35 asteen maksimilämpö?

[ekotomi]

Olen seurannut Thermia Diplomat 12:n toimintaa kun nyt on alkanut olla pakkasiakin... Näyttäisi siltä, että pumppu tuottaa maksimissaan 35 asteista vettä ja hullunkierron jälkeen lattiaverkkoon menee sellaista max 30 asteista vettä. Muutin "huone" -lämpötilaa 20;stä 21 asteeseen (pakkasta nyt noin 11 astetta) ja ajattelin josko tuo lämpötila nousisi korkeammalle, mutta ei - pumppu jauhoi 3 tuntia yhtä soittoa sitä 35 asteista vettä. Voisiko joku vähän kertoa tarkemmin noista lämpötila-asetuksta, maksimilämmöstä ja hyötysuhteesta....?

[kkuukkeli]

Yhden asteen muutos huonelämmössä(siis pumpun ohjauksessa), pitäisi siirtää lämpökäyrää 3 astetta ylös/alas. Näin ainakin ohjekirjan mukaan.

[sam68]

Olettaen että teillä on "normaaliratkaisu" talossa näillä asetuksilla pitäis homman toimia kuten pitää:
HUONEASETUS haluttu olohuoneen lpt esim 22
KÄYRÄ 28-30
MIN esim 22 (pitää kesälläkin peruslämpöä kosteissatiloissa)
MAX 45
KÄYRÄ 5, 0 ja -5 kaikki nollilla
LÄMMITYSPOIS 23 (katkaisee vasta tuolloin kokonaan)

Käyttöveden asetukset:
KÄNNISTYS Suluissa oleva luku välille 40-45. Riippuen kulutuksesta. 40 riittää kahdelle hengelle jne. Jos kierto käytössä niin se erikseen.
KÄYTTÖVESIAIKA 20min.
LÄMMITYSAIKA: 20min
HUIPPUKUUMENNUSVÄLI: 14D
RAJA 60 ast

Lämpöpumppu:
INTEGRAALI 60-100 (riippuu onko pumppu "iso" vai norm)
HYSTEREESI 10
MAKS PALUU: 55
KÄYNN VÄLI 20min

Näillä asetuksilla pitäis pelata lattialämmitystalon HYVIN ja vika on jossain muualla kuin asetuksissa jos ei pelaa.

[Rauski]

"Olen seurannut Thermia Diplomat 12:n toimintaa kun nyt on alkanut olla pakkasiakin... Näyttäisi siltä, että pumppu tuottaa maksimissaan 35 asteista vettä ja hullunkierron jälkeen lattiaverkkoon menee sellaista max 30 asteista vettä. Muutin "huone" -lämpötilaa 20;stä 21 asteeseen (pakkasta nyt noin 11 astetta) ja ajattelin josko tuo lämpötila nousisi korkeammalle, mutta ei - pumppu jauhoi 3 tuntia yhtä soittoa sitä 35 asteista vettä. Voisiko joku vähän kertoa tarkemmin noista lämpötila-asetuksta, maksimilämmöstä ja hyötysuhteesta....?"

Kyllä meillä ainakin puskurista verkkoon menee koneen tuottamaa lämpötilaa, ja paluu koneelle on verkon paluun lämpöistä.
Puskurivaraaja on kytketty sen B-sheman mukaiseksi, jos teilläkin niin sitten jokin ei ole aivan kohdillaan.
Copista sen verran että pitäisi esitteen mukaan olla  35 asteessa lähellä 4,5.
Kyllä nyt on varmaan syytä katsoa sitä ohjekirjaakin, niinkuin tuossa edellä kehoitettiin.
21:25 Lisää tekstiä.
Meninpähän lukemaan noita aiemmin lähettämiä viestejäsi, ja totesin taas kerran ryhtyneeni opettamaan kalaa uimaan.
Mutta siitä huolimatta jos ei aiemmin tuota lämpöongelmaa ole ollut, kun ei pakkasiakaan, kannattaisi perehtyä tuohon "hullunkiertosysteemiin" oikein insinööriteknisesti, ehkäpä siitä löytyisikin ratkaisu tuohon lämmönpuutteeseen. Ja onhan siellä vielä parit mutasihditkin, jotka voisivat ......

[ekotomi]

Kai se on vaan uskottava, että se 35 asteinen vesi riittää näilläkin keleillä, koska sisällä on lämmintä. Lattiaan menee tosiaan vain 30 asteista vettä. Aloin miettiä, että kaipa kompressorilta tulevan veden lämpötila riippuu myös kompresorille palaavan veden lämpötilasta, joten jos nyt meidän tapauksessa haluaisi kompuralta pari astetta lämpimämpää vettä, niin ilmeisesti taloa pitäisi lämmittää niin kauan, että paluuvesi lämpenisi tuon pari astetta....?

