenna käyrällä.
-
"Ongelmana" on lattialämmitysveden olemattomat lämpötilaerot, meno-paluu ero on pumpun käydessä noin 4 ja lepojaksolla tasaantuu 0-1. Kierovesipumppuja on kaksi, yksi koneen sisällä ja yksi ulkopuolella.
Onko viisainta asettaa pumppujen nopeudet samoiksi vai millä tavalla te olette niitä säätänyt?
-
"Ongelmana" on lattialämmitysveden olemattomat lämpötilaerot, meno-paluu ero on pumpun käydessä noin 4 ja lepojaksolla tasaantuu 0-1. Kierovesipumppuja on kaksi, yksi koneen sisällä ja yksi ulkopuolella.
Onko viisainta asettaa pumppujen nopeudet samoiksi vai millä tavalla te olette niitä säätänyt?
Pienennät sisäistä niin että lpt-ero luokkaa 7. Jos ei sillä kummene niin vielä ulkoisesta säätöä. Yleensä ulkoisen tulee olla isommalla kuin sisäinen edellytyksellä että molemmat ovat samantehoisia.
-
Meinaatteko ihan oikeesti saada lattiapiirin dt:n isommalle kuin lauhduttimen dt:n?
-
Meinaatteko ihan oikeesti saada lattiapiirin dt:n isommalle kuin lauhduttimen dt:n?
Ei sen tarvi isompi olla kunhan tuo lauhdutin on luokkaa 7.
-
Meinaatteko ihan oikeesti saada lattiapiirin dt:n isommalle kuin lauhduttimen dt:n?
Ei sen tarvi isompi olla kunhan tuo lauhdutin on luokkaa 7.
Olen koittanut saada lämpötilaeroa meno- ja paluulämpötiloihin mutta ei onnistu. Mistä tuo lauhduttimen lämpö löytyy?
-
Olen koittanut saada lämpötilaeroa meno- ja paluulämpötiloihin mutta ei onnistu. Mistä tuo lauhduttimen lämpö löytyy?
Se on just se meno paluu joka on näytössä. Millaiset nopeudet on pumpuissa ja mikä tuon ulkopuolisen tyyppi on?
Kumma jos ei muutu kun laitat sisällä ja ulkona olevat ykköselle..
-
Se on just se meno paluu joka on näytössä. Millaiset nopeudet on pumpuissa ja mikä tuon ulkopuolisen tyyppi on?
Kumma jos ei muutu kun laitat sisällä ja ulkona olevat ykköselle..
Ulkoinen pumppu Wilo Star-RS 25/4, tehot 1/28W, 2/38W, 3/48W.
Aamulla laitoin sisäisen ykköselle ja ulkoisen jätin kolmoselle, näin asetettuna ulkoinen on hieman nopeammalla kuin sisäinen.
Sisäisen tehot ovat 1. portaalla muistaakseni 1 Watin pienempi kuin ulkoisen 3. portaalla.
-
Mitään näistä tietämättä sulla on tosi pieni tuo ulkoinen kiertopumppu.
Mulla tuo grunikka 25-60 vie ykkösellä saman kun sulla kolmosella wilo.
-
Eilisen pumppujen säädön jälkeenkään eroa ei synny lattiakierrossa.
Ulkoinen pumppu on tosiaan melko heikkotehoinen, sisäisen ollessa ykkösellä on se teholtaan vain yhden watin heikommalla kuin ulkoisen ollessa täysillä.
Onko asennuksen suorittanut firma sitten pihistellyt vai miksi pumppu on noin mitoitettu.
Jotta jotain sai säätää niin laskimpa kuitenkin käyrää pykälällä arvoon 26.
-
No ei kai kun ulkoinen pumppu toimii tulppana :)
-
Ruuna kyseli
"Ongelmana" on lattialämmitysveden olemattomat lämpötilaerot, meno-paluu ero on pumpun käydessä noin 4 ja lepojaksolla tasaantuu 0-1. Kierovesipumppuja on kaksi, yksi koneen sisällä ja yksi ulkopuolella.
Onko viisainta asettaa pumppujen nopeudet samoiksi vai millä tavalla te olette niitä säätänyt?
- Selostaisitko minkälainen on pumppujen ja putkistojen kytkentä?. Tai vielä parempi, jos piirtäisit kuvan.
- Kuinka monta jakotukkia on?
- Onko meno- ja paluutukin välillä ohitusputki?
- Mikä on sisäisen pumpun merkki ja tyyppi?
ATS
-
Ruuna kirjoitti:Jotta jotain sai säätää niin laskimpa kuitenkin käyrää pykälällä arvoon 26.
Aika loiva tuo käyrä asetus. Miksi muutat alaspäin, liikaa lämpöä pakkasilla?
Pumpun mittarien kalibrointi? Kannattaa tarkistaa luotettavalla ulkoisella mittarilla todelliset lämmöt meno/paluu putkista. Asteen tarkkuus näytössä on per....tä. On säästetty vika kohdassa.
Onhan roskasihti putsattu ja ilmat poistettu putkistosta? Tuo sihti on aika pieni kokoinen ja aiheuttaa virtaus muutoksia, jos likainen. Tuo ulkoinen pumppu lattialämmitys kohteessa vaikuttaa tosi heikko tehoiselta, kuten Pekikin asiasta kirjoitti. Syy noin pieneen pumppuun?
-
Kiitos vastauksistanne sekä mielenkiinnosta, toivottavasti asia selviää.
Aika loiva tuo käyrä asetus. Miksi muutat alaspäin, liikaa lämpöä pakkasilla?
Kokeilu, sisälämmöt läheni 22 astetta vaikka joitain piirejä oli supistettu. Muutama seuraava päivä näyttää tuleeko vilu.
Pumpun mittarien kalibrointi? Kannattaa tarkistaa luotettavalla ulkoisella mittarilla todelliset lämmöt meno/paluu putkista. Asteen tarkkuus näytössä on per....tä. On säästetty vika kohdassa.
Onhan roskasihti putsattu ja ilmat poistettu putkistosta? Tuo sihti on aika pieni kokoinen ja aiheuttaa virtaus muutoksia, jos likainen. Tuo ulkoinen pumppu lattialämmitys kohteessa vaikuttaa tosi heikko tehoiselta, kuten Pekikin asiasta kirjoitti. Syy noin pieneen pumppuun?
Sihdin tarkistin noin viikko sitten ja totesin puhtaaksi, syy pumpun kokoon täytynee selvittää asentaneelta yritykseltä.
Ruuna kyseli
"Ongelmana" on lattialämmitysveden olemattomat lämpötilaerot, meno-paluu ero on pumpun käydessä noin 4 ja lepojaksolla tasaantuu 0-1. Kierovesipumppuja on kaksi, yksi koneen sisällä ja yksi ulkopuolella.
Onko viisainta asettaa pumppujen nopeudet samoiksi vai millä tavalla te olette niitä säätänyt?
- Selostaisitko minkälainen on pumppujen ja putkistojen kytkentä?. Tai vielä parempi, jos piirtäisit kuvan.
- Kuinka monta jakotukkia on?
- Onko meno- ja paluutukin välillä ohitusputki?
- Mikä on sisäisen pumpun merkki ja tyyppi?
ATS
Kuvat kertonevat paremmin.
Lähtö pumpulta
(http://dl.dropbox.com/u/41579759/L%C3%A4ht%C3%B6%20pumpulta.jpg)
Sisäinen pumppu
(http://dl.dropbox.com/u/41579759/Pumppu.jpg)
Jakotukkeja on kolme, alakerta, yläkerta sekä pesutilat. Ohitusputki näkyy tuossa ensimmäisessä kuvassa hetki ennen pumppua.
Kirjoitin tätä vastausta lähes kaksi tuntia samalla kun katson elokuvaa The Fighter, loisto leffa.
-
Taitaa olla näiden nykyisten lauhduttimien vakio dt tuo 4-5k.
Isompi pumppu saattaa vain pahentaa tilannetta.
-
"Ongelmana" on lattialämmitysveden olemattomat lämpötilaerot, meno-paluu ero on pumpun käydessä noin 4 ja lepojaksolla tasaantuu 0-1. Kierovesipumppuja on kaksi, yksi koneen sisällä ja yksi ulkopuolella.
Onko viisainta asettaa pumppujen nopeudet samoiksi vai millä tavalla te olette niitä säätänyt?
Pienennät sisäistä niin että lpt-ero luokkaa 7. Jos ei sillä kummene niin vielä ulkoisesta säätöä. Yleensä ulkoisen tulee olla isommalla kuin sisäinen edellytyksellä että molemmat ovat samantehoisia.
Näin, mutta se lauhdutin vastustaa jonniin verran. Paljonkohan tuossa on dt 1-3 kierrosnopeuksilla.
-
. Asteen tarkkuus näytössä on per....tä. On säästetty vika kohdassa.
Tästä on tullut jonkinlainen muotihokema foorumilla. Oikeasti tästä ei ole mitään käytännön haittaa, paitsi jäsen Xargolla kaltaisissa tapauksissa ison varausmassan ja kaivoon nähden ylitehokkaan pumpun vuoksi.
Olisihan se kiva seurata varsinkin keruupuolen lämpöjen muuttumista tarkemminkin pumpusta suoraan, mutta toimintaan tuolla yhden asteen tarkkuudella ei ole vaikutusta. Jossain ohjelmistoversiossa tuo desimaalin tarkkuus varmasti tuleekin, mutta ei se elämää mullista.
Vaikka itsekin olen syyllistynyt ja edelleen syyllistyn pumpun turhaan "virittelyyn", tuntuu välillä että "virittely" karkaa käsistä. Ihan perussäädöt(dt:t ja käyrät kohdilleen, käyntiajat jne) riittää hyvää coppiin. Ongelmatilanteet on sitten erikseen. Tämä ei ollut osoitettu kenellekään erityisesti, vaan ihan yleisesti.
-
. Asteen tarkkuus näytössä on per....tä. On säästetty vika kohdassa.
Tästä on tullut jonkinlainen muotihokema foorumilla. Oikeasti tästä ei ole mitään käytännön haittaa, paitsi jäsen Xargolla kaltaisissa tapauksissa ison varausmassan ja kaivoon nähden ylitehokkaan pumpun vuoksi.
Olisihan se kiva seurata varsinkin keruupuolen lämpöjen muuttumista tarkemminkin pumpusta suoraan, mutta toimintaan tuolla yhden asteen tarkkuudella ei ole vaikutusta. Jossain ohjelmistoversiossa tuo desimaalin tarkkuus varmasti tuleekin, mutta ei se elämää mullista.
Vaikka itsekin olen syyllistynyt ja edelleen syyllistyn pumpun turhaan "virittelyyn", tuntuu välillä että "virittely" karkaa käsistä. Ihan perussäädöt(dt:t ja käyrät kohdilleen, käyntiajat jne) riittää hyvää coppiin. Ongelmatilanteet on sitten erikseen. Tämä ei ollut osoitettu kenellekään erityisesti, vaan ihan yleisesti.
Jep.. ASIAA!!
Olen pitkään seurannut että nämä yleisest osiot foormilla menee liiaksi "hifistelyyn". Niille pitäsi olla ihan oma osionsa täällä. Moni tuttu ketä on miettinyt ja miettii MLP siirtymistä on torpannut tämän sivuston koska täällä kuulemma puhutaan "atomin halkaisusta"eivätkä ole halunneet syventyä liiaksi käyttöön. On henkilöitä jotka ovat maanittelun jälkeen uskaltaneet täällä käydä lukemassa viestejä ja ovat hiukan pääseet sisälle tähän MLP:juttun.
IVT/Husdatassa on ollut tuo desimaalin tarkkuus koko ajan..
-
. Asteen tarkkuus näytössä on per....tä. On säästetty vika kohdassa.
Tästä on tullut jonkinlainen muotihokema foorumilla. Oikeasti tästä ei ole mitään käytännön haittaa, paitsi jäsen Xargolla kaltaisissa tapauksissa ison varausmassan ja kaivoon nähden ylitehokkaan pumpun vuoksi.
Olisihan se kiva seurata varsinkin keruupuolen lämpöjen muuttumista tarkemminkin pumpusta suoraan, mutta toimintaan tuolla yhden asteen tarkkuudella ei ole vaikutusta. Jossain ohjelmistoversiossa tuo desimaalin tarkkuus varmasti tuleekin, mutta ei se elämää mullista.
Vaikka itsekin olen syyllistynyt ja edelleen syyllistyn pumpun turhaan "virittelyyn", tuntuu välillä että "virittely" karkaa käsistä. Ihan perussäädöt(dt:t ja käyrät kohdilleen, käyntiajat jne) riittää hyvää coppiin. Ongelmatilanteet on sitten erikseen. Tämä ei ollut osoitettu kenellekään erityisesti, vaan ihan yleisesti.
IVT/Husdatassa on ollut tuo desimaalin tarkkuus koko ajan..
Kai siihen desimaalin tarkkuuteen joku syy on...?
Vai hifisteleekö pumpun valmistajatkin?
Eikä taida olla mitään saunaillassa päätettyjä juttuja - ruotsalaiset eivät käy saunassa...
-
Vaikka itsekin olen syyllistynyt ja edelleen syyllistyn pumpun turhaan "virittelyyn", tuntuu välillä että "virittely" karkaa käsistä. Ihan perussäädöt(dt:t ja käyrät kohdilleen, käyntiajat jne) riittää hyvää coppiin. Ongelmatilanteet on sitten erikseen. Tämä ei ollut osoitettu kenellekään erityisesti, vaan ihan yleisesti.
Joo täytyy myöntää, että mullakin lähtee herkästi mopo hanskasta oikeastaan minkä tahansa teknisen laitteen/teorian kanssa :-[
Tuosta asteen tarkkuudesta tapahtuvasta ohjauksesta ei tosiaan normitalossa tarvitse murehtia. Lähinnä olen jankannut asiaa suht suuressa laajuudessa ihan sen takia, että ongelma tulee yleistymään kun rakennusten energiantehokkuuden määräykset tiukentuvat. Itse vaan olen tavallaan väliinputoajana tässä kun menin lätkimään sitä eristettä "liikaa" suhteessa tämänhetkiseen pumppujen ohjauslogiikkaan ja onhan tuossa tuota massaakin tosiaan latailtavana aikalailla. Sitäpaitsi ei kai muut valmistajat edes ohjaa asteen tarkkuudella kuin Thermia/Danfoss? Siinä mielessä tuli vaan valittua väärä pumppu kun en tuota osannut ottaa huomioon.
Sitten taas tuo pieni lämpötilaero lauhduttimen yli ei kyllä mun mielestä ole mikään ongelma. Pikemminkin se kertoo, että lämpö siirtyy tehokkaasti (olettaen, että virtaus on suht kova). Eli jos keruun dT pyörii siinä kolmen asteen hujakoilla, lämpöä piisaa ja käyntijaksot tulevat järkevin välein niin itse ottaisin mieluummin vaikka sen 4K lämpötilaeron lauhduttimen yli kuin 8K.
Tietenkin jokin raja tässäkin. Eli lämpötilaeroa ei kannata pienentää niin pieneksi, että lisääntyneet pumppauskustannukset söisivät kohonneen hyötysuhdeen tarjoaman säästön.
