Lämpöpumpun käyttöaika

[eskok]

Taitaa tää tosiaan toimia, lämmitystarveluvun (Hyvinkään) lämpövoimanmukaiset prosentit / lmp:n käyntiprosentit: joulukuu 14,5 / 11,6  tammikuu 14,9 / 14,4.
Vastaavat luvut Vantaalta joulukuu 14,9 / 11,6  tammikuu 16,3  / 14,4. Se mikä vähän ihmetyttää on toi että tuon mukaan Vantaalla olisi ollut kylmempää kuin Hyvinkäällä. Lmp kauppiaiden ennustamat vuotuiset käyntiluvut / vaatima(ostettava) energia pumppu A 3309h / 11790 kWh, pumppu B 3750h / 12110 kWh   ja pumppu B ?? h/13989 kWh, kaupat tehtiin pumpun A:n toimittajan kanssa. Yksi oli kotimainen erillisellä varaajalla varustettu toinen oli naapurimaan myös erillisellä varaajalla ja kolmas (valituksi tullut) oli naapurimaan intergroidulla varaajalla, muista ei ole kokemusta mutta tämä ainakin toistaiseksi toimii ja kuluttaa ennustetun mukaisesti, faktatiedot saa tietysti vasta kun kokonainen vuosi on kulunut.  

[eskok]

Tais muuten tulla ojalanlaskuoppivirhe en nimittäin laskenut noita oman lmp:n prosentteja tuon Vantaan lämmitystarveluvun mukaan lainkaan vaan kopsasin ne tuolta Hyvinkään tason laskuista, mutta koska Vantaalla lukujen mukaan ollu kylmempää kuin Hyvinkäällä niin prosentithan pitäisi olla vielä edullisemmat.

[eksile]

...oli aika kaukana 0,8 - 1,2 kW käyttötunti arvioista. Enkä näe mitään syytä kääntää kelkkaani tuon taulukon antamasta noin COP 3,3 vuosiarviosta, eihän tuollainen taulukko ja sen laadinta olisi mitenkään perusteltua, jos taulukointi olisi vain pelkkää arvailua, faktaakin täytyy olla.

Näinpä, faktaa...
Hiukan ihmettelinkin että ovat järeät pumput laittaneet Thermiaan, taulukosta kun katsoin että tehontarve kvp:lle olisi 235 W.
Oikeat teholukemat ovat siis 140, 30 ja 15W. Näillä mennään.

Olet varmaankin tietoinen myös muuten niin oivallisen maalämmön ikävästä puolesta, eli että hyötysuhde laskee reippaasti kun lämmitettävää ei ole. Taulukoinnissakin on tärkeää että kulutus kohdistuu siihen jaksoon jota kalkuloidaan.

Ymmärsin että lämmityksen ottotehoon 1,57kW sisältyvät noi pumput, samoin kuin käyttöveden ottotehoon 2,13kW. (Thermian lupaamalla 4,2 COPilla laskien 5,8/4,2=1,38 kW tähän pumput 0,14+0,030+0,015 tekee 1,57 kW).

Esimerkkinä edelleen toukokuu:

75h*1,57kW=117,8 kWh
33h*2,13kW=70,3 kWh

Nämä taulukosta löytyy, likimain (111 ja 71). Mutta entä se toukokuun ajalle kuuluva kvp:n kulutus, eli 27pv*24h-108h (pumpun käyntiaika)=540h
Kvp:n joutoajan osuus TOUKOKUUSSA 540h*0,045W = 24,3kWh.

Kulutus yhteensä/toukokuu 117,8+70,3+24,3kWh=212,3kWh, käyntiaika/toukokuu 108h.
Kompuran ottoteho on 212,3 kWh/108h=2,0kW.
COP/toukokuu  5,7kW/2 = 2,8
(On itseasiassa kaapin ottoteho/h, mutta koska kompuran käyntiaika on se joka tiedetään, ja joka kaikista pumpuista löytyy niin käytetään termiä kompuran ottoteho.)

Kesäkuun vastaavat ovat
35h*1,57kW=55,0 kWh (49)
35h*2,13kW=74,6 kWh (75)
Kvp:n kulutus, eli 30pv*24h-70h = 650h
Kvp:n joutoajan osuudeksi KESÄKUUSSA tulee 650h*0,045W = 29,3kWh.

Kulutukset yhteensä/kesäkuu 55,0+74,6+29,3kWh=158,8kWh, käyntiaika/kesäkuu 70h.
Kompuran ottoteho on 158,3 kWh/70h=2,3kW.
COP kesäkuu 5,7/2,3=2,5

Eo. menettelyllä kuukausikohtainen ottoteho kW/h on (alkaen toukokuu)

2,0   2,3   2,6   2,3   1,9   1,8   1,7   1,7 ja keskiarvo 2,0kW/h
Kuten huomaat, pumppu toimii tehokkaammin (paremmalla COP:lla) kun lämmitystarve on olemassa.

