F1245 säädöt ok?

[Kiding]

Terve,

2 viikkoa nyt ollut tuo Nibe murisemassa öljypannun tilalla, säädöt ovat käsittääkseni ok.
Mitäs näihin sanoo tietäjät:
(pohjatietona: 1okw malli, 200l puskuri, 200m kaivo, patterilämmitys)

-asteminuutit vakiot 60,
-käyntijaksot n. 30 min.
-käyttövesi säästövalinnalla
-Lämpökäyrä 9, säädetty sisäilmaa 2 pykälää miinukselle, sisällä nyt 20-21 C

Mistä vielä voisi säätää (säästää)?

Kiitos/kumarrus.

[justus01]

Käyrä 9 on aika jyrkkä ja pumppu saattaa ottaa vastukset käyttöön kovemmilla pakkasilla. Onko pattereissa termostaatit paikallaan? Kannattaa pakkasten kiristyessä tarkistaa, että kaikissa pattereissa vesikiertää ja kokeilla riittääkö talossa lämpö vähän lovemmalla käyrällä.

Lämmönjako olisi hyvä säätää siten, että patterit olisivat mahdollisimman tasalämpöiset eli ylä- ja alareunan lämpötilaero olisi pieni..

[torakka]

Minulla asteminuutit -120
Käyrä 4
käyntijaksot,käy 50m.,huilaa 190m.
pohjatietona: 1okw malli, 200l puskuri, 600 m.putkea maassa
Pakkasten alkaessa ehkä nostan käyrän 6:

[Kiding]

Tiputin käyrän nyt kasille...
Täytyy viä kokeilla nostaa noita minuutteja.

Jos käyrä on nelosella, on pakko olla lattialämmitys!

asennusohjeessa luki: käyrät 7-9 patterilmmitys.

[vertex]

Meillä vaihdettiin öljylämmitys maalämpöön viime maaliskuussa ja samalla uusittiin myös patterit tehokkaammiksi. Vanhojen patterien teho maalämmön lämpötilla (+50 C) olisi riittänyt noin -12..-13 asteen ulkolämpötilaan asti.
Nyt on käyrä 6 käytössä ja -2 asteen vähennyksellä. Sisäanturin korjauskerroin on toistaiseksi nolla, helpottaa käyrän hakemista.
Järjestelmässä on puskurivaraaja erillisellä kiertovesipumpulla ja putkikytkentä on asennusohjeen sivullä 17 olevan ohjeen mukaan.
Nipen ohjeiden mukaan lämpöpumpun lähdön ja paluun lämpötilaeroksi suositellaan 7...8 astetta, joka säädetään latauspumpun kierrosnopeudella (20 %). Tällä erolla käynnistyksiä tulee kuitenkin vuorokaudessa 4..5 käynnistystä enemmän kuin nyt olevalla 3 asteen erolla (50%). Se johtunee siitä, että varaaja ei lämpene "pohjia myöten" hitaammalla nopeudella.
Asteminuuttiluku on nyt -100 ja sillä arvolla menoveden lämpötilavaihtelu on 9..10 astetta. Arvolla -60 vaihtelu oli 7...8 astetta. Tähän vaikuttaa kokonaisvesimäärä, joka meillä on noin 200 litraa. Asteluvun muutos -60 -> -100 vähensi käynnistyksiä kolmella/vrk.
Tähän astisten kokemusten mukaan kuukauden sähkönkulutus on ollut hieman alle Bergheat2011 laskentataulukon arvosta.

[Kiding]

Korjasin hieman asteminuutteja,  nyt -80. täytyy seurata lämpöeroa/patterien napsumista/käynnistyskertoja. Viimetalven kovimmilla pakkasilla (n -25C) lähti putkistoon muistaakseni 47 asteista vettä, joten patterien pitäis piisata, täytyy kattoo jos ens kesänä pari uusisi...

[Timo Karhu]

Ihan mielenkiinnosta listaan omani tähän koska lähtökohdat melko samat sinun kanssasi. Uusin/lisäsin kuitenkin pattereita 8 kpl eli se vaikuttaa jonnin verran. Ja myös ilmanvaihdossa on käytössä vesipatteri.
Minulla ei ole vielä talvikokemusta eli yhden kevään, ja tämän syksyn, tiedoilla vasta mennään.

• sisäpyynti 22C ja kerroin 2,0 (en yhtään ymmärrä kerrointa - osaisiko joku kertoa kaavan?)
• asteminuutit 180. Käynnistyksessä keväällä laitoin 120 ja nyt syksyllä ajattelin etsiä sen isoimman luvun että sisälämpötilan heilunnan huomaa. Näin lämpimällä tuo 180 toimii täällä ihan hyvin, en kuitenkaan ole uskaltanut vielä kokeilla suurempaa. Lämpötilan vaihteluväli pysyi 1 asteen sisällä syksyn pikkupakkasviikolla
• käyrä 3. Tämä oli keväällä 4 jonka putkari oli asettanut vanhan Oumanin mukaan. Todennäköisesti joudun nostamaan mutta tämän syksyn toistaiseksi ainoa pikkupakkanen ainakin meni tuolla kolmosella lämpimämmissä merkeissä kuin nää ärsyttävät 10 - 0C kelit.
• käynti pysyy (näillä 0C keleillä) melko tarkkaan 45minuutissa ja sitten tauko 120-140 minuuttia
• IV koneen, siis vesipatteri-jälkilämmitys, tuloilmalta pelkäsin 'haistavani' tuon 180 asteminuuttiasetuksen mutta ei ainakaan vielä. Edelleen kunnon pakkaset saattavat muuttaa mielipidettäni. Kahtellaan.

