Nyt on kierto ollut päällä noin vuorokauden maalämpöpumpun kanssa. Oheisesta kuvastanäkyy, että vettä on lämmitetty tosi paljon. Lämmitin sitten öljykattilan noin 64 asteeseen ja kytkin kierron kulkemaan sen kautta (klo 13:15). Odottelin vartin verran lämmön tasaantumista ja aloitin varsinaisen mittauksen klo 13:30 (kattilan lämpötila oli 63 astetta ja kiertoon lähtevän veden 52 astetta). Klo 14:30 kattila oli jäähtynyt 54 asteeseen (ja kierto 48.5 astetta).
Tästä kun laskee tunnissa tapahtuneen energianluovutuksen, niin se vastaa jäähdytystehoa 180kg*4200J*9/3600 = 1.9kW, eli aika pahalta vaikuttaa edelleen
. Tässä ajassa maahan olisi pitänyt siirtyä jo sen verran lämpöä, että jäähtymisen olisi luullut tasaantuneen enemmän. On tämä silti vähemmän kuin se 3kW jäähtyminen, joka tapahtuu jos kierto käynnistetään muutaman tunnin seisoksissa olon jälkeen.
Täytyy silti totuuden nimissä miettiä vähän tuloksia myös nihilisti-insinöörin näkökannasta: Mitähän virheitä tässä on voinut tapahtua ja millaista epätarkkuutta tuloksissa on. Tässä mitä minulle tulee mieleen:
1) sensorien mittaustarkkuus muutamia asteita.
2) ajanoton tarkkuus noin 5 minuuttia
3) veden kerrostuminen kattilassa voi sekoittaa tuloksia pahoin?
4) Miten sensorin sijainti kattilassa vaikuttaa tuloksiin?
Nämä kaikki edellä mainitut vaikuttavat tuloksiin, ja veikkaan noiden kohtien 3) ja 4) vaikuttavan tuloksiin eniten. Tein varmuuden vuoksi vielä sellaisen testin, että lämmitin kattilaa 10 minuuttia 12kW sähkövastuksilla ja katsoin miten paljon se vaikuttaa veden lämpötilaan: Yllättävää, sillä 10 minuutin lämmitys nosti kattilan lämpötilaa 14 astetta. 180 litran tilavuuden nojalla veden olisi pitänyt lämmetä vain 12kW*600s / (4.2kJ*180kg) = 9.5 astetta. Näin ollen tälläkäyttämälläni mittaustavalla tulokset ovat noin 35% yläkanttiin. Syyksi veikkaan tuova "veden kerrostumisen" ja "sensorin asemoinnin" tuloa. On näissä tuloksissa silti edelleen epävarmuutta, mutta tässä silti yhteenvetoa koko selvityksestä:
- Lämpökattilan ja talon välinen etäisyys: 40 metriä
- Lämmin vesi kulkee pannuhuoneesta uretaanilla/foamilla eristetyssä putkessa, joka on kaivettu maahan noin metrin syvyyteen. Kierron paluuputki on ohuempi, mutta edelleen uretaanilla eristetty. Eriste on melko ohut kummassakin putkessa (jotain 1-2cm) ja päällä mustaa muovia.
- Jos kierto on pois päältä tähän aikaan vuodesta (toukokuu, elim maa vielä aika kylmä) joitain tunteja, niin kierron käynnistyessä maa jäähdyttää vettä noin 2kW teholla.
- Jos kierto on jatkuvasti päällä (tässä testissä 1 vrk), niin kierto jäähdyttää vettä jatkuvasti edelleen noin 1.2kW teholla. Kesällä tilanne saattaa parantua, mutta talvella taas pahentua.
Meidän tapauksessa kierto on päällä päivässä noin 5 tuntia (aamulla 2 tuntia ja illalla 3 tuntia - ja nytkin hellasärö on melkoinen, kun lämmintä vettä ei aina tule hanasta saman tien). Tällä 5 tunnnin ajastuksella energiaa menee harakoille vuorokaudessa noin 5*2kW = 10kWh, rahassa mitattuna noin 1 euro. Vuositasolla siis noin 300-400 euroa.
Jos kierto olisi koko ajan päällä, niin pahimpien skenaarioiden mukaan kulutus olisi koko ajan noin 1kW. Vuositasolla tämä vastaa 8760 kWh ja rahassa noin 850 euroa.
Ajastetulla kierrolla siis säästää; kyseessä on noin 500e säästö. Mutta kyllä ottaa nuppiin, jos menee suihkuun silloin kun kierto on pois päältä, kun saa kärvistellä 2 minuuttia ennenkuin voi mennä veden alle huutamatta.
Vaikka mittauksissa on edelleen epävarmuutta, niin uskoisin tämän olevan kuitenkin suhteellisen lähellä totuutta. Jos rakentaja olisi tämän tiennyt, niin olisikohan pistänyt lämpökeskusta autotalliin 40m päähän talosta ::)