Sitten se vuosi COP ja sen problematiikka...
Suoraan taulukosta 2293kWh/1350h = 3,4 (erinomainen, myyjämäinen).
En löydä noita "joutoajan" kvp kulutuksia lukemista, joten lisätään ne 2293+199,5kWh = 2492kWh/1350h = 3,1 (edelleen erin.)
Valitettavasti kumpikaan näistä ei huomioi kertoimen (COP) taipumusta romahtaa "ei lämmitysaikana", vaan oletuksena on että pumppu jyskyttää samalla hyötysuhteella koko ajan.

Nyt alussa mainitsemani kulutuksen kohdistus. Kun lasketaan kuukausittainen kulutus/käyttötunti, huomioidaan myös lämmityskausittain melkoisesti vaihteleva hyötysuhde.

Tapauksessasi siis 5,7kW/2,0kW = keskimääräinen vuosi COP 2,8

Miksi vähennät ulkoisen pumpun? Eikö sitä tarvita lämmitykseen?
2,0-1,38kW = 0,62 kW lisää ottotehoon, ja lasketaan labra arvoilla...

[Rauski]

Hauskaa että asiasta saat näinkin kiinnostavan väittelyn aikaiseksi :-?.

Siinä olet varmasti oikeassa että häviöiden suhde hyödyksi käytettyyn tehoon kasvaa joutoajan lisääntyessä, jopa 100 % kun saatua tehoa ei hyödynnetä. Mutta se tosiasia ei muutu, että se se energia tuotettiin hyödyntämistä varten ja olisi voitu hyödyntääkkin. Itseasiassa se meillä hyödynnetäänkin, koska pumppu on sisätiloissa, kolme lämpöeristämätöntä seinää sisätiloihin, no se siitä.

Itse asiaan kun mennään niin voidaan myös laskea takaperin eli lämpöpumpun käyttöaikana 5.5 - 31.12 kulutettu sähkö, kaikkineen 5120 kWh, ja mihin se on mennyt.
Ensimmäinen kuluttaja televisio 750 kWh, jää 4370 kWh.
Toinen tietokoneet 500 kWh, jää 3870 kWh.
Kolmas sähkökiuas 6 kW 1,5 x viikko 460 kW, jää 3410 kWh.
Neljänneksi jääkaapit, pakastin, varovainen arvio 500 kWh, jää 2910 kWh.
Sitten se kiertovesipumppu 30 W, 173 kWh, jää 2740 kWh.
Tuosta vähennetään lämpöpumppu 2293 kWh. nyt jää 450 kWh.

Tuolla 450 kWh:lla pitäisi sitten hoitaa ruuanlaitto ja kaikki muut sähköistetyn talouden toiminnot, mitä niitä nyt sitten onkaan, sähköhitsauksesta alkaen, eli en jaksa uskoa tuon riittävän, (Kelan laskureilla ehkä riittäisikin) tuota 8 kk:tta. Vaikka jäihän siinä sentään rapiat 56 kWh / kk, jaettavaksi emännän kanssa.

Ja taas asiaan, tuo lämpöpumppu on itseasiassa käynyt 2293 kWh / 1350 h = 1,7 kW ottoteholla noin keskimääräisesti, mikä on tarkka lämmöntuotto siitä ei sepänsällikään ota enää selvää.
Mutta johonkin on pohjattava ja tässä tapauksessa tuohon 5964 + 1752 = 7716 mitälie yksikköä. 7716 / 2293 = 3,37 (COP)
Ja jos tuohon johonkin haluaa epäselvän leiman lyödä, niin tuo 7716 mitälie yksikköä on se mikä on esitteiden arvoista, ei ottoteho, kai se jo selveni.

Mennäänpä eteenpäin, tämän vuoden puolella on asiat siinä mallilla
että tuo l.pumppu on käynyt 658 h ja tunteja tähän asti 46 d x 24 = 1104, sähköä käytetty kulunut 1612 kWh kaikki laskien.
Nyt pitäisi sitten sähkökulutusen olla;
apusähkö 658 h x 0,62 kW = 408 kWh + l.pumppu 1060 kWh = 1468 kWh.
Nyt kun koko kulutus oli 1612 kWh - 1468 kWh jää taloussähkölle 144 kWh:a. Ja kun kuitenkin taloussähkön osuudeksi on kalkuloitu 553 kWh, niin olisiko se lämpöpumppu tuottanutkin, vastoin kaikkia odotuksia lämpöopin sääntöjäkin rikkoen,  :-? nuo puuttuvat kilowattitunnit, kysyn vaan? Vai pitäiskö olla hiljaa ja lähteä patentin hakuun?

No leikki sijansa saakoon ei tämä niin vakavaa ole, mutta siihen alkuperäiseen aiheeseen, vaikkei tämä niin pilkuntarkkaa olekaan, niin kaukana ollaan siitä 0,8 - 1,2 kWh lisäämisestä käyttötuntiin, ja se nyt kai sentään tuli todistetuksi että tuo on tähän yhteyteen aivan liian suuri lisäys käyttötuntiin.

Alkuperäinen epäilyksenihän ettei tuo kaikkeen päde, ja näin se näyttäisi edelleenkin olevan.

[eksile]

Hauskaa että asiasta saat näinkin kiinnostavan väittelyn aikaiseksi :-?.