[justus01]

• asteminuutit 180. Käynnistyksessä keväällä laitoin 120 ja nyt syksyllä ajattelin etsiä sen isoimman luvun että sisälämpötilan heilunnan huomaa. Näin lämpimällä tuo 180 toimii täällä ihan hyvin, en kuitenkaan ole uskaltanut vielä kokeilla suurempaa. Lämpötilan vaihteluväli pysyi 1 asteen sisällä syksyn pikkupakkasviikolla

Meillä liian ison asteminuuttiluvun huomaa ensimmäisenä pesuhuoneen lattian lämpötilasta. Eli isolla asteminuuttilukemalla pesuhuoneen lattia menee liian kylmäksi (vaimon jaloille) ennen käynnistymistä.

[Kiding]

Nonii,

Pikkuhiljaa haen arvoja kohalleen... Nyt käyrä 7, sisäilma 0, asteminuutit 100...

-Pattereita pitää kyllä ens kesänä uusia alakerrassa.

[Jakari]

Hei konkarit !

Ensiksi kiitokset mielenkiintoisista keskusteluaiheista ja tärkeistä opastuksista !

Tietoja omasta kokoonpanosta.
OK -talo 1980, 250 m², 600 m³, öljynkulutus on ollut 1800 L/v +klapeja n. 8 m³, sauna ja varaava takka. Patterit +kost.tilat lattialämmitys.

F 1245-8 Nipetys on ollut nyt 6kk käytössä. Lämpökaivo 200/180 m, sijainti Turku. Pumpulla on oma sähkömittari. Käytössä UKV-100 ja vanha kiertovesipumppu.  Ohessa kerättyjä lukuja:
Käynnistyksiä 1600 kpl, käyntitunnit 370, josta kv. 90 h. Sähköä on palanut 1000 kWh (sähkövastuksia ei ole käytetty lainkaan).

Nyt on menossa tarkkailu MLP:n pumppujen säätöjen vaikutuksia käyntijaksoihin. Haluaisin käyntijaksot pidemmiksi. Toiseksi, lämmitykseen lähtevän veden lämpötila nousee käyntijaksolla 10 astetta, joka on aika paljon.  Muuten olen tyytyväinen laitteen toimintaan.

[juippi]

Poltatko puita edelleen, kun menee noin vähällä. Lepojakso ällistyttävän pitkä 2h 40min.

[Jakari]

Kyllä vaan, ehkä enemmän kuin aiemmin. On noita Tapani -myrskyn kaatamia.
Lisäksi ollaan tietysti tarkkoja, ettei lämmitetä liikoja harakoille. AT, varasto ja vierashuone pidetään viileänä (+15).
 

[tomppeli]

Ohessa kerättyjä lukuja:
Käynnistyksiä 1600 kpl, käyntitunnit 370, josta kv. 90 h. Sähköä on palanut 1000 kWh (sähkövastuksia ei ole käytetty lainkaan).

Nyt on menossa tarkkailu MLP:n pumppujen säätöjen vaikutuksia käyntijaksoihin. Haluaisin käyntijaksot pidemmiksi. Toiseksi, lämmitykseen lähtevän veden lämpötila nousee käyntijaksolla 10 astetta, joka on aika paljon. 

Kovasti on lyhyet käyntijaksot, alle 14 minuuttia keskimäärin.

Asteminuuttiarvoa kasvattamalla jaksot pitenevät, mutta silloin pattereille menevän lämpötilan vaihtelun suuruus kasvaa entisestään.
Tätä voi nyt korjata vain suurentamalla kiertoveden varaajatilavuutta.

[Lerssinen]

Laskeskelin tuossa ite noita käyntijaksojen mittoja tältä syksyltä ja ne on 22 minuuttia.. Lie liian lyhyttä vielä ?

Miten tuota dataa sai usbilla ulos ? Tökkää tikun reikään ja mitä ?

[Jakari]

Poltatko puita edelleen, kun menee noin vähällä. Lepojakso ällistyttävän pitkä 2h 40min.
__________________________________________________________________________

Itseasiassa tuo tauko oli  2h 50min ja asteminuutit -150.  MLP 5.1.11 asetukset:  Kv 30%, Lämmitys 30%, Säästö 20%. Ulkoinen kv -pumppu (Alpha 2) pyörii I -teholla (7W). Lämmönkeruupumppu ajoi tuossa täysillä 100%. Kompuran käyntisuhde 12%.

Asteluvulla -100 käyntiaika on vain 15min ja käyntiaikasuhde on myös pieni  8%.
Vastaavasti -200 käy jo pidempään 30min, mutta  käyntiaikasuhde onkin jo 16%. Vaikuttaa siltä, että käyntiajan lisäys alentaa hyötysuhdetta ?
Ainakin kuumakaasun max. lämpötila nousee käyntiajan pidentyessä. 
Datan kerääminen on vielä kesken ja toistaiseksi saadut numerot ovat hieman epäluotettavia. Olosuhteiden muuttuminen vaikeuttaa vertailuja.