Itse laitoin eilen lämmityskierron pumpun kolmoselta kakkoselle kun kokeilen, josko ohjaus toimisi mun tapauksessa paremmin suuremmalla lauhduttimen lämpötilaerolla. Putkien kohina on myös pienemmällä virtauksella vähemmän häiritsevä.
Vaikka taisikin olla pekiltä vitsi tuo kiertovesipumpun toimiminen tulppana niin sanotaan nyt kuitenkin vielä selvyyden vuoksi, että linjassa vaikka ilman virtoja oleva pumppu kyllä päästää vettä lävitseen. Jonkinlainen vastushan siitä tulee jos sille ei ollenkaan virtaa syötä, mutta esim. oman järjestelmän esilämmityspatteri ilmattiin ilman sen haaran kiertovesipumpun kytkemistä ja hyvin toimi.
Joillain (aivan eri aihealueen) foorumeilla on muuten kokeiltu perustaa erillinen osio kaikelle yli hilseen viuhuvalle tiedolla, mutta yleensä se on johtanut siihen, että kaikki keskustelu sitten siirtyy sinne ::)
-
. Asteen tarkkuus näytössä on per....tä. On säästetty vika kohdassa.
Olisihan se kiva seurata varsinkin keruupuolen lämpöjen muuttumista tarkemminkin pumpusta suoraan.
Minä en pidä tuota kovinkaan mukavana hommana... ;)
Minä haluan vain talooni riittävän sisälämpötilan ja riittävästi lämmintä käyttövettä.
Thermian pumpulla on homma onnistunut, asteen tarkkuudella, "pieniä vastoinkäymisiä" lukuunottamatta jotka eivät kuitenkaan johdu pumpusta...
Nämä pienet onkelmatkin laitetaan kuntoon...
-
Eikös täällä ole tarkoituskin jakaa sitä "nippelitietoa"? Eihän kaikki ole samanlaisia kohteita ja säädettävää riittää. Pumpun toimittajat/ asentajat antavat, jos antavat pikakoulutuksen, jolla masina saadaan toimimaan. Jatko on sitten omissa käsissä. Kone kohtaisia erojakin on, joista saadaan tietoa ja kokemuksia. Foorumilta tulleet tiedot ovat varmasti auttaneet monia saamaan laitteistosta kaiken hyödyn irti. Opittavaa riittää itsellänäkin ja yritän joskun kantapään kautta säätöjä kokeilla. Oppia sekin, tietää mitä tapahtuu.
Tuo kommentti näytöstä...Ei olisi varmaan iso asia valmistajalle muuttaa asia...Nythän pahimmillaan esim. meno/paluu ero voi olla 1.9c, kun näytössä vain 0c ero. Ei se nyt ihan sama ole....
-
Vaikka itsekin olen syyllistynyt ja edelleen syyllistyn pumpun turhaan "virittelyyn", tuntuu välillä että "virittely" karkaa käsistä. Ihan perussäädöt(dt:t ja käyrät kohdilleen, käyntiajat jne) riittää hyvää coppiin. Ongelmatilanteet on sitten erikseen. Tämä ei ollut osoitettu kenellekään erityisesti, vaan ihan yleisesti.
Joo täytyy myöntää, että mullakin lähtee herkästi mopo hanskasta oikeastaan minkä tahansa teknisen laitteen/teorian kanssa :-[
Tuosta asteen tarkkuudesta tapahtuvasta ohjauksesta ei tosiaan normitalossa tarvitse murehtia. Lähinnä olen jankannut asiaa suht suuressa laajuudessa ihan sen takia, että ongelma tulee yleistymään kun rakennusten energiantehokkuuden määräykset tiukentuvat. Itse vaan olen tavallaan väliinputoajana tässä kun menin lätkimään sitä eristettä "liikaa" suhteessa tämänhetkiseen pumppujen ohjauslogiikkaan ja onhan tuossa tuota massaakin tosiaan latailtavana aikalailla. Sitäpaitsi ei kai muut valmistajat edes ohjaa asteen tarkkuudella kuin Thermia/Danfoss? Siinä mielessä tuli vaan valittua väärä pumppu kun en tuota osannut ottaa huomioon.
Sitten taas tuo pieni lämpötilaero lauhduttimen yli ei kyllä mun mielestä ole mikään ongelma. Pikemminkin se kertoo, että lämpö siirtyy tehokkaasti (olettaen, että virtaus on suht kova). Eli jos keruun dT pyörii siinä kolmen asteen hujakoilla, lämpöä piisaa ja käyntijaksot tulevat järkevin välein niin itse ottaisin mieluummin vaikka sen 4K lämpötilaeron lauhduttimen yli kuin 8K.
Tietenkin jokin raja tässäkin. Eli lämpötilaeroa ei kannata pienentää niin pieneksi, että lisääntyneet pumppauskustannukset söisivät kohonneen hyötysuhdeen tarjoaman säästön.
Itse laitoin eilen lämmityskierron pumpun kolmoselta kakkoselle kun kokeilen, josko ohjaus toimisi mun tapauksessa paremmin suuremmalla lauhduttimen lämpötilaerolla. Putkien kohina on myös pienemmällä virtauksella vähemmän häiritsevä.
Vaikka taisikin olla pekiltä vitsi tuo kiertovesipumpun toimiminen tulppana niin sanotaan nyt kuitenkin vielä selvyyden vuoksi, että linjassa vaikka ilman virtoja oleva pumppu kyllä päästää vettä lävitseen. Jonkinlainen vastushan siitä tulee jos sille ei ollenkaan virtaa syötä, mutta esim. oman järjestelmän esilämmityspatteri ilmattiin ilman sen haaran kiertovesipumpun kytkemistä ja hyvin toimi.
Joillain (aivan eri aihealueen) foorumeilla on muuten kokeiltu perustaa erillinen osio kaikelle yli hilseen viuhuvalle tiedolla, mutta yleensä se on johtanut siihen, että kaikki keskustelu sitten siirtyy sinne ::)
Xargo, Paljonko sulla on ILMOITETTU nimellinen virtaus lauhduttimelle ja höyrystimelle?
Mulla on tuo laudutin optimissa 0.24l/s. Tekee siten 7c.ja kaivolla 0.43l/s 3c. Palaan aiheeseen tuolla kiertopumput osiossa.
Lisäyksenä vielä että ei ainakaan grunikan pumppu mitään läpi päästä. Pumppu hyyty 2 minsan ajon jälkeen ihan totaalisesti. Vesi alkoi kiertää hullunkierron kautta takas pumpulle.
-
Xargo, Paljonko sulla on ILMOITETTU nimellinen virtaus lauhduttimelle ja höyrystimelle?
Mulla on tuo laudutin optimissa 0.24l/s. Tekee siten 7c.ja kaivolla 0.43l/s 3c. Palaan aiheeseen tuolla kiertopumput osiossa.
Lisäyksenä vielä että ei ainakaan grunikan pumppu mitään läpi päästä. Pumppu hyyty 2 minsan ajon jälkeen ihan totaalisesti. Vesi alkoi kiertää hullunkierron kautta takas pumpulle.
Nominaalivirtaama lauhduttimelle 0,2l/s ja höyrystimelle 0,5l/s. Dannfossin määritelmä näille on "Virtaama jolla lauhduttimen dT on 10K." Vastaavasti höyrystimelle "Virtaama, jolla höyrystimen dT on 3K." Lauhduttimen kiertovesipumpussa riittää potkua huomattavasti enemmän kuin tuohon nominaaliin pääseminen eli kun täysillä olen ajellut niin dT on ollut tuota 4K luokkaa. Täsmää muuten hyvin teorian kanssa kun suhteuttaa tuohon dT @ 0,2l/s lukemaan. Höyrystin on tuon 3K täydellä nopeudella.
Eilen laitoin lämmönjaon kakkoselle ja tänään oli taas kämppä viilennyt pintalämpömittarilla monesta paikkaa keskiarvoistaen 0,3-0,5K. Näkyy käyvän samalla tavalla kuin viimeksi. Tosin voi olla, että jätän silti kakkoselle, jos auttaisi noihin mun kovien pakkasten ongelmiin.
Taitaa olla sitten pumpuissakin eroja valmistajan sisälläkin kun mulla sitä IV:n haaraa voi kyllä pyörittää pelkällä MLP:n viinapumpullakin ja hyvin kiertää vaikka haaran oma pumppu olisi pois päältä (ja siis linjassa ilman ohitusta). Pumppu on Grundfossin K-malli.
-
Ruuna, tuo ohitusputki on liian lyhyt jos siinä ei ole mitään säätöä tai takaiskua. Ulkoinen pumppu pitää olla vähintään samantehoinen kuin sisäinen. Sulla ei ole..
-
Ruuna, tuo ohitusputki on liian lyhyt jos siinä ei ole mitään säätöä tai takaiskua. Ulkoinen pumppu pitää olla vähintään samantehoinen kuin sisäinen. Sulla ei ole..
Juuri näin
Tutkiskelin pumppujen ominaiskäyriä. Vaikka ulkoinen pumppu on max teholla ja sisäinen min teholla, kierrättää sisäinen pumppu hullunkiertoa aina ohituksen kautta.
Mittaamalla lämpötilat kuvaan merkityistä pisteistä, asia selviää.
Asiaa voi testata kuristamalla venttiililä (5)
ATS
(http://i10.aijaa.com/b/00816/9586873.jpg) (http://aijaa.com/008169586873)
-
Ruuna, tuo ohitusputki on liian lyhyt jos siinä ei ole mitään säätöä tai takaiskua. Ulkoinen pumppu pitää olla vähintään samantehoinen kuin sisäinen. Sulla ei ole..
Juuri näin
Tutkiskelin pumppujen ominaiskäyriä. Vaikka ulkoinen pumppu on max teholla ja sisäinen min teholla, kierrättää sisäinen pumppu hullunkiertoa aina ohituksen kautta.
Mittaamalla lämpötilat kuvaan merkityistä pisteistä, asia selviää.
Asiaa voi testata kuristamalla venttiililä (5)
ATS
Ohitusputkessa ei ole säätöä tai takaiskua, lähtevä lämmin vesi siis palaa tarpeettoman pian takaisin pumpulle.
Asennusohje käskee säätämään kierron niin että lämpötila eroa olisi noin 8 astetta, taitaa olla paikallaan pyytää asennuksen suorittaneen yrityksen "säätäjät" käymään uuden kiertovesipumpun kanssa.
Niin, ja käyrä on taas 27. Käyrällä 26 tuli vilu.
-
Asennusohje käskee säätämään kierron niin että lämpötila eroa olisi noin 8 astetta, taitaa olla paikallaan pyytää asennuksen suorittaneen yrityksen "säätäjät" käymään uuden kiertovesipumpun kanssa.
Ensimmäinen toimenpide olisi takaiskuventtiilin asentaminen ohitusputkeen.
ATS
-
Eilen laitoin lämmönjaon kakkoselle ja tänään oli taas kämppä viilennyt pintalämpömittarilla monesta paikkaa keskiarvoistaen 0,3-0,5K. Näkyy käyvän samalla tavalla kuin viimeksi. Tosin voi olla, että jätän silti kakkoselle, jos auttaisi noihin mun kovien pakkasten ongelmiin.
Joo samalla tavalla näkyy taas käyneen kuin viimeksi. Eli tänään oli laskenut taas, eli suurinpiirtein 1K laskee mulla rakenteiden lämmöt kun lasken kierron kolmoselta kakkoselle. Sähköäkin kyllä kuluu vähemmän eli en usko, että hyötysuhde merkittävästi muuttuu. Nostin nyt käyrää pykälällä ja annan kierron olla kakkosella, jospa vaikka toimisi kovilla pakkasilla paremmin noin.
-
Xargo, sulla taitaa kaapata kaivo tai iv jonkin verran tuosta kun kierto pienenee.
-
Xargo, sulla taitaa kaapata kaivo tai iv jonkin verran tuosta kun kierto pienenee.
Nyt en ihan hoksannut mitä meinaat...? Pienensin siis lämmityskiertoa. IV:n jäteilmapatteri ja kaivo ovat siis viinapiirissä kiinni. Enemminkin tuossa käy niin, että kaivosta ja IV:sta haukataan vähemmän kun lämmityskierto pienenee, koska hitaampi virtaus pitää lauhduttimen hieman kuumempana. Eli antoteho hieman laskee ja ottoteho laskee kiertovesipumpun osalta, mutta ilmeisesti kompuran ottoteho nousee tätä enemmän. Saan tästä tarkempaa tietoa kunhan putkari asentaa tuon Pollucomin. Tässä kuitenkin seppaantin tekemiä testejä samasta aiheesta:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=2801.msg30269#msg30269
IV:n jälkilämmitys ottaisi myös normaalisti osansa lämmityskierrosta, mutta se ei ole nyt ollut päällä muuten kuin muutaman testin ajan.
-
Sori, sulla on aika "vaikee" tuo systeemi. Luulin että sulla on tuo jälkkäri päällä jo.
-
Paljon sulla vie laatan grunikka eri kierroksilla?
Voi olla että sun välipohja joka on ymmärtääkseni betonia, varaa enemmän kun mun peltiviritelmä ja se vaatisi enemmän tehoo kiertoon.
-
Paljon sulla vie laatan grunikka eri kierroksilla?
Voi olla että sun välipohja joka on ymmärtääkseni betonia, varaa enemmän kun mun peltiviritelmä ja se vaatisi enemmän tehoo kiertoon.
Lämmityskierron pumppu vie 40/60/75W. Mulla kiertoa pyörittää siis ainoastaan tuo MLP:n sisäinen vispilä. Viinapiirissä onkin sitten kaksi pumppua. MLP:n sisäinen 80/115/140W ja IV:n MLV-patterin haarassa 45/70/95W. Lämmityskierto nyt kakkosella ja noi kaksi muuta kolmosella. MLV-patterin pumppua kokeilen välillä kakkosella, mutta en ole nyt vielä päässyt johtopäätökseen, kumpi olisi parempi.
Välipohja on tosiaan seuraavanlainen (alhaalta lukien): 175mm ontelolaatta, 30mm Paroc SSB1, suodatinkangas ja 90mm teräsbetonilaatta. Laatan piti olla 70mm, mutta vähän lipsahti... Tässä vielä kuva poikkileikkauksesta, kun päätinkin aloittaa porrasaukon umpikaiteen ontelosta niin pääsin sitten leikkimään timanttisahuria :D
(http://xargo.1g.fi/kuvat/Talotouhut/porraskiinnitys1.jpg/_smaller.jpg)
Eli joo... vähän se siltä näyttää, että nää erilaiset käyttäytymiset eri kierron nopeuksilla riippuu enempi talon rakenteista kuin MLP:n toiminnasta. Eli kun sulla paluulämmöt varmaankin alkaa nousta selvästi heti ensimmäisen kierroksen jälkeen niin mulla ei tapahdu juuri mitään. Betoni imasee aika tehokkaasti kaiken mitä sinne syöttää. Paluulämmöt on ollut paukkupakkasilla korkeintaan 25C, jolloin meno oli 29C. Tuo tilanne oli sen 10h+ käyntijakson aivan lopussa ja kesti 14min. Lepojaksolla paluuvesi oli 23C. Eli aivan ääritapauksessa lämpötilaeroa paluuveden lämpötilassa käynnin ja levon välillä on 2K. Olihan se tiedossa, että varaavuutta löytyy, mutta ihan tuollaisia lukuja en tosiaan odottanut.