[sam68]

Noin 35 on minulla ollut menovesi tänään kun pakkasta ~10.
Siis kolme tuntia putkeen jauhoi sun pumppusi? Siis ilman katkoako? Mietityttää kun mainitsit ekaviestissä näin..

[Rauski]

Turhaa on mielestäni vaihtoventtilikoneella ja kelluvalla lauhdutuksella tehdä yhtään kuumempaa kuin välttämättä tarvii. Turhaan pudottaa COP:in arvoa, tietysti jos lämmitetään useampaa erilämpöistä piiriä, sitte tuo ei päde. Muuten kyllä lähtisin siihen insinööritieteeseen.

[ekotomi]

Noin 35 on minulla ollut menovesi tänään kun pakkasta ~10.
Siis kolme tuntia putkeen jauhoi sun pumppusi? Siis ilman katkoako? Mietityttää kun mainitsit ekaviestissä näin..

No se 3 tunnin rouskutus johtui siitä, että menin kajoamaan "huone" -lämpöön. Menin nostamaan sitä asteella (21 asteeseen) ja kone rouskutti 3 tuntia ja vielä silloinkin integraali oli jotain -300. Nyt kun huonelämpö on taas 20, niin näillä -10 pakkasilla kompura käy noin  tunnin pätkissä ja huilailee sitten noin 30 minuuttia.

[nvg]

Kai se on vaan uskottava, että se 35 asteinen vesi riittää näilläkin keleillä, koska sisällä on lämmintä. Lattiaan menee tosiaan vain 30 asteista vettä. Aloin miettiä, että kaipa kompressorilta tulevan veden lämpötila riippuu myös kompresorille palaavan veden lämpötilasta, joten jos nyt meidän tapauksessa haluaisi kompuralta pari astetta lämpimämpää vettä, niin ilmeisesti taloa pitäisi lämmittää niin kauan, että paluuvesi lämpenisi tuon pari astetta....?

Juuri näin se menee, koneen lämmittäessä lämpötilaero on lähes vakio, ja jos nostat lämpöä, vie stabiloituminen paljon aikaa jos on vähänkin kuormaa. Pienenkin talon lattia on paljon isompi varaaja kuin yhdenkään pumpun erillisvaraaja. Itselläni on betonia jalkojen alla 32 kuutiota, ja:Toissa yönä kone kävi koko yön, ja aamulla yöohjauksen poistuessa integraali oli arvossa -312. Mutta sitten ei pumppu aamupäivän aikana käynytkään, ja iltapäivällä ja illallakin vain reilun tunnin välein lyhyen pätkän. Ja ympäri vuorokauden on sisälämpötila hyvinkin yhden asteen sisällä.

nvg

[krosing]

Mun Diplomat Optimum 12kW on käynyt 4-5tuntiakin putkeen nyt kun ulkona on ollut ~-15 astetta pakkasta, onko siinä joku ongelma?

Eikö sen pitäisi näin toimia? Taitaa olla niin että talo vaatii juuri tuo 12kW lämmitystehoa joten pumppu ei juuri kerkiä huilaamaan.

[ekotomi]

Pitää vielä vähän hämmentää tätä asiaa, ettei jää epäselvyyksiä... Eikös pressostaattia vaihtamalla saisi nostettua tulevan/menevän veden lämpötilaeroa? Eikö tätä kannattaisi käyttää kun pumpun lämmöt alkaa loppua (tulisi kuumempaa vettä hieman huonommalla hyötysuhteella)- vai onko niin, että silloin taas tuotto on niin paljon pienempi, ettei lämpö riitä?

[nvg]

Vai onko parempi käyttää pienemmällä lämpötilaerolla pidempiä käyntiaikoja?

Itse olen pähkäillyt, onko käyttämässäni yö/päiväohjauksen käytössä järkeä. Käytän sitä vuodenaikasähkön takia vain talviaikana. Öisin pumppu käy suuren osan ajasta, eli klo 22-07 välillä. Päivällä sitten vähemmän, aamupäivästä ei usein ollenkaan jos pakkasta on vähemmän kuin kymmenen. Yhtenä miinuspuolena olen havainnut, että pitkällä kuormituksella keruuliuoksen lämpötila putoaa. Jos minulla nyt on ensimmäiset 10min 3 astetta, tippuu se useamman tunnin jatkuvalla käynnillä yhteen asteeseen, siis pumpulle tuleva liuos. Jos pitäisi jatkuvaa samaa tavoitelämpöä, putoaisi keruuliuos korkeintaan kahteen asteeseen.