Olen havainnut keskusteluja keruupiirin syklistä ja sen sovittamisesta käyntijaksoon. Onko oheisen kuvaajan merkki 20min kohdalla oikea arvio liuoksen täydestä kierroksesta ? Tuossa tulolämpötila alkaa laskea 2 astetta. Useissa kuvaajissa tuo asettuu samaan kohtaan. Alun notkahdus selittynee vaakaputken jäähtymisenä seisonnan aikana.  - Kv pumppu 100% ja putken kok. pituus 430 m + laitteen sisältö = 450 litraa suunnilleen.

Astelukua lisäämällä voisi siis samalla hieman pienentää keruupumpun nopeutta.

Pilkun viilaustahan tämä on, mutta kun kerran on optimit löydetty, pumppu saakin sitten pyöriä omillaan seuraavat 20 vuotta.

[Kiding]

Nonii, nyt kun on vähän enempi pakkasta....

Ulkona on 23 miinusta ja pumpusta alkaa tehot loppua (vastukset estettynä).
Ei jaksa tehdä kuin 45 asteista vettä lämmitykseen.
Nostin jo käyntiaikaa valikosta 4.9.1
Vai onko tässä jotain vikaa?

[Seagear]

Nonii, nyt kun on vähän enempi pakkasta....

Ulkona on 23 miinusta ja pumpusta alkaa tehot loppua (vastukset estettynä).
Ei jaksa tehdä kuin 45 asteista vettä lämmitykseen.
Nostin jo käyntiaikaa valikosta 4.9.1
Vai onko tässä jotain vikaa?

Mikä on pyynti ja miksi se vastuskäyttö pitää estää? Voi tulla jossain välissä vilu jos kelit jatkuu pitkään samanlaisena saati kylmenee vielä tästä?

[Kiding]

Pyynti oli n. 50 C.

Vastukset oli estetty tietysti säästösyistä, sekä syynä oli tiedonhalu. Halusin tietää pitkällekkö tuo pumppu itse jaksaa...
Eikös pumpun pitäisi jaksaa tehdä kuumempaakin vettä???

[Seagear]

Pyynti oli n. 50 C.

Vastukset oli estetty tietysti säästösyistä, sekä syynä oli tiedonhalu. Halusin tietää pitkällekkö tuo pumppu itse jaksaa...
Eikös pumpun pitäisi jaksaa tehdä kuumempaakin vettä???

Jaksaa se "seisovaa" vettä tehdä vaikka 60-asteista. Mutta kun pumpun kapasiteetti alkaa olla kokonaan käytössä niin se ei enää "ehdi" kierron aikana lämmittää pattereissa jäähtynyttä vettä pyyntilämpötilaan saakka. Jos pienennät patteripiirin pumpun nopeutta niin menon lämpötila kasvaa mutta asunnon lämpötila voi laskea koska patterit eivät enää välttämättä ole tasalämpöiset ylhäältä alas ja niiden lämmönluovutusteho heikkenee.

[Jakari]

Täällä Turun suunnalla pärjäillään vielä mukavasti, vaikka pakkasta on juuri -20C. Nibetys näyttää reilusti vähemmän pakkasta, mutta säätö tuntuu olevan kohdillaan. Sisällä ei huomaa ulkoilman muutosta. No, kompura tietysti murisee useammin ja pidempään. Lämmönkeruu toistaiseksi vielä kokonaan plussalla.  Kiitos foorumin asiantuntijoiden säätöohjeista, nyt tuntuu kaikki olevan kohdallaan !
8 kk:n kulutus n. 1700 kWh.

                                                    vrk           /vrk            %
Lämmitysprosessin käyntiaika (7)    0,55    9:20:45   39
Käyttövesiprosessin käyntiaika (15) 0,03        0:30:38  2,1
Kompressorin käyntiaika yhteensä    0,58   9:51:23   41
Kompressorin lepoaika                    0,83       14:08:37  59
Legionellan lisälämmitysaika            0,00   0,00        0,00
Mittausjakso                                    1,40                100
         
Kompressorin käynnistyksiä            17,0     12,1   1:58
Kompressorin käyntiaika keskimäärin   0:48:49      
Kompressorin lepoaika keskimäärin    1:10:04      
         
Lämpötilatietoa:   ka.   min.   max.
huonelämpö          0,0   0,0   0,0
ulkolämpö         -12,3   -16,9   -6,7
lämmitysveden pyyntö   37,6    34,7   40,0
käyttöveden lämpö   47,2 41,1 51,8
∆ lämmitysvesi   6,6   5,8   8,2
∆ käyttövesi   8,8   5,2   9,4
∆ lämmönkeruupiiri   -3,5   -2,2   -4,4
T  Lämmönkeruu tulo   4,10          
T  Lämmönkeruu meno   0,50      

[NibeJarppa]

Nonii, nyt kun on vähän enempi pakkasta....

Ulkona on 23 miinusta ja pumpusta alkaa tehot loppua (vastukset estettynä).
Ei jaksa tehdä kuin 45 asteista vettä lämmitykseen.
Nostin jo käyntiaikaa valikosta 4.9.1
Vai onko tässä jotain vikaa?

Mulla on ihan sama homma et yli 20 pakkasessa lämmityksen menovesi pysähtyy tohon noin 45 asteeseen, sit tulee 1kw vastus avuksi.