Mutta oikeastaan pointti ei ole siinä että massiivinen varaava rakenne vaatisi jotenkin enemmän tai vähemmän energiaa kuin kevyempi ratkaisu. Enemminkin tarvittavan energiamäärän määrittelee talon ulkovaippa ja ilmanvaihto. Eli jos meillä olisi saman u-arvon ulkovaippa (riippumatta rakenteesta), sama vuotoilma, samat IV:n ilmamäärät ja sama LTO:n hyötysuhde niin saman verran sinne lämmityskiertoon pitäisi puskea energiaa vaikka toisella olisikin läjä betonia ja toisella "peltiviritys". Teho sitten taas määrää vaan sen, kuinka nopeasti energiaa liikutellaan paikasta toiseen.
Ehkä kuitenkin niin, että jos varaavuutta on paljon niin tehoakin kannattaa olla reilusti, koska jos laatta pääsee kylmenemään niin sinne pitää siirtää suuri energiamäärä, jotta päästään taas mukavuuspisteeseen. Sillä välin voi sitten olla pientä vilua. Vastaavasti jos vaikka sähkökatkos iskee niin varaava rakenne luovuttaa lämpöä pidempään huoneilmaan. Eli puolensa ja puolensa näissä tuntuu aina olevan.
Nyt kuitenkin ajelen kakkosnopeudella ja nostin käyrää asteella (eli nyt 25). Kokonaisvaikutuksena verraten kolmosnopeuteen ja 24 käyrään nyt nollakeleillä sisälämpötila nousi n. 0,5K. 24 käyrällä kolmosnopeuden lasku kakkoselle laski sisälämpötilaa yhdellä asteella. Tämä nyt ei kuulosta aivan loogiselta, mutta johtunee taas tuosta asteen resoluutiosta. Eli jos vaikka tehdään 27,4C (pumpun mielestä 27C) vettä ja pyynti on 25C niin -120 integraalilla käyntijaksosta tulee 60min pitkä (kuvitellaan nyt, että menovesi on kokoajan saman lämpöistä). Jos taas tehtäisiin 26,5C vettä (pumpun mielestä 27C) niin käyntiaika olisi sama... Jälkimmäisessä tilanteessa rakenteet ovat kuitenkin viileämmät. 0,9K lämpötilaero ei kuulosta kovin suurelta, mutta mulla se vastaa ulkolämpötilassa reilua 5K eroa.
Siksipä nostinkin tuota käyrää, että saisi tuon virhemarginaalin pienemmäksi. Katkon sitten termostaateilla sopivammaksi jos tulee turhan kuuma pakkasilla.
-
Toivottavasti kuva ei ole ihan aamulla otettu ;D.
On sulla aika projekti käynnissä.
Kyllä varmaan kolmosella täytyy tuota kierron pumppua pyörittää jos ei ole ulkosta ollenkaan. Se siis hoitaa lauhduttimen dt:n samalla?
Nibellä kanssa näyttäs olevan suuntaus ettei käytetä kun yhtä pumppuu.
-
Jäin ihmettelemään kyllä oikeesti tota sun yhden pumpun systeemii.
Mulla pelkkä laatankierto 45,65 ja 90w ja lauhduttimella oma wilo 30,46 ja65w. Sulla käsittääkseni on laatassa pikkasen enemmän putkeekin?
-
Niinkuin olet muutamaan kertaan maininnutkin lämmöt tippuu kakkosella.
Johtuuko se lauduttimen virtauksen vai itse laatan kierron pienemisestä?
Pakkohan sun mielestäni on laittaa vielä yksi pumppu että saat optimoitua järjestelmän.
-
Jäin ihmettelemään kyllä oikeesti tota sun yhden pumpun systeemii.
Mulla pelkkä laatankierto 45,65 ja 90w ja lauhduttimella oma wilo 30,46 ja65w. Sulla käsittääkseni on laatassa pikkasen enemmän putkeekin?
Niin mäkin oon puolestani ihmetellyt, miksi jotkut laittaa ulkoisen pumpun. ;)
Se nyt ainakin on selvä, että "pelkkä lauhdutin" ei omaa pumppua kaipaa. Ymmärtääkseni ulkoinen pumppu laitetaan kun halutaan ylläpitää kiertoa myös lämpimän käyttöveden teon aikana. Mullahan silloin lattiavettä ei kierrätä mikään pumppu. Vaikka kyllä se varmaan silti luonnonkierrolla pikkasen liikehtii. Toinen juttu on sitten se, että tokihan se pumpun kapasiteetti jossain vaiheessa tulee vastaan, mutta tässäpä vähän speksiä omasta tapauksestani:
Putkea on suunnitelmista lukien 758m ja piirejä 7 + 7 kahdessa kerroksessa. Pisin piiri 81m (autotalli). Suunnitelmissa on esitetty virtausnopeudeksi 0,264l/s ja painehäviöiksi jakotukeilla 5,1kPa ja 7,9kPa. Danfoss on suuressa viisaudessaan piirtänyt DHP-H:n teknisiin tietoihin myös lauhduttimen painehäviön virtaaman funktiona eli noilla tiedoilla (ja kiertovesipumpun käppyröillä) sain laskettua teoreettiset virtaamat kaikilla pumpun nopeuksilla. Nyt ei ole tuota laskelmaa tässä työkoneella, mutta tosiaan ulkomuistista tuosta 0,264l/s lukemasta mennään yli jo ykkösnopeudella. Kaivoin tuolta viestihistoriasta lukemia, mutta ykkösnopeutta en löytänyt:
"kolmosella n. 0,41l/s ja kakkosella 0,32l/s"
Eli reilusti yli suunnitelmien myös kakkosnopeudella.
Summa summarum, ei tämä lisää pumppuja kaipaa ainakaan lämmönjaon puolelle.
Niinkuin olet muutamaan kertaan maininnutkin lämmöt tippuu kakkosella.
Johtuuko se lauduttimen virtauksen vai itse laatan kierron pienemisestä?
Luulisinpa, että lämmöt tippuu kakkosella enemmänkin siitä syystä, että menoveden lämpötila nousee, jolloin asteminuutit kuolee nopeammin. Eli käyntijaksoista tulee lyhyempiä. Toki tällöin myös lepojaksoista pitäisi tulla lyhyempiä, mutta eipähän riitä ohjauksen resoluutio taas tähänkään.
Eli kun mulla paluuveden lämpötila vaihtelee välillä 21-25 kun ulkolämpötila vaihtelee välillä +10 - -27, niin lepojaksojen pituus määräytyy käytännössä pyynnin mukaan. Näin tottakai kaikilla muillakin, mutta eiköhän kuitenkin niin, että heti käyntijakson alussa paluuvesi (eli myös menovesi) on vaikka 32C ja laskee sitten suht nopeasti muutaman asteen ja sitten hitaammin vielä jonkin verran? Mulla käy niin, että jakson lopussa paluu on vaikka 23C, laskee suht nopeasti arvoon 21C ja on sitten edelleen se 21C kun seuraava käyntijakso alkaa. Ulkolämpötila ei tuohon paljoa vaikuta.
Eli siis lepojakson pituuden voi mun tapauksessa laskea suurinpiirtein näin "Integraali / (Pyynti - 21C)". Sitten kun vielä heitetään soppaan loiva käyrä niin lepojakson pituus vaihtuu mulla karkeasti ottaen aina kuuden ulkolämpötilan asteen muutoksen välein.
Yksinkertaistettuna mulla käy niin, että pumpun ohjaus ei tue niin tarkkaa hienosäätöä kun mun kohde vaatisi. Eli kun lasken kakkosnopeudelle niin on loogista, että menovesi on kuumempaa, mutta vastaavasti tästä aiheutuvalla lyhyemmällä käyttöjaksolla siiretään kuitenkin pienempi energiamäärä, jolloin lepojaksolla menoveden lämpötilan pitäisi olla pienempi kuin vauhdikkaammalla kierrolla. Näin varmasti onkin, mutta ero on arviolta alle puolen asteen luokkaa, jota pumpun ohjaus ei sitten ota mitenkään huomioon, jolloin lepojakson pituus ei muutu. Lepojaksosta pitäisi siis tulla lyhyempi, mutta ei tule. Tästä syystä kämppä viilenee.
Asia on kyllä helppo korjata nostamalla pyyntiä ja näin teinkin (nostin käyrää 24 -> 25). Jos pyyntiä ei nosteta niin koko talo viilenee. Tuon viilenemisen ajan näyttää siltä, että MLP toimisi loistavalla hyötysuhteella, kun ei kerran joudu hommiin ja kämpässä silti lämmin. Sitten kun rakenteet ovat viilenneet niin, että ohjaus asettuu johonkin kivaan kokonaislukuun niin pumppu kuluttaa taas normaalin verran sähköä. Tästä syystä varoittelin, että jos äkkiseltään näyttää, että pienemmällä kierrolla sähköä kuluisi vähemmän niin se voi johtua siitä, että energiaa myös siirtyy vähemmän. Tämä kaikki on tietenkin hyvin tapauskohtaista.
-
Mulla putkee on muistaakseni 800m.
Lauhduttimen virtaus 12-13l min ja laatassa, että hyötysuhteen saisi kohdilleen virtauksen on oltava jotain 18-19 litraa min. (1,51l min per piiri*12)
-
Mulla putkee on muistaakseni 800m.
Lauhduttimen virtaus 12-13l min ja laatassa, että hyötysuhteen saisi kohdilleen virtauksen on oltava jotain 18-19 litraa min. (1,51l min per piiri*12)
Niin sulla ei kierrä kaikki vesi lauhduttimen kautta? Muutenhan virtaukset ei voisi olla eri.
Mulla siis kaikki vesi kiertää aina lauhduttimen läpi, jolloin väkisinkin jakotukkien yhteenlaskettu virtaama on sama kuin lauhduttimen virtaama. Paitsi tietenkin silloin kun tehdään käyttövettä.
-
Xargolta lainattua" Välipohja on tosiaan seuraavanlainen (alhaalta lukien): 175mm ontelolaatta, 30mm Paroc SSB1, suodatinkangas ja 90mm teräsbetonilaatta. Laatan piti olla 70mm, mutta vähän lipsahti... Tässä vielä kuva poikkileikkauksesta, kun päätinkin aloittaa porrasaukon umpikaiteen ontelosta niin pääsin sitten leikkimään timanttisahuria"
itsellä samankaltainen välipohja, tosin lämmöneristeenä ontelolaatan ja pintavalun välissä käytin muistaakseni 30 mm finnfoam levyjä...ja pintavalusta tuli minulllakin pari senttiä suunnitelmia paksumpi...nyt tilanne on talossa se että alakerrasta nousee porraskuilua ja ylös auki olevaa tilaa pitkin lämpöä sen verran paljon yläkertaan että yläkerrassa ei käytännössä juuri vesi kierrä lattiassa ainakaan silloin kun yläkeran termarit säädetty 21 asteeseen, alhaalla taas on semmoset 20-22 astetta, termarit täysin auki eli alhaalla kiertää vesi koko ajan näin lämmityskaudella
-
Mulla putkee on muistaakseni 800m.
Lauhduttimen virtaus 12-13l min ja laatassa, että hyötysuhteen saisi kohdilleen virtauksen on oltava jotain 18-19 litraa min. (1,51l min per piiri*12)
Niin sulla ei kierrä kaikki vesi lauhduttimen kautta? Muutenhan virtaukset ei voisi olla eri.
Mulla siis kaikki vesi kiertää aina lauhduttimen läpi, jolloin väkisinkin jakotukkien yhteenlaskettu virtaama on sama kuin lauhduttimen virtaama. Paitsi tietenkin silloin kun tehdään käyttövettä.
Juu ei kierrä kaikki vesi kerralla koska tarvitsen 1.5 litran virtaaman saavuttaakseni parhaan hyötysuhteen. Kuten tossa kiertopumppuosiossa totesin lauhdutin ei päästä kuin maksimissaan about 15 litraa litkua läpi. Mulla on varmaan sen verran tehoton tuo lauhdutin että pitää samaa vettä lämmittää monta kertaa :)
Sulla pukkaa 4c dt:llä 0.41ls joka tekee 24.6 litraa min. Täytyy sanoa että on sulla tosi tehokas lauhdutinpumppu noilla wateilla.
Itse pääsen tuohon 18 litran virtaamaan kahdella pumpulla, joista toinen vie 65w ja toinen 46w.
-
Juu ei kierrä kaikki vesi kerralla koska tarvitsen 1.5 litran virtaaman saavuttaakseni parhaan hyötysuhteen. Kuten tossa kiertopumppuosiossa totesin lauhdutin ei päästä kuin maksimissaan about 15 litraa litkua läpi. Mulla on varmaan sen verran tehoton tuo lauhdutin että pitää samaa vettä lämmittää monta kertaa :)
Sulla pukkaa 4c dt:llä 0.41ls joka tekee 24.6 litraa min. Täytyy sanoa että on sulla tosi tehokas lauhdutinpumppu noilla wateilla.
Itse pääsen tuohon 18 litran virtaamaan kahdella pumpulla, joista toinen vie 65w ja toinen 46w.
En kyllä usko, että toi kiertovesipumppujen hyötysuhteilla selittyy. Aika samaa tekniikkaa ne kuitenkin on. Enemminkin luulisi olevan kysymys siitä, että sulla ilmeisesti on ahtaammat kanavat. Mulla on pumpulta aika lyhyet vedot jakotukeille. Yläkertaan n. 3m ja alakertaan n. 4m. Putkivedot taisi olla alakertaan 22mm kuparilla ja yläkertaan 25mm PEX.
Lauhdutinkaan ei hirveitä vastusta eli siinä on ilmeisesti riittävä määrä levyjä. Ei tosin ole tässä suhteessa minkäänlaista vertailupohjaa.
Kannattaa myös muistaa, että noi mun virtausnopeudet ovat puhtaasti laskennallisia ja siksi niissä voi olla paljonkin heittoa. Mulla on kuitenkin laatikossa odottamassa muutama Pollucom, joista yksi on tulossa lämmönjakoon niin sitä kauttahan oikea virtaama ja dT sitten selviää.
-
Mulla nuo runkoputket on kauttaaltaan 32mm bexii. yläkertaan noin 6-7 metriä ja puolesta välistä haarautuu alakerran tukille noin 4m haara.
Heti koneen päällä olevat puket on 25mm galvanoituu ja pumppuun sisälle hullunkierron jälkkeen menevä paluu on 22mm.
Tästä en ymmärrä mitään mutta ohjekirjassa max sallittu ulkoinen painehäviö lämpöjohto 21 KPA?
-
Mulla nuo runkoputket on kauttaaltaan 32mm bexii. yläkertaan noin 6-7 metriä ja puolesta välistä haarautuu alakerran tukille noin 4m haara.