Toinen asiaan liittyvä on se, kumpi on OIKEASTI kompressorille parempi, käyttää sitä viisi tuntia putkeen, vaiko käynnistää se kerran tunnissa 20min ajaksi. Siihen kun joku osaisi kertoa uskottavat perustelut suuntaan tai toiseen.

nvg

[Matias]

Itse olen pähkäillyt, onko käyttämässäni yö/päiväohjauksen käytössä järkeä. Käytän sitä vuodenaikasähkön takia vain talviaikana. Öisin pumppu käy suuren osan ajasta, eli klo 22-07 välillä. Päivällä sitten vähemmän, aamupäivästä ei usein ollenkaan

Mulla on myös vuodenaikatariffi ja samallatapaa yö/päivä asetukset kello-ohjauksella.
Päivä max on +43C ja yö max +50C normaali aikona,kovemmilla pakkasilla joutuu päiväasetusta nostamaan että tarkenee (patterilämmitys)
On mennyt noilla yli 10vuotta eikä tunnu vaikuttavan pumpun kulumiseen tms.
Varmaan siinä hyötysuhteissa kyllä hiukan häviää mutta yö/päivä tariffien hintaerosta johtuen säästää että rahallisesti vähän hyötyy mutta ei ihmeitä.
Esim meillä nollakelillä pelkän pumpun yökulutus on n 15kwh ja päivä n4-5kwh kun yöllä 1200l:n varaaja lämmitetään +50 asteeseen ja päivällä pumppu alkaa käydä kun lämpö laskee +38 asteeseen.
Kwh mittarilukemat tällä hetkellä (mittari uusittu 7.11.2006) :
-päivä 7133kwh X 9,96snt/kwh=  710,44e
- yö   17541kwh X 6,84snt/kwh=1199,80e
Noi hinnat on Kymenlaakson Sähkön  pelkkä energia+siirto -6% alennus,ei perusmaksuja eikä veroja ym.

Yhden vuoden kulutusjakautumana menee näin:
Talvi 2007-2008

1.11.2007--1.4.2008
-talviarkipäivä 2699kwh (X 9,96snt = 268,80e)
-muu aika       2956 kwh(X 6,86snt = 202,78e)

Kesä 1.4-1.11-2008
-muu aika        5124 kwh(X 6,86snt = 351,50e)

[Tero]

Pitää vielä vähän hämmentää tätä asiaa, ettei jää epäselvyyksiä... Eikös pressostaattia vaihtamalla saisi nostettua tulevan/menevän veden lämpötilaeroa? Eikö tätä kannattaisi käyttää kun pumpun lämmöt alkaa loppua (tulisi kuumempaa vettä hieman huonommalla hyötysuhteella)- vai onko niin, että silloin taas tuotto on niin paljon pienempi, ettei lämpö riitä?

ÄLÄ koske pressostaattiin!!

[ekotomi]

Saisiko vähän tyhjentävämmän selityksen tuohon edelliseen....?

[seppaant]

Saisiko vähän tyhjentävämmän selityksen tuohon edelliseen....?

Pressostaatti (painekytkin) on kopressorin varolaite.
Jos nostat paineasetusta niin seuraavaksi hajoaa kompressori.
ÄLÄ KOSKE PRESSOSTAATTIIN !!!!

ATS

[Roori]

Saisiko vähän tyhjentävämmän selityksen tuohon edelliseen....?

Pressostaatti (painekytkin) on kopressorin varolaite.
Jos nostat paineasetusta niin seuraavaksi hajoaa kompressori.
ÄLÄ KOSKE PRESSOSTAATTIIN !!!!

ATS

Jep nuo ei tosiaan ole mitään MLP:n säätökohteita.!

[Larux]

Hei! Lukekaapas Thermian manuaali ja "huutakaa" sitten! Muistelenpas että juuri Thermian pumpussa oli kaksi pressostaatin "asetusta": eli erilliset pressot matalammille ja kovemmille lämmöille. Vaihto tapahtuu siirtämällä liitin pressosta toiseen. Homma on dokumentoitu (piirroksien kera) ja perusteltu ohjeessa eikä siinä ole mitään ihmeellistä.

Yleisellä tasollahan asia on tietysti niin että pressostaatteja ei saa mennä muuttelemaan ja virittelemään Emmehän me autoistammekaan viilaile jarrupaloja tai raidetankoja ajo-ominaisuuksien parantamiseksi.