[Kiding]

joopajoo...
En oikein tiedä, pitäiskö olla tuohon pumppuun tyytyväinen vai pettynyt...
Itse sain sellaisen mielikuvan, että se jaksaa tehdä lämmitykseen sitä 60 asteista vettä pelkällä kompuralla.
Toki sitä lämpöä piisasi, kun laitoin ne vastukset päälle.
Voi tietysti olla että olen ymmärtänyt väärin?

[Make_K]

Jep samana lailla mullakin ottaa vastusksia päälle. Mutta eipä tuo montaakaan kertaa niitä talavella tarvitse

[kotikallio]

Itse sain sellaisen mielikuvan, että se jaksaa tehdä lämmitykseen sitä 60 asteista vettä pelkällä kompuralla.

Niinkuin tuossa edellä jo todettiin, kyllä se jaksaa tuon lämpötilan tuottaa, mutta tällöin antoteho on kovin pieni.  Tämähän on tunnettu riippuvuus lämpöpumpuissa.  Oliskohan jotain 7kw antoteho Niben 10kw pumpussa 60 asteella, ei ole kehdattu edes julkaista.
Jos sinulla on varaa nostaa kiertonopeutta patteriverkossa, selviät alemmalla pyynnillä, ja saat enemmän tehoa pumpusta ulos. 

Täällä osui talven toistaiseksi kylmin hetki lauantaiaamuun, -24 astetta.  Siitä vielä selvittiin ilman lisävastukkeita, mutta aika lähellä rajaa jo mennään, kuten kuvasta voi päätellä.  Tosin huomasin samalla, että käyrä oli minullakin edelleen turhan jyrkkä, ja kokeilen nyt 4/+4 asetuksella. Luulisin, että pari  lisäastetta sitten  vielä siedetään vastuksitta, paitsi käyttövettä enempi läträtessä

[ylläpito on poistanut liitteen]

[alspe]

Onkos kellään käytössä vanhassa talossa jyrkkä käyrä ja reipas suuntaispudotus siitä alemmaksi? Mulla on käytössä nyt muistaakseni käyrä 10 ja -5 alas koska se sopii parhaiten koeajoihini jota tein öljyaikana. Tällöin sopivat lämpötilat ilman patterien termostaatteja oli noin 0C --> +32C, -10C --> +42C ja -23C --> +52C. Tällöin kiertopumppuni vatkasi vettä voimakkaammin, analogisten mittarien perusteella dT oli tosi vähän, 1-2K. Nyt mulla dT näyttää olevan suurempi, noin 6K, koska kierrokset kiertovesipumpussa on pienet. Ilmeisesti pumpun kierroksia saa hieman korottaa koska dT tulee kasvamaan kun menovesi menee talvea kohti lämpöisemmäksi?

[jm82]

Onkos kellään käytössä vanhassa talossa jyrkkä käyrä ja reipas suuntaispudotus siitä alemmaksi? Mulla on käytössä nyt muistaakseni käyrä 10 ja -5 alas koska se sopii parhaiten koeajoihini jota tein öljyaikana. Tällöin sopivat lämpötilat ilman patterien termostaatteja oli noin 0C --> +32C, -10C --> +42C ja -23C --> +52C. Tällöin kiertopumppuni vatkasi vettä voimakkaammin, analogisten mittarien perusteella dT oli tosi vähän, 1-2K. Nyt mulla dT näyttää olevan suurempi, noin 6K, koska kierrokset kiertovesipumpussa on pienet. Ilmeisesti pumpun kierroksia saa hieman korottaa koska dT tulee kasvamaan kun menovesi menee talvea kohti lämpöisemmäksi?

Ei taida omista mittailuista olla hyötyä. Täällä jostain syystä toimii juuri toisin päin, mutta saattaa riippua jostain omista patentti jutuista. Käyrä on ollut nyt kesästä lähtien 4 ja korjaus +4.5. Kiertovesipumppu on täysillä ja pattereista kaikki termostaatit pois. Alussa lämpötilaero on jotain 7 astetta, mutta se hyytyy sitämukaa mitä kuumempaa vettä pitää tehdä. -10 pakkasella voi olla pumpun lämpötilaero 5 astetta tai ehkä voi olla jopa vähän sen alle. Kiertovesipumppu on muistaakseni 90W ja liuospumppu 245W, molemmat täysillä. Pumppukin on siis ihan eri kun ei ole automaattisäätöisiä kiertovesipumppuja. Kaivon tulolämpö vaihtelee +6 - +2.

Kävin katsomassa että nyt nollakelillä laskettu menolämpötila on 36 astetta. Eli 4 astetta korkeampi kuin alspella. Kompressori oli sammuksissa ja pattereille meni 38 asteinen vesi. Pattereiden paluulämpötila maalämpöpumpun kautta varaajan pohjalle oli 36.1 astetta.

Mitä itse olen tutkiskellut, niin pattereista saa parhaimman tehon mitä kovempaa kiertovesipumppu pyörii.
Eli toisaalta kun nibessä on se automaattisäätöinen kiertovesipumppu ja kuumalla vedellä maalämpöpumpun teho laskee, niin laskee myös pumpun kierrokset. Tästä taas seuraisi se että pattereiden teho heikkenee koska virtauksen nopeus hidastuu.