No ei kyllä sitten pitäisi kuristaa (ainakaan verraten mun tapaukseen). Voihan se olla, että mulla kierto on oikeasti pienempi kuin tuo laskennallinen, mutta en kyllä usko. Silloin antotehokin olisi pienempi, joka taas mutkan kautta tarkoittaisi sitä, että talon lämpöhävikki olisi pienempi, joka taas kuulostaa jo aika uskomattomalta kun nyt ollaan aika lähellä teoreettista lämpöhävikkiä ja jos se todellisuudessa olisi vielä pienempi niin eipähän tässä kohta tarvittaisi lämmitystä ollenkaan.
No joka tapauksessa sitten tää mun lämmönjakomysteeri selviää kun saa sen Pollun kiinni. Vaikka eipä tässä kyllä mitään ongelmia ole ollut tässä suhteessa eli ei ole niin justiinsa vaikka jäisikin todellinen virtaus hämärän peittoon, mutta onhan se mukava ymmärtää mitä konepellin alla tapahtuu.
-
Meikäläinenkin 7 vuotta vaan ihmetteli pieniä sähkölaskuja mutta nykyisin ne jopa naurattaa :)
Xargo, miten tuo jälkkäri patteri vaikutti kiertoon?
-
miten tuo jälkkäri patteri vaikutti kiertoon?
Niin toi IV:n jälkilämmityspatteri? No se on kytketty lattialämmityksen menon ja paluun väliin (runkoputkiin). Ihan Valloxin ohjeen mukainen kytkentä. Se yksi ja sama pumppu hoitaa siis tuonkin. Eli kun patterin venttiili on auki niin osa virtauksesta kulkee patterin läpi ja loput normaalisti lattialämmityksen kautta. Mulla oli alunperin käsitys, että patteri olisi paluuputkessa haarana, mutta näin ei kyllä ole.
Virtausmielessä patterin pitäisi ainakin teoriassa lisätä virtausnopeutta, koska virtausvastus on pienempi kun vedellä on kaksi mahdollista reittiä yhden sijaan ja toi yksi reitti ahdistaa molemmissa tapauksissa yhtä paljon. Käytännössä vaikutus ei vamaan ole kuitenkaan suurensuuri.
-
Pienennät sisäistä niin että lpt-ero luokkaa 7. Jos ei sillä kummene niin vielä ulkoisesta säätöä. Yleensä ulkoisen tulee olla isommalla kuin sisäinen edellytyksellä että molemmat ovat samantehoisia.
Vielä lattian meno-paluu lämpötilaeroista, tuleeko lämpötilaeroa olla aina, niin koneen käydessä kuin lepojaksollakin?
-
Pienennät sisäistä niin että lpt-ero luokkaa 7. Jos ei sillä kummene niin vielä ulkoisesta säätöä. Yleensä ulkoisen tulee olla isommalla kuin sisäinen edellytyksellä että molemmat ovat samantehoisia.
Vielä lattian meno-paluu lämpötilaeroista, tuleeko lämpötilaeroa olla aina, niin koneen käydessä kuin lepojaksollakin?
Vain kompuran käydessä. Lepojaksolla menevät ~samaan..
-
eilen hyrähti pumppu käyntiin, asentaja laitto AUTO asetukselle ( diplomat 8 ). Mietin vain kun olette puhunut täällä integraali asetuksesta mikä pitäs olla. muutaman kerran vasta käynyt seuraileen tilannetta ja mielestäni integraali arvo vaihtuu itsestään?
-
eilen hyrähti pumppu käyntiin, asentaja laitto AUTO asetukselle ( diplomat 8 ). Mietin vain kun olette puhunut täällä integraali asetuksesta mikä pitäs olla. muutaman kerran vasta käynyt seuraileen tilannetta ja mielestäni integraali arvo vaihtuu itsestään?
Integraali ilmaisee ko. hetken lämpötilavajauksen tai -ylijäämän riippuen onko alle/yli nollan. Olet varmaan katsellut tätä arvoa, sen näkee lämpötilavalikosta. Sen kuuluukin seilata ylös/alas.
Raja-arvon (integraalin) käynnistymiselle voi asettaa huoltovalikosta itse. Integraali A1 ilmaisee kompressorin käynnistyshetken, tehdasasetus jotain -70. Ainakin lattilämmitystalossa kannattaa suurentaa yli -100 arvoon. Mitä kauempana nollasta sitä alemmas lämpötilavajauksessa mennään ennen käynnistystä.
Integraali A2 taasen ilmoittaa vastusten päällekytkeytymisen raja-arvon. Se on muistaakseni -700 ja myös itse määritettävissä.
-
Tuo kommentti vaimon mieliksi..on hyvä! Näin tulee tehtyä itsekin joskun. Muistiinpano vehkeet mukaan ja pumpun käynnistyessä tiedot ylös.
Näyttöön saa näkyviin lokin kun valitsee kohteen menojohto, lämpötila valikosta ja painaa oikean puoleista nuolinäppäintä.oletuksena näkyy 90 minuutin jakso. Jakson pituutta voi muuttaa samasta valikosta jossa muutetaan integraali asetusta(lämpöpumppu). Näkyy kun menee valikossa alaspäin, sanamuoto mittausjakson väli.....korostaa lukemaa ja muuttaa esim. 2.Jolloin näkyy 3 tunnin tilastot pumpun toiminnasta.
siinähän menee viinapullo jos toinenki ihan kivasti jos lämmitysjakso venähtää pitkäksi ;D
-
no niin, voisko joku/jotku viisaammat kertoa mulle muutama fakta? mieluusti suomenkielellä et tyhmätki käsittää :D
Kun haluaa hyötysuhteen mahdollisimman hyväksi, mitä lämpötiloja seurataan ja minkälaiset tulee olla menon ja paluun erot ym ym. ? Tai siis mitä yleensäki pitää tehdä et saa hyötysuhteen mahdollisimman hyväksi.
pumppuna diplomat 8
-
no niin, voisko joku/jotku viisaammat kertoa mulle muutama fakta? mieluusti suomenkielellä et tyhmätki käsittää :D
Kun haluaa hyötysuhteen mahdollisimman hyväksi, mitä lämpötiloja seurataan ja minkälaiset tulee olla menon ja paluun erot ym ym. ? Tai siis mitä yleensäki pitää tehdä et saa hyötysuhteen mahdollisimman hyväksi.
pumppuna diplomat 8
Keruun Dt eli tulo ja menon erotus pitäisi olla n. 3K. Käytännössä pitäisi toteutua kun keruun pumppu on kolmosnopeudella.
Lämmönjakopuolella kierto mahdollisimman vapaaksi eli termarit pois tai ainakin selälleen. Menoveden ja paluun Dt pitäisi olla haarukassa 6-9K. Kiertovesipumppujen nopeudella saa tuota säädettyä.
Käyttövesipuolella voisi koittaa laskea lämpötilaminimiä hiukan. Niin että vielä riittää lämmintä vettä joka tilanteessa. Itsellä pudotin 40>38.
Tietysti sisälämpötila pitäisi säätää sopivaksi ettei kulu energiaa liian lämpimään sisäilmaan. Ilmanvaihto kannattaa pakkasilla laittaa pienelle. Se on yllättävän suuri energiahukkaaja.
-
Lisäyksenä edellisiin vinkkeihin. Käyrä asetus lattialämmitystalossa 27 on nyt käytössä. Huone arvo 21 pumpulla. Huoneanturassa 20,5 pyyntinä. Pakkasilla -20c tuntumassa sisällä talossa +21,5c. Integraalina -140.Lä-jakso 45min/tauko 60min. Talo valmistunut -93. Tuon käyrän kun pudotti pykälällä, pumpun käyntiajat lähes samat, mutta tauot lyhenivät 40 minuuttiin ja sisälämpö tipahti 0,5-1c. Muutama käyntijakso vrk lisää ja sähköä myös. Mentiin rajalle, missä laattaan mennyt energia ei tahtonut riittää. Kun sitten lähti tavoite lämpöön uudestaan nostamaan, meni eräskin kw saavuttaa miellyttävyys taso sisälämmössä (vaimo vilukissa) >:(. IV-koneen nopeutta en pudottanut kokeilu mielessä. Halusin nähdä muutoksien vaikutuksen. Poiston ilmamäärä nousi 10 % ja tulo laski 5% verrattuna aikaisempaan mittaukseen ennen muutoksia. Menee harakoille :( Taidan pudottaa jatkossa koneen nopeutta kovilla pakkasilla.....
-
moro taas. kysymys, onkohan asentaja säätänyt jakotukin virtaukset kohilleen asennusvaiheessa?
-
moro taas. kysymys, onkohan asentaja säätänyt jakotukin virtaukset kohilleen asennusvaiheessa?
niin, mulla on uponorin jakotukki. ei oo ainakaan vielä mitään termostaatteja paluupuolella. menopuolella punaiset säätökorkit asteikolla. pitäskö mun säätää vain niistä virtaukset kohilleen noilla uponorin taulukoilla? 0.5 - 5 on lukemat noissa asetusrenkaissa.
-
Tääläkin ongelmaa asetusten tai jonkin kanssa. Pumppu diplomat 8 tws käy mielestäni liikaa.
Viime viikonloppuna katselin pumpun käyntiaikaa 2 vrk ajalta. Pakkasta oli n -3c ja -6c välillä.
2vrk kulutus oli tuntilaskurin perusteella 30h eli n. 15h vuorokausi. Eikös se ole turhan paljon?
Sisälämpötila tuolla hetkellä 18,5- 20,5 riippuen huoneesta.
-10c tienoilla ja kylmemmällä pumppu käy miltei jatkuvasti. Pakkasen lähestyessä -20c pumpusta loppuu teho integraalin tippuessa -350 tienoille, kun pumppu on lämpöpumppu käytöllä eli vastukset ei ole pelissä.
Asetukset ja arvot kun pakkasta oli -5c ja kompura kävi.
Huoneasetus 21c
Lämpökäyrä 28c
Menovesi 34 (33pyynti)
Paluuvesi 28
Keruuliuos pumpulta -1c
Keruuliuos pumpulle 2c
Integraali -120
Lämpöpumppukäyttö, eli vastukset ei pelissä.
Jos huoneasetuksen pudottaa 20asteeseen alkaa -10 asteen pakkasilla sisälämpötila olemaan 18-16c. Jos huoneasetus on 20 ja käyrän nostaa 29 , pumppu käy melkein jatkuvasti -10c pakkasella.
Lattialämmityksen virtaukset on säädetty nereuksen laskelmiin, termostaatteja ei ole kytketty.
Rakennusvuosi on 2006 joten lämpövuotoihin en jaksa uskoa. Lämmitettäviä neliöitä 170.
Ilmanvaihtokone on pienellä ja räppänöitä jopa osin ruuvattu kiinni iv koneen vaikutuksen eliminoimiseksi.
Kommentteja mikähän voisi mättää? Ja millähän voisin mitata todellisen lattialämpöpiirin meno ja paluulämpötilan? Pumpun näyttöhän ei sitä tietääkseni kerro.
-
Lattiapiirin pumppu vaan täysille ja nostat huonelämpötilaa. Eihän tuommoiset alle 20 asteen sisälämpötilat ole mistään kotoisin :'(
Joku 15h/vrk = 30kWh/vrk = 3 euroa/vrk = 90 euroa/kk ja arvatenkin mukana on käyttöveden teko ja IV-koneen jälkilämmitys. Aivan naurettava summa.
Älä hyvä mies mene ruuvailemaan IV-koneen räppänöitä, saat koko talosi homeeseen.
-20 asteen lämpötilassa 8kW:n pumpusta loppuu potku tuon kokoisessa talossa -> ihan normaalia.
Käy yläpohjassa tsekkaamassa paljonko puhallusvilla on painunut ja tarvitsisiko sitä lisätä.
-
Tässä foorumia lueskeltuani saa toisenlaisen käsityksen kun osalla tuntuu pumppu käyvän 1h ja taukoa 2h -20c pakkasillakin....
Eikä iv koneen räppänät olekaan kiinni muutakuin kokeilumielessä. Tosin nopeutta täytyy talveksi pudottaa, että vedontunne häipyy.
Mielestäni iv koneen kennon lämmitys lattiapiirin vedellä ei ole riitävä. (n.17 -18c on tuloilma ollut mitattaessa). Jotenka talvella nopeutta on joutunut
pudottamaan.
-
Jos katsot esim. minun TRENDiä, niin huomioi että tästä ylitehopumpusta lähtee yli 20kW lämpöä eli mikäli itselläni olisi 8-10kW:n pumppu niin näkymät olisivat aivan eri.
Niin kauan kuin maapiirin pumppu on täysillä ja meno/paluun ero pysyy liki 3 astetta ja lattiapiirin pumppu on pakkasilla täysillä niin homma toimii.
Jos vielä tulevan maanesteen lämpötila plussan puolella kovillakin pakkasilla niin kaikki on kunnossa. Pistä vaan kämppääsi kunnon lämmöt.
-
Tässä foorumia lueskeltuani saa toisenlaisen käsityksen kun osalla tuntuu pumppu käyvän 1h ja taukoa 2h -20c pakkasillakin....
No sehän on vaan merkki siitä, että pumppu on ylimitoitettu jos käy vain 1/3 ajasta -20C pakkasilla. Nämä on/off härvelit ovat parhaimmillaan kun saavat jauhaa 24/7 eli ei kannata pelätä jos kovilla pakkasilla käyntiaikasuhde on 100% se on vain merkki onnistuneesta mitoituksesta. Toki jos käy jatkuvasti jo pikkupakkasilla niin ei sekään hyvä ole.
Mielestäni iv koneen kennon lämmitys lattiapiirin vedellä ei ole riitävä. (n.17 -18c on tuloilma ollut mitattaessa). Jotenka talvella nopeutta on joutunut pudottamaan.
Tuntuu olevan yleinen vaiva. Olen tuota vähän ihmetellyt kun itselläni on ihan normi Valloxin ohjeen mukainen kytkentä ja sitä joutuu kuristamaan aikalailla, että tuloilma ei sahaa väliä 10-30C kun toimilaite veivaa edestakaisin. Nyt siis olen suluilla kuristanut virtausta selvästi ja silti käyntijaksolla toimilaite veivaa aikamoisesti ja tuloilma karkaa sinne 24C lukemiin kun pyynti on 17C. Eli vieläkin voisi kuristaa. Ilmanvaihto on muistaakseni tulo 42l/sec. ja poisto 47l/sec. nyt kun vain yläkerta on ilmanvaihdon piirissä (alakerta raksana).
-
Rakennusvuosi on 2006 joten lämpövuotoihin en jaksa uskoa. Lämmitettäviä neliöitä 170.
Vilasin tuossa pikasesti rakennusmääräyskokoelmasta millasia nuo tuon ajan normitalot ovat ja jos on normien mukaan rakennettu niin ton kokosen talon lämpötase on siinä 250W/K paikkeilla. Eli 250W pitää tuoda taloon lämpöä jokaista ulkoilman ja sisäilman asteen erotusta kohden. Eli jos sulla -4C pakkasilla sisälämmöt oli 20C paikkeilla niin erotusta on 24K, joten lämmitystehontarve on n. 6kW. Kaikkea tuota ei lämpöpumppu joudu tuottamaan, koska tulee sitä lämpöä muualtakin. Jos tehontarve olisi 5kW niin täsmäisi tuohon käyntiaikasuhteeseen. Eli kyllä tuo oikeaan haarukkaan osuu.
