sama ongelma mulla kivitalossa.. en oo käyttänyt termareita koska niin kirjoitetaan yleisesti ettei kannata..mut kokeilin termareita paikallaan ja totesin että pumppu pääsi heti yli pyynnin nopeemmin ja pääsi huilaan mut nyt kun termarit ei oo ollu paikallaan junnaa taukoamatta..hakusessa on vielä mikä on paras tapa mut näin ainaki kovilla pakkasilla mulla toimii paremmin termareitten kanssa.käsisäädöllä eteiset,kylppärit ,keittiö missä on laattaa..
Mukava kuulla, että sulla toimii termareilla hyvin vastaavanlaisessa tapauksessa. Mulla käsisäädöllä tulee kylppärit, eteinen ja autotalli.
Se sun litkun määrä on niin pieni laatassa että se ei kyllä pysty siirtämään varattua lämpöä yhtään minnekkään. Itsellä kävi samassa tilanteessa viime talvena niin päin että yksi kylmäksi päässyt osa laatasta kylmensi koko laatan. :: 
Litku ikäänkuin kävi jäähyllä 
Hmm.. eikös tuo kommentti nyt vähän sodi itseään vastaan? Jos litku ei pystyisi siirtämään lämpöä laatasta toiseen (mulla tosiaan on yläkerrassa 5 laattaa, alakerrassa 2) niin eihän siinä sitten kävisi niin kuin kerroit, että yksi kylmäksi päässyt osa laatasta kylmentäisi koko laatan...? Mulla siis -20C pakkasilla kämpän lämpimänä pitäminen vaatii sen +27C menoveden. Paluu on tällöin n. +23-24C. Märkätiloissa taas saisi olla mukavuuslämmöt eli sanotaan vaikka +30C (tai enemmän) kierto.
Eli kun MLP aloittaa käyntijakson niin oletettavasti termostaatit ovat auki. Tällöin homma toimii kuten nytkin eli kaikkiin piireihen ajetaan lämpöä ja esisäätö hoitaa tasapainotuksen. Sitten kun paikat ovat päässeet tuohon +27C pyyntiin niin muiden kuin märkätilojen termostaatit alkavat sulkeutua. Tällöin paluuvesi nousee, koska kierrossa oleva vesitilavuus pienenee (tämä on tullut jo testattua manuaalisesti) vastaavasti myös menovesi nousee ja tällöin märkätilojen laatat lämpenevät enemmän kuin muut (pyynti MLP:lla märkätilojen mukaan, eli enemmän kuin nyt).
Sitten kun pumppu on seis niin termostaatit aukeutuvat pikkuhiljaa ja märkätilojen kierrossa ollut lämmin vesi pääsee sekoittumaan muun veden kanssa, jolloin märkätilojen laatoista siirtyy lämpöä muualle. Tämä vaatii toki jonkinlaisen lämpötilaeron, mutta siksipä märkätilojen laatat onkin varattu lämpimimmiksi.
Sitten taas jos pakkanen kiristyy niin märkätilojen laatat toimivat siinäkin tapauksessa puskurina. Eli kaikkineensa käyntijaksot tasaantuvat.
Laskin vielä, paljonko märkätilojen laattoihin sitoutuu ylimääräistä energiaa 3K lämpötilaerolla ja 3,82kWh sinne näkyy jäävän nalkkiin. Tuohon sitten vielä viereiset seinärakenteet (ja/tai suurempi lämpötilaero) mukaan niin luku on isompi. On tuokin jo puolisen tuntia pois siitä ylipitkästä käyntijaksosta, joka tulee kun saavutetaan joku noista maagisista 6K välein osuvista rajoista (6K lämpötilaerolla olisi jo melkein tunti). Tämä on tietenkin vain teoriaa ja käytäntö näyttää sitten aikanaan miten toimii oikeasti.
Sorry, että meni höpötys vähän ohi tuosta vastuskäytöstä.
Kävin muuten tänään ennen duuniin menoa katsomassa, minkä lämpöistä vettä kaivosta nyt nousee ja +3,8-4,0C näytti pumppaavan (mitattu vesiautomaatin imuletkusta). Virtausta on nyt aika reilusti (n. 5l/min) kun sulattelen teräsputkiosuudelle kertynyttä jäätä pois. Se nyt on vaan niin, että kasikiloinen pumppu kyllä vetää tuollaisilla yli 10h jaksoilla satametrisen kaivon teräsputkiosuuden tuhtiin jäähän, vaikka kaivo kuinka olisi vuotuiseen tarpeeseen nähden oikein (tai yli) mitoitettu. Pointti vaan on siinä, että ainakin omassa talossa tuollaiset yli 10h jaksot ovat täysin tarpeettomia ja aiheutuvat taloon sopimattomasta ohjauksesta.