Siinä olet varmasti oikeassa että häviöiden suhde hyödyksi käytettyyn tehoon kasvaa joutoajan lisääntyessä, jopa 100 % kun saatua tehoa ei hyödynnetä....


....tuo lämpöpumppu on itseasiassa käynyt 2293 kWh / 1350 h = 1,7 kW ottoteholla noin keskimääräisesti....
...johonkin on pohjattava ja tässä tapauksessa tuohon 5964 + 1752 = 7716 mitälie yksikköä. 7716 / 2293 = 3,37 (COP)....

...tämän vuoden puolella...tuo l.pumppu on käynyt 658 h ja tunteja tähän asti 46 d x 24 = 1104, sähköä käytetty kulunut 1612 kWh kaikki laskien.
Nyt pitäisi sitten sähkökulutusen olla;
apusähkö 658 h x 0,62 kW = 408 kWh + l.pumppu 1060 kWh = 1468 kWh.
Nyt kun koko kulutus oli 1612 kWh - 1468 kWh jää taloussähkölle 144 kWh:a. Ja kun kuitenkin taloussähkön osuudeksi on kalkuloitu 553 kWh...

...kaukana ollaan siitä 0,8 - 1,2 kWh lisäämisestä käyttötuntiin, ja se nyt kai sentään tuli todistetuksi että tuo on tähän yhteyteen aivan liian suuri lisäys käyttötuntiin.

Alkuperäinen epäilyksenihän ettei tuo kaikkeen päde, ja näin se näyttäisi edelleenkin olevan.

Ei väittelyä, nää on maalämpösysteemin perusasioita.

Saatu teho/käytetty teho on hyötysuhde.
Saatu teho = kompuran antoteho * käyttötunnit
Käytetty teho = (kompuran ottoteho + kvp:n ottoteho) * käyttötunnit + muu kaapin kulutus eli kvp:t * "joutoaika" (+ suntit, logiikka yms., näiden vaikutus niin pieni että niitä ei huomioida)
Ja tämä KUUKAUSITTAIN koska "ei lämmityskaudella" kompuran käyntiaika romahtaa ja joutoajan osuus kasvaa.

Jos kaapissa olisi sähkönkulutusta vain silloin kun kompura käy, pitäisi toi COP 3,37 varmaankin paikkansa, laboratoriossa.
Mutta, ne harmilliset kvp:t syö koko ajan, ja niitä joutuu käyttämään että kämppä pysyy lämmöissä. Siksi ne otetaan mukaan kulutukseen.

Tämä vuosi sitten, 46d(1104h), käynti 658h, kaikki sähkö 1612kWh:
Käyttövesi n. 65h, lämmitys 658-65=593h, joutoaika 1104-658=446h
65*2,13=138,5kWh    593*1,57=931kWh    446*0,045=20kWh
Lämmitys yhteensä 138,5+931+20=1089,5kWh
Käyttösähkö 1612-1089,5=522,5kWh (sä olit kalkuloinut 553kWh...)

Tammi-helmikuu ottoteho 1089,5kW/658h=1,7kW  Hyötysuhde sama aika 5,7/1,7=3,4. Tämä on maalämmön parasta aikaa...
Sun systeemi oli heikoimmillaan heinäkuussa, keskim. ottoteho 2,6kW/h ja hyötysuhde 2,2. Sekään ei ole huono, mutta kaukana 3,37:stä

Lisäys 0,62 kW per käyttötunti on keskiarvo koko ajalta toukokuu- joulukuun loppu, EIKÄ sitä voi LISÄTÄ YKSITTÄISEN kuukauden kohdalle.
Se muuten pysyy edelleen samana vaikka lisätään viimevuoteen tän vuoden arvot,  tämä 1,5 kuukauden hyvä putki ei vielä vaikuta kokonaisottotehoon alentavasti (keskiarvolaskennassa on 8 kk+ tämä vuosi "yhtenä" kuukautena. Sieltä on vielä pari "lämmintä" kuukautta tulossa...

Painotan: Lisäystä käytetään VAIN kun lasketaan koko vuoden kulutus pelkkien käyttötuntien perusteella.

[Roori]

Vähän lyhempi vastaus: Hankkikaa mittari!

[Rauski]

Vähän lyhempi vastaus: Hankkikaa mittari!

Olet "Roori" oikeassa   tuossa on väitelty siitä mikä on oikea tapa ja määrä ilmoittaa oheistehon käyttöä. Ja joutaa puolestani jo päättyväksikin.  
Niinpä käytin jo sensuurin punakynää, vedin viivan tuon vastauksen yli.

Vaikka ei silti, oppiihan noissa aina itsekin jotain.

[kalsket]

Vaikka sitten tällainen mittari

http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=393.0

[Rauski]

Ei väittelyä, nää on maalämpösysteemin perusasioita.