2006 normit eivät mitenkään hirveän tiukat olleet. Saihan sitä toki jo silloin rakentaa halutessaan normeja paremman talon. Tarina ei vaan kerro onko kyseessä esim. oman aikansa matalaenergiatalo? 2010 tuli selvä tiukennus eristyskuvioihin, mutta jos rakennusluvan haki ennen 2010 niin sai vielä 2010 jälkeenkin rakentaa vanhoilla normeilla. Jostain ihme syystä monet rakentaa niin huonosti eristetyn talon kuin vaan laki sallii...
-
Näitä vastaavia mitoituksen aiheuttamia "ongelmia" tulee esiin silloin tällöin tälläkin foorumilla. Monet vannovat osatehomitoituksen nimiin ja etenkin myyjät, mutta sitten kun asian todellisuus valkenee tuntuu loppukäyttäjästä hieman huijatuksi tulleelta.
Vastuskäyttö nyt ainakin kannattaa sallia, koska muuten voi tulla vilu kovilla pakkasilla. Osatehomitoituksessa niiden kuuluu tulla avuksi kylmemmillä keleillä. Kuitenkin suurimman osan vuodesta pumppu toimii ilman niitä. Eipähän pitäisi ainakaan tulla pätkäkäyntiongelmaa, kuten täysteholla usein tulee leudommilla keleillä.
-
Asiaa voi myös ajatella niin päin, että paljonko jää maksettavaa suoralla sähköllä jos tuo 250W/K pitää paikkaansa ja MLP:n antoteho on 8kW. Oletetaan lisäksi, että talossa on hukkalämmönlähteitä vaikkapa 2kW edestä (hyvin tapauskohtaista). Tilanne -25C keleillä:
45K * 250W/K = 11,25kW
11,25kW - 2kW = 9,25kW
Suoralla sähköllä jää siis katettavaksi 1,25kW teho. Vuorokaudessa tuosta tulee 30kWh. Eli sen verran menee sähköä vastuskäytölle -25C keleillä. Tuotakin voi vielä pienentää vaikkapa takkaa lämmittämällä. Rahassa taitaa tarkoittaa 3-5€ riippuen sähkön hinnasta. Paljon taas on kiinni siitä, montako tuollaista pakkaspäivää vuodessa sitten on. Täällä etelässä ihan muutama. Muutaman kympin vuodessa voi siis joutua suoralla sähköllä polttelemaan. Sitten kun vielä huomioi, että sähköä se kompuralla tuotettu lämpökin vie niin lukema pienenee entisestään. Kyllä siis mielestäni mitoitus kuulostaa olevan kohillaan ja samat terveiset muillekin, joilla on sama "ongelma". Osatehomitoituksen ansiosta parantunutta lämpökerrointa on vaikea selvittää, mutta hyvinkin voi olla, että sillä saa äkkiä sen kympin takaisin mitä vastuskäytöllä on "tuhlattu". Sitten vielä osatehohärvelin pienemmät hankintakulut, tilantarve jne...
-
Tässä käppyrää melkein täystehomitoituksesta. 14,5 kk takana ja vastukset kuluttaneet yhteensä 17h + 6h = 87 kWh sisältäen myös legionellakuumennuksen.
(http://)
Ps. Kuka osaa sanoa että miksi tuo X-akselin päivämäärä muuttuu tuollaiseksi juoksevaksi luvuksi kun tallentaa OpenOfficen kuvan jpg-formaattiin?
-
Seagear: miten mittaat tuon käyttöasteen?
Sinullahan on ThermIq mutta siitä ei sitä taida saada irtia.
-
Seagear: miten mittaat tuon käyttöasteen?
Sinullahan on ThermIq mutta siitä ei sitä taida saada irtia.
Ei ole ThermIq:ia, ihan vaan kynäloggerilla ja taulukkolaskentaohjelmalla mennään. Eli siis viikon käyttötunnit jaettuna viikon kokonaistunneilla eli 168:lla. Edellyttää tietty lukemien kirjausta aina samaan kellonaikaan viikon välein.
Muita seurattavia/laskettavia juttuja
- kokonais-kWh
- viimeisen viikon kWh
- vuorokausikulutus viim. viikolla
- viim. kuukauden kWh
- kokonaiskäyttötunnit (sis. lämmin käyttövesi)
- lämpimän käytöveden tunnit
- kulutus kWh/käyttötunti
- keruun tulo-/menolämpö
-
Jos katsot esim. minun TRENDiä, niin huomioi että tästä ylitehopumpusta lähtee yli 20kW lämpöä eli mikäli itselläni olisi 8-10kW:n pumppu niin näkymät olisivat aivan eri.
En verrannut sinun trendiin, vaan tuohon "kulutus pakkaskeleillä" ketjuun jossa pari diplomat 8lla varustettua kuluttaa n. 20kwh näillä pikkupakkasilla.
Eli itsellä kolmanneksen verran enemmän, joten on siinä eroa.
Lattiapiirin pumppu on 1 nopeudella, joten täytyy säätää se isommalle jos vaikuttaa. Onkos siinä säätämisessä jotain kikkaa kun ei meinannut normi ruuvimeisselillä kääntyä wilon säätö"ruuvi"? Täytyykö virrat olla pois pumpusta? Lattiapiirin lämpötilaero kyllä on valmistajan suosituksissa 6-7 astetta, mutta ilmeisesti virtausnopeuden nosto vaikuttaa..?
-
Ethän ole kääntämässä sitä kiiltävää osaa? ???
Pumpun päällä on musta vipu jossa kolme asentoa. Voi kääntää lennossa eikä ole tiukka
-
Terve
Mulla olis sama juttu kun ketjun aloittaneella eli olen muuttanut puol vuotta sitten maalämpö-taloon ja mietin tuon masiinan asetuksia. Tiputin käyrää vanhan omistajan jäljiltä. Voisitteko arvon foorumilaiset hiukan kommentoida näitä asetuksia jotta näyttääkö siltä miltä pitää.
Talo on 86 rakennettu, vesipatterein varustettu, 140m2 lämmitettävää, patteritermostaatit täysin auki ja sisälämpötilä pysyy kohtuu hyvin 20-22. Niin ja keruuputket on reiässä.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
No tuota, omaan silmään pisti lähinnä nuo lämmityskäyrän hienosäädöt. Itsellä +5C = -1, 0C = +1 ja -5C = +2. Meillä tulisi vilu jos 0C olisi -4, koska silloin tuulee usein reippaasti kun ulkolämpö pyörii nollan nurkilla.
-
Ja integraali on vain 80. Kantsisko koittaa pikkuhiljaa nostaa johonkin 120-150 nurkille.
Ja tuo Seagearin huomio pisti myös silmään.
-
Tuo integraali on hiukan hukassa, eli ei mitään käsitystä ko. arvosta. Ilmeisesti viittaa jotenkin käyntiaikaan...
Tuo -4, oon tiputtanu sitä kun tässä nollan nurkilla sisälämpötila tahtoo nousta likemmäs 23 astetta. 21 astetta on tavoite.
-
Ja integraali on vain 80. Kantsisko koittaa pikkuhiljaa nostaa johonkin 120-150 nurkille.
Ja tuo Seagearin huomio pisti myös silmään.
Meilläkin on integraali 120-150 lauhemmalla kaudella. Mutta jos talvella pitää -120 tai yli niin menee integraali aika alas ennen kuin alkaa taas nousta, jonnekin -400 tienoille. Ja jos vielä saunotaan niin paukahtaa vastukset päälle.
-
Tuo integraali on hiukan hukassa, eli ei mitään käsitystä ko. arvosta. Ilmeisesti viittaa jotenkin käyntiaikaan...
Tuo -4, oon tiputtanu sitä kun tässä nollan nurkilla sisälämpötila tahtoo nousta likemmäs 23 astetta. 21 astetta on tavoite.
Integraalin ymmärtää paremmin termillä asteminuutti. Eli Celsius-aste x minuutti. Jos lämmityspiiriin menee yhden asteen liian viileää vettä tunnin ajan niin lukema menee alaspäin 60:llä. Eli siis esim. 0 => -60.
Vastaavasti kun pumppu tekee lämmintä niin se tekee "ylilämmintä" jolloin lukema pienenee. Ja nollassa pumppu sammuu.
-
Tuo integraali on hiukan hukassa, eli ei mitään käsitystä ko. arvosta. Ilmeisesti viittaa jotenkin käyntiaikaan...
Tuo -4, oon tiputtanu sitä kun tässä nollan nurkilla sisälämpötila tahtoo nousta likemmäs 23 astetta. 21 astetta on tavoite.
Pudota mielummin huonearvoa vaikka 20C asteeseen. Itse en oikein ymmärrä tuota -5, 0 ja +5 käyrän säätämistä. Se rikkoo mun mielestä tuon käyrän säätämisen logiikkaa.
Integraalilla säädetään käyntijaksojen ja taukojen pituutta. Mitä enemmän lukema on sitä pidemmät jaksot.
-
Pudota mielummin huonearvoa vaikka 20C asteeseen. Itse en oikein ymmärrä tuota -5, 0 ja +5 käyrän säätämistä. Se rikkoo mun mielestä tuon käyrän säätämisen logiikkaa.
Sillä käyrän säädöllähän nimen omaan haetaan "talokohtaista hienosäätöä" olosuhteissa, joissa lämmitystarve ei ole lineaarinen ulkoilman lämpötilaan nähden.
-
Sillä käyrän säädöllähän nimen omaan haetaan "talokohtaista hienosäätöä" olosuhteissa, joissa lämmitystarve ei ole lineaarinen ulkoilman lämpötilaan nähden.
Missä tapauksesa tarvittaisiin poikkeama juuri noissa ed. mainituissa lämpötiloissa. Miksi ei sitten vaikka -10, -15 tai +10?
Lämmitysenergian tarve yleensä on suoraan verrannollinen ulkolämpötilaan. Jos jossain tapauksessa sitten on muita energiantarpeeseen vaikuttavia seikkoja (esim. tuuli tai auringonpaiste ikkunasta tai takan lämmitys), niin ne ei kai sitten korreloi ulkolämpötilaan.
-
Itse vanhassa huonosti eristetyssä kivimurjussa asuvana arvostan tuota 5/0-5 säätöä. Meillä kun meinaa tulla vilu juuri noilla lämmöillä. Kovemmilla pakkasilla ongelmaa ei ole.
-
Itse vanhassa huonosti eristetyssä kivimurjussa asuvana arvostan tuota 5/0-5 säätöä. Meillä kun meinaa tulla vilu juuri noilla lämmöillä. Kovemmilla pakkasilla ongelmaa ei ole.
Oletko kokeillut nostaa huonearvoa ja loiventaa käyrää?
-
Sillä käyrän säädöllähän nimen omaan haetaan "talokohtaista hienosäätöä" olosuhteissa, joissa lämmitystarve ei ole lineaarinen ulkoilman lämpötilaan nähden.
Missä tapauksesa tarvittaisiin poikkeama juuri noissa ed. mainituissa lämpötiloissa. Miksi ei sitten vaikka -10, -15 tai +10?
Lämmitysenergian tarve yleensä on suoraan verrannollinen ulkolämpötilaan. Jos jossain tapauksessa sitten on muita energiantarpeeseen vaikuttavia seikkoja (esim. tuuli tai auringonpaiste ikkunasta tai takan lämmitys), niin ne ei kai sitten korreloi ulkolämpötilaan.
Juuri siksi, että nollan lähellä olevilla lämpötiloilla usein tuulee reippaasti, toisin kuin esim. -15 asteessa.
-
No nyt olis enemmän dataa tarjolla.
Kompura on nyt käynnissä n. 40 min ja tauolla rento 10min. Mun mielestä aika tiheä väli.
Integraalia sitten kaiketi isommaksi, vai mitä ootte mieltä?
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Integraalilla ei oikeastaan voi vaikuttaa käyntiaikasuhteeseen eli siihen kuinka paljon pumppu käy tietyssä ajassa esim. 24h.
Vaikuttaisi olevan aikalailla osatehoinen kun -1 ulkolämpötilassa käyntisuhde on liki 80%.
Jos tuosta lähdet suurentamaan integraalia, niin sekä käyntiaika että lepoaika pitenee, mutta suhde pysyy samana. Mielestäni 40 min käyntiaika on riittävän pitkä.
Myös tuo kaivolta tulevan keruunesteen lämpötila -1 kuvastaa järjestelmän osatehoisuutta ehkä jopa alimittasta keruuta. Kuinka syvä kaivo on vai onko putket maassa. Oletko itse asunut talossa kauan? Onko aiemmin käyntisuhde ollut tuollainen. Miten kovilla pakkasilla on toiminut?
-
Muuta tuo lisälämmön integraali -900:aan. Hystereesi varmaan käynnistää sen lämmityksen nyt eli kokeileppa siihen 10.
Lämmityspois 15 eli 12:sta tulee lämmöt takas? Ylemmäs..
Ota se -4 sieltä käyrän hienosäädöstä pois. Hae ensin käyrän arvo, jolla sisälämpö on sama nollassa ja -15:ta. Sitten hienosäädät jos tuo ei ole hyvä.
Mitoitus hyvä, koska 200h 3kW vastusta/yli 9000h kompuran käyntiä. ~2% käyntiajasta vastus apuna eli ei liikaa.
-
Nonni, nyt on säädetty. Tuo integraali A2 taitaa olla kertoen kympillä se 900. Eli kaiketi oli 600 ennen.
Kaivo on 140 metriä syvä, josta 6 metriä oli maata ennen kalliota.
Kiitos taas.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Nonni, nyt on säädetty. Tuo integraali A2 taitaa olla kertoen kympillä se 900. Eli kaiketi oli 600 ennen.
Kaivo on 140 metriä syvä, josta 6 metriä oli maata ennen kalliota.
Kiitos taas.
Olitko maininnut pumpun tehon ja mallin jossakin? ilm. 8kW pumppu?
Huonearvoa varmaan kannattaa tiputtaa kun nostit 0 käyrää, ettei tule näillä keleillä liian lämmin. Jos tuota sun käyntiaikasuhdetta vertaan omaani, niin veikkaan että sullä tulee vastukset mukaan n. -10 pakkasilla. En tiedä sitten miten entinen asukki on päässyt noin vähällä vastuskäytöllä. Onko lämmitetty esim. takkaa lisänä?
-
Jep, pumppu Thermia Diplomat 8.
Tiputin vielä huonearvon 20. Joo kyllä ne vastukset taisi jossain siinä kympin pahemmalla puolella tulla mukaan, kun oon seuraillu lukuja. Muuta lämmönlähdettä ei ole, joten vähällä on kyllä päässyt.
-
Kannattaa seurailla tuota kaivolta paluun lämpötilaa pidemmillä pakkasjaksoilla. Jos alkaa menemään kovasti pakkaselle keruun paluulämpötila, niin vaarana voi olla kaivon yläpään jäätyminen. Silloin voi litistää keruuputkia ja paisunta-astian pinta nousee ja ehkä purskauttaa ylimääräiset ulos. Mutta ei nyt kannata turhaan maalailla pahisja, mutta mielessä voi pitää.