[sam68]

Tuon presssostaatin vaihdon avulla saadaan kuumempaa käyttövettä eli noin 60 asteista, mutta tuo kuormittaa reippaammin kompuraa ja ei ole suositeltavaa. Kuinka paljon enemmän se kuormittaa on ?

[mclaine]

Itselläni Diplomat 8. Lämpökäyrä asetuksessa 32.
Speksit muuten:
Talo: 1 kerroksinen, kuutioita 550
Talousrakennus: 40 m2, kuutioita ~100
Yhteensä siis 650 m3

Pumppu talousrakennuksessa, kanaalia noin 10m, lämpimän käyttöveden kierto ja hullunkierto lattiapiirille. Talousrakennuksen lattia käsiohjauksella.

Nyt kun on ollut tällainen talvi, niin maapiirin lämmöt: Keruulle -1 ja KEruulta -5, jatkuvasti.
Esim -20 -asteen pakkasella lattian menoveden lämpötila noin 41-42 astetta ja paluuvesi 30 astetta. Oikeastaan tuo paluuvesi ei tuosta nousekaan vaikka pumppu ruksuttaisi viikonkin tuota lämpötilaa. Sisällä lämmintä noin 20-21, riippuu huoneesta. Termostaatit on täysin auki eli ei rajoiteta niistä.

Ihmetyksiä:
- Miten paluuvesi voi olla noin alhainen ( saisi olla enemmänkin potkua) ? Talo on taatusti tiivis ja mistään ei vedä. Rakennusvuosi 04.

- Mihin perustuu, että Thermiassa on hyvä hyötysuhde silloin kun meno-paluuveden lämpötilaero on 7-9 astetta? Tämähän ajaa väkisin siihen, että menovesi täytyy olla melkoisen lämmintä ja mitä lämpimämpää kompura joutuu tekemään, sitä huonompi hyötysuhde? Esim. Ekowellissä samoilla keleillä kaverillani oli meno-paluu 31 ja 30.
Toisella tuttavallani Nibe ja samoissa lämpötiloissa lämpötilat 42 ja 38.

En saisi tuota paluulämpötilaa itselläni kyllä tuohon 38 millään.

Kiitos etukäteen!!

[sam68]

Itselläni Diplomat 8. Lämpökäyrä asetuksessa 32.
Speksit muuten:
Talo: 1 kerroksinen, kuutioita 550
Talousrakennus: 40 m2, kuutioita ~100
Yhteensä siis 650 m3

Pumppu talousrakennuksessa, kanaalia noin 10m, lämpimän käyttöveden kierto ja hullunkierto lattiapiirille. Talousrakennuksen lattia käsiohjauksella.

Nyt kun on ollut tällainen talvi, niin maapiirin lämmöt: Keruulle -1 ja KEruulta -5, jatkuvasti.
Esim -20 -asteen pakkasella lattian menoveden lämpötila noin 41-42 astetta ja paluuvesi 30 astetta. Oikeastaan tuo paluuvesi ei tuosta nousekaan vaikka pumppu ruksuttaisi viikonkin tuota lämpötilaa. Sisällä lämmintä noin 20-21, riippuu huoneesta. Termostaatit on täysin auki eli ei rajoiteta niistä.

Ihmetyksiä:
- Miten paluuvesi voi olla noin alhainen ( saisi olla enemmänkin potkua) ? Talo on taatusti tiivis ja mistään ei vedä. Rakennusvuosi 04.

- Mihin perustuu, että Thermiassa on hyvä hyötysuhde silloin kun meno-paluuveden lämpötilaero on 7-9 astetta? Tämähän ajaa väkisin siihen, että menovesi täytyy olla melkoisen lämmintä ja mitä lämpimämpää kompura joutuu tekemään, sitä huonompi hyötysuhde? Esim. Ekowellissä samoilla keleillä kaverillani oli meno-paluu 31 ja 30.
Toisella tuttavallani Nibe ja samoissa lämpötiloissa lämpötilat 42 ja 38.

En saisi tuota paluulämpötilaa itselläni kyllä tuohon 38 millään.

Kiitos etukäteen!!

32 lämpökäyrä on korkea. Laita 29 ja 21 huoneeksi niin on varmaan lähellä.
Tuo hullunkierto tekee säätämisestä hieman hankalamman eli nyt sun pitää laittaa tuo sisäinen ykköselle ja hakea ulkoisella tuota eroa pienemmäksi. Ulkoisen täytyy olla teholtaan 60:n kun on 8 pumppu.