Nibe 10kW mallin teho on 10kW 35c vedelle ja 8.5kW 50 asteiselle vedelle. Tuossa 8kW mallissa näyttää olevan 35C 8,3kW ja 50C 6.9kW. Eli teho laskee 1.4kW. Samassa suhteessa taitaa hidastua kiertovesipumpun kierrosluku.

Onko alspella myös bt25-lämpöanturi kiinnitetty puskurivaraajan jälkeen vai miten saat mitattua pattereiden meno ja paluu lämpötilaeron?

[alspe]

Ei taida omista mittailuista olla hyötyä. Täällä jostain syystä toimii juuri toisin päin, mutta saattaa riippua jostain omista patentti jutuista. Käyrä on ollut nyt kesästä lähtien 4 ja korjaus +4.5. Kiertovesipumppu on täysillä ja pattereista kaikki termostaatit pois. Alussa lämpötilaero on jotain 7 astetta, mutta se hyytyy sitämukaa mitä kuumempaa vettä pitää tehdä. -10 pakkasella voi olla pumpun lämpötilaero 5 astetta tai ehkä voi olla jopa vähän sen alle. Kiertovesipumppu on muistaakseni 90W ja liuospumppu 245W, molemmat täysillä. Pumppukin on siis ihan eri kun ei ole automaattisäätöisiä kiertovesipumppuja. Kaivon tulolämpö vaihtelee +6 - +2.

Kävin katsomassa että nyt nollakelillä laskettu menolämpötila on 36 astetta. Eli 4 astetta korkeampi kuin alspella. Kompressori oli sammuksissa ja pattereille meni 38 asteinen vesi. Pattereiden paluulämpötila maalämpöpumpun kautta varaajan pohjalle oli 36.1 astetta.

Mitä itse olen tutkiskellut, niin pattereista saa parhaimman tehon mitä kovempaa kiertovesipumppu pyörii.
Eli toisaalta kun nibessä on se automaattisäätöinen kiertovesipumppu ja kuumalla vedellä maalämpöpumpun teho laskee, niin laskee myös pumpun kierrokset. Tästä taas seuraisi se että pattereiden teho heikkenee koska virtauksen nopeus hidastuu.

Nibe 10kW mallin teho on 10kW 35c vedelle ja 8.5kW 50 asteiselle vedelle. Tuossa 8kW mallissa näyttää olevan 35C 8,3kW ja 50C 6.9kW. Eli teho laskee 1.4kW. Samassa suhteessa taitaa hidastua kiertovesipumpun kierrosluku.

Onko alspella myös bt25-lämpöanturi kiinnitetty puskurivaraajan jälkeen vai miten saat mitattua pattereiden meno ja paluu lämpötilaeron?

Mitä tarkoitat ettei omista mittauksista ole hyötyä? Kiertovesipumpun tai mittareiden eroa?

Meillä on ulkoinen patteriverkon pumppu jossa on manuaalisäätö teholle, en osaa sanoa onko muilla ja oliko se vakiona vai pyysinkö, että laitetaan myös erillinen KV-pumppu eikä vain latauspumppu. Enivei, Logintutkijan mukaan suositeltu dT lämmitysverkossa oli jotain 5-8K eli meilläkin ihan OK eli toiminee hyvin. Ja ei ole erillistä patteriverkon menovesianturia, vain ne normaalit oliko ne veden paluu ja lauhduttimelta puskurivaarajaan menevä? Käyntijakson loppuvaiheessa niistäkin kai näkee aika hyvin dT:n patteriverkossa?

Joo pattereista saa tehoa kun niissä kierrättää vettä lujaa, toki lopuksi tulee kohinaa jonka takia itse laskin kierroksia. Mutta kun kierto on kovaa, niin paluu ei viilene ja sitä myötä lauhtumislämpötila nousee ja lämpöpumpun teho ja COP huononee. Ideahan _lämpöpumpun_ kannalta on saada paluuvesi tulemaan mahdollisimman viileänä pumpulle. Mulla on kyllä vissiin kiertovesi vähän liian hitaalla koska laskettu menovesi on tosiaan ollut +32C, mutta menovesi onkin yli +36C ja paluu noin +30C.

Pitää kotona katsella kun pääsen pannuhuoneeseen, nyt täältä junasta ei enempää osaa miettiä asiaa.

[jm82]

Mitä tarkoitat ettei omista mittauksista ole hyötyä? Kiertovesipumpun tai mittareiden eroa?

Meillä on ulkoinen patteriverkon pumppu jossa on manuaalisäätö teholle, en osaa sanoa onko muilla ja oliko se vakiona vai pyysinkö, että laitetaan myös erillinen KV-pumppu eikä vain latauspumppu. Enivei, Logintutkijan mukaan suositeltu dT lämmitysverkossa oli jotain 5-8K eli meilläkin ihan OK eli toiminee hyvin. Ja ei ole erillistä patteriverkon menovesianturia, vain ne normaalit oliko ne veden paluu ja lauhduttimelta puskurivaarajaan menevä? Käyntijakson loppuvaiheessa niistäkin kai näkee aika hyvin dT:n patteriverkossa?

Joo pattereista saa tehoa kun niissä kierrättää vettä lujaa, toki lopuksi tulee kohinaa jonka takia itse laskin kierroksia. Mutta kun kierto on kovaa, niin paluu ei viilene ja sitä myötä lauhtumislämpötila nousee ja lämpöpumpun teho ja COP huononee. Ideahan _lämpöpumpun_ kannalta on saada paluuvesi tulemaan mahdollisimman viileänä pumpulle. Mulla on kyllä vissiin kiertovesi vähän liian hitaalla koska laskettu menovesi on tosiaan ollut +32C, mutta menovesi onkin yli +36C ja paluu noin +30C.