Mitoituksen riittävyyttä voisi koittaa parantaa eristyksiä lisäämällä yläpohjaan ts. puhallusvillaa lisää. On edullista jos vielä itse pystyy työn hoitamaan. Puhalluskoneen saa yleensä lainaan, kun ostaa villan.
-
Oon sitä samaa hiukan tuumaillu jotta mitenköhän se toimii, kun on 20 pakkasta. Mutta muistaakseni se ei ole kauhesti tippunu tuosta -6 asteesta mikä nyt on. Ei mitää käsitystä mitä se vois pahimmillaan olla.
Kyllä tuota eristystä oon harkinnu. Alkutalvesta eristin jo puuverstaan yläpohjan puhallusvillalla ja laskeskelin jotta jos ottais keväällä asuinosan, harrastuspuoli pitää olla ensi kunnossa :-). Muutaman satasen villat niin eiköhän tuon takaisinmaksuaika ole kuitenkin kohtuullisen lyhyt.
-
Oon sitä samaa hiukan tuumaillu jotta mitenköhän se toimii, kun on 20 pakkasta. Mutta muistaakseni se ei ole kauhesti tippunu tuosta -6 asteesta mikä nyt on. Ei mitää käsitystä mitä se vois pahimmillaan olla.
Tuo kaivolta tuleva on kriittisempi ja se ei paljon alle -2 saisi pitemmäksi aikaa mennä. Lunta jos voi kaivon ja vaakaputken päälle kasata niin auttaa voi vähän sekin.
-
Tuossa käyrässä nyt ihmettelen nuota paria piikkia meneveden lämpötilassa. Eilen 18.00 aikaan laitoin nykyiset asetukset eli nyt on tullut pari piikkiä.
Asetukset tuntuu kyllä sopivilta ainakin huonelämpö pysyy aika hyvin 21.
Kiitos taas
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Tuossa käyrässä nyt ihmettelen nuota paria piikkia meneveden lämpötilassa. Eilen 18.00 aikaan laitoin nykyiset asetukset eli nyt on tullut pari piikkiä.
Asetukset tuntuu kyllä sopivilta ainakin huonelämpö pysyy aika hyvin 21.
Kiitos taas
Piikit ovat käyttöveden lämmityksiä. Vaihtoventtiili kääntää silloin lämmityksen kv-varaajaan, joka lämmitetään kuumemmaksi kuin lämmitysvesi.
Seuraile vielä huonelämpöjä, jos pakkasilla laskee niin lämmityskäyrän arvoa isommaksi (jyrkkenee) ja jos huonelämpö nousee, niin käyrä alemmas (loivemmaksi).
-
Moikka,
Tässä nyt ihmetellään uutta hienoa pumppua. Mutta pumppu on jauhanut nyt 3tuntia ja patterivesi on jo 44asetta käyttövesi 59c ja pumppu vaan käy. Ulkona +2c ja käyrä on 38c. Pumppu on diplomat optimun 3g. Hiki meinaa valua ???
-
Se olikin ensimmäinen lataus joka kesti. Nyt toimii hienosti. :D
-
Millaiset säädöt tuossa kannattaa laittaa? nyt on käyrä 30 ja vielä sisä lämpö 22.4 astetta. integraali on 150. kaikki asetukset on tehdas asetuksilla paitsi toi lämpökäyrä.
-
Yöllä on ollu pakkasta -16 niin näillä asetuksilla kompura pyörii jatkuvasti. Onkohan tuo tervettä?
Tosin, mikä hyvä puoli niin lisävastukset eivät ole tulleet mukaan ollenkaa.
EDIT: Olipas 3kw lisävastus käyny tuossa aamuyön piikissä kun vettä lämmitti.
[ylläpito on poistanut liitteen]
-
Käyhän tuo optimaalisesti, mutta mitoitus on reippaasti osateholla. Kompura tykkää käydä ei käynnistyä joka olis se invertterin hyvä puoli.
-
Kerroppas tyhmälle mitä tarkottaa jotta mitoitus on osateholla? ???
Nyt tuli isoooo kämmi. Uusien ja vanhojen harrastetilojen jälkeen lämmitettävää on noin 240m2. Ups...
-
Kerroppas tyhmälle mitä tarkottaa jotta mitoitus on osateholla? ???
Nyt tuli isoooo kämmi. Uusien ja vanhojen harrastetilojen jälkeen lämmitettävää on noin 240m2. Ups...
Se tarkoittaa suurempaa sähkölaskua, eli kämppä pysyy kuitenkin lämpimänä.
Kaivo sulla kyllä liian matala ja jäätyy käyttökevottomaksi jos yrität harrastetiloja lämmittää. Eli täytyy lisätä lämmönkeruuta joko maalenkillä tai toisella kaivolla.
-
Mulla käyrä 26 , pyynti 19 kämpässä 21 sekä nollakeleillä että nyt kun 15 pakkasta. Ei asuta vielä. Ei tuota voi varmaan säätää ennenku muutetaan sisään, kun 5 ihmistäki lämmittää aikasta paljon :D No, 3 viikkoa vielä ja sit.....:D
-
Kerroppas tyhmälle mitä tarkottaa jotta mitoitus on osateholla? ???
Nyt tuli isoooo kämmi. Uusien ja vanhojen harrastetilojen jälkeen lämmitettävää on noin 240m2. Ups...
On kyllä selvää että et tule saamaan kaikkea energiaa 140m syvyisestä kaivosta 240m2 asunnon lämmitykseen. Ainut pelastus taitaa olla se, että on "vain" 8kW pumppu. Jos pumppu olisi vaikka 10kW, niin toinen kaivo olisi ratkaisu.
Osatehomitoitus on sitä että maalämpö ei kata tehontarvetta kaikilla keleillä, vaan jatketaan muilla konsteilla (vastuksilla).
-
Olisko syytä muuttaa arvoja jotta vastukset tulis mukaan, kun tuo kompura pyörii nyt jatkuvasti näissä -10 pakkasissa?
Joo kyllähän sitä lämmitettävää nyt on reilusti tuolle pumpulle.
-
Olisko syytä muuttaa arvoja jotta vastukset tulis mukaan, kun tuo kompura pyörii nyt jatkuvasti näissä -10 pakkasissa?
Joo kyllähän sitä lämmitettävää nyt on reilusti tuolle pumpulle.
Seuraile sitä kaivolta tulevaa lämpötilaa. Jos alkaa olemaan -3 tai huonompi, niin itse laittaisin integraali A2 lähemmäksi nollaa. Silloin vastukset tulee aikaisemmin mukaan.
-
eiköhän zamilla oo jo vastukset mukana kun integraali on -1084
-
Ourait, minäpä seurailen. Ei tosiaan lisälämpö kytkeytyny päälle vaikka säädetty integraali on 900. Ei ymmärrä miksi, mutta seuraillaan tilannetta.
-
Ourait, minäpä seurailen. Ei tosiaan lisälämpö kytkeytyny päälle vaikka säädetty integraali on 900. Ei ymmärrä miksi, mutta seuraillaan tilannetta.
Lisälämmön päällemenossa on kaksi ehtoa. Integraali pitää olla alempi kuin säädetty A2 arvo ja menoveden lämpötila väh. 2 astetta alle pyydetyn menovesiarvon. Eli jos menovesi jää yhden asteen alle pyydetyn, niin vastukset ei kytkeydy. Kuitenkin integraali laskee 1pykälä/minuutti. Tuo on mun mielestä jopa jonkinlainen bugi tuossa Thermian säätöohjelmassa.
-
Eikö Se ole järkevää kun vastukset ei mene herkästi päälle? Aste alle tavoitteen niin sisälämpö on varmasti vielä ok.
Vastusta ei oikeastaan auta "herkistää" eli kaivot kuormituu aina kun pumppu käy. Siksi keruun mitoituksessa pitää olla tarkkana.
-
Lähinnä tuumasin tuota kompuran kestoa jotta jos se laulaa ilman taukoja pitkiä aikoja, mutta eipä kait se siitä sitte pahaa tykkää.
-
Otetaas taas kysymys integraalista. Kompura on nyt pyöriny nämä pakkaset jatkuvasti eli luokkaa kolme neljä vrk:ta. Keruupiiriin meno on -6 ja tulo -2. Siinä ollu koko ajan. Alkas hirvittään putkien jäätyminen. Mullahan on osatehoinen mitoitus.
Kannattaisko laskea integraali A2:sen asetusta jotta näillä keleillä vastukset tulis nopeemmin mukaan ja pumppu/piiri sais joskus levätä/lämmetä? Asetus on 800.
Ajattelin lopultaki hakea puhallusvillaa jonku kuution ja puhaltaa välikattoon. Levyvillaa taisi nyt olla 300mm. Taidan kuitenkin teettää ensin lämpökamerakuvauksen jotta tulee tehtyä kunnolla.
Mitäs ehdottaisitte lisälämmönlähteeksi? Kaivoja on nyt 140metriä (muistaakseni) ja lämmitettävää noin 230m2 joista 140 on 21asteista asuintilaa ja loput 10-15asteista harrastetilaa. Jos tekee lisää reikää niin tarvii vissiin isompaa pumppua Diplomat 8:sin tilalle. Ilmalämpöpumppu, takka???
-
Otetaas taas kysymys integraalista. Kompura on nyt pyöriny nämä pakkaset jatkuvasti eli luokkaa kolme neljä vrk:ta. Keruupiiriin meno on -6 ja tulo -2. Siinä ollu koko ajan. Alkas hirvittään putkien jäätyminen. Mullahan on osatehoinen mitoitus.
Kannattaisko laskea integraali A2:sen asetusta jotta näillä keleillä vastukset tulis nopeemmin mukaan ja pumppu/piiri sais joskus levätä/lämmetä? Asetus on 800.
Ajattelin lopultaki hakea puhallusvillaa jonku kuution ja puhaltaa välikattoon. Levyvillaa taisi nyt olla 300mm. Taidan kuitenkin teettää ensin lämpökamerakuvauksen jotta tulee tehtyä kunnolla.
Mitäs ehdottaisitte lisälämmönlähteeksi? Kaivoja on nyt 2x140metriä (muistaakseni) ja lämmitettävää noin 230m2 joista 140 on 21asteista asuintilaa ja loput 10-15asteista harrastetilaa. Jos tekee lisää reikää niin tarvii vissiin isompaa pumppua Diplomat 8:sin tilalle. Ilmalämpöpumppu, takka???
Puhallusvillaa vaan lisää. Sen jälkeen kannattaa miettiä muuta, jos vielä tarvetta.
-
Täällä on vähän samaa "vikaa". :o Optimum 6kW ja 125m kaivo. Talo on 145m2 vm 2012.
Nyt on pakkasta -19 ja käy melkein koko ajan. Asutaan mäen päällä joten luultavasti vedenpintakin on alhainen.
Olen aktiivisesti seurannut pumpun toimintaa. Vastukset tulee joskus hetkellisesti käyttöön näillä pakkasilla. Lämmityspiirin lämpötilaero pysyy nätisti 7-9 asteen tienoilla. Välillä kuitenkin ihmettelen että miten ei riitä teho nostamaan 30-asteisen paluu veden 38-asteiseksi ilman vastuksia. Ottaa vastuksen apuun ja muutaman minuutin pitää niitä päällä ja sitten pystyy pitämään lämpötilan halutussa ilman vastuksia.
Keruupiiri on paineeton, pitäisikö se paineistaa? Keruulta tulee-1 (tarkalla mittarilla -1.6), eli mennään aina huonolla hyötysuhteella? Lämpötilaero on kuitenkin kokoajan noin 3 astetta
Lämpöpumppu 4216h
Lisälämpö 1 6h
Lisälämpö 2 18h (suurin osa on legionaa)
Käyttövesi 588h
Keruulta -1
Keruulle -4
Menojohto 38 (37)
Paluujohto 30
Ulkolämpötila -19
Sisälämpötila 22.5 - 23
Märkientilojen käyrä 30
Kuivientilojen käyrä 27
Huone 20
Sähkönkulutus 21kk:ssa 7223kwh. sisältänen yhden ulkoisen kiertovesipumpun.
-
Tervehdys!
Täällä Jyväskylän seudulla mennään näillä.
Thermia Diplomat 6kW, kaivo 110m
vuonna 2012 valmistunut hirsitalo 107 neliötä
käyrä 28
min. 25
max. 45
integr. 120
huone 20
käynnin lopussa arvot:
meno 35
paluu 27
keruu paluu +2
keruu meno -1
keruupumppu on 2 ja kiertopumppu on 1
lepoaika n. 1h 10min.
käynti n.20 min.
ulkona 0 keli
asunnossa 22 astetta lämmintä
Viime talvena oli sisällä 27 astetta kun asennusporukka ei pahemmin kertonut mitä pumpulle pitää tehdä.. käyrä oli 40 ja integr. 60 pumput 3 molemmat. Sähköä meni pahissti kun pumppu teki töitä. Nyt olen päässy teidän ansiosta sinne mitä halusin. Kiitos neuvoista!!
Pumppu on asennettu 14.8.2012 ja tunnit on nyt:
pumppu 4742
Lisä1 37
Lisä2 25
käyttövesi 814
Käyttövesi on korkea kun omistamme ulkoporealtaan ja tulee sit saunottua aikas paljon :D
-
Moro.
Miten sais huonelämpötilan sopivaksi? Pyyntinä ollut 21 niin kämpän lämpötila nousee 23-24 mikä on liian lämmin. Lasken pyynnin 20:neen niin akka huutaa et on kylmä. ::)
-
Moro.
Miten sais huonelämpötilan sopivaksi? Pyyntinä ollut 21 niin kämpän lämpötila nousee 23-24 mikä on liian lämmin. Lasken pyynnin 20:neen niin akka huutaa et on kylmä. ::)
Aika paha tilanne ;)
Jos haluat puolen asteen välein säätää huonearvoa, niin onnistuu asentamalla huoneanturi. Maksaa reilun satasen, jos itse asentaa paikoilleen.
http://www.thermia.fi/docroot/dokumentbank/Sis%C3%A4anturi_1A5.pdf
-
Tervehdys.
Foorumia on luettu enemmän tai vähemmän ajatuksella jo jonkin aikaa nyt kun muuttoa parhaillaan tehdään niin tulee ajankohtaiseksi pumpun asetukset. Eli hyvä lähtökohta mistä sitten hienosäätämään. Laitan ensin kohteen tiedot sitten nykyiset säädöt.
Rakennus: jukkatalo idylli 112 yläkertavarauksella. Eli nyt neliöitä se 112 käytössä ja lämpimänä. Kun yläkerta on valmis on neliöitä 160. Ei muita lämmitettäviä tiloja.
Eristysvahvuudet: lattia 250 mm, seinät 270 mm, yläpohja 100+400. Joskin yläkertalaajennuksn alueella 100+200. Laajennus ei vielä näköpiirissä.
Asukkaita 2+3 nuorin opettelee ryömimään joten hyvää mukavuuslämpöä tavoitellaan.
Pumppu diplomat 8kw, kaivo 150 m, putkitettua 6 m.