[mclaine]

Itselläni Diplomat 8. Lämpökäyrä asetuksessa 32.
Speksit muuten:
Talo: 1 kerroksinen, kuutioita 550
Talousrakennus: 40 m2, kuutioita ~100
Yhteensä siis 650 m3

Pumppu talousrakennuksessa, kanaalia noin 10m, lämpimän käyttöveden kierto ja hullunkierto lattiapiirille. Talousrakennuksen lattia käsiohjauksella.

Nyt kun on ollut tällainen talvi, niin maapiirin lämmöt: Keruulle -1 ja KEruulta -5, jatkuvasti.
Esim -20 -asteen pakkasella lattian menoveden lämpötila noin 41-42 astetta ja paluuvesi 30 astetta. Oikeastaan tuo paluuvesi ei tuosta nousekaan vaikka pumppu ruksuttaisi viikonkin tuota lämpötilaa. Sisällä lämmintä noin 20-21, riippuu huoneesta. Termostaatit on täysin auki eli ei rajoiteta niistä.

Ihmetyksiä:
- Miten paluuvesi voi olla noin alhainen ( saisi olla enemmänkin potkua) ? Talo on taatusti tiivis ja mistään ei vedä. Rakennusvuosi 04.

- Mihin perustuu, että Thermiassa on hyvä hyötysuhde silloin kun meno-paluuveden lämpötilaero on 7-9 astetta? Tämähän ajaa väkisin siihen, että menovesi täytyy olla melkoisen lämmintä ja mitä lämpimämpää kompura joutuu tekemään, sitä huonompi hyötysuhde? Esim. Ekowellissä samoilla keleillä kaverillani oli meno-paluu 31 ja 30.
Toisella tuttavallani Nibe ja samoissa lämpötiloissa lämpötilat 42 ja 38.

En saisi tuota paluulämpötilaa itselläni kyllä tuohon 38 millään.

Kiitos etukäteen!!

32 lämpökäyrä on korkea. Laita 29 ja 21 huoneeksi niin on varmaan lähellä.
Tuo hullunkierto tekee säätämisestä hieman hankalamman eli nyt sun pitää laittaa tuo sisäinen ykköselle ja hakea ulkoisella tuota eroa pienemmäksi. Ulkoisen täytyy olla teholtaan 60:n kun on 8 pumppu.

Täytyy kokeilla, mutta eikös tuo huoneasetuksen asteen muutos suuntaissiirrä tuota käyrää 3 astetta. Lopputulos siis ~sama. Teen nyt kuitenkin ensin tuon muutoksen ja katson seurauksen. Muutan sitten tuon sisäisen pumpun 1:lle. Nyt se on 2-asennossa. Ulkoinen on 3 -asennossa.

testaan ja raportoin

[sam68]

Lämpökäyrä pitää lpt:n samana kelillä ku kelillä. Suuntaissiirto nostaa huonelämpötilaa.

[mnk]

"   Muutan sitten tuon sisäisen pumpun 1:lle. Nyt se on 2-asennossa. Ulkoinen on 3 -asennossa.   "

Jos  et saa lämmityspiirin paluun  lämpöä nousemaan,  niin  laitat kiertopumpun 3:lle  eikä  1:lle.   Eli ensin se delta kohdalleen.   Talvella tärkeätä että pumput täysillä  (lue riittävän isolla teholla), että  deltat saavutetaan.

MLP:n   tärkein säätäminen tapahtuu ensin kiertopumppujen nopeuksilla ja sitten vasta säätämään lämpökäyrää.  Molemmat temput tehtävä toki.  Lämpökäyräsäätö pelkällä kertoimella on lineaarinen koko alueen säätö ja ns. yksinkertainen tapa, mutta  paras  lopputulos saadaan paloittaisella käyrän säädöllä oman lämpötila-"maun" mukaan.

Laittamalla  kiertovesipumppu pienelle on pakko  vetää käyrä  liian korkealle, jotta paluusta tulisi "kuumaa"  vettä. => lopputulos on huono hyötysuhde.

Tämä siis pumpun merkistä  riippumatta, kun kyseessä  vaihtuvalauhdutteinen kone (vaihtoventtiilikone).