Pitää kotona katsella kun pääsen pannuhuoneeseen, nyt täältä junasta ei enempää osaa miettiä asiaa.

Niin no joo voi noista mun omista mittauksista jotain hyötyä olla. Kaikki anturit pitäisi olla tarkkoja.

Kävin katselemassa lukemia.
Ulkolämpötila oli laskenut -2 asteeseen.
Laskettu menolämpötila 37 astetta.
Patterereille meni 32 asteinen vesi
pattereilta tuli 31.1 asteinen vesi
siinä asteminuutit kerkesikin menemään -60 eli pumppu käynnistyi.
Kaivosta tulo +5 ja paluu +1.
Pattereilta tulo tietysti sama 31.1 astetta.
Varaajan pohjalle meni maalämpöpumpusta 37 asteinen vesi

Patteridelta olisi siis 1 aste ja maalämpöpumpun delta 6 astetta. Nyt kun kuuntelee niin pieni kohina kuuluu olohuoneen pattereista, mutta ei kumminkaan mikään häiritsevä.


Täällä on siis yksinään tuo maalämpöpumpun kiertovesipumppu. Miten teillä ne putket mahtaa mennä? Hyvä että on erillinen kv-pumppu niin sitä nopeutta voi sitten säädellä mielensä mukaan. En sitten tiedä mikä olisi hyvä kiertovesipumpun nopeus. Täällä jos kiertovesipumppu on pienellä, niin tarvitsee reilusti kuumempaa vettä että lämmitysteho olisi sama. Patterit ei siis lämpeä koko alaltaan jos pumppu on liian pienellä.

Patterien kuluttamaa lämpöä ei nyt näe mistään tiellä. Kun maalämpöpumppu on pois päältä näyttää meno ja paluu lämpötila-anturi samaa lukemaa. Kun kompressori on käynnissä näyttää menolämpötila sitä kompressorin kuumentamaa vettä ja paluuanturi näyttää varmaankin pattereilta palaavaa veden lämpötilaa.

Kun kompressori on sammuksissa, niin siinä odotustilassa taitaa maalämpöpumpussa oleva kiertovesipumppu pyöriä jotain tiettyä nopeutta? Saa kai jostain valikosta säädettyä.

Tuo laskettu menovesi 32 astetta on se keskimääräinen lämpötila jolla tupa pysyy lämpöisenä. Kun kompressori oli käynnissä menovesi olikin 36 astetta ja pattereilta varmaankin tuli se 30 asteinen vesi.

Voihan ne asetukset jo ollakin aika hyvät, ei tiedä varmaksi. Mutta lämpökäyrä 10 vaan suht isolta tuntuu. Vähän epäilyttää että lämpeääkö patterit koko alalta pakkaskelillä.

Joo kyllä tosiaan patterien dt tulee kasvamaan talvella kovalla pakkasella koska lämpöä kuluu enemmän.

Tuli oikein erikoisen epäselvästi Joku viisaampi varmaan osaisi neuvoa miten kuuluisi säätää.

edit:
tuolta ylempää löytyi esimerkiksi yksi puskurivaraajan kytkentäesimerkki.
Tuon postin pdf tiedosto:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1603.msg47663#msg47663

[fraatti]

Korjataan tuota väittämään hiukan tällä joskus tekemälläni taulukolla...

[maalämmittää]

Korjataan tuota väittämään hiukan tällä joskus tekemälläni taulukolla...

ArthurWeber testit antaa 10kW Nibelle vielä surullisemmat luvut korkeilla lämpötiloilla.
Brine 0C.

[fraatti]

ArthurWeber testit antaa 10kW Nibelle vielä surullisemmat luvut korkeilla lämpötiloilla.
Brine 0C.

Olet aivan oikeassa olen katsonut arvon vahingossa kohdasta missä liuoksen lämpötila on 2 astetta... 

Tässä Niben itsensä kertomaa dataa.. eli oikea arvo tämän perusteella 6,83kW

Mikä tuo ArthurWeber on?

http://www.nibeonline.com/pdf/Datenblatt_CH_F1245-10.pdf

[maalämmittää]

Olet aivan oikeassa olen katsonut arvon vahingossa kohdasta missä liuoksen lämpötila on 2 astetta... 

Tässä Niben itsensä kertomaa dataa.. eli oikea arvo tämän perusteella 6,83kW

Mikä tuo ArthurWeber on?

Näyttäisi olevan Sveitsiläinen "rautakauppa".

Joskus selvittelin Niben tehoja korkeammissa lämpötilatarpeissa ja silloin tuon firman dokumentti löytyi.
Se on sama kuin tuo postaamasi Niben dokumentti, mutta yläkulmassa on ARTHUR WEBER - logo.
Ettei olisi Nibe dokumentti leimattu omiin nimiin, uskomme kuitenkin että luvan kanssa 

[alspe]

Niin no joo voi noista mun omista mittauksista jotain hyötyä olla. Kaikki anturit pitäisi olla tarkkoja.