Saatu teho/käytetty teho on hyötysuhde.
Saatu teho = kompuran antoteho * käyttötunnit
Käytetty teho = (kompuran ottoteho + kvp:n ottoteho) * käyttötunnit + muu kaapin kulutus eli kvp:t * "joutoaika" (+ suntit, logiikka yms., näiden vaikutus niin pieni että niitä ei huomioida)

En tuota sen pidemmälle, mutta on myös huomioitava, että KAIKKI otettu teho on myös hyödyksi saatua tehoa, tosin kertoimena siinä on yksi. Tämä ihan energian häviämättömyyden takia. Tuon tuosta havahduin huomaamaan, ei mennyt keskustelu aivan hukkaan!

Kiitoksia "eksile"

[eksile]

Jep, mittari on sekä kilowateille että tunneille, ollut aina. Myydäänkö vieläkin pumppuja niin ettei niissä olisi mittareita vakiona? Noh, heitto heittona.

Mun pointti on että pidetään tää foorumi ns. reaalielämässä kiinni. Valmistajat/myyjät huutelee markkinoilla mitä ihmeellisimpiä tarinoita kyynel silmäkulmassaan. Osa myyjistä myy laitteita joista ne ei ymmärrä itsekään tarpeeksi, päämääränä vain se "ansaittu" provisio.

Ei tarvi kuin lukea noita posteja kun on vastaanotettu ekat tarjoukset (ja useimmiten siinä vaiheessa on oltu jo tekemisissä myyjien kanssa, jopa usemmankin) eikä vastaanottaja välttämättä vielä siinäkään  vaiheessa ymmärrä mitä on ostamassa. Hänelle on kerrottu vain kuinka valtavasti laite säästää ja kuinka maailma pelastuu (joskus myös kuinka kilpailijan laite on silkkaa p...a omaan verrattuna, näin myös 2004 kun olin itse ostoksilla).

En väitä etteikö ala menisi eteenpäin ja tehot ylöspäin, mutta jos julistetaan että labra COPit voi saavuttaa myös normaaliasumisessa, niin olisi hyvä olla perusteeksi mitattua faktaa, etenkin kulutuksista.

Mutta, I rest my case, ei kaunaa.

[Rauski]

Kun tässä on jo pitkään oltu hiljaa noissa kulutus ja tuottoasioissa, jotka mielestäni kuuluvat enemmän tämän foorurumin aiheisiin kuin mainosten mahdollisten (kirjoitus?)virheiden arvosteleminen, löytyy niitä ylilyöntejä jokaiselta mainostajalta, talopaketeista hiusverkkoihin, autoista puhumattakaan.

Niin ajattelin asiaa hiukan taas hämmentääkseni tuoda tuota kulutusasiaakin esille, etenkin oheiskulutusta, mitä "eksilen" kanssa puitiin "ansiokkaasti" tuossa aiemmin.
Nyt kun olen tuon meitin Optimumin kulutusta ja TUOTTOA seurannut oikein mittareilla, niin se näyttäisi olevan hyvin tarkkaan (+ - 2%) sisällä taulukoinnin antamissa arvoissa. (taulukon tehoarvoja on typistetty saatujen mittaustietojen perusteella)  Ja kun lähtötiedot ovat Thermian ilmoittaman EN 14511 B0W45 normin mukaan mitattuihin tietoihin pohjautuvia, niin näyttää tehollisten arvojen pienentymisestä huolimatta vuosicopiksi muodostuvan kutakuinkin 3,2.

Nyt mitattuna tuon Thermian logiikka ja sisäinen kiertovesipumppu tuottavat yhteensä 18 W jatkuvan kuorman, siis kompressorin pysähdyksissä ollen, ja ulkoinen kiertovesipumppu 30 W 24/7. Ja kun L-pumpun käyttöaika vuodessa on n. 2800 h, vuoteen sisältyy 8760 h, niin oheiskuormaa tulee yhteensä 108(sis)+ 280(liuospumppu)+ 263(kvp) = 651 kWh.
Näin pääsenkin alkuperäiseen väitteeseeni ettei tuo ("toi 0,8 - 1,2 kW lisää per käyntitunti kompuran ilmoitetun ottotehon päälle pätee kun lasketaan KESKIMÄÄRÄISTÄ ottotehoa kalenterivuodessa. Kaapeissa joissa ei erillistä kWh mittausta ole voidaan käyttää tota haarukkaa kun lasketaan kulutusta vain käyttötuntien perusteella." ) päde ainakaan meillä. Siis kun tuon 651 kWh jakaa käyttöajalla 2800 h, tulee kompuran ottotehon päälle n. 235 W per käyttötunti.
Ja tuo on nyt siis laskettu mitatuista lähtöarvoista.

[eksile]

....näyttää tehollisten arvojen pienentymisestä huolimatta vuosicopiksi muodostuvan kutakuinkin 3,2.

...pääsenkin alkuperäiseen väitteeseeni ettei tuo ("toi 0,8 - 1,2 kW lisää per käyntitunti kompuran ilmoitetun ottotehon päälle pätee kun lasketaan KESKIMÄÄRÄISTÄ ottotehoa kalenterivuodessa. Kaapeissa joissa ei erillistä kWh mittausta ole voidaan käyttää tota haarukkaa kun lasketaan kulutusta vain käyttötuntien perusteella." ) päde ainakaan meillä. Siis kun tuon 651 kWh jakaa käyttöajalla 2800 h, tulee kompuran ottotehon päälle n. 235 W per käyttötunti.
Ja tuo on nyt siis laskettu mitatuista lähtöarvoista.