Jos lämmityspiirien  kiertopumput (pumppu)  on mitoitettu  oikein ja  samoin MLP:n teho asumiskompleksiin,  niin saat vähintäin sen ohjekirjan max paluulämmön mitä thermian manuskassa lukee.  Siis    enemmän kuin se nykyinen  (termarit täysauki ja ei liikaa kuristuksia lattialinjojen balanssisäädöissä)

Eli  älä  koske siihen pressostaattisäätöön ennen kuin nuo edellä olevat asiat on säädetty kohdalleen.

puhdista myös mutasihdit

[sam68]

Tuo 28-29 käyrä toimii varmasti lattialämmitystalossa hyvin ja huonelämpö on tasainen. Minusta tuo lämpökäyrä laitetaan aina ensin kohdalleen jos toimiva käyrä on tiedossa ja sitten lähdetään säätämään lämpötiloja kohdalleen. Ulkoisen pumpun tulee olla teholtaan vähintään sisäisen kokoinen ja yleensä aina on joutunut laittamaan sisällä olevan ykköselle, sekä ulkoisen kakkoselle tai kolmoselle. Kierrosnopeudella ei ole mitään merkitystä kunhan lauhduttimen ero on tuo 7-8.

Sihti toisiaan nostaa tuota eroa, mutta kai se on puhdas..

[mclaine]

Tuo 28-29 käyrä toimii varmasti lattialämmitystalossa hyvin ja huonelämpö on tasainen. Minusta tuo lämpökäyrä laitetaan aina ensin kohdalleen jos toimiva käyrä on tiedossa ja sitten lähdetään säätämään lämpötiloja kohdalleen. Ulkoisen pumpun tulee olla teholtaan vähintään sisäisen kokoinen ja yleensä aina on joutunut laittamaan sisällä olevan ykköselle, sekä ulkoisen kakkoselle tai kolmoselle. Kierrosnopeudella ei ole mitään merkitystä kunhan lauhduttimen ero on tuo 7-8.

Sihti toisiaan nostaa tuota eroa, mutta kai se on puhdas..

No niin, nyt on katsottu mutasihti. Likainenhan se oli... Aika noloa No putsasin sen ja mieli ainakin on jo parempi.

Homma ei ollut muutenkaan turha, koska samalla huomasin, että hullunkiertopumppu Wilo 25/7-3C oli sökö. Runko oli älyttömän kuuma ja pyörimisnopeuden muuttaminen ei muuttanut pumpun ääntä mitenkään - eihän siitä mitään ääntä kuulunutkaan.. Eikä siten edes värissytkään. Täytyy siis olla sökö. Pumppu oli vasta 2-3 vuotta vanha. Aika lyhytikäinen. No nyt on hyvä syy ostaa vähemmän energiaa kuluttava pumppu. Mikä oisi raadin mielipide soppelista pumpusta? Teholuokka tietysti tuon Wilon kanssa sama.

Niin ja kiitos tähän saakka.

[sam68]

Kokeile auttaa sitä pumppua liikkeelle eli avaa se ilmausruuvi ja sieltä akselin päästä ruuvimeisselillä pyöräytät.
60 Grunfossin energiansäästö toimii tuossa hyvin. Kysy hinta pumpun asennusfirmasta. Saattaa olla kohdallaan

[sailor]

Jumissa se on juu, kuten oli täälläkin. Ruuvarilla vaan vähän vauhtia niin lähtee pyörimään.

[mclaine]

Kokeile auttaa sitä pumppua liikkeelle eli avaa se ilmausruuvi ja sieltä akselin päästä ruuvimeisselillä pyöräytät.
60 Grunfossin energiansäästö toimii tuossa hyvin. Kysy hinta pumpun asennusfirmasta. Saattaa olla kohdallaan

Ruuvi avattu ja pyöritin mensselillä sitä akselin päätä. Pyöri mensselillä pyörittäessä, mutta oli raskaan tuntuinen. TAitaa siis olla loppu. Kauaa ei viitsinyt pyöritellä kun vettä tuli koko ajan. MLP oli kyllä sammuksissa ja venttiilit kiinni ennen ja jälkeen pumpun. Toki sitä tietysti tulee pumpun pesästä ja putkista.

Tuo Wilon RS25/7 vie muuten 120 W asennossa III, joten aika syöppö on. Pitää katsoa Grundfoss 60:n speksi.

[sailor]

Ruuvi avattu ja pyöritin mensselillä sitä akselin päätä. Pyöri mensselillä pyörittäessä, mutta oli raskaan tuntuinen. TAitaa siis olla loppu. Kauaa ei viitsinyt pyöritellä kun vettä tuli koko ajan. MLP oli kyllä sammuksissa ja venttiilit kiinni ennen ja jälkeen pumpun. Toki sitä tietysti tulee pumpun pesästä ja putkista.