Kävin katselemassa lukemia.
Ulkolämpötila oli laskenut -2 asteeseen.
Laskettu menolämpötila 37 astetta.
Patterereille meni 32 asteinen vesi
pattereilta tuli 31.1 asteinen vesi
siinä asteminuutit kerkesikin menemään -60 eli pumppu käynnistyi.
Kaivosta tulo +5 ja paluu +1.
Pattereilta tulo tietysti sama 31.1 astetta.
Varaajan pohjalle meni maalämpöpumpusta 37 asteinen vesi

Patteridelta olisi siis 1 aste ja maalämpöpumpun delta 6 astetta. Nyt kun kuuntelee niin pieni kohina kuuluu olohuoneen pattereista, mutta ei kumminkaan mikään häiritsevä.

Täällä on siis yksinään tuo maalämpöpumpun kiertovesipumppu. Miten teillä ne putket mahtaa mennä? Hyvä että on erillinen kv-pumppu niin sitä nopeutta voi sitten säädellä mielensä mukaan. En sitten tiedä mikä olisi hyvä kiertovesipumpun nopeus. Täällä jos kiertovesipumppu on pienellä, niin tarvitsee reilusti kuumempaa vettä että lämmitysteho olisi sama. Patterit ei siis lämpeä koko alaltaan jos pumppu on liian pienellä.

Patterien kuluttamaa lämpöä ei nyt näe mistään tiellä. Kun maalämpöpumppu on pois päältä näyttää meno ja paluu lämpötila-anturi samaa lukemaa. Kun kompressori on käynnissä näyttää menolämpötila sitä kompressorin kuumentamaa vettä ja paluuanturi näyttää varmaankin pattereilta palaavaa veden lämpötilaa.

Kun kompressori on sammuksissa, niin siinä odotustilassa taitaa maalämpöpumpussa oleva kiertovesipumppu pyöriä jotain tiettyä nopeutta? Saa kai jostain valikosta säädettyä.

Tuo laskettu menovesi 32 astetta on se keskimääräinen lämpötila jolla tupa pysyy lämpöisenä. Kun kompressori oli käynnissä menovesi olikin 36 astetta ja pattereilta varmaankin tuli se 30 asteinen vesi.

Voihan ne asetukset jo ollakin aika hyvät, ei tiedä varmaksi. Mutta lämpökäyrä 10 vaan suht isolta tuntuu. Vähän epäilyttää että lämpeääkö patterit koko alalta pakkaskelillä.

Joo kyllä tosiaan patterien dt tulee kasvamaan talvella kovalla pakkasella koska lämpöä kuluu enemmän.

Tuli oikein erikoisen epäselvästi Joku viisaampi varmaan osaisi neuvoa miten kuuluisi säätää.

edit:
tuolta ylempää löytyi esimerkiksi yksi puskurivaraajan kytkentäesimerkki.
Tuon postin pdf tiedosto:
http://www.maalampofoorumi.fi/index.php?topic=1603.msg47663#msg47663

Mulla on siis tuollainen 4-putkinen kytkentä UKV:hen paitsi, että ulkoinen kiertovesipumppu on patteriverkon paluupuolella. Patteriverkon paluu tulee varaajaan, ei minusta ollenkaan suoraan lämpöpumpulle kuten linkin pdf-kuvassa. Lämpöpumpun oma latauspumppu sitten kaiketi vatkaa vettä UKV:n alhaalta ja palauttaa yläosaan josta meno pattereille lähtee yläosan neljännestä putkesta. Pumpun käynnin aikana paluuputki lämpöpumpulta UKV:lle on selkeästi lämpimin ,kokeiluhetkellä ~42C kun laskettu menovesi oli ~37C ja paluuvesi (eli UKV:n alaosasta pumpulle) ~35C. Tämän perustella lämpöpumpun automatiikka näyttää hakevan dT:n lauhduttimen yli juuri tuonne 6-7K alueelle. Osaako joku sanoa onko tämä ihan normaalia ettei pumppu yritä väkisin tehdä juuri sitä lasketun menoveden lämpöistä?

Wilon ulkoinen kiertovesipumppu on nyt asennossa noin 20-30% säätöalueestaan. Jos laitan enemmän niin patterit alkaa kohista ja ilman tätäkin kaikki patterit ovat lämpöisiä loppuun asti. Talossa on alkuperäiset patteriputket ajalta kun kierto oli alkuun jopa vapaakiertoinen, putket siis niin suuria että pumppu vatkaa ilman vastusta helposti. Käsin koitellen, meno ja paluu patteriverkon putkissa UKV:n päällä ovat samanlämpöisiä, vain menoputki lämpöpumpun lauhduttimelta on selvästi lämpimin. Lämmitysverkon dT oli sitten ehkä 1-2K koska käsin eroa ei huomannut. Talven kovimmilla pakkasilla patteriverkon dT kasvaa kun menovesi kuumenee ja tehonluovutus kasvaa kun ulkoisen pumpun virtaama ei laske.

Taukotilan aikainen sisäisen latauspumpun teho mulla oli 30%.

[maalämmittää]

Onkos kellään käytössä vanhassa talossa jyrkkä käyrä ja reipas suuntaispudotus siitä alemmaksi? Mulla on käytössä nyt muistaakseni käyrä 10 ja -5 alas koska se sopii parhaiten koeajoihini jota tein öljyaikana. Tällöin sopivat lämpötilat ilman patterien termostaatteja oli noin 0C --> +32C, -10C --> +42C ja -23C --> +52C. Tällöin kiertopumppuni vatkasi vettä voimakkaammin, analogisten mittarien perusteella dT oli tosi vähän, 1-2K. Nyt mulla dT näyttää olevan suurempi, noin 6K, koska kierrokset kiertovesipumpussa on pienet. Ilmeisesti pumpun kierroksia saa hieman korottaa koska dT tulee kasvamaan kun menovesi menee talvea kohti lämpöisemmäksi?