Sulla on nyt kWh -mittari pumpun syötössä?

0,8 - 1,2 kW tyyppikilpeen leimatun ottotehon päälle pitää sisällään:
- logiikan
- pumput, muut mahdolliset kaapin sisäiset systeemit
- kasvaneen vastapaineen aiheuttaman tehontarpeen nousun "ei lämmityskaudella" (esim. 22 sarjan scrollissa 0/30 vrt. 0/50 +0,6kW; 28 sarjassa +0,8kW; 34 sarjassa 0,95kW jne.)
- "ei lämmityskauden" hyötysuhteen romahduksen aiheuttaman käyttötuntikohtaisen kulutuksen kasvun
- runsaan lämpimänveden kulutuksen "piikit", ts. pitkät saunaillat

Jos sulla on kWh-mittari kiinni, niin seuraa tunnit/kulutus kuukausittain  ja laske siitä COP. Veikkaan että on luokkaa 2,8-2,9 (sinänsä hyvä tulos).

Ellei sulla vielä mittaria ole niin laita semmonen ja korjaa taulukointisi tulosten mukaan. Tätä on ihan turha jauhaa mutu-tuntumalla.

[Rauski]

Tuohon edelliseen on vaan todettava että kyllä Lp:n kulutus mitataan nykyään energiamittarilla, ja tuotto Calorimetrillä, ja tiedot perustuvat noihin mittaustietoihin, etpä tainnut "eksile" lukea sillä silmällä.
Ja noiden mittareiden tarkkuus on kyllä olla sitä luokkaa että kelpaavat vaikka laskutukseen.
Näin kun tällaisista asioista väitellään on sekin kivaa että pysytään asialinjalla minkä me herrasmiehinä varmaan taidamme.
Turhaahan tämä muuten on, mutta pitäähän tänne saada muutakin keskustelua kuin mainosten tutkimusta.

[Reiska]

Tervehdys,
Olen tuossa itsekkin miettinyt sähkönkulutusta...

Pumppuna on diplomat optimum 12 duo. Käyttöaikaa tammikuun alusta tähän päivään:

-lämpöpumppu 1700h
-lisälämpö 6h
-lisälämpö 2 7h
-lämminvesi 136h

Talo on 168m2 energialuokkaa A kahdessa kerroksessa varustettuna ilton 440 premium ilmanvaihdolla+vesi patterilla ja tallia 40m lämpökanaalin päässä (+18) 95m2.

Sähköä on mennyt marraskuun kaiken kaikkiaan noin 12tkwh.

Kuulostaako tämä olevan linjassa kaiken puolin?

terv. Reiska.

[eskok]

Lämpöpumpun käyttöaika ajalla 1.1.09 - 30.6.09 1838 h
 lisävastus 1  0 h
lisävastus  2  8 h (legionellanpoistoa)  aina 14 vrk välein
käyttövettä mlp tuottanut 163 h ( sisältyvät mlp:n käyttöaikatunteihin.
Koko huushollin kokonais sähkönkulutus  9428 KW/h

v.72 rakennettu, huonosti nykyajatusmaailman mukaan eristetty vain 10 cm villaa seinissä ja katossa 20 cm, käyttöveden kierrolla ja pattereilla varustettu entinen öljylämmitystalo.

Thermia optimum G12 ja 195m reikää jossa 2x190m putkea.

[commo73]

Diplomaatti on nyt vuoden siirtänyt lämpöä maasta taloon ja tehnyt siinä sivussa myös käyttövedet.

10.7.2008 - 10.7.2009 valmettiin kertynyt 9200kWh lisää.

Lämmönjakomuotona patterit.

[piizu]

Meillä on ollut Oulun seudulla 173m2 / 500m3 omakotitalossa TWS-10 toiminnassa 1.5.2008 alkaen. Keruupiirit on kahdessa kaivossa, vedetuotto hyvä - aktiivisyvyyttä kaivoilla yht n. 180m. Ensimmäisenä kesänä pumppua käytettiin myös lattialaatan kuivattamiseen.

Käyttötunteja on kertynyt tähän mennessä yhteensä 2982, lämmintä vettä 415h ja lisälämpö2 ollut päällä yhteensä 43 tuntia.

Huonelämpötilapyyntö on 20 asteessa, käyrä 29. Ulkona paukkuu 27 asteen pakkanen. Seurasin lämmitys- ja lepojaksojen pituuksia. Huomasin, että pumppu on päällä noin 15min ja lepää suunnilleen saman ajan. Keruupiirin liuoslämpötilat käyntijakson päätteeksi ovat 0 ja -2 astetta. Meno- ja tuloveden lämpö erotus on lämmitysjakson aikana n. 7 astetta (esim. 40/33).  Meno- ja tuloveden erotus katoaa kuitenkin muutamassa minuutissa heti lämmitysjakson jälkeen.