Tuo Wilon RS25/7 vie muuten 120 W asennossa III, joten aika syöppö on. Pitää katsoa Grundfoss 60:n speksi.

Sen kuuluu ollakkin raskas, koska verkostossa on painetta. Ei se lähetnyt minullakaan kerrasta pyörimään, vaan piti antaa useita nopeita avustuspyöräytyksiä. Unohtui tosiaan sanoa että vettä tulee pikkusen, eli rättiä/astiaa alle. Pidät siis sähköt PÄÄLLÄ siinä pumpussa kun avustat sitä.

Jani

[Matias]

Jos  et saa lämmityspiirin paluun  lämpöä nousemaan,  niin  laitat kiertopumpun 3:lle  eikä  1:lle.

Tuo Wilon RS25/7 vie muuten 120 W asennossa III, joten aika syöppö on

Meillä on maaliuospumppuna Wilon RS25/7.Siinä tyyppikilven mukaan III olisi pienin teho.
Vai miten tuota pitäis tulkita?
Graafinen tehosymboli kuitenkin normaalin näköinen

[mclaine]

Jos  et saa lämmityspiirin paluun  lämpöä nousemaan,  niin  laitat kiertopumpun 3:lle  eikä  1:lle.

Tuo Wilon RS25/7 vie muuten 120 W asennossa III, joten aika syöppö on

Meillä on maaliuospumppuna Wilon RS25/7.Siinä tyyppikilven mukaan III olisi pienin teho.
Vai miten tuota pitäis tulkita?
Graafinen tehosymboli kuitenkin normaalin näköinen

Katoppas, mallimerkintä on vain vähän erilainen, koska meillä ei ole tuota TOP -merkintää ja sitten on vielä se 3C. Siinä kai syy. Ihmettelinkin kun Wilon sivuja katselin niin jossakin mainittiin pienimmäksi tehoksi III. Tuossa RS25/7-3C on kuitenkin isoin teho tuo III teho.

[mclaine]

Ruuvi avattu ja pyöritin mensselillä sitä akselin päätä. Pyöri mensselillä pyörittäessä, mutta oli raskaan tuntuinen. TAitaa siis olla loppu. Kauaa ei viitsinyt pyöritellä kun vettä tuli koko ajan. MLP oli kyllä sammuksissa ja venttiilit kiinni ennen ja jälkeen pumpun. Toki sitä tietysti tulee pumpun pesästä ja putkista.

Tuo Wilon RS25/7 vie muuten 120 W asennossa III, joten aika syöppö on. Pitää katsoa Grundfoss 60:n speksi.

Sen kuuluu ollakkin raskas, koska verkostossa on painetta. Ei se lähetnyt minullakaan kerrasta pyörimään, vaan piti antaa useita nopeita avustuspyöräytyksiä. Unohtui tosiaan sanoa että vettä tulee pikkusen, eli rättiä/astiaa alle. Pidät siis sähköt PÄÄLLÄ siinä pumpussa kun avustat sitä.

Jani

Tuli avutettua oikein ajan kanssa pumppua virran ollessa päällä. Ei vaan lähtenyt. Eli kyllä se elinkaari pumpulla oli siinä. Ei muutakuin kauppaan.

Semmonen tyhmä kysymys tuli mieleen, kun maalämpöpumpun oma kiertovesipumppu nyt painaa tätä pyörimätöntä pumppua vasten, niin millainen se pumpun rakenne oikein on, kun vesi siitä silti läpi menee - ainakin jonkin verran? Luulisi pumpun siipien olevan tiiviit, että pumppu tekee mahdollisimman hyvin painetta, mutta ilmeisesti näin ei ole.

[seppaant]

Semmonen tyhmä kysymys tuli mieleen, kun maalämpöpumpun oma kiertovesipumppu nyt painaa tätä pyörimätöntä pumppua vasten, niin millainen se pumpun rakenne oikein on, kun vesi siitä silti läpi menee - ainakin jonkin verran? Luulisi pumpun siipien olevan tiiviit, että pumppu tekee mahdollisimman hyvin painetta, mutta ilmeisesti näin ei ole.

Keskipakopumpun rakenne on niin väljä, että ei se vastusta paljoakaan lämpöpumpun oman kiertovesipumpun virtausta.

ATS

[Matias]

Tuli avutettua oikein ajan kanssa pumppua virran ollessa päällä. Ei vaan lähtenyt. Eli kyllä se elinkaari pumpulla oli siinä. Ei muutakuin kauppaan.