Nykyiset asetukset:
Huone 20
Lämpökäyrä: 26
Min: 19
Maks: 45
Käyrä +5 , 0 ja -5 kaikki nollassa
Lämmitys pois: 19
Käyttövesi:
Käynistys: 40
K-vesiaika: 20 min
Lämmitysaika: 20 min
H-kuum. Väli 14d
H-kuum.raja 60
Kv antirin vaik: 40%
Painotettu kv: 50 c
Lämpöpumppu:
Integraali a1: -80
Hystereesi: 10 c
Max. Paluulämp: 55
Käynistysväli: 20 min
Shunttiaika: 60s
Lisälämpö:
Maks. Portaat 2
Integraali a2:
-600
Hystereesi: 20c
Kvesi pois: 60
Viive evun jälk. 30 min
Iv-kone iloxair 89 optima w eli jälkilämmituspatterilla, vesi tulee lattialämmitysjakotukille menevästä putkesta. Ilmeisesti ei niin fiksu ratkaisu, jäätyykö patteri talvella kun tehdään kvettä.
Ehdotuksia säätöihin? Tavoitteena mukava lämpötila, hyvä käyntiaikasuhde. Huonetermarit auki ei ole vielä kytketty ja siis lattialämmitys(warmia)
Toivottavasti tästä saa jotain tolkkua.
Sent from my iPhone using Tapatalk
-
Rakennus: Jukkatalo Idylli 112 yläkertavarauksella. Eli nyt neliöitä se 112 käytössä ja lämpimänä. Kun yläkerta on valmis on neliöitä 160. Ei muita lämmitettäviä tiloja.
Eristysvahvuudet: lattia 250 mm, seinät 270 mm, yläpohja 100+400. Joskin yläkertalaajennuksn alueella 100+200. Laajennus ei vielä näköpiirissä.
Asukkaita 2+3 nuorin opettelee ryömimään joten hyvää mukavuuslämpöä tavoitellaan.
Pumppu diplomat 8kw, kaivo 150 m, putkitettua 6 m.
Tein tähänkin laskelman, vaikka et sitä varsinaisesti pyytänyt. Oli hyvät tiedot kohteesta.
Pumpun teho riittää hyvin, lämpökaivon syvyydeksi sain enemmän.
Kaivo riittää hyvin nykyiseen lämpöenergian tarpeeseen.
Se saattaa riittää ihan hyvin laajentamisen jälkeenkin.
Kaivojen geotermiset ominaisuudet ovat melkoisesti paikkakohtaisesti vaihtelevia.
Riittäisi paremmin, jos iv -koneen jälkilämmitys olisi sähköpatterilla.
Jos joskus ilmenisi kaivon liika jäähtyminen, asian voisi korjata muuttamalla iv koneeseen sähkötoiminen jälkilämmitys.
Ja jälleen, tämäkin mitoituslaskelma on vain suuntaa antava. Ei minkäänlainen takuumitoitus.!
-
Kiitoksia, tämä foorumihan olisi pitänyt hoksata ennen pumpun hankintaa, olisihan tuota kaivoa voinut enemmän porata paremmalla pohjatiedolla. Paikallinen thermiamyyjä laski sen riittävän.
Sent from my iPhone using Tapatalk
-
älä huoli, hyvin riittää kaivo. varsinkin jos asut jossain etelä-suomessa.
-
Taas tuli kysyttävää!
Pikkutenavan huoneessa oli mielestäni hiukan liika kylmä normi 20 asetuksilla. Nostin huoneasetusta 21 ja nyt on siinä yhdessä makkarissa sopiva lämpötila. Mutta kaikkialla muualla olen joutunut pienentämään termareita pattereista. Eli 120m2 talosta 15m2 huone määrää asetukset? Muistaisin niin jotta termareita ei saisi kuristaa vaan käyttää asetuksia pumpusta.
Kannattaisko muuttaa jotain asetuksia vai jatkanko termarien kiristämistä?
Pumppuhan on Thermia Diplomat 8kw.
-
Termostaatin lisäksi patteriventtiilissä on usein myös virtauksensäätö mahdollisuus. Ensiapuna irroita termostaatti ja kokeile onko patteri "viileässä" huoneessa lämmin alas asti. Jollei niin virtaamien säädöllä voi asiaa ehkä parantaa. Kuva termostaatista helpottaa...
-
Vielä lisäksi voisi olla sellainen että kiertovesipumpun nopeutta nostamalla ehkä lämpeäisi tuo huonosti lämpeäväkin patteri. Jos patteri sattuu olemaan jossain perimmäisenä.
Täällä oli yksi patteri tukossa ja sen sai lämpeämään kun sulki kaikki muut patterit ja kiertovesipumppu isolla sai vähän reilummin painetta ja tukos aukesi.
Patteritermostaatit olisi hyvä olla täysillä ja liian kuumia pattereita voi linjasäädöllä kuristaa. Siinä kylmässä patterissa ei tarvitse termostaattia ollenkaan.
Se huonon patterin termostaatin neula tai joku voi olla myös vähän jumissa. Sitä voi painaa kevyesti sisäänpäin. Virtauksen äänikin saattaa kuulua.
-
Kiitos vastauksista. Virtaussäätöä en muistanutkaan, mutta tuota täs ei taida olla sitä?
Mun termostaatti on tuo oikea ylänurkka eli RAVL ja oikeenpuolimmainen termari.
http://www.vvs-shoppen.dk/filer/vare/2632.jpg
Termostaatin neula ei mielestäni ole jumissa. Termarin poistin siitä joku viikko sitten, eikä tilanne muuttunut. Patteri on linjassa vieläpä alussa. En ole tutkinut alapään sulkijaa, mutta uskoisin sen olevan auki kunnolla. Tarkistan senkin vielä.
-
Testauksia tehty. Sulkin linjan muut patteritermostaatit niin alkas tämäkin patteri (X) lämmittää. Linja jossa tämä patteri (X) on, niin on kahdesta linjasta se lyhempi. X patteria ennen on yksi patteri ja T-haaran vasemmalla on tämä X ja kaks muuta petteria T-haaran oikealla.
Mutta olisko niin jotta virtausta pitää saada enemmän tähän linjaan? Itseasiassa tätä "kylmyyttä" on havaittavissta linjan muissakin pattereissa, paitsi siinä ekassa.
-
Se alapään sulkija on varmaankin juuri se linjasäätö. Varmaankin sitä linjan ensimmäistä patteria täytyisi siitä linjasäädöstä vähän kuristaa että virtaus olisi sen linjan pattereille kaikille yhtä suuri.
Saakohan kiertovesipumppua suuremmalle? Sitäkin voisi kokeilla että lämpeääkö ne viileät patterit sillä konstilla paremmin.
-
En tiä olisko ollu joku tukos vai miksi se nyt lämpee. Suljin kaikki muut patterit ja laitoin niitä yks kerrallaan takas. Nyt on edelleen kaikki patterit tasalämpöisiä. Täytyy odotella ja tutkia tilannetta.
Muistaakseni lämpöpumpun sisällä olevassa pumpussa oli mahdollisuus suurentaa kolmoseen nopeutta. Ulkopuolella oleva hullunkiertopumppu on ilman nopeussäätöä.
-
Nopeutta ei varmaankaan pysty muuttamaan ja hyvä kun toimii. Täällä aukesi tuo yksi patteri samalla konstilla, kun se ei ensin lämmennyt ollenkaan. Noissa vanhoissa patteriputkissa on aika paljonkin likaa. Se patteriverkon mutasihtikin voi täyttyä aika nopeastikin aluksi, mutta riippuu miten putket on kytketty. Täällä ainakin on tullut mustaa hilettä ja patterivesi ei ole puhdasta ainakaan jos jossain kohtaa on isompia tukoksia. Mutasihdistä löytyi yhdellä kertaa myös hamppua jota käytetään niissä kierteissä tiivisteenä (täällä rautaputket).
-
Tuttu kyseli hankkimaansa maalämpöjärjestelmään säätövinkkejä ja ajattelin ulkoistaa vinkit tänne😄.
Pohjatiedot on hiukat arvailun varassa mutta jotenkin näin. Vm. 80 rakennettu tiilitalo yhdessä tasossa. Eristevahvuudet ovat kai sen aikaiset. Neliöitä n. 160 joista kylppäri ja wc sähkölattialämmitys. Patterilämmitys joista ainakin osa vanhoja yksilehtisiä. Termarit otettu pois. 2+3 hlö. Aikasemmin öljyä mennyt arviolta 2500 l. Nyt taloon on asennettu diplomat 8 ja kaivo 182 metriä. Jahka saavat ulkoanturin oikealle paikalleen olisi säätöhommaa. Laitteisto on jo käytössä mutta ulkoanturi viileässä tilassa(näyttää tietysti väärää lukemaa) .
Tehdas asetukset kai muuten käytössä mutta isäntä nostellut huonearvon 25 ja käyrä on 40. Huomio edelleen ulkoanturiin joka koitetaan huomenna saada sopivaan paikkaan.
Onkohan mitoitus kohdillaan? Ja millä huonearvolla ja käytällä voisi lähteä säätelemään?
Itselläni on uudessa talossa sama pumppu joten mielenkiinnosta käyn kurkkaamassa.
Sent from my iPhone using Tapatalk
-
Tuttu kyseli hankkimaansa maalämpöjärjestelmään säätövinkkejä ja ajattelin ulkoistaa vinkit tänne😄.
Pohjatiedot on hiukat arvailun varassa mutta jotenkin näin. Vm. 80 rakennettu tiilitalo yhdessä tasossa. Eristevahvuudet ovat kai sen aikaiset. Neliöitä n. 160 joista kylppäri ja wc sähkölattialämmitys. Patterilämmitys joista ainakin osa vanhoja yksilehtisiä. Termarit otettu pois. 2+3 hlö. Aikasemmin öljyä mennyt arviolta 2500 l. Nyt taloon on asennettu diplomat 8 ja kaivo 182 metriä.
Koetin tehdä laskelman.
Talon eristämisen taso on valittu arvaamalla, suunnilleen rakentamisen ajankohdan mukaisesti.
Aika lähelle samaa menee, kuin ovat laitteetkin.
-
Koitetaas taas laittaa asetuksia. Nyt kun sain tilastoa pumpun toiminnasta, niin osaa tehdäkin jotain.
Kompura käy 20min ja tauko 20min jatkuvasti tällä kelillä.
Integraalit 100 ja 800 lisälämmölle.
Talo on uusi hirsitalo ja pattereita olen säätänyt termarista pienemmälle ja yläkerran pattereista osa on lähes kiinni. Mitenkäs tätä nyt kannattais säätää? Ilmeisesti ainakin termarit alakerrasta täysin auki ja pumpun käyrää alemmas vai mitäs mieltä?
Lähin liikkeelle termarit auki ja käyrä alemmas.
-
Nyt olis testidataa, jos joku viittis vilkaista.
Sinänsä erikoista, että pumppu ei ota vastuksia käyttöön juuri lainkaan, edes kovilla pakkasilla. Lämpö riittää ihan hyvin. Meillä sisälämpö normisti siinä 19-20 + takalla aste kaks lisää.
Pumppu käynnistyi esim. eilen 20krt, muutenkin kovemmilla pakkasilla sen 25krt/vrk.
Yli 20 pakkasilla pumppu kävi keskimäärin 18-23t/vrk.
Keruuputki tulo keskimäärin -1 ja paluu -5 - -7. (Nämä arvot näkyy olleen myös aiempina vuosina kovilla pakkasilla näin)
Lämmityksen meno/paluuputkien erotus pyörii siinä 5-8 astetta.
Sähköä pumppu kiertovesipumppuineen vei vuonna 2017 6200kwh.
Lämmöntarve tomppelin laskurilla laskettuna 25-30 000kwh. (en ole ihan varma oikeista luvuista)
-
Keruupumppu täysille jos ei ole. Integraalia kasvattamalla käyntijaksot hieman muuttuu mutta ei ole hirveästi merkitystä. Ihmeen hyvin noin alimittainen kaivo toimii. Ilman puita ja sisälämmöllä 22 olisi varmaan jäässä.
-
Keruupumppu on täysillä. Tämä on kyllä toiminut erinomaisesti. Jos nykyisen 144m kaivon kaveriksi tekis toisen esim 100 metrisen, niin laskurin mukaan sen pitäis riittää hyvin. Mutta onko sitten kuitenkin parempi tehdä toinen samanlainen?
Jos tämä nykyinen pumppu joskus heittää lusikan nurkkaan, niin saattaisin laittaa seuraavaksi 10kw. Riittäis kaikkeen ilman puiden polttoa.
Ja se isompi puskurivaraaja on vielä harkinnassa. Nykyään on jo 1500litranen toisessa käytössä, mutta sen eristys vaatis reilua parantamista, että sen vois jalostaa pumpun perään.
-
Toinen samalla mitalla toimii ainakin ittellä mainiosti. Virtaus vaihtelee vain hieman kaivojen välillä. Mulla on mittarit ja välillä toinen kaivo virtaa yli 30 L/ min ja toinen alle. Yhteensä kuitenkin mittarien mukaan sellaiset 60 L/ min. Ei ole mitään kuristettavaa, kun fysiikka hoitaa homman. Jos toinen kylmenee, niin virtaus hidastuu jne...
Edittiä. Kyllä tuo kaivo varmaan on jäässä, mutta se ei automaattisesti tarkoita kaiken hajoamista. Painekansi varmaan pitää putket kaivossa ja ehkä ne siellä voi vähän rutistuakin, mutta luulisi kovemmin kiertävän jos pumppu on täysillä.
-
Minkälaisilla asetuksilla pyöritätte Thermia Diplomat Optimum:ia patteritalossa? Entäpä teettekö muutoksia kesäksi? Meille tuli 8kW kone vm -60 olevaan 150m2 taloon. Pumppu on lähes tehdasasetuksilla (ainoastaan integraalia suurennettu), mutta näillä keleillä on hieman haastava säätää järkevästi.
Lähetetty minun ONEPLUS A3003 laitteesta Tapatalkilla
-
Terve.
Tuli tehtyä patteriremontti ja nyt heräsi kysymyksiä johon toivon teiltä viisaammilta apuja.
Laitteisto: Thermia diplomat optimum duo (puskurivaraaja, ei erillistä kv-pumppua)
Ennen oli käytössä vanhat rautapatterit (talo rakennettu -50 luvulla) ja homma toimi hienosti, lämpöt pysyi tasaisena yms.
Nyt vaihdettiin Purmon patterit ja uudet putket. Lämpökäyrää on näillä keleillä saanut laittaa 4 astetta alemmaksi ja talossa on lämmin. Pieni säätö ongelma on ilmaantunut.
1. Lämpökäyrä "34" (+5/0, 0/0, -5/0) sisälämpötila on +21, mutta kun muutan vain +5 arvoksi 1, nousee huonelämpötila yli +22 liian lämpimäksi. Ennen ei noin pienellä muutoksella ollut noin isoa vaikutusta. Kotona pieniä lapsia, niin siksi haluaisin n.21,5 lämpötilaksi. Tämä kanssa kyllä pystyy elämään, mutta mietin miten noin rajusti reagoi noin pieneen säätöön.
2. Yläkerran patteri ja yksi alakerran patteri ei lämpene kunnolla, molemmat kierrossa "kauimmaisina". Patterin asennusfirma tulossa katsomaan, mutta nyt jo epäilevät että kiertovesipumpussa ei tehot riitä. Voiko tässä mallissa edes säätää kiertovesipumppua kovemmalle muuta kuin meno/paluu arvoa muuttamalla?