Onko syytä / mahdollista jotenkin säätää järjestelmää (virtausnopeuksia?), jotta kompura ei käynnistyisi noin usein ja jotta lämmitysjaksot olisivat pidempiä. Sähkövastukset eivät mene päälle. Rakennusvaiheessa oli tarkoitus luoda järjestelmä osatehomitoituksella, mutta oman tulkintani mukaan pumppu toimii täystehoperiaatteella (?)

[nvg]

Onko syytä / mahdollista jotenkin säätää järjestelmää (virtausnopeuksia?), jotta kompura ei käynnistyisi noin usein ja jotta lämmitysjaksot olisivat pidempiä. Sähkövastukset eivät mene päälle.

Säädä integraalia suuremmaksi. Tehtaan jäljiltä meidän koneessa oli 60. Käytän nyt 120, mutta voisi olla isompikin.

Lisäksi minulla on vuodenaikasähkön takia yö/päivä -kytkentä, joka muuttaa yöksi 3 astetta korkeamman lämpötilapyynnön (eli päivä 20, yö 23). Paksun lattian kanssa toimii tosi hyvin, mutta tarkoittaa näillä pakkasilla että pumppu käy yöt lähes tauotta.

EDIT: jos teillä on "noin" tilavuuksien suhteessa samanveikkainen talo kuin meillä, on teillä vaipan häviö luokkaa 150W/K. 27 asteen pakkasella sisä/ulko lämpötilaero n. 45K (päälle muutama aste kodinkoneista ja ihmisistä). Eli 45K x 150W/K vaatisi 6,75kW tehoa, eli käyntisuhde olisi n. 67% - hieman enemmän kuin mittaamasi. Mutta tuolla perusteella voisi arvata, että pärjäätte ilman vastuksia yli 40 asteen pakkasilla, jotka ovat harvinaista herkkua Oulun seudullakin.

nvg, Kempele

[Vito]

11kk ajalta kompr.  2301h vesi 651h, vastus 11h

on ollut hieman kauemmin kone käytös mutta tältä ajalta pystyn antaan lukemat.

marraskuu meni 33% käyttö%

vettä menee 20m3/kk josta lämmintä on tehnyt n.55h/kk


sähkö mennyt (taloussähkö mukana)mm. lokakuu 1109kwh, marraskuu 1332kwh ja joulukuu 1819kwh. ja aikamoisia pakkasia ollut pitkään

[sam68]

Meillä on ollut Oulun seudulla 173m2 / 500m3 omakotitalossa TWS-10 toiminnassa 1.5.2008 alkaen. Keruupiirit on kahdessa kaivossa, vedetuotto hyvä - aktiivisyvyyttä kaivoilla yht n. 180m. Ensimmäisenä kesänä pumppua käytettiin myös lattialaatan kuivattamiseen.

Käyttötunteja on kertynyt tähän mennessä yhteensä 2982, lämmintä vettä 415h ja lisälämpö2 ollut päällä yhteensä 43 tuntia.

Huonelämpötilapyyntö on 20 asteessa, käyrä 29. Ulkona paukkuu 27 asteen pakkanen. Seurasin lämmitys- ja lepojaksojen pituuksia. Huomasin, että pumppu on päällä noin 15min ja lepää suunnilleen saman ajan. Keruupiirin liuoslämpötilat käyntijakson päätteeksi ovat 0 ja -2 astetta. Meno- ja tuloveden lämpö erotus on lämmitysjakson aikana n. 7 astetta (esim. 40/33).  Meno- ja tuloveden erotus katoaa kuitenkin muutamassa minuutissa heti lämmitysjakson jälkeen.

Onko syytä / mahdollista jotenkin säätää järjestelmää (virtausnopeuksia?), jotta kompura ei käynnistyisi noin usein ja jotta lämmitysjaksot olisivat pidempiä. Sähkövastukset eivät mene päälle. Rakennusvaiheessa oli tarkoitus luoda järjestelmä osatehomitoituksella, mutta oman tulkintani mukaan pumppu toimii täystehoperiaatteella (?)

Kuten nvg jo sanoikin, tuota integraalia kannattaa nostaa vaikka 100:aan.
Minusta tuo 27 käyrä toimii hienosti uudisrakennuksessa ja silloin termarit saa olla isolla eli asteen pari yli huonetavoitteen.
Lyhyet käyntijaksot kertoo siitä että lämmitettävää saisi olla enemmän. Itsellä on 100L puskuri ja reipas 10 kun on pakkasta niin jaksot oli puoltuntia ja puoltuntia. Tuo puskuri kannattaa kyllä laittaa aina kun mahtuu uudisrakennukseenkin. Parantaa jaksoja selkeästi myös lattialämmityksellä. Patteritalossa saa olla isompikin, mutta tuokin toimii siellä hyvin.

[commo73]

Meillä on ollut Oulun seudulla 173m2 / 500m3 omakotitalossa TWS-10 toiminnassa 1.5.2008 alkaen. Keruupiirit on kahdessa kaivossa, vedetuotto hyvä - aktiivisyvyyttä kaivoilla yht n. 180m. Ensimmäisenä kesänä pumppua käytettiin myös lattialaatan kuivattamiseen.