Miksi et käytä omaa käyrää, kun tiedät mitä lämpötilaa tarvitset ?

[jm82]

Mulla on siis tuollainen 4-putkinen kytkentä UKV:hen paitsi, että ulkoinen kiertovesipumppu on patteriverkon paluupuolella. Patteriverkon paluu tulee varaajaan, ei minusta ollenkaan suoraan lämpöpumpulle kuten linkin pdf-kuvassa. Lämpöpumpun oma latauspumppu sitten kaiketi vatkaa vettä UKV:n alhaalta ja palauttaa yläosaan josta meno pattereille lähtee yläosan neljännestä putkesta. Pumpun käynnin aikana paluuputki lämpöpumpulta UKV:lle on selkeästi lämpimin ,kokeiluhetkellä ~42C kun laskettu menovesi oli ~37C ja paluuvesi (eli UKV:n alaosasta pumpulle) ~35C. Tämän perustella lämpöpumpun automatiikka näyttää hakevan dT:n lauhduttimen yli juuri tuonne 6-7K alueelle. Osaako joku sanoa onko tämä ihan normaalia ettei pumppu yritä väkisin tehdä juuri sitä lasketun menoveden lämpöistä?

Wilon ulkoinen kiertovesipumppu on nyt asennossa noin 20-30% säätöalueestaan. Jos laitan enemmän niin patterit alkaa kohista ja ilman tätäkin kaikki patterit ovat lämpöisiä loppuun asti. Talossa on alkuperäiset patteriputket ajalta kun kierto oli alkuun jopa vapaakiertoinen, putket siis niin suuria että pumppu vatkaa ilman vastusta helposti. Käsin koitellen, meno ja paluu patteriverkon putkissa UKV:n päällä ovat samanlämpöisiä, vain menoputki lämpöpumpun lauhduttimelta on selvästi lämpimin. Lämmitysverkon dT oli sitten ehkä 1-2K koska käsin eroa ei huomannut. Talven kovimmilla pakkasilla patteriverkon dT kasvaa kun menovesi kuumenee ja tehonluovutus kasvaa kun ulkoisen pumpun virtaama ei laske.

Taukotilan aikainen sisäisen latauspumpun teho mulla oli 30%.

Niben automatiikka tosiaan pitää dt:n tuossa 6-7 asteessa että se on juuri oikein. Nibe ei osaa tehdä juuri oikeanlämpöistä vettä eli siksi meno oli tuo 42 astetta.

Samoin oli täälläkin. Pyyntilämpötila oli 37 ja pattereille meni 43 asteinen vesi. Patterien paluulämpötila oli silloin 40 astetta. Samoin täällä on isohkot putket niin lämpöä jonnekin hukkuu Ei ole kumminkaan vapaakiertoa ollut. Nuo lukemat katsoin kun kompressori oli juuri sammunut. Putket menee myös vähän erilailla eli tulee pientä eroa siihen miten teillä menee lämpötilat.

Tuon taukotilan 30% nopeuden saisi nyt heti alkuun muuttaa 1%. Nyt maalämpöpumpun latauspumppu siirtää vettä puskurivaraajan pohjalta varaajan yläosaan. Kun laittaisi sen bt25 anturin patterien menoputkeen, niin saisi sammuttaa tuon latauspumpun taukotilassa.

Niin joo tuossa 1245 mallissa saa ihan millaisen vaan käyrän. Tai jos on tarvetta muuttaa sitä käyrää 10 ja -5. Mutta aika monia vaihtoehtoja saa noista valmiistakin vaihtoehdoista.

edit:
Yritin tihrustaa ohjekirjasta että lämpökäyrä 9 -2 voisi olla melko lähellä myös, mutta saatan olla ihan väärässäkin.
Mutta taitaakin mennä nollakelillä liian kuumaksi.

[alspe]

Miksi et käytä omaa käyrää, kun tiedät mitä lämpötilaa tarvitset ?

10 /-5 näytti olevan melko vastaava kuin mittauksen öljyaikana.

[alspe]

Tuon taukotilan 30% nopeuden saisi nyt heti alkuun muuttaa 1%. Nyt maalämpöpumpun latauspumppu siirtää vettä puskurivaraajan pohjalta varaajan yläosaan. Kun laittaisi sen bt25 anturin patterien menoputkeen, niin saisi sammuttaa tuon latauspumpun taukotilassa.

Toisaalta tuo ei ole huono asia? Energiahan ei minnekään häviä ja jos Niben automatiikka ajaa lauhduttimelta UKV:n yläosan lämpöisemmäksi kuin mitä oikea tarve olisi niin se vähentää turhan kuuman lämmön ajamista patteriverkkoon?

[jm82]

Toimiihan se tosiaan noinkin. Mutta ei se liian kuuma vesi pääse hukkaan menemään kun se menee pattereille. Jos vesi olisi liian kuumaa niin silloin voi pienentää lämpökäyrää ja/tai korjausta.