3. Pattereissa ei ole termareita. Jos muutamaan huoneeseen haluaa laittaa, niin onko se laitteen kannalta ok? Jostain jäänyt päähän, että on/off koneiden kanssa ei ainakaan montaa termaria kannata laittaa vai olenko aivan väärässä.
Koneen asetukset:
Integraali A1 = -60
Hysteerisi = 10
Maks paluulämp.= 55
Käynnistysväli= 15m
Shunttiaika=60s
Lisälämpö
Maks.portaat=2
Integraali a2 = -600
Hysteeresi=20
Viive evun jälk.=30m
Optimus
Kiertov.erotus=8k
Keruul.erotus=3k
Kierto.virtaus=10v
Keruul.virtaus=10v
Kierto.min.vir.=5
Maks.kv=55
Min.kv=50
-
Yläkerran patteri ja yksi alakerran patteri ei lämpene kunnolla, molemmat kierrossa "kauimmaisina". Patterin asennusfirma tulossa katsomaan, mutta nyt jo epäilevät että kiertovesipumpussa ei tehot riitä. Voiko tässä mallissa edes säätää kiertovesipumppua kovemmalle muuta kuin meno/paluu arvoa muuttamalla?
Yleensä jokaisessa patterissa pitäisi olla linjasäätöventtiili jolla patteriverkon virtaukset tasapainoitetaan siten että kaikki patterit lämpiää samanverran.Ilman linjasäätöjä lämmitysverkon vesi kiertää "helpointa reittiä" ja kauimmaisissa pattereissa ei sitten ole enää virtaus riittävästi ja eikä ne lämpene normaalisesti.
Nykyisin taitaa nuot linjasäätöventtiilit olla samassa kuin termostaattiventtiilit,varmaan asentajat osaa selvittää kun tulevat tutkimaan.
Kyllä maalämpötalossakin voi käyttää termostaattiventtiileitä pattereissa,lämmitysveden lämpötilaa ohjaa yleensä lämpöpumpun lämpökäyrä joka säädetään niin ettei huonelämpö nouse liikaa,esim kevättalvella talon auringonpuolella alkaa huonelämpö nousta auringon vaikutuksesta ja silloin on hyvä jos termostaattiventtiilit alentaa patterin lämpöä.
Thermia diplomat optimum duo (puskurivaraaja, ei erillistä kv-pumppua)
Tuossa kokoonpanossa kaiketi lämpöpumppu lämmittää varaajaa ja shuntti säätää patteriverkon menoveden lämpöä.
Toki voi muutaman patterin jättää ilman termostaattiventtiiliä ,esim pesutilat tai vastaavat missä on hyvä pitää aina jonkinlaista lämpöä päällä ;)
-
Yleensä jokaisessa patterissa pitäisi olla linjasäätöventtiili jolla patteriverkon virtaukset tasapainoitetaan siten että kaikki patterit lämpiää samanverran.Ilman linjasäätöjä lämmitysverkon vesi kiertää "helpointa reittiä" ja kauimmaisissa pattereissa ei sitten ole enää virtaus riittävästi ja eikä ne lämpene normaalisesti.
Nykyisin taitaa nuot linjasäätöventtiilit olla samassa kuin termostaattiventtiilit,varmaan asentajat osaa selvittää kun tulevat tutkimaan.
Kyllä maalämpötalossakin voi käyttää termostaattiventtiileitä pattereissa,lämmitysveden lämpötilaa ohjaa yleensä lämpöpumpun lämpökäyrä joka säädetään niin ettei huonelämpö nouse liikaa,esim kevättalvella talon auringonpuolella alkaa huonelämpö nousta auringon vaikutuksesta ja silloin on hyvä jos termostaattiventtiilit alentaa patterin lämpöä.
Tuossa kokoonpanossa kaiketi lämpöpumppu lämmittää varaajaa ja shuntti säätää patteriverkon menoveden lämpöä.
Toki voi muutaman patterin jättää ilman termostaattiventtiiliä ,esim pesutilat tai vastaavat missä on hyvä pitää aina jonkinlaista lämpöä päällä ;)
Asentaja kävi säätämässä linjasäätöjä, mutta ei auttanut. Ne patterit mitä sääti pienemmälle, ei lämmennyt sen jälkeen kunnolla. Joten käänsin niitä itse suuremmalle, jotta muut huoneet olisi edes lämpimänä.
Mittailin pintalämpötila ja tällaiset tulokset tuli:
Pumpun meno 36 ja paluu 29. Pumppu kellarissa, asuintilat 1/2.krs
Lämpenevät patterit: yläreuna alku: 34,3 keskikohta: 34 pääty: 33 Alareuna: 31,3
Ongelma patterit: 2.krs yläreuna 33,4 keskikohta 33 pääty: 31,6 Alareuna: 26
1.krs 31,3 30 29 Alareuna: 24
patteri-------- I I--------patteri
I_____I
2.krs huoneiden pattereiden välillä on tuommonen linjaveto, joka tekee jyrkät mutkat. Varmaan kierretty seinässä runkotolppa yms. Mutta jos kierto on jo heikkoa, niin lopussa tuommoinen mutkittelu ei varmaan paranna virtaamaa vrt suoraveto?
Mitähän tässä nyt kokeilisi? Pitää tietysti soitella firmaan ja kertoa lopputulema.
-
Tarkista verkoston paine,pitäisi olla 1-1,5 bar.
Kannattaa myös koettaa ilmata vajaatehoisia pattereita ja siinä täytyy seurailla verkoston painetta ettei laske liian alas ;)
-
Jos kierto ei riitä niin yläkertaan menevään lämpöjohtoon voi laittaa ylimääräisen kiertovesipumpun, lienee jossain 250-300 eur.
Jos alkaa oikein ärsyttämään homma niin:
Nykyään noihin saa lisäpalikan jolla voi tasapainottaa kierron.
https://www.youtube.com/watch?v=GKbrRbnOq48&ab_channel=Grundfos
-
Vieläkään ei lämpene osa pattereista. Asentajan mukaan ei kuulema kierto riitä = ei saa lämpenemään. No oli sitten laittanut menoveden +6 kovemmalle. Nyt pitäisi kuulemma laittaa liian lämpimiin pattereihin termarit, jotta olisi noissa huonosti lämpenevissä huoneissa lämmin. Ei hemmetti, eihän se näin voi mennä. Nyt uusille pattereille menee lämpimämpää vettä kuin vanhoille ???
Voisikohan diplomat optimum pumppuun + (puskurivaraaja) laittaa ulkoisen kiertovesipumpun, niin saisi laitettua kovempaa kiertoa, jotta lämpiäsi patterit normaalilla veden lämpötilalla. Olisiko tämä se "hullun kierto"?
-
Voisikohan diplomat optimum pumppuun + (puskurivaraaja) laittaa ulkoisen kiertovesipumpun, niin saisi laitettua kovempaa kiertoa, jotta lämpiäsi patterit normaalilla veden lämpötilalla. Olisiko tämä se "hullun kierto"?
Kyllä ulkoisen kiertopumpun voi lisätä ja se pitäisi asentaa varaajan ja patterien väliseen putkeen.
Sähköisesti se voi olla omalla syötöllä jossa on sopiva virtakytkin että saa kesäajaksi pois käytöstä jos Thermiasta ei helposti löydy ulkoisen kiertopumpun sähköliitäntää.
Lämmityskaudellahan ulkoinen kiertopumppu saa pyöriä jatkuvasti.
Kun jaskalla on puskurivaraaja lämpöpumpun ja patteriverkon välissä niin tutkippa millainen puskurivaraajan putkikytkentä on.
Jos siinä on kaksi putkea niin silloin pitäisi nytkin toimia ongelmitta
Jos puskivaraaja on 3 tai 4-putkiliitännällä niin ei se oikein kunnolla voi toimia pelkästään sisäisellä kiertopumpulla,silloin osa sisäisen kiertopumpun virtauksesta "oikaisee" varaajan läpi takaisin lämpöpumpulle ja heikentää patteriverkon virtausta.
3 ja 4-putkikytkennällä oleviin varaajiin tarvii ulkoisen kiertopumpun varaajan ja patteriverkon väliin että virtaukset kiertää oikein.
Tuolla "hullunkierto" sanalla yleensä tarkoitetaan sellaista puskurivaraajan putkikytkentää (3-4putkinen) että lämmitysverkon paluuvedestä osa kiertää varaajan läpi suoraan menoveteen.
Tällä pyritään pienentämään menoveden lämpötilavaihteluita joita tulee kompressorin käynti ja taukojaksojen lämpötilavaihteluista aiheutuvaa napsumista.
Erityisesti 3-putkikytkennällä on ulkoisen kiertopumpun virtaus oltava suurempi kuin sisäisen ettei virtaus oikaisen varaajan läpi paluuputkeen ohi patteriverkon.
Saman asian voi hoitaa myös siten että varaajan alaputkeen laitetaan yksisuuntaventtiili joka päästää virtauksen paluuputkesta varaajaan mutta estää virtauksen varaajasta paluuputkeen
-
Laita vaan termarit lämpimiin pattereihin. Sitten kiristät niissä kiertoa ja siten pakotat kierron viileisiin.Tasapainon löytäminen vaatii joskus kokeilua.
-
Laita vaan termarit lämpimiin pattereihin. Sitten kiristät niissä kiertoa ja siten pakotat kierron viileisiin.Tasapainon löytäminen vaatii joskus kokeilua.
Menovesi olikin säädetty +11 astella kovemmalle 35 -> 46. Pumppu teki vastukset päällä vettä. Ei minun järkeen käy, että laittaisin nyt termarit lämpimiin huoneisiin näillä lämmöllä kahden patterin takia. Pumppuhan tekisi silti noin lämmintä, ei mitään järkeä.
Säädin jo pumpun takaisin normaaleihin säätöihin, olkoon kaksi patteria viileämpää kunnes joku oikea ratkaisu löytyy.
-
Kyllä ulkoisen kiertopumpun voi lisätä ja se pitäisi asentaa varaajan ja patterien väliseen putkeen.
Sähköisesti se voi olla omalla syötöllä jossa on sopiva virtakytkin että saa kesäajaksi pois käytöstä jos Thermiasta ei helposti löydy ulkoisen kiertopumpun sähköliitäntää.
Lämmityskaudellahan ulkoinen kiertopumppu saa pyöriä jatkuvasti.
Kun jaskalla on puskurivaraaja lämpöpumpun ja patteriverkon välissä niin tutkippa millainen puskurivaraajan putkikytkentä on.
Jos siinä on kaksi putkea niin silloin pitäisi nytkin toimia ongelmitta
Jos puskivaraaja on 3 tai 4-putkiliitännällä niin ei se oikein kunnolla voi toimia pelkästään sisäisellä kiertopumpulla,silloin osa sisäisen kiertopumpun virtauksesta "oikaisee" varaajan läpi takaisin lämpöpumpulle ja heikentää patteriverkon virtausta.
3 ja 4-putkikytkennällä oleviin varaajiin tarvii ulkoisen kiertopumpun varaajan ja patteriverkon väliin että virtaukset kiertää oikein.
Tuolla "hullunkierto" sanalla yleensä tarkoitetaan sellaista puskurivaraajan putkikytkentää (3-4putkinen) että lämmitysverkon paluuvedestä osa kiertää varaajan läpi suoraan menoveteen.
Tällä pyritään pienentämään menoveden lämpötilavaihteluita joita tulee kompressorin käynti ja taukojaksojen lämpötilavaihteluista aiheutuvaa napsumista.
Erityisesti 3-putkikytkennällä on ulkoisen kiertopumpun virtaus oltava suurempi kuin sisäisen ettei virtaus oikaisen varaajan läpi paluuputkeen ohi patteriverkon.
Saman asian voi hoitaa myös siten että varaajan alaputkeen laitetaan yksisuuntaventtiili joka päästää virtauksen paluuputkesta varaajaan mutta estää virtauksen varaajasta paluuputkeen
Kiitos vastauksesta.
Kahdella putkella on kytketty.
Edit* Olen nyt viikonlopun säätänyt itse venttiilien esisäätöjä ja nyt alkaa olla jo melko hyvin tasapainossa. Pientä säätöä vielä ja taitaakin homma alkaa toimimaan. Ammattiasentaja ei ollut noihin edes koskenut, sitä en ymmärrä. Eikä varmaan ollu laskettu virtaumia silloinkaan kun suunnittelivat uuden verkoston meille. Vai onko tämä edes käytäntö tällaisissa kohteissa.
-
Eli patterit lämpenee nyt. Nostin Thermiasta kv-min. kierrosnopeutta 5 -> 8. Nyt pari kierron alkupäässä olevaa patteria on aikas äänekkäitä (kohisee)..en uskaltaisi laittaa tuota kv-nopeutta pienemmälle kun kaikki patterit nyt lämpenee. Teenkö jotain väärin, jos laitan noista esisäätöä vielä pienemmälle (silloin kohina vaimenee) .... Voiko kv-pumpun isosta nopeudesta olla haittaa?
-
Eli patterit lämpenee nyt. Nostin Thermiasta kv-min. kierrosnopeutta 5 -> 8. Nyt pari kierron alkupäässä olevaa patteria on aikas äänekkäitä (kohisee)..en uskaltaisi laittaa tuota kv-nopeutta pienemmälle kun kaikki patterit nyt lämpenee. Teenkö jotain väärin, jos laitan noista esisäätöä vielä pienemmälle (silloin kohina vaimenee) .... Voiko kv-pumpun isosta nopeudesta olla haittaa?
Itellä meni vähän samaan tyyliin mutta mulla on ulkoinen pumppu puskurivaraajalta.
Pari patteria piti vaihtaa ja vanha talo johon vaihdettu putket joskus. Haarautuu pumpun jälkeen kahdeksi eri linjaksi joissa toisessa 7 patteria ja toisessa 6 patteria. Tuossa jälkimmäisessä on viimeisenä isoimmat 3 patteria joista tarvin eniten tehoa.
Onneksi tuo putkiremppa oli tehty ja melkein kaikissa oli säädettävät termostaattoventtiilit. Otin kaikki termostaatit pois, esissäädöistä käytin yksinkertaista säätöä että kauimmaiset täysin auki ja siitä pienensin jokaista kunnes lähimmäiset oli vain ykkösellä.
Sitten vain mittailin huoneita. Ekaksi aloin säätää virtauksia esisäädöistä kohilleen että sain kaikki huoneet tasalämpöiseksi (tässä vaiheessa kohinan takia jouduin pienentämään pumpun virtausta, nyt se onkin pienimmällä teholla vakioajolla) ja sen jälkeen sainkin pudotettua lämpökäyrää kun kämppä oli kuin sauna. Nyt on menossa pientä käyrän optimointia kun tarvin +5-asteen ja 0-asteen välillä suhteessa korkeamman käyrän kun -5 - asteessa. Vielä ei ole ollut kovempia pakkasia.
Ainakin sähkönkulutus pienentynyt ja samalla kaivon rasitus kasvanut (ja sain ilpin pois päältä) niin luulen että olen oikeilla jäljillä. Aikaa vievää hommaahan tää on ja parempi aina odottaa jokunen päivä kun tekee jotain.