Käyttötunteja on kertynyt tähän mennessä yhteensä 2982, lämmintä vettä 415h ja lisälämpö2 ollut päällä yhteensä 43 tuntia.

Huonelämpötilapyyntö on 20 asteessa, käyrä 29. Ulkona paukkuu 27 asteen pakkanen. Seurasin lämmitys- ja lepojaksojen pituuksia. Huomasin, että pumppu on päällä noin 15min ja lepää suunnilleen saman ajan. Keruupiirin liuoslämpötilat käyntijakson päätteeksi ovat 0 ja -2 astetta. Meno- ja tuloveden lämpö erotus on lämmitysjakson aikana n. 7 astetta (esim. 40/33).  Meno- ja tuloveden erotus katoaa kuitenkin muutamassa minuutissa heti lämmitysjakson jälkeen.

Onko syytä / mahdollista jotenkin säätää järjestelmää (virtausnopeuksia?), jotta kompura ei käynnistyisi noin usein ja jotta lämmitysjaksot olisivat pidempiä. Sähkövastukset eivät mene päälle. Rakennusvaiheessa oli tarkoitus luoda järjestelmä osatehomitoituksella, mutta oman tulkintani mukaan pumppu toimii täystehoperiaatteella (?)

Tuo tws 10 on teille todellakin riittävä pumppu, minulla vanha 70-luvun talo ~240m2 ja sama pumppu ja kaiken lisäksi vielä pattereilla. Sinulla ~1.5 vuoden aikana sama käyttötuntimäärä lämmityksellä kuin minulla 1 vuoden aikana. Minä olen käyttänyt nyt 110 integraalia, ei pääse putoamaan pahasti kuopalle kovilla pakkasilla. Sinulla varmaan voisi hyvinkin käyttää 120-130 integraali A1 arvoa, mukava arvo selviää kokeilemalla. Tuo sinun käyrä 29 tuntuu korkealta, jos sinulla lattialämmitys. Puskuri varmaan auttaisi tuohon hieman riskin pumpun tiheään käyntiin.

[eskok]

Lämpöpumpun käyttöaika ajalla 1.1.09 - 30.6.09 1838 h
 lisävastus 1  0 h
lisävastus  2  8 h (legionellanpoistoa)  aina 14 vrk välein
käyttövettä mlp tuottanut 163 h ( sisältyvät mlp:n käyttöaikatunteihin.
Koko huushollin kokonais sähkönkulutus  9428 KW/h

v.72 rakennettu, huonosti nykyajatusmaailman mukaan eristetty vain 10 cm villaa seinissä ja katossa 20 cm, käyttöveden kierrolla ja pattereilla varustettu entinen öljylämmitystalo.

Thermia optimum G12 ja 195m reikää jossa 2x190m putkea.

:exclamation

[eskok]

Lämpöpumpun käyttöaika ajalla 1.1.09 - 30.6.09 1838 h
 lisävastus 1  0 h
lisävastus  2  8 h (legionellanpoistoa)  aina 14 vrk välein
käyttövettä mlp tuottanut 163 h ( sisältyvät mlp:n käyttöaikatunteihin.
Koko huushollin kokonais sähkönkulutus  9428 KW/h

v.72 rakennettu, huonosti nykyajatusmaailman mukaan eristetty vain 10 cm villaa seinissä ja katossa 20 cm, käyttöveden kierrolla ja pattereilla varustettu entinen öljylämmitystalo.

Thermia optimum G12 ja 195m reikää jossa 2x190m putkea.

:exclamation

[eskok]

Lämpöpumpun käyttöaika ajalla 1.1.09 - 30.6.09 1838 h
 lisävastus 1  0 h
lisävastus  2  8 h (legionellanpoistoa)  aina 14 vrk välein
käyttövettä mlp tuottanut 163 h ( sisältyvät mlp:n käyttöaikatunteihin.
Koko huushollin kokonais sähkönkulutus  9428 KW/h

v.72 rakennettu, huonosti nykyajatusmaailman mukaan eristetty vain 10 cm villaa seinissä ja katossa 20 cm, käyttöveden kierrolla ja pattereilla varustettu entinen öljylämmitystalo.

Thermia optimum G12 ja 195m reikää jossa 2x190m putkea.

 Nyt olis vuosi jo reiluusti menny MLP:n kanssa, Pumppu käyny ajalla 1.1.2009 . 31.12.2009 3185 h josta käyttövettä lämmitetty 405 h, sähkövastus 1 ollut päällä 10 (kaikki nyt joulukuussa) sähkövastus 2 ollut päällä 18 h (taitaa olla sitä legioinellaa poistoa) sähköä kulunut kaikenkaikkiaan taloudessa 17341 h. Aikaisempien 10 vuoden öljykulutus ollut 4500 l/ vuosi ja sähkön kulutus 6500 kwh / vuosi. Mitään muutoksia käyttötavoissa ei ole tehty saunotaan sallalailla kuin ennenkin, eristykset ennallaan ja se käyttöveden kiertokin ollut päällä kaiken aikaa ihan samalla lailla kuin ennenkin. G2 tosiaan lämmittää käyttöveden hurjimmillaan 75 asteeseen, näin kertoo aiemmin mlp-lämmitysmuotoa epäillyt, nyt ainakin toistaiseksi tosi tyytyväinen vuoden 1972 talossa asuva perhe.  