Tarkistas vielä moottorin käynnistyskonkka että ei ole pullistunut tai puhki ja että konkan johdot on kiinni moottoriliittimissä.
Toi konkka on moottorin kytkentäkopan sisällä ja näkyy kun avaa kannen.
Muista ottaa sähköt pumpusta pois operaation ajaksi

[nvg]

Jos lämpenee, muttei lähde avustettuna pyörimään, ei konkka ole ensimmäinen epäilty. Laakeri voisi olla hyvä arvaus, ja joskus harvoin käämitys. Pumput ovat edullisia ja viallista ei kannata kauan katsella, koska muuten se porsii seuraavan kerran jonkin talvilomareissun aikana.

kuten ATS sanoikin, ei keskipakopumppu paljoa jarruta läpimenevää virtausta, mutta pyöriessään auttaa sitä. Hoksaat kun käytät pesän auki.

nvg

[mclaine]

Kiiitos kaikille! Pumppu vaihdettiin. Täytyy tutustua vanhan pumpun sielunelämään tässä joku ilta.

[mclaine]

Tähän vielä:
Mutasihti putsattu
Säädöt: huone 21, käyrä 29.
Uusi hullunkiertopumppu, Wilo TOP RL 25/7,5. Asetus II (teho~165 W).
-15 pakkasella menovesi noin 38 ja paluu 29. Termareilla ei rajoiteta lattiakiertoa. Sisällä 20-21.

Mihin perustuu tuo meno-paluuveden iso lämpötilaero ja sitä kautta hyvä hyötysuhde. Tuttavallani Nibe, joka toimii samalla periaatteella kuin Thermia, mutta heillä esim menovesi 38 paluu on 34. En saa omalla kierrollani tommosta paluuta millään. Toki sisälläkin olisi tuolloin lämpimämpi. Talojen eristyksissä ei eroa.

Mistähän tämä johtuu ja halauaisinkin kyllä omaan tupaan hieman enemmän potkua lämpötilaan. Vähän lämpimämpikin saisi sisällä olla.. noilla asetuksilla.

[kkuukkeli]

Meillä lattianpyynti on 31 astetta, nyt kun pakkasta on aamusta vielä tuo -15. Tuo sinun 38 astetta on ilmeisesti menoveden lämpötila kun pumppu käy. Paljonko pyynti tuolloin? 35-36 astetta?

Termarit täälläkin auki, paitsi kahdessa makuuhuoneessa. Sisälämpötila 22-23 astetta. Evakkoon jouduttaisiin noilla menoveden lämmöillä.

[sam68]

Tähän vielä:
Mutasihti putsattu
Säädöt: huone 21, käyrä 29.
Uusi hullunkiertopumppu, Wilo TOP RL 25/7,5. Asetus II (teho~165 W).
-15 pakkasella menovesi noin 38 ja paluu 29. Termareilla ei rajoiteta lattiakiertoa. Sisällä 20-21.

Mihin perustuu tuo meno-paluuveden iso lämpötilaero ja sitä kautta hyvä hyötysuhde. Tuttavallani Nibe, joka toimii samalla periaatteella kuin Thermia, mutta heillä esim menovesi 38 paluu on 34. En saa omalla kierrollani tommosta paluuta millään. Toki sisälläkin olisi tuolloin lämpimämpi. Talojen eristyksissä ei eroa.

Mistähän tämä johtuu ja halauaisinkin kyllä omaan tupaan hieman enemmän potkua lämpötilaan. Vähän lämpimämpikin saisi sisällä olla.. noilla asetuksilla.

Lattiakierrot on luultavasti vähän pienellä niissä tiloissa joissa haluat korkeimmat lämmöt. Säädä paluutukista niitä vaikka puoli kierrosta auki ja seuraa miten tilanne muuttuu. Jos ei muutu niin palaa takaisin.

Tuo lpt-ero on varmaan tutkittu Thermian toimesta, koska ohje on pyrkiä siihen 7-8 asteen eroon lämmityspuolella. Keruupuolella 2-4K. Esim Niben mäntäkompura muuttaa paine ja lpt käyttäytymistä jonkin verran, joten älä vertaile kaverin vehkeitä omaasi tässä asiassa . Toisaalta tuo optimi lptero saattaa olla myös isommissa Thermian pumpuissa jokin muu, koska kompra, höyrystin, lauhdutin ja paineventtiili vaihtuu. Tiedä sitten onko näin...  
Kova nesteen virtaus parantaa/tasoittaa nesteen kulkua läpi siirtimen levyjen. Ollaan kuitenkin aika marginaalisilla alueilla jos nuo erot on pari astetta pielessä. Ei se euroina tee juuri mitään.