[techneck]

Lämpöpumpun käyttöaika 1.12.09 - 1.2.2010        995 h
lisävastus 1  4 h
lisävastus  2  2 h (legionellanpoistoa)  aina 10 vrk välein
käyttövettä mlp tuottanut 85 h
Koko huushollin kokonaissähkönkulutus  3080 KW/h

v.55 rakennettu, huonosti nykyajatusmaailman mukaan eristetty mutta hyvin aikoinaan rakennettu, 10 cm purua seinissä ja katossa 20 cm. Pattereilla varustettu entinen öljylämmitystalo Turun kupeessa.

Thermia optimum Duo 8 kW ja 146 m reikää jossa 140 m aktiivia.

Vähän isolta nuo tunnit tuntuivat teihin muihin verrattuna mutta onhan kylmääkin ollut.

Toimiiko laitteisto hyvin?
- Öljynkulutus kovina talvikuukausina oli 330-380 l/kk reilun 10 v kokemuksella. 90% hyötysuhteella siitä irtoaa n. 3250 kW energiaa eli parissa kuukaudessa n. 6500 kW olisi lämmitystarve. Nyt on kulunut 995 h ja valmistaja ilmoittaa keskimääräiseksi kulutukseksi pumpulleni 2,36 kW per käyttötunti. Olen siis käyttänyt 2350 kW ja tuottanut n. 6500 kW eli COP olisi 2,8. Taitaa siis toimia ihan OK.
- Sähkön kokonaiskulutus oli 3078 kW kahtena kuukautena ja aiempi normikulutus ennen MLP:tä olisi ollut n. 1200 kW eli tämän mukaan MLP on syönyt n. 1900 kW antaen COPiksi 3,4. Talon laitemääräkin on muuttunut ajan kanssa.

Tuleeko säästöä?
- Öljyn hinta on tänään 0,647 s/l. Jos olisi polttanut 720 l/ 2 kk = 465 €. Sähkön hinta (siirto+energia) on n. 11 s/Kw, kulutus 2350 kW = 258 €. Säästö reilu satku per kk.

Yhteenveto: MLP toimii ihan OK. Ei ällistyttävän hyvin vaan OK ja säästökuukausia saa kertyä tätä tahtia 94 kpl ennekuin investointi maksaa itsensä takaisin.

[EDIT] Sinänsä laitteiston asennus sattui juuri sopivaan aikaan eli 18.11.2009 hörähti pumppu tulille.

[eskok]

Täällä on optimum 12 G2 käynyt ajalla 31.1. 09 - 31.1.10 3314 h ja lisälämpö 1 ollut päällä 28 h, joka on kaikki tämän vuoden tammikuussa, lisälämpö 2   19 h mutta mitä olen seurannut niin lisälämpö 2 on kaikki ns. legionellan poistoa ja lisälämpö 1 on sitten sitä lämmitykseen avustamista kun ei maasta tuleva lämpö riitä.
Vanha 1972 rakennettu talo senaikuisine eristeineen ja käyttöveden kiertokin on ja sisälämpötila on 22 - 23 astetta. Ei ole puskurivarajaa eikä mitään muutakaan ylimääräistä varaajaa, käyttövesi tuotetaan thermiaan integroidulla omalla systeemillä ja kuuma vesi ei ole osoittanut minkäänlaisia loppumisen merkkejä, patterien napsuminenkin on loppunut kokonaan, viime talvena oli pientä napsumista, joka ei ollut kyllä mitenkään häiritsevää.

[sam68]

Täällä on optimum 12 G2 käynyt ajalla 31.1. 09 - 31.1.10 3314 h ja lisälämpö 1 ollut päällä 28 h, joka on kaikki tämän vuoden tammikuussa, lisälämpö 2   19 h mutta mitä olen seurannut niin lisälämpö 2 on kaikki ns. legionellan poistoa ja lisälämpö 1 on sitten sitä lämmitykseen avustamista kun ei maasta tuleva lämpö riitä.
Vanha 1972 rakennettu talo senaikuisine eristeineen ja käyttöveden kiertokin on ja sisälämpötila on 22 - 23 astetta. Ei ole puskurivarajaa eikä mitään muutakaan ylimääräistä varaajaa, käyttövesi tuotetaan thermiaan integroidulla omalla systeemillä ja kuuma vesi ei ole osoittanut minkäänlaisia loppumisen merkkejä, patterien napsuminenkin on loppunut kokonaan, viime talvena oli pientä napsumista, joka ei ollut kyllä mitenkään häiritsevää.

Säästösi luokkaa 2600€/v.

[Archie]

Lämpöpumpun asennuksesta 388 h, pumppu käynyt 304 h
lisävastus1  6 h
lisävastus2  1 h
käyttövesi 